Pelottaako teitä muita lapsettomia lainkaan yksinäinen vanhuus?
Minusta tämä on vähän erikoinen tabu. Julkisesti hehkutetaan vain miten hienoa on olla pari-kolmekymppinen, menevä ja matkusteleva ikisinkku tai DINK. Ihan hirveän vähän olen nähnyt juttua siitä, miltä tämä elämä näyttää kahdeksankymppisenä. Mies kuolee todennäköisesti ennen minua, ja itse en ainakaan koe että kaverisuhteista välttämättä on vanhuuden turvaksi.
Kommentit (547)
Ei pelota. Vanhanakin voi solmia ystävyyssuhteita.
Ei pelota, päinvastoin. On tekemisen ja menemisen vapaus, kun ei tarvi tiedottaa eikä lupia kysellä.
Yksinäistä se on kaikilla vanhana. Toivon etten elä 100-vuotiaaksi.
Kyllä, edessä on yksinäinen vanhuus. Täytyy itse varmistaa ettei se ole liian pitkä.
Ei pelota. Jos olen elänyt onnellisena yksin lähes koko ikäni, miksi alkaisin yhtäkkiä kaivata seuraa? Yksin on kaikkein paras olla. Ystäviä löytyy kyllä, ja apua saa ostamalla.
Olen yksinäinen jo nytkin niin eipä pelota.
Joitakin huolettaa talous ja terveys, ei ehkä yksinäisyys ekana.
Ei, kun on pää kunnossa ei ole yksinkään yksinäinen.
No ei todellakaan pelota.
Järkyttävä ajatuskin, että joku tekee lapsia OMIIN tarpeisiinsa seuraneideiksi ja omaishoitajiksi.
Kun tietää millainen terveydenhoito tulevaisuudessa on niin täytyy itse toimia ettei joudu siihen vankilaan.
Ei pelota. Miksi pitäisi pelottaa?
No ei. En nytkään halua olla ihmisten kanssa tekemisissä, kun kaiken saa netistä. Miksi sitten vanhempana haluaisin.
Minulla on kaksi aikuista lasta. Molemmat haluavat ulkomaille, toinen Japaniin ja toinen Australiaan. Minulla on ihan samalla tavalla yksinäinen vanhuus
Muutenkin olen miettinyt vanhuutta jo. Olen nyt kesämökillä vanhan monisairaan äitini ja mieheni kanssa. Mieheni suvussa miehet kuolevat nuorena, ja noilla verenpaineilla hänelläkään ei ole pitkä elämä. Mitä minä täällä mökillä sitten yksin teen?
Olen työskennellyt vanhusten hoitolaitoksissa ja ei siellä näkynyt kenenkään lapsia eikä lapsenlapsia ikinä. Yhdessäkään niistä. Että kyllä 100% on vanhana yksin oli lapsia tai ei.
VaahtoVasara kirjoitti:
Ei pelota, päinvastoin. On tekemisen ja menemisen vapaus, kun ei tarvi tiedottaa eikä lupia kysellä.
Mitä sä sillä menemisen ja tekemisen vapaudella teet siinä vaiheessa kun et selviydy omin avuin edes lähikauppaan? Tää on ihan uskomaton tää joidenkin uskomus että he eivät tule koskaan vanhenemaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen työskennellyt vanhusten hoitolaitoksissa ja ei siellä näkynyt kenenkään lapsia eikä lapsenlapsia ikinä. Yhdessäkään niistä. Että kyllä 100% on vanhana yksin oli lapsia tai ei.
Johtuuko se siitä, että hoitolaitoksessa oli dementikkoja? Olen kuullut, että heitä ei käydä katsomsssa, kun eivät kuitenkaan muista. Tai kun kysyy, milloin äiti kävin viimeksi täällä, niin äidin vastaus on, että eilen.
Vierailija kirjoitti:
VaahtoVasara kirjoitti:
Ei pelota, päinvastoin. On tekemisen ja menemisen vapaus, kun ei tarvi tiedottaa eikä lupia kysellä.
Mitä sä sillä menemisen ja tekemisen vapaudella teet siinä vaiheessa kun et selviydy omin avuin edes lähikauppaan? Tää on ihan uskomaton tää joidenkin uskomus että he eivät tule koskaan vanhenemaan.
Ei ne lapsetkaan siellä kaupassa tule käymään että mikä on pointtisi?
Vierailija kirjoitti:
Olen työskennellyt vanhusten hoitolaitoksissa ja ei siellä näkynyt kenenkään lapsia eikä lapsenlapsia ikinä. Yhdessäkään niistä. Että kyllä 100% on vanhana yksin oli lapsia tai ei.
Ikinä? *Ikinä* ei näkynyt? Aikamoisia juttuja ja aikamoinen hoitolaitos sitten kun kaikkien itse tuntemieni ikääntyneiden lapset ovat kyllä mukana vanhempiensa elämässä viikoittain ja loppua kohden jopa päivittäin.
Ei pelota. En tule elämään niin kauaa, että tarvitsisi esimerkiksi liikuntakyvyttömänä jossain virua.
Yksinäisyys ei pelota, mutta jos sairastuu vakavasti eikä tässä idioottimaassa saa eutanasiaa.