Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Harmittaako teitä 60/70/80-luvulla syntyneitä se, että nuoruudessanne teidän piti tyytyä siihen musiikkiin mitä suomalaiset radio- ja tv-ase...
30.07.2023 |
Köyhää on ollut.
Nykynuoriso pääsee YouTubella ja Spotifyllä yms. kiinni maailman musiikkiin.
Kommentit (247)
80-luvulla eloluvasensuuri oli voimissaan, koska Suomi oli suomenttunut sosialistien vallan alla. Me vapautta kaipaavat normaalit ihmiset levitettiin sensuroituja elokuvia toisillemme VHS-nauhureiden avulla. Kuten nykypäivän keskustelusta nähdään, sosialistit ovat pulassa kun he eivät pysty enää sensuroimaan vapaata internettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen euroa oli kaikki paljon paremmin ja ihmiset olivat erinlaisia 60,70 ja 80 luvulla vaikka ongelmia toki oli mutta ei niin runsaasti ja usein kuin nykyään.
Radio Luxemburg oli kova sana 60- ja 70-luvuilla. Sieltä tuli aivan parasta musaa. Ostettiin LP- ja CD- levyjä ja kasetteja mankkaan sekä musiikkivideokasetteja. 80-luvulla edistykselliset taloyhtiöt liittyivät kaapeli-tv verkkoon ja saimme nauttia Music Televisionista. Mahtavia musavideoita 80- ja 90-luvuilla. Sieltä tuli Sky News ja hyviä elokuvia sekä sarjoja.
Mutta elämä ei ollut vain kotona nyhjäämistä vaan liikuttiin kaveriporukalla kävellen, pyörällä tai autot täynnä. Kaikista kivointa oli ajaa meren jäällä siellä sun täällä. Siellä oli virallisia kuntien ylläpitämiä teitä ja epävirallisia, joissa ajettiin kilpaa ja harjoiteltiin liukkaalla ajamista kovassa vauhdissa tietenkin. Vähälumisena talvena pystyi ajamaan missä vaan meren jäällä. Kiva käydä seikkailemassa iltapimeällä. Jää oli vahvaa ja paksua. Myös rallikilpailuja pidettiin meren jäällä, se oli aivan normaalia. Kukaan ei uponnut ja hukkunut.
Muutoin luisteltiin koska vaan tai hiihdettiin, jäätä ja lunta oli lokakuusta huhtikuulle. Jääkenttiä pidettiin hyvässä kunnossa kunnan puolesta. Pelattiin jääkiekkoa muun luistelun lomassa. Ratsastamassa käytiin, se oli erittäin halpaa verrattuna nykyhintoihin. Uiminen oli normaalia ja kaikki osasivat uida ennen ekaluokkaa.
Vanhemmilta ei edes kysytty kyytiä kavereille tai kaupungin keskustaan, se olisi ollut turhaa. Ei kyytejä. Olihan meillä jalat ja fillarit sekä bussiliput. Kuka nyt vanhempien autokyytiä olisi edes halunnut.
Niin ja sinä pilkkaat, että oltiin jonkun suomalaisen radiokanavan kanssa kotona jumissa. Et tiedä, mistä puhut.
Vierailija kirjoitti:
Digitaalisuus on tehnyt musiikista kovin kliinistä. Siinä ei ole samalla tavalla sävyjä kuin vanhoissa tallenteissa.
En syyttäisi digitaalisuutta, vaan nykyistä tapaa tuottaa musiikkia liukuhihnalta samaan muottiin paketoituna ja samalla tavalla miksattuna. 80-luvulla oli jo digitaalisia syntetisaattoreita kuten ROLAND D50, mutta eivät ne kylmiltä kuullosta. Digitaalisilla laitteilla on mahdollista tehdä hyvää musiikkia.
Musiikki tuntui paremmalta kun samoja kappaleita ei kuullut koko ajan. Kuuntelin 60- ja 70-luvuilla musiikkia vain radiosta. Taisi olla 1979 kun ostin ensimmäisen kasettiradion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ainakin harmitti. Vaikuttaa, että ne, joita ei harmittanut, eivät mitään kovin laajan musiikkivalikoiman diggareita sitten olleet.
Ja itselläni oli kuitenkin esim. Sky Channel vuodesta 1984 jne. Mutta siis ei sieltä silti tullut tarpeeksi kaikkia ihania biisejä aina.
Olihan se nyt ihan tajuttoman köyhää. Radio city aloitti 1985, sitä ennen ei ollut radiokanavaa, jossa dj olisi saanut(!!) soittaa musiikkia, jota halusi.
Silti Radio citykin oli mielestäni aika paska, hieman myöhemmin aloittanut Radio Ykkönen oli parempi. Soitti kevyempääkin poppia.
Nämäkin toki kuuluivat vain pk-seudulla :P
Itse tykkäsin erityisesti Radio Ykkösessä vaikuttaneesta Jody (Beveridge?)sta. Soitti pikkaisen parempaa poppia, kuin supisuomalaiset dj:t.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olihan se nyt ihan tajuttoman köyhää. Radio city aloitti 1985, sitä ennen ei ollut radiokanavaa, jossa dj olisi saanut(!!) soittaa musiikkia, jota halusi.
Silti Radio citykin oli mielestäni aika paska, hieman myöhemmin aloittanut Radio Ykkönen oli parempi. Soitti kevyempääkin poppia.
Nämäkin toki kuuluivat vain pk-seudulla :P
Itse tykkäsin erityisesti Radio Ykkösessä vaikuttaneesta Jody (Beveridge?)sta. Soitti pikkaisen parempaa poppia, kuin supisuomalaiset dj:t.
Tyypin nimi on näköjään nykyään jody Merelle! On tosi paljon ihania muistoja hänestä! Kuvien perusteellakaan ei ole montaa vuotta edes vanhentunut! :O Go Jody go!
Enemmän minua harmittaa nykyisten radiokanavien soittolistat. On ihan pakko veivata samoja kappaleita päivästä toiseen! Itse asiassa enemmän harmittaa niitten puolesta, joita ei soiteta koskaan.
Ennen musiikkia oli olemassa paljon vähemmän, mutta silti ei soitettu 3 kertaa päivässä samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa elämä henkisesti köyhää jos sitä jaksaisin harmitella.
Eipä ole tullut mieleen pohtia asiaa, mutta nyt kun mietin, niin ei. Ei harmita. En kuunnellut kovin paljon musiikkia silloin, enkä kuuntele nytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Me elettiin maailman parasta aikaa musiikin suhteen. Parasta musiikkia, kaikki parasta.
Ei, kuuntelen lähinnä oopperaa tai klassista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Digitaalisuus on tehnyt musiikista kovin kliinistä. Siinä ei ole samalla tavalla sävyjä kuin vanhoissa tallenteissa.
En syyttäisi digitaalisuutta, vaan nykyistä tapaa tuottaa musiikkia liukuhihnalta samaan muottiin paketoituna ja samalla tavalla miksattuna. 80-luvulla oli jo digitaalisia syntetisaattoreita kuten ROLAND D50, mutta eivät ne kylmiltä kuullosta. Digitaalisilla laitteilla on mahdollista tehdä hyvää musiikkia.
Ongelman ydin on nimenomaan digitaalisuudessa. Kaikki rahinat ja "ylimääräiset" äänet poistetaan teknisesti, jolloin sana kliinen kuvaa musiikkia. Vanhoissa tallenteissa on autenttisuutta, koska niitä ei ole "siivottu" samalla tavalla kuin nykyisiä. Lisäki ennen arvostettiin tulkintaa, mikä kuuluu laulussa. Nykyisin harva osaa enää tulkita musiikkia, vaan laulaminenkin on vain suoritus.
Meillä oli levysoitin jo 1950-luvulla. Ei ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Digitaalisuus on tehnyt musiikista kovin kliinistä. Siinä ei ole samalla tavalla sävyjä kuin vanhoissa tallenteissa.
En syyttäisi digitaalisuutta, vaan nykyistä tapaa tuottaa musiikkia liukuhihnalta samaan muottiin paketoituna ja samalla tavalla miksattuna. 80-luvulla oli jo digitaalisia syntetisaattoreita kuten ROLAND D50, mutta eivät ne kylmiltä kuullosta. Digitaalisilla laitteilla on mahdollista tehdä hyvää musiikkia.
Ongelman ydin on nimenomaan digitaalisuudessa. Kaikki rahinat ja "ylimääräiset" äänet poistetaan teknisesti, jolloin sana kliinen kuvaa musiikkia. Vanhoissa tallenteissa on autenttisuutta, koska niitä ei ole "siivottu" samalla tavalla kuin nykyisiä. Lisäki ennen arvostettiin tulkintaa, mikä kuuluu laulussa. Nykyisin harva osaa enää tulkita musiikkia, vaan laulaminenkin on vain suoritus.
Juurihan sanoit itsekin, että rahinat poistetaan teknisesti. Ei tätä tarvitsisi tehdä digitaalisen tekniikan kanssa. Musiikki miksataan nykyään samanlaiseksi.158
Kyllä, oli ihan helvetin työlästä hankkia mitään kuuntelemisen arvoista. Radiossa kaksi kanavaa jossa toisessa virsiä ja vasemmisto- tai neuvostopropankandaa. Toinen soitti humppaa ja käännösiskelmiä. Kerran viikossa nuorten sävellahja ja ruotsinkielinen vastaava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Digitaalisuus on tehnyt musiikista kovin kliinistä. Siinä ei ole samalla tavalla sävyjä kuin vanhoissa tallenteissa.
En syyttäisi digitaalisuutta, vaan nykyistä tapaa tuottaa musiikkia liukuhihnalta samaan muottiin paketoituna ja samalla tavalla miksattuna. 80-luvulla oli jo digitaalisia syntetisaattoreita kuten ROLAND D50, mutta eivät ne kylmiltä kuullosta. Digitaalisilla laitteilla on mahdollista tehdä hyvää musiikkia.
Ongelman ydin on nimenomaan digitaalisuudessa. Kaikki rahinat ja "ylimääräiset" äänet poistetaan teknisesti, jolloin sana kliinen kuvaa musiikkia. Vanhoissa tallenteissa on autenttisuutta, koska niitä ei ole "siivottu" samalla tavalla kuin nykyisiä. Lisäki ennen arvostettiin tulkintaa, mikä kuuluu laulussa. Nykyisin harva osaa enää tulkita musiikkia, vaan laulaminenkin on vain suoritus.
Juurihan sanoit itsekin, että rahinat poistetaan teknisesti. Ei tätä tarvitsisi tehdä digitaalisen tekniikan kanssa. Musiikki miksataan nykyään samanlaiseksi.158
Tulihan yleltä sentään Naapurineljänneksen ja Näin naapurissa -ohjelman välissä rotuerottelullinen Mustan musiikin lista.
Alue: Aihe vapaa
Ei. Juuri mietin yksi päivä, että oli hyvä kun saatavilla olevia ärsykkeitä oli olosuhteiden pakosta vähemmän. Oli aikaa kuulla omia ajatuksia, enemmän seikkailtiin ulkona kun ei ollut ärsykettä, jonka pariin jäädä roikkumaan jne. Piti keksiä tekemistä luovasti, ei ollut mahdollisuutta vain napata puhelinta käteen. Jos telkusta ei tullut ohjelmaa tai radiosta sopivaa musiikkia, ei tuo haitannut kun siitä ei oltu riippuvaisia, näin koen.