Millaiset välit vanhemmillasi ja appivanhemmillasi on keskenään?

Oli ja on liian läheiset. Monta vuotta avioeron jälkeen kaveeraavat yhä keskenään.

Asialliset, mutta etäiset. Juttelevat tavatessaan, mutta eivät ole mitään ylimpiä ystäviä. 

Nihkeät. 

Anopit vertailevat itseään mummoina ja oma tapa olla mummo on tietysti se paras. Ainoa lapsenlapsi sitten hukutetaan toiselta puolelta tavaratulvaan ja toiselta puolelta yhteiseen aikaan ja loputtomiin herkkuihin.

Mä olen kuullut sellaisesta, että jopa lapsen rippijuhlat on jouduttu pitämään erikseen äidin ja isän puolen suvuille,kun anopit eivät tule keskenään toimeen.

Tuskin minkäänlaiset. Ovat tainneet tavata yhden käden sormilla laskettavissa olevan lukumäärän.

Yrittävät tavatessaan tulla toimeen, mutta selvästi eivät erityisemmin pidä toisistaan. Omia vanhempiani närästää se, että mieheni vanhemmat eivät ole olleet pikkulapsivuosina apuna, vaikka apua olisi vaikean sairauden vuoksi todella tarvittu. Omat vanhempani tulivat pitkän matkan takaa avuksi, mutta miehen vanhemmat eivät auttaneet, vaikka asuivat huomattavasti lähempänä. Ja mieheni vanhemmilla ei siis ole ollut mitään syytä olla auttamatta: ovat terveitä, virkeitä eläkeläisiä eikä miehen vanhemmilla ole muita lapsenlapsia kuin meidän.

Miksi heillä olisi välit? Eihän he edes tunne toisiaan.

Meillä isovanhempien välit olivat hyvät ennen lapsenlapsen syntymää. Sen jälkeen välit jotenkin kiristyivät, kun alkoivat vertailla ja kilpailla isovanhemmuudesta. Vanhempamme eivät ole tekemisissä keskenään enää nykyään, eivät tule yhtä aikaa lapsen synttäreillekään. Syy on se, etteivät halua tavata toisiaan.

Itsellä harmittaa, kun anoppi oli todella ihana kun olimme miehen kanssa kaksin. Lapsen synnyttyä välit mutkistuivat, anoppi on moneen otteeseen osoittanut mieltään ja rikkonut perheemme rajoja. Nykyisin meillä on aika etäiset välit anopin kanssa. Harmittaa, kun en tiedä, miksi asiat muuttuivat anopin kanssa tuollaisiksi.

Hyvät. Isäni ja mieheni isä on tunteneet toisensa vuosikymmeniä.

Tänne taisi eksyä jonkun anoppi alapeukuttamaan :D

Eivät ole tavanneet. Missä olisivat? Menimme naimisiin ilman juhlia ja lapsia ei ole. Ei siis mitään syytä tai tilaisuutta tavata.

Asialliset. Ovat kuitenkin ihmisinä hyvin erilaisia ja hyvin erilaisista lähtökohdista lähtöisin. En sano etteivätkö siitä huolimatta olisi voineet ystävystyä, mutta anoppi aina jotenkin arastelee äitiäni. Ja silti, äitini on selkeästi mustasukkainen anoppilassa viettämästämme ajasta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi heillä olisi välit? Eihän he edes tunne toisiaan.

Huono. He voisivat tuntea, ja olla ystäviä. Tuolla asenteellahan ei koskaan löydä uusia ystäviä, jos ajattelee, että miksi tutustua, kun ei entuudestaan tunne?

Olen itse jo eronnut, ja molempien vanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet, mutta heillä oli aikanaan hyvät välit. Sellaiset, että suhtaudutaan lähtökohtaisen myönteisesti puolin ja toisin, ja halutaan olla hyvissä väleissä, ja osataan seurustella kaikkien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi heillä olisi välit? Eihän he edes tunne toisiaan.

Huono. He voisivat tuntea, ja olla ystäviä. Tuolla asenteellahan ei koskaan löydä uusia ystäviä, jos ajattelee, että miksi tutustua, kun ei entuudestaan tunne?

Olen itse jo eronnut, ja molempien vanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet, mutta heillä oli aikanaan hyvät välit. Sellaiset, että suhtaudutaan lähtökohtaisen myönteisesti puolin ja toisin, ja halutaan olla hyvissä väleissä, ja osataan seurustella kaikkien kanssa.

Täh? Eikö heillä ole omaa elämää ja omia ystäviä ja omia ympyröitä, harrastuksia ja kontakteja?

Vierailija kirjoitti:

Eivät ole tavanneet. Missä olisivat? Menimme naimisiin ilman juhlia ja lapsia ei ole. Ei siis mitään syytä tai tilaisuutta tavata.

Olisittehan toki muuten voineet järjestää vaikkapa yhteisen illallisen, jonne kutsuttaisiin molempien vanhemmat. Eikö sellainen olisi tosi mukavaa? Pelkäättekö kaikki ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi heillä olisi välit? Eihän he edes tunne toisiaan.

Huono. He voisivat tuntea, ja olla ystäviä. Tuolla asenteellahan ei koskaan löydä uusia ystäviä, jos ajattelee, että miksi tutustua, kun ei entuudestaan tunne?

Olen itse jo eronnut, ja molempien vanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet, mutta heillä oli aikanaan hyvät välit. Sellaiset, että suhtaudutaan lähtökohtaisen myönteisesti puolin ja toisin, ja halutaan olla hyvissä väleissä, ja osataan seurustella kaikkien kanssa.

Täh? Eikö heillä ole omaa elämää ja omia ystäviä ja omia ympyröitä, harrastuksia ja kontakteja?

On tietenkin. Miten niin?

Mun äiti ja miehen isä oli tyypejä, jotka tulivat toimeen kenen kanssa vaan eli ihan hyvät olivat välit. Toki kaikki ovat olleet kuolleena jo toistakymmentä vuotta joten mitään kovin kummallisia välejä nyt ei edes ehtinyt muodostua... latenlastenhoidosta ei kyllä kilpailtu.

Haastavat välit monesta syystä. Äitini ja anoppini ovat molemmat aikamoisia päällepäsmäreitä ja tästä seuraa yhteentörmäyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi heillä olisi välit? Eihän he edes tunne toisiaan.

Huono. He voisivat tuntea, ja olla ystäviä. Tuolla asenteellahan ei koskaan löydä uusia ystäviä, jos ajattelee, että miksi tutustua, kun ei entuudestaan tunne?

Olen itse jo eronnut, ja molempien vanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet, mutta heillä oli aikanaan hyvät välit. Sellaiset, että suhtaudutaan lähtökohtaisen myönteisesti puolin ja toisin, ja halutaan olla hyvissä väleissä, ja osataan seurustella kaikkien kanssa.

Täh? Eikö heillä ole omaa elämää ja omia ystäviä ja omia ympyröitä, harrastuksia ja kontakteja?

On tietenkin. Miten niin?

No miksi niiden sitten tarvitsisi sieltä just sukulaisten huushollista niitä uusia ystäviä etsiä? Tai sen sukulaisensa puolison sukulaisista?

Äitimme eivät tule toimeen. Juttelevat asiallisesti esim. juhlissa, mutta aistii, että eivät viihdy toistensa seurassa. Isämme tulevat keskenään juttuun.