Lue keskustelun säännöt.
Harmittaako teitä 60/70/80-luvulla syntyneitä se, että nuoruudessanne teidän piti tyytyä siihen musiikkiin mitä suomalaiset radio- ja tv-ase...
30.07.2023 |
Köyhää on ollut.
Nykynuoriso pääsee YouTubella ja Spotifyllä yms. kiinni maailman musiikkiin.
Kommentit (247)
Ei kasarin alkupuolella radiota kuunneltu, vaan levyjä ja kasetteja ja joskus musiikkivideoita. Paikallisradiot aloittivat vasta kasarin puoluivälin jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 80-luvulla syntynyt ja en ole koskaan kuunnellut oma aloitteisesti radiota. C-kasetti ja CD oli se juttu. Myös MP3 tuli tutuksi vielä ysärin puolella Napsterin myötä.
Mä opin tykkäämään todella monenlaisesta musiikista koska kaikenlqista oli tarjolla radiokanavilla. Saattoi kuulla jopa oikein kunnon jymyaarian jostain oopperasta tai kunnon rokkia täysillä laulettuna. Nyt ei kuule kuin sen hetken tähtösten hentoa ininää sukupuolesta riippumatta.
Terv. Täti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, sillä elin musiikkimaailman parhaat hetket nuoruudessani :-)
Radiossa oli siihenaikaan oikein musiikkiin perehtyneitä toimittajia, jotka esittelivät uutuuksia, eikä ollut soittolistoja, joissa veivattiin muutamaa kymmentä kappaletta aamusta iltaan, toimittajien välillä lukiessa iltsarin otsikoita ja hihitellessä keskenään kakka, pippeli hihihhii.
Tämä.
Lapsukaiset eivät tiedä, että radion ei ole pakko olla aivotonta hölinää ja kikattelua.
Tämä! Hitto miten surullista että se 'nuoruuteni radio' vaan katosi!!
(Enkä muuten tarkoita pelkästään musiikki ohjelmia)
Kaikki ei ollut kiinnostavaa mutta skaala oli laaja.
Ja lisäksi vaikkapa Rumba kirjoitti hyvistä bändeistä tms
Ja hei Yle(x)! Kuka hitto nyt kopioi kaupallisia radioita : /
Ja kenties se etsivä löytää, netistä sen seuraavan suosikki artistinsa kun näkee vaivaa....
Tornionjokilaaksossa ja Pohjanmaan rannikolla on kuunneltu iät ajat Ruotsin radiota ja katsottu sikäläistä tv:tä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä ironista, että nykynuorilla olisi koko musiikin maailma auki. Voisi kuunnella mitä tahansa klassikoista nouseviin underground-nimiin. Ja sitten suurin osa kuitenkin kuuntelee jotain Rihannaa tai JVG:tä.
Tuo on aivan totta.
Vierailija kirjoitti:
Musiikkiohjelmia radiossa ja tv:ssä oli vähän, mutta ne antoivatkin sitten enemmän. Radiossa oli oikeasti hyviä ohjelmia kuten Heikki Harman ja Jake Nymanin ohjelma, jossa kerrottiin faktoja biiseistä ja niiden esittäjistä sekä analysoitiin biisien sanoituksia sekä levyjen musiikkia. Myös musiikkilehdistä luettiin paljon bändeistä ja niiden musasta, jotkut artikkelit olivat ihan hyvälaatuisia. Siitä oppi paljon ja se teki musiikin kuuntelusta ja keikoilla käymisestä mielenkiintoisempaa.
/---/
Elämykset itse musiikista olivat varmasti voimakkaampia. Kuvia saati elävää kuvaa artisteista näki paljon vähemmän, veikkaan että monelle mun ikäiselle on syöpynyt harvat lempiartistin Suosikissa olleet julisteet ikuiseen muistiin. Ei ollut somea, jossa olisi voinut elää sen artistin kanssa katselleen päivittäin uusia selfieitä. Enemmän keskityttiin sen musiikin kuunteluun, sanoitusten ymmärtämiseen ja miettimiseen.
/---/
Ja ikävä kuulostaa vanhalta kääkältä, mutta kyllä musiikki oli parempaa ennen 😂 Itse diggasin 70- ja 90 -luvun rockmusasta, mutta jos radiosta jos tulee jotain 80-luvun poppia, niin huomaan, että hei tää on parempaa kuin kaikki uudempi musa mitä tuutista tulee. En yhtään ihmettele, että hyvin nuoret nykyään kuuntelevat samoja bändejä mitä itse kuuntelin silloin vuosikymmeniä sitten.
Hienoja havaintoja, allekirjoitan täysin! Voin lisätä omia höpinöitäni toisesta keskustelusta.
Ördög kirjoitti:
Jos halusi tietoa artisteista, heidän oikeista nimistään, syntymäajoistaan, perheistään, levyistään, fanclubeistaan jne, niin kirjoitettiin kysymys postikorttiin ja lähetettiin Suosikin rockproffalle. Vastaus tuli ehkä parin kuukauden päästä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muistatko-viela-talta-legendaarinen…
Vierailija kirjoitti:
Harmitti joskus mökillä, missä ei ollut sähköjä ja kuunneltiin patteriradiosta muutamaa kanavaa. Iltaisin tuli usein ainoastaan jotain kamalaa jatsia, mitä kutsun kummitusjatsiksi. Toisella kanavalla tuli sitten jotain keskusteluohjelmaa, sekin hyvin tylsää.
Toissa vuonna syysilta mökillä, räplään n. 70-luvun Panasonicin radiomankkaa (meidän eka - toimii edelleen!! Kasetin kansi tosin ratkennut) Ja kanava osuu kohdalleen juuri kun Greta Van Fleet'in "When the curtain falls" alkaa. Häh?! Ei hajuakaan kappaleesta tai bändistä... Pahin 70/80 "flashback" mitä kohdalle on osunut :D
(Jos tykkää Led Zeppelinistä tai vanhemmasta Rush'ista jne)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 60-luvulla syntynyt, ja ei todella harmita. Päin vastoin. Toki myönnän että käytän paljonkin esim Youtubea juuri laajan valikoiman takia. Mutta kuunnellessa vinyylilevyä on vaikea ohittaa.
Harmittaako nykynuorisoa kun on jäänyt kokematta esim. autenttinen Toyota kesämusiikkikasetin tuoma elämys aidossa 80-luvun Corollassa helteisellä kesälomareissulla ilman ilmastointia :D
https://www.youtube.com/playlist?list=PLcHcwoa3wMsqhsUnm4MCm9mkeIToJjClt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän levyyn päättyi kunnon musiikki vuonna 1975. Ja edelleen ollaan samassa tallenteessa.
Kyllä mä lisäisin ton jatkoksi Van Halenin, Iron Maidenin ja Pantera. 90-luvun jälkeen on tullut lähinnä paskaa tai kliinistä tusinakuraa.
Levyjä sai kaupasta Suomessakin... ja vielä oikein levykaupasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten voisi vielä lisätä että radiossa oli huomattavasti paremmat musiikkiohjelmat ennen nykyistä soittolistapelleilyä.
No ei harmita ei. Harmittaako nykynuoria, kun musiikin taso on niin huono, että pitää kuunnella vanhoja?
Se mikä ennen tuli radiosta, tv:stä oli pääsääntöisesti korkeatasoista, mutta tietysti valtaväestön makumieltymyksiä mukailevia. Se, mikä löydettiin omatoimisesti radioaalloilta, levykaupoista, postimyynnistä, matkustellessa, keikoilla käynneistä, oli joko pskaa, keskinkertaista tai erinomaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harhama. Vaikka nykyään maailmalta ei kuulu radiosta mitään, ennen kuului.
Olen syntynyt 90-luvun alussa ja muistan itsekin, millaista oli elää ilman Youtubea ja esim. Limewireä (josta teininä tuli kaikki musat ladattua). Miksi se harmittaisi? Itse asiassa pidän edelleen siistimpänä sitä, kun musat kuunneltiin lähinnä levyltä tai radiosta, oli levykaupat jne. Silloin oli helpompi pysyä ajassa kiinni ja löytää omat suosikkiartistit. Oli jännää odotella uutta albumia ja oi onnea, kun se sitten julkaistiin.
Nykyisin taas tuntuu, että musiikissa on runsaudenpula eikä oikein edes tiedä, mitä uutta musaa kuuntelisi. Aika harvaa tämän hetkistä artistia tulee oikein seurattua tai kuunneltua, kun enää ei julkaista kerralla albumeita, vaan singlejä tipahtelee joskus ja jouluna.
Kovin pihalla olet, mutta tyypillinen nuoren sukupolven edustaja joka luulee, että pyörä on keksitty 2010 ja sitä ennen asuttiin luolissa. Oikeasti ei ollut köyhää.
Jo 70-luvun alussa kuunneltiin radiosta Radio Luxembourgia, jossa pyöri kaikki länsimaailman hitit 24/7. Sen lisäksi ostettiin satoja lp-levyjä, jotka olivat laatukamaa. Nykyäänhän 99 % musasta on täyttä paskaa.
Radion kotimainen huippu oli "pop eilen - tänään", jota veti suurella musatietoudella ja asiantuntemuksella Heikki Harma (alias Hector), myös Jake Nyman oli hyvä. Nykyäänhän radiossa on vain typerää leukojen louskutusta ja surkeita soittolistoja.
Kasarilla tehtiin parhaat musavideot, niitä pyöritti ensin SkyChannel ja sitten MTV eli Music Television 24/7. Tämä konsepti toimi suunnilleen 90-luvun puoliväliin, jonka jälkeen se kuivui typeräksi tusinakanavaksi ääliöohjelmineen.
Enää en kuuntele kotimaisia radiokanavia enkä ole Spotifyssa. Mieluummin luen kirjoja.
Kyllähän se musiikkitarjonnan rajallisuus silloin 80-luvulla harmitti. Eniten sinä ärsytti se, että hyvää musiikkia soitettiin niin vähän radiossa.
Meillä ei ollut levysoitinta ja kasetitkin olivat niin kalliita etten saanut kuin pari lempibändin kasettia. Jotain kopiomusaa olisi saanut torilta halvemmalla, mutta ne olivat vain latteita covereita. Ei niitä halunnut kuunnella.
Ei se enää harmita. Pikemminkin tuntuu nostalgiselta.
Vanhoissa formaateissa on se hyvä puoli, ettei niihin kesken kappaleen pamahda soimaan prisman ostoskärrytanssi. Hei nyt mennään...
Ei tarvinnut tyytyä vain suomalaiseen. 90-luvulla levykaupoissa oli kaikki edellisten vuosikymmenten tuotannot suurissa levykaupoissa. Ja musiikkia oli joka puolelta maailmaa. Tilanne on nykyään se että mainstream musiikki ei edes ole enää musiikkia vaan tietokoneella luotua melua. Musiiikkia löytää edelleen livenä ympäri maailmaa pubeista, esiintymisareenoilta ja youtubesta. Radiosta ei enää voi kuunnella yhtään mitään.
Radioissa vihaan sitä kun biiseistä annetaan maku pätkiä väliin , mainoksia mainosten perään sekä typerää puheen jauhantaa . Lisäksi samat biisit soivat kerta toisensa jälkeen vaikka maailma on täynnä hyvää musiikkia. Siksi usein olen hiljaisuudessa tai kuuntelen vaikka mieleisiä cd levyjä .