Lue keskustelun säännöt.
Olen yksinäinen, työkyvytön, masentunut ja autismin kirjoilla oleva
30.07.2023 |
Elämä on vaikeaa ja välillä todella vaikeaa, paniikkikohtauksia tulee pienistäkin asioista. Liikaa stressiä, kesä kohta ohi ja meni taas nopeasti. Talvi mennäänkin neljän seinän sisällä istuen, tunnin kävely päivässä ei paljoa auta. Tänään vähän ulkona mutta muuten meni päivä ohi kun joutui ikkunoita pesemään, puolet sain pestyä mutta samalla sain käden kipeäksi. Viimeksi pessyt 2 vuotta sitten. Mattoja en saa enää pestyksi, kelit alkaa olla liian kosteat siihen, olisi kuivilla helteillä pitänyt. Viime vuonna tosin pesty et kai ne menee tuossa. Pesulaan en tiedä viedä kun voi maksaa liikaa minulle.
Tunnin voi kävellä tai pidemmän sellainen 5-7km jos saa käveltyä mutta silti se ei auta kun muutoin ei paljoa ole ohjelmaa. Tai olisi tuossa pihassa ja talon sisällä tekemistä mutta kaikkeen ei riitä energia, jotain välillä voi innostua tai saada aikaiseksi tehtyä mutta minulla ei riitä virtaa niin että joka päivä tekisi useamman tunnin sitä ja tätä. Tunnin päivässä hommaan taas ei meinaa saada itseään liikkeelle.
Työelämässä en ole muutoin kun jotain 1-2 kuukautta töissä jos mahdollista ja sekin tuntuu olevan äärirajoilla. Työkyvyttömyyseläkkeellä olen.
Tuntuu ettei meinaa enää jaksaa innostua mistään kun niin stressaa ja masentunut kun ei voi nauttia elämästä niin kuin normaalit työssäkäyvät ihmiset. Kiinnostuksen kohteet on kalliita minun mittapuulla mutta en voi valita niitä kun aivot ne valitsee mistä kiinnostun ja minun aivot on rikki.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Sama, tosin ei kai autismia vaikka on minua sellaiseksi epäilty. En näe elämässä mitään mieltä ja toivoisin saavani jonkin pikaisesti tappavan taudin.
Joku keharivaltio varmasti laittaa tappavan taudin levitykseen ihan pyytämättäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylmä suomalainen yhteiskunta ei ole suunniteltu autisteja varten. Meiltä puuttuu perheen ja suvun huolenpito. Lapset halutaan ulos kotoa mahdollisimman pian ja saavat luvan pärjätä omillaan. Monille autisteille sopisi elää koko elämänsä lapsuudenperheensä kanssa.
Sopisi elää vanhempien kontrollin alaisena lopun elämänsä, myös vaikka väkivaltaisessa ja manipuloivassa lapsuudenperheessä? Tyypillistä vammaisvihamielistä ajattelua, että vammaisen ei tarvitse itsenäistyä vaan voi elää vanhempiensa nurkissa lapsen asemassa koko elämnsä. Koska autistina olen epäsosiaalinen ja viihdyn yksin, minulle nimenomaan itsenäinen elämä on tärkeää. Toisaalta niille, jotka ovat sosiaalisempia, tärkeää voi olla juuri oman perheen perustaminen tai parisuhteen muodostaminen. Lapsuudenperheestä irtautuminen noin ylipäänsä on jokaisen ihmisen kehitystehtävä, ja autisteille varmasti vielä tärkeämpi, koska perhesuhteet niin kuin pakotetut ihmissuhteet ylipäänsä tuntuvat järhestään olevan näillä ominaisuuksilla tukahduttavia rasitteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylmä suomalainen yhteiskunta ei ole suunniteltu autisteja varten. Meiltä puuttuu perheen ja suvun huolenpito. Lapset halutaan ulos kotoa mahdollisimman pian ja saavat luvan pärjätä omillaan. Monille autisteille sopisi elää koko elämänsä lapsuudenperheensä kanssa.
Sopisi elää vanhempien kontrollin alaisena lopun elämänsä, myös vaikka väkivaltaisessa ja manipuloivassa lapsuudenperheessä? Tyypillistä vammaisvihamielistä ajattelua, että vammaisen ei tarvitse itsenäistyä vaan voi elää vanhempiensa nurkissa lapsen asemassa koko elämnsä. Koska autistina olen epäsosiaalinen ja viihdyn yksin, minulle nimenomaan itsenäinen elämä on tärkeää. Toisaalta niille, jotka ovat sosiaalisempia, tärkeää voi olla juuri oman perheen perustaminen tai parisuhteen muodostaminen. Lapsuudenperheestä irtautuminen noin ylipäänsä on jokaisen ihmisen kehitystehtävä, ja autisteille varmasti vielä tärkeämpi, koska perhesuhteet niin kuin pakotetut ihmissuhteet ylipäänsä tuntuvat järhestään olevan näillä ominaisuuksilla tukahduttavia rasitteita.
Tämä. Minä olen jo iäkkäämpi, ja käynyt pitkät terapiat. Tuntui helpottavalta puhua siellä, että en koskaan kiintynyt vanhempiini tai sisaruksiini. Tuntui järkyttävältä, että olen pakotettu elämään heidän kanssaan (lapsena). Kun muutin pois, tunsin silkkaa helpotusta, ja yritin katkoa välit kokonaan - minulta puuttuu täysin ymmärrys verisiteisiin tai muuhun keksittyyn scheisseen. Nykyisin huolehdin toki ajoittain jo vanhoista vanhemmistani, ja olen asiallisissa väleissä sisaruksiini, mutta en minä heitä rakasta. En olisi missään tekemisissä, ellei minulla olisi jonkinlaista opetettua velvollisuudentuntoa.
Pöllöt oli vielä alkuviikosta tässä, nyt ei ole näkynyt tai kuulunut tai ehkä jostain kaukaa olin kuulevani pari päivää sitten. Ärsyttävä vieras sen sijaan on rusakot jotka syö lähes kaiken, pitääkö minun laittaa piikkilankaa jokaisen puun ja pensaan ympärille että pysyvät elossa kun noilla käy kaikki. Pöllöille liian iso elleivät poikasia nappaa. Oravakin voisi pysyä puissa eikä kiipeillä talon seinillä, tuossa on vanhoja rakennuksia johon mennä jos kiinnostaa mutta jättäisi päätalon rauhaan. Ainiin ja kohta alkaa syksy ja joka vuotinen hiirten sisälle vaellus kevät talveen saakka. Tarvitsen kissoja, hoitavat päiviltä ainakin ne mitkä pyrkii lämpimiin tiloihin, vintille sitten loukut. ap
Ei ole enää pöllöjä kuulunut ulkona. Ovatko vaihtaneet maisemaa vai poikaset jo kasvaneet niin etteivät enää tarvitse ruokintaa. En tiedä kun jostain luin että näiden kuuluisi alkukesästä huudella iltaisin eli onko nämä myöhäisiä pesijöitä kun vasta heinäkuun lopulla ja elokuun alussa olivat äänessä? Tosin lukemalla niin munivat maalis-toukokuussa ja siitä noin kuukausi hauduntaa ja kuukausi kun ovat lentokykyisiä joten ovat sitten varmaan aikataulussa. Oli vaan niin mukava kuunnella niitä ja nyt taas hiljaista. Päivisin seurana vielä västäräkit kunnes nekin kohta lähtevät pois. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, miksiköhän minun eilinen kommentti pöllöistä poistui? Oli siinä kirjoitusvirheitä muutama mutta eikai siinä muuta vikaa ollut. Kerroin vain innoissani kuinka näin Sarvipöllön emon lentelevän pihassa kun illalla kävin ulkona ja ihastelin sen lentelyä. Poikaset tuossa pihassa illalla pyörii eri puissa eli ilmeisesti kokevat että tässä on hyviä puita missä oleskella. ap
Viestien poisto tapahtuu ilmeisesti osittain boteilla täällä, joten henkilökohtaisesti sitä ei kannata ottaa tai sen enempää miettiä. Kiitos kun jaoit pöllönpoikasista, niitä on mukava lukea. Kirjoitat mielestäni hyvin, joten voisit kokeilla kevyen säännöllisen epäsäännöllistä blogin kirjoittamista, jos videoiden tekeminen ei tunnu ajankohtaiselta.
Hieman tutustuin äsken blogeihin ja esim. täysin oman sivun tekemiseen ettei olisi millään blogisivustolla ym. mutta näin aamuaivoille liian monimutkaista ja erilaiset blogisivustot näytti silmiin kaaokselta joten kirjoittelen tänne nyt toistaiseksi, on myös ilmaista :D
Mutta joo pitäisi loput nurmikot leikata ym. kun keskiviikkona sataa niin täytyisi jotenkin motivoida itsensä liikkeelle. Ja kaupassa pitäisi käydä. Ennen nämä kaikki oli niin helppoa, nyt pelkkä ajatus lähdöstä johonkin saa mahan oireileen, liikaa stressiä joka jäännyt päälle, poiskytkentään ei vielä ratkaisua. ap
Kävin tänään uimassa mutta tuntuu että siitä on jo ikuisuus vaikka siitä on vajaa 2 tuntia. Tuntuu että aamustakin on ikuisuus kun taas joku 18 vuotta sitten tapahtunut asia olisi voinnut tapahtua ihan äskettäin. En tiedä kuuluuko tämä autismin kirjoon tai stressin aiheuttamaa vai normaalia mutta oikeastaan aina ollut näin mitä nyt vuosien varrella voimistunut tämmöinen ajantajunnan heittely.
Muistaa myös enemmän vaikka asioita 20-30 vuoden takaa kuin mitä viimeisen 5 vuoden aikana.
Västäräkit pyörii vielä pihassa ja varpusiakin on sekä muita mitä nyt ei tunnista, haukkakin pyöri tuossa pellon päällä aamulla. Variksia näkee paljon kokoontuneena yhteen. Ruohonleikkuri alkoi temppuilla, vika luultavasti kaasarissa lukema perusteella netistä mutta täytyisi ajaa pidemmän matkan päähän hakeen osa siihen jos siitä kyse mistä luulen tai no pitäisi varmaan purkaa se tai yrittää leikata epäkäynnillä loput nurmikot kun ärsyttää silmää jos jää kesken. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, olin sitten tunti ruoan jälkeen mennyt makuulle ja nukkunut jonkun tunnin kun heräsin siinä puoli seitsemän. Ärsyttävää siinä on se että on väsynyt ja ajasta sekaisin pari tuntia. En tiedä onko muilla mutta minulla on kun meinaa torkahtaa niin tulee sellaisia välitila-unia eli on melkein unessa mutta hereillä eli tavallaan ajattelee sitä ja tätä mutta silloin kun meinaa torkahtaa tai nukahtaa ajatukset menee oudoiksi ja eli vaihtaa täysin aihetta ihan itse mutta jännä myös ettei niitä väli-unia muista ollenkaan eli saattaa puoli tai minuutin ajatella niitä mutta sitten palaa täysin valveille ettei nukahdakkaan niin ne ajatukset katoaa täysin mielestä toisin kuin unet jotka saattaa jäädä muistiin mutta nämä ei koskaan, mielenkiintoista.
No siinä sitten oli vielä jotain hommia ja joo, ruohonleikkurissa ei sitten ollutkaan ilmeisesti mitään vikaa kun ajattelin vähän ajella toimiiko se niin toimi kuin ajatus niin oli et "aijaa, kiitti" Olisi saannut nurmikot tänään kokonaan leikkattua jos ei olisi torkahtanut, huominen jää sitten välistä kun sataa. Ilmeisesti joku roska tai kosteus aiheutti käyntihäiriöitä. Olisi ehkä voinnut vielä jatkaa kun vasta puoli kasi kello mutta ärsyttävät kärpäset tunki kokoajan naamaan niin meni täysin hermot näihin.
Alkaa tulla niin pimeätä ettei kohta näe enää kävellä ulkona iltapalan jälkeen ja kun tulee viileämpää niin sekin vielä. Tai voihan pukeutua mutta jos ei näe mitään ja on kylmä siinä ei ole mitään mieltä. Kesäilloissa on kiva kävellä ja kohta sekin ilo lähtee. Kyllähän syksylläkin ja talvella voi kävellä mutta ei samalla tavalla vain seisoskella ulkona koska tulee kylmä, kesällä voi vaan ulkoilla tuosta vaan ilman mitään valmisteluja, paitsi päivällä aurinkorasva ym. mutta itse tykkään illalla liikkua ulkona. Aamuaurinko tietysti kesällä olisi kiva mutta ei oikein 3-4 aikaan herääminen innosta, tai kerran pari kokeilla mutta sekin olisi pitänyt toteuttaa jo heinäkuussa kun oli vielä aikainen, nyt ei enää ole enää samaan aikaan.
Mutta tänään tällaista. ap
Jännä tämä uusi termi autismin kirjolla. Ennen ei tuommoista termiä ollut. Tämä on varmaan joku uusi trendi! Se on muuten kirjolla ei kirjoilla. Itsekin ajattelin ensin, että kirjoilla:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nenään ottavaa inhottavaa syksyn kylmyyttä on jo nyt illan ilmassa ulkona.
-joku muu
Vierailija kirjoitti:
Jännä tämä uusi termi autismin kirjolla. Ennen ei tuommoista termiä ollut. Tämä on varmaan joku uusi trendi! Se on muuten kirjolla ei kirjoilla. Itsekin ajattelin ensin, että kirjoilla:)
Enpä näköjään osaa tuotakaan kirjoittaa oikein, nyt tuntuu siltä kuin olisi nolannut itsensä tuhansien silmissä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ikäsi, oletko mies vai nainen? Mikä koulutus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon rakkautta sinulle ap
Olet tärkeä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet.
Määrään sinut leikittämään kissaa tunniksi.
Laita ulkoa löytyvä sulka narun päähän ja ajata kissaa
Kehu kissaa ääneen.
Silitä, nauti! Ota vastaan parantava kehräys.
T. Yks erikoinen tahmea tassutar
Joko on puussa yhtäkään keltaista lehteä? Toivon ette olisi.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ikäsi, oletko mies vai nainen? Mikä koulutus?
37, mies ja perustutkinto luonnonvara-alalta tarkentamatta sen enempää. ap
Vierailija kirjoitti:
Miten autismi näkyy sinussa?
Vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa, oppimisvaikeudet, kuormitun tosi helposti varsinkin stressaavissa ja nopeutta vaativissa tilanteissa jolloin pahimmillaan lamaannun täysin, erityiset kiinnostuksen kohteet mistä voisi jauhaa tuntikausia, tuossa nyt jotain näin aamuaivoilla. ap
Vierailija kirjoitti:
Määrään sinut leikittämään kissaa tunniksi.
Laita ulkoa löytyvä sulka narun päähän ja ajata kissaa
Kehu kissaa ääneen.
Silitä, nauti! Ota vastaan parantava kehräys.
T. Yks erikoinen tahmea tassutar
Ei ole kissoja keiden kanssa leikkiä. On ollut mutta ei tällä hetkellä. ap
Kylmä suomalainen yhteiskunta ei ole suunniteltu autisteja varten. Meiltä puuttuu perheen ja suvun huolenpito. Lapset halutaan ulos kotoa mahdollisimman pian ja saavat luvan pärjätä omillaan. Monille autisteille sopisi elää koko elämänsä lapsuudenperheensä kanssa.