Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaiset välit vanhemmillasi ja appivanhemmillasi on keskenään?
26.07.2023 |
Omat vanhempani ja appivanhempani eivät tule erityisemmin juttuun keskenään. Ovat tavanneet muutamat "pakolliset" kerrat eli tutustuessa, meidän häissä ja lapsen 1 v synttäreillä. Eivät välitä tavata toisiaan ja eivät kyläile meillä yhtä aikaa. Oikeastaan ihmetyttää, miksi eivät tule juttuun tämän paremmin. Ollaan miehen kanssa samanlaisista perheistä kotoisin. Vanhemmat ovat olleet iät ajat naimisissa, kaikki vanhemmat olivat töissä eläkeikään asti ja elävät melko rauhaisaa elämää.
Jollain tasolla tuntuvat kilpailevan keskenään isovanhempina, mikä harmittaa meitä vanhempia tosi paljon. Tämä näkyy mm. siinä, että isovanhemmat rivien välistä piikittelevät toisia isovanhempia. Kummatkin isovanhemmat kokevat olevansa "ne parhaat" isovanhemmat ja kritisoivat toisia isovanhempia. Toiset isovanhemmat kritisoivat toisia pitkän välimatkan vuoksi harvoin näkemisestä ja toiset isovanhemmat kritisoivat, kun lähellä asuvat isovanhemmat eivät auta lapsen kanssa kuin harvoin.
Tästä omasta kokemuksesta tulikin mieleen, millaisia välejä muiden vanhemmilla ja appivanhemmilla on? En kaipaisi tähän mitään "mullan alla, niin ei minkäänlaisia" vastauksia, vaan kiinnostaa kokemukset siltä ajalta, kun isovanhemmat ovat olleet elossa.
Kommentit (73)
Minun äitini ja appivanhempani eivät ole koskaan edes tavanneet. Miksi olisivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini ja anoppini ovat hyviä ystäviä, soittelevat säännöllisesti toisilleen, kyläilevät myös.
Ovat kiinnostuneita toistensa kuulumista vain vertaillakseen ja korostaakseen omaa paremmuuttaan. Kommentit ovat luokkaa: "Koskas Pekka ja Tuula tulevat 500 km päästä teille käymään? Onhan siitä jo kuukausi, kun edellisen kerran kävivät. Pitäisihän sitä nyt Eevi-Oliveria useammin nähdä!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi heillä olisi välit? Eihän he edes tunne toisiaan.
Huono. He voisivat tuntea, ja olla ystäviä. Tuolla asenteellahan ei koskaan löydä uusia ystäviä, jos ajattelee, että miksi tutustua, kun ei entuudestaan tunne?
Olen itse jo eronnut, ja molempien vanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet, mutta heillä oli aikanaan hyvät välit. Sellaiset, että suhtaudutaan lähtökohtaisen myönteisesti puolin ja toisin, ja halutaan olla hyvissä väleissä, ja osataan seurustella kaikkien kanssa.
Täh? Eikö heillä ole omaa elämää ja omia ystäviä ja omia ympyröitä, harrastuksia ja kontakteja?
On tietenkin. Miten niin?
No miksi niiden sitten tarvitsisi sieltä just sukulaisten huushollista niitä uusia ystäviä etsiä? Tai sen sukulaisensa puolison sukulaisista?
On normaalia hyvää käytöstä tulla mukavasti toimeen kaikkien kanssa. Jos vaikkapa juhlissa ollaan, niin siellä on kiva seurustella kaikkien kanssa, ja on kohteliasta olla kiinnostunut muista.
Mutta sulle sålienee aika turhaa tätä selittää, koska olet selvästi päättänyt olla omaa mieltäsi
Asutaan kaikki melko lähekkäin, mutta appivanhemmat eivät kaveeraa toistensa kanssa. Joskus törmäävät ruokakaupassa, niin vaihtavat pari sanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun anoppini selitti häistämme lähtiessään arvion kaikista tapaamistaan minun sukulaisistani.
Hyvä ettei pisteyttänyt. Kenet kelpuutti, ketä ei jne.
Ainoa kerta kun appivanhemmat tapasi sukulaisiani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi heillä olisi välit? Eihän he edes tunne toisiaan.
Huono. He voisivat tuntea, ja olla ystäviä. Tuolla asenteellahan ei koskaan löydä uusia ystäviä, jos ajattelee, että miksi tutustua, kun ei entuudestaan tunne?
Olen itse jo eronnut, ja molempien vanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet, mutta heillä oli aikanaan hyvät välit. Sellaiset, että suhtaudutaan lähtökohtaisen myönteisesti puolin ja toisin, ja halutaan olla hyvissä väleissä, ja osataan seurustella kaikkien kanssa.
Täh? Eikö heillä ole omaa elämää ja omia ystäviä ja omia ympyröitä, harrastuksia ja kontakteja?
On tietenkin. Miten niin?
No miksi niiden sitten tarvitsisi sieltä just sukulaisten huushollista niitä uusia ystäviä etsiä? Tai sen sukulaisensa puolison sukulaisista?
On normaalia hyvää käytöstä tulla mukavasti toimeen kaikkien kanssa. Jos vaikkapa juhlissa ollaan, niin siellä on kiva seurustella kaikkien kanssa, ja on kohteliasta olla kiinnostunut muista.
Mutta sulle sålienee aika turhaa tätä selittää, koska olet selvästi päättänyt olla omaa mieltäsi
Missä juhlissa?
Ja toimeen tuleminen on eri asia kuin ystävien etsiminen josta sinä puhuit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovat kiinnostuneita toistensa kuulumista vain vertaillakseen ja korostaakseen omaa paremmuuttaan. Kommentit ovat luokkaa: "Koskas Pekka ja Tuula tulevat 500 km päästä teille käymään? Onhan siitä jo kuukausi, kun edellisen kerran kävivät. Pitäisihän sitä nyt Eevi-Oliveria useammin nähdä!"
Tämmöinen on kyllä tyhmää. Ehkä he kaipaisivat enemmän palautetta siitä, että heitä arvostetaan isovanhempina.
Olemattomat välit. Johtunee eniten epäsosiaalisesta anopista.
Omat vanhempana yrittivät ensialkuun tutustua ja seurustella, kutsuivat kylään, halusivat olla jonkunlaisissa väleissä. Mun suvussa kahvitellaan ja ollaan aktiivisesti tekemisissä lähisuvun kanss, miehen lapsuudenperheessä taas ei.
Se oli siis yksisuuntainen tie ilman vastavuoroisuutta. Nykyisin morjestavat jos kaupassa törmäävät ja näkevät max kerran vuodessa lasten synttäreillä.
Oudolta tuntuu minusta tällainen etäisyys. Mutta miehen perheelle normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi heillä olisi välit? Eihän he edes tunne toisiaan.
Huono. He voisivat tuntea, ja olla ystäviä. Tuolla asenteellahan ei koskaan löydä uusia ystäviä, jos ajattelee, että miksi tutustua, kun ei entuudestaan tunne?
Olen itse jo eronnut, ja molempien vanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet, mutta heillä oli aikanaan hyvät välit. Sellaiset, että suhtaudutaan lähtökohtaisen myönteisesti puolin ja toisin, ja halutaan olla hyvissä väleissä, ja osataan seurustella kaikkien kanssa.
Täh? Eikö heillä ole omaa elämää ja omia ystäviä ja omia ympyröitä, harrastuksia ja kontakteja?
On tietenkin. Miten niin?
No miksi niiden sitten tarvitsisi sieltä just sukulaisten huushollista niitä uusia ystäviä etsiä? Tai sen sukulaisensa puolison sukulaisista?
On normaalia hyvää käytöstä tulla mukavasti toimeen kaikkien kanssa. Jos vaikkapa juhlissa ollaan, niin siellä on kiva seurustella kaikkien kanssa, ja on kohteliasta olla kiinnostunut muista.
Mutta sulle sålienee aika turhaa tätä selittää, koska olet selvästi päättänyt olla omaa mieltäsi
Missä juhlissa?
Ja toimeen tuleminen on eri asia kuin ystävien etsiminen josta sinä puhuit.
Ehkä teillä on koko suvulla toi sama hyvin negatiivinen piirre, niin että varmaan teidän hyvä toimia näin.
Vierailija kirjoitti:
Olemattomat välit. Johtunee eniten epäsosiaalisesta anopista.
Omat vanhempana yrittivät ensialkuun tutustua ja seurustella, kutsuivat kylään, halusivat olla jonkunlaisissa väleissä. Mun suvussa kahvitellaan ja ollaan aktiivisesti tekemisissä lähisuvun kanss, miehen lapsuudenperheessä taas ei.
Se oli siis yksisuuntainen tie ilman vastavuoroisuutta. Nykyisin morjestavat jos kaupassa törmäävät ja näkevät max kerran vuodessa lasten synttäreillä.Oudolta tuntuu minusta tällainen etäisyys. Mutta miehen perheelle normaalia.
Eihän he ole lähisukua keskenään, hyvä ihminen.
Ja sun miehesi perhe olet sinä ja lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi heillä olisi välit? Eihän he edes tunne toisiaan.
Huono. He voisivat tuntea, ja olla ystäviä. Tuolla asenteellahan ei koskaan löydä uusia ystäviä, jos ajattelee, että miksi tutustua, kun ei entuudestaan tunne?
Olen itse jo eronnut, ja molempien vanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet, mutta heillä oli aikanaan hyvät välit. Sellaiset, että suhtaudutaan lähtökohtaisen myönteisesti puolin ja toisin, ja halutaan olla hyvissä väleissä, ja osataan seurustella kaikkien kanssa.
Täh? Eikö heillä ole omaa elämää ja omia ystäviä ja omia ympyröitä, harrastuksia ja kontakteja?
On tietenkin. Miten niin?
No miksi niiden sitten tarvitsisi sieltä just sukulaisten huushollista niitä uusia ystäviä etsiä? Tai sen sukulaisensa puolison sukulaisista?
On normaalia hyvää käytöstä tulla mukavasti toimeen kaikkien kanssa. Jos vaikkapa juhlissa ollaan, niin siellä on kiva seurustella kaikkien kanssa, ja on kohteliasta olla kiinnostunut muista.
Mutta sulle sålienee aika turhaa tätä selittää, koska olet selvästi päättänyt olla omaa mieltäsi
Missä juhlissa?
Ja toimeen tuleminen on eri asia kuin ystävien etsiminen josta sinä puhuit.
Ehkä teillä on koko suvulla toi sama hyvin negatiivinen piirre, niin että varmaan teidän hyvä toimia näin.
Meillä on rajat. Ei tarvitse käyttää miehen pikkuserkun pojan rippijuhlia omaan verkostoitumiseen kuten teillä. Ystäviä saa muutenkin.
Jotkut on tuollaisia epäsosiaalisia möllyköitä, ei haluta tutustua kehenkään uuteen ihmiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat kiinnostuneita toistensa kuulumista vain vertaillakseen ja korostaakseen omaa paremmuuttaan. Kommentit ovat luokkaa: "Koskas Pekka ja Tuula tulevat 500 km päästä teille käymään? Onhan siitä jo kuukausi, kun edellisen kerran kävivät. Pitäisihän sitä nyt Eevi-Oliveria useammin nähdä!"
Tämmöinen on kyllä tyhmää. Ehkä he kaipaisivat enemmän palautetta siitä, että heitä arvostetaan isovanhempina.
Kyllä isovanhemmille on sanottu, että arvostetaan heitä isovanhempina. On myös kehuttu ja kannustettu erityisesti silloin, kun viettävät lapsen kanssa aikaa. Tämä on vaan tällaista loputonta vertailua heillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi heillä olisi välit? Eihän he edes tunne toisiaan.
Huono. He voisivat tuntea, ja olla ystäviä. Tuolla asenteellahan ei koskaan löydä uusia ystäviä, jos ajattelee, että miksi tutustua, kun ei entuudestaan tunne?
Olen itse jo eronnut, ja molempien vanhemmat yhtä lukuunottamatta kuolleet, mutta heillä oli aikanaan hyvät välit. Sellaiset, että suhtaudutaan lähtökohtaisen myönteisesti puolin ja toisin, ja halutaan olla hyvissä väleissä, ja osataan seurustella kaikkien kanssa.
Täh? Eikö heillä ole omaa elämää ja omia ystäviä ja omia ympyröitä, harrastuksia ja kontakteja?
On tietenkin. Miten niin?
No miksi niiden sitten tarvitsisi sieltä just sukulaisten huushollista niitä uusia ystäviä etsiä? Tai sen sukulaisensa puolison sukulaisista?
On normaalia hyvää käytöstä tulla mukavasti toimeen kaikkien kanssa. Jos vaikkapa juhlissa ollaan, niin siellä on kiva seurustella kaikkien kanssa, ja on kohteliasta olla kiinnostunut muista.
Mutta sulle sålienee aika turhaa tätä selittää, koska olet selvästi päättänyt olla omaa mieltäsi
Missä juhlissa?
Ja toimeen tuleminen on eri asia kuin ystävien etsiminen josta sinä puhuit.
Ehkä teillä on koko suvulla toi sama hyvin negatiivinen piirre, niin että varmaan teidän hyvä toimia näin.
Meillä on rajat. Ei tarvitse käyttää miehen pikkuserkun pojan rippijuhlia omaan verkostoitumiseen kuten teillä. Ystäviä saa muutenkin.
Mitä sä sekoilet? Ei tässä mistään pikkuserkuista puhuta vaan vanhemmista ja appivanhemmista.
Kyllä minä lähtökohtaisesti olen kiinnostunut olemaan hyvissä väleissä lapseni appivanhempien kanssa. Miksen olisi?
Vietetään porukalla joulut ja synttärit. Anoppi vierailee äidilläni yökylässäkin ja soittelevat säännöllisesti. Välimatkaa on arjessa kun anoppi asuu toisella puolella maata.
Hyvät on välit.
Lämpimät ja arvostavat. Asuvat kaukana toisistaaan ja ovat aina mielissään tavatessaan toisiaan jonkun juhlan merkeissä.
Tuollainen, että äidit kilpailisivat keskenään ja hukuttaisivat lapsen lahjuksiin kuulostaa ihan horrorilta ja tosi lapselliselta :-(
Kummankin vanhemmat ovat eronneet aikoja sitten. Minun isäni on kuollut myös aika kauan aikaa sitten. Hän ei koskaan tavannut appivanhempiani. Äitini, appeni ja anoppini ovat kaikki menneet uusiin naimisiin pian erojensa jälkeen ja ovat yhä samojen kumppaneiden kanssa (yli 30 vuotta jo), eli menivät viisikymppisinä toisiin avioliittoihin. Kaikki kolme pariskuntaa asuvat aika kaukana toisistaan ja meistä. Olemme siis hajallaan ympäri maata. Ovat olleet paikalla yhtä aikaa, kun lapsemme on kastettu, mutta sen jälkeen anoppia ei ole tainnut olla perhejuhlissa, tai saattoi olla vielä vanhemman lapsen rikkijuhlissa, en muista. Äitini puolisoineen on ollut tekemisissä appeni ja hänen vaimonsa kanssa, ovat kyläilleet ilman meitäkin joitakin kertoja puolin ja toisin. Mutta läheisiksi heitä ei voine sanoa. Isovanhemmuuskilpailua ei varmaankaan ole ollut. Lapset olivat pieninä läheisiä äitini kanssa, appi on myös ollut läheinen pappa heille. Nyt kun lapset ovat jo aikuisia, he itse pitävät isovanhempiin yhteyttä sen minkä pitävät. Anoppi on jäänyt vieraaksi, kun menetti kiinnostuksensa lapsenlapsiin jossain vaiheessa. Nyt on kyllä ihmetellyt sitä, ettei lapsenlapsia suuresti kiinnosta hän tässä vaiheessa. Myönnän, etten ole patistellut aikuisia lapsiani mummon suuntaan.
Kiusalliset. Ainekin meidän kannalta. Isäni on kuollut ja appivanhempani eronneet. Appiukkoni alkoi iskeä äitiäni ensitapaamisella. Ukko tykkää nätistä ja äitini rahasta. Ei kuitenkaan olla niin läheisiä että nostettaisiin kissa pöydälle ja suoraan puhuttaisiin heidän suhteestaan. Kukaan ei sano mitään vaikka työttömän äitini vanha bemari on yhtäkkiä vaihtunut upouuteen Teslaan. Anoppi sentään oli sanonut pari valittua sanaa miehelleni.
Alue: Aihe vapaa
Appivanhemmat ovat kiinnostuneempia vanhemmistani kuin vanhempani heistä. Vanhempani eivät yleensäkään kaveeraa kenenkään kanssa. Tavatessaan käyttäytyvät melko asiallisesti.