Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten vanhemmat: järjestättekö joka päivä ohjelmaa?
Mulla on jostain syystä huono omatunto jos ei joka päivä ole jotain fiksua tekemistä taaperolle. Tänään ollaan oltu sisällä koko päivä lukuunottamatta kun ennen lounasta käytiin pihassa vähän kävelemässä. Olen siivonnut kaappeja ja pessyt ikkunoita ja taapero on pyörinyt mukana ja tutkinut tavaroita. Onko tylsät kotipäivät ok vai pitäisitkö uteliaalle ja sosiaaliselle lapselle olla koko ajan jotain hänelle suunnattua tekemistä ja muiden lasten seuraa?
Kommentit (222)
Vwierailija kirjoitti:
Minut opetettiin lapsena käymään taidenäyttelyissä, museoissa ja kirjastossa.
Saman olen opettanut lapsilleni. Ja todella hyödyksi on tämä taito ollut meillä kaikilla.
kirjastossa ja Heurekassa käytiin useasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on ohjelmaa; et voi välttää vastuuta vanhempana, keksimällä vsin silloin tällöin "ohjelmaa".
2-3 arki-iltapäivänä kävin esikoisen kanssa jossakin päiväunien jälkeen, usein niin, että mies otti meidät sitten työmatkallaan kyytiin samalla tai menimme yhdessä sitten syömään.
Sitten kun oli kaksi lasta, sitä vapaata leikkiä tuli molemmille kotonakin enemmän, mutta kyllä kävin heidänkin kanssaan paljon. Metroon oli helppo mennä tuplarattaiden kanssa.
Ei sen ns. ohjelman kovin kummoista tarvitse olla, mutta kyllä lapset monesti pitkään leikkivät niiltä käynneiltään saamillaan ideoilla.
Tylsät kotipäivät ovat ok. ja edellytys lapsen luovuuden, mielikuvituksen ja oma-aloitteiseen kehitykseen.
Meillä on aina rytmi vapaa päivinä, herätys, aamupala, sisäleikki, ulos, lounas, päiväunet, välipala,leikkiä
Ja leikkiminen voi siis olla myös askartelua, kirjojen lukua tai muuta kivaa. Ja käydään myös metsässä ja leikki puistoissa, muuten tulis tylsää omalla pihalla aina leikkiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En erityisesti järjestä ohjelmaa, vaan olosuhteet lapselle leikkiin, hullutteluun ja mielekkääseen puuhasteluun. Ehkä yritän vähän auttaa, jotta leikki lähtisi käytiin ja mielikuvitus pääsisi valloilleen.
Ellei sitten ohjelmaksi lasketa leikkipuistoja, konsertteja, teatteria, museoita jne.
Tietenkin saa, ja pitääkin olla joskus päiviä jolloin ei ole ohjelmaa. Myöskään aikatauluja ei tarvita ihan joka päivälle. Sitä voi välillä vain olla yhdessä, ja tehdä mitä mieleen juolahtaa. Välillä ne päivät ovat lasten mielestä "ihan parhaita".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tämä aloitus on tehty?
Ensin ap kertoo siivonneensa kotiaan koko perjantaipäivän taaperonsa kanssa ja sitten somettaa 15.24 alkaen kysyen, pitäisikö lapsen kanssa tehdä jotain muutakin tai tekevätkö muut?
En ymmärrä yhtään. Onko tämä provo vai miksi on niin huono jo lähtökohdiltaan?
Tulee olo, että joku, jolla ei edes ole omia lapsia ikinä ollutkaan haluaa selvittää, missä pienten lasten vanhemmat kesällä kulkevat lapsineen ja mitä he tekevät /eivät tee.
En tiedä miksi, mutta joku tässä ei ole ihan kohdillaan.
Tylsät kotipäivät on todellakin ok. Enemmän kuin ok. liika virikkeellisyys stressaa lasta. Taaperolle koti ja omien vanhempien seura on virikkeellistä ja opettavaista. Juuri noin, että lapsi saa rauhassa ja omaan tahtiinsa tutkia ja osallistua, hänelle jutellaan, ja kerrotaan häntä kiinnostavista asioista ja tutkitaan niitä yhdessä tarkemmin. Se mikä aikuisen näkökulmasta on tylsää ja tavallista, on taaperolle uutta ja mielenkiintoista. Hänhän on ollut olemassa niin vähän aikaa, että lähes kaikessa on vielä oppimista ja tutkimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina rytmi vapaa päivinä, herätys, aamupala, sisäleikki, ulos, lounas, päiväunet, välipala,leikkiä
Ja leikkiminen voi siis olla myös askartelua, kirjojen lukua tai muuta kivaa. Ja käydään myös metsässä ja leikki puistoissa, muuten tulis tylsää omalla pihalla aina leikkiä
Päivärytmi ei ole sama kuin jäerjstetty ohjelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina rytmi vapaa päivinä, herätys, aamupala, sisäleikki, ulos, lounas, päiväunet, välipala,leikkiä
Ja leikkiminen voi siis olla myös askartelua, kirjojen lukua tai muuta kivaa. Ja käydään myös metsässä ja leikki puistoissa, muuten tulis tylsää omalla pihalla aina leikkiä
Päivärytmi ei ole sama kuin jäerjstetty ohjelma.
Eikä se järjestetty ohjelma ole mitään hiki hatussa annettua aikuisen antamaa uuvuttavaa kyykytystä kuten täällä kuvitellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä sen lapsen pitää ulkoilla joka päivä, mieluiten kaksi kertaa.
Mieluiten lasten kuuluu olla ulkona 24/7.
Ei tarvitse. Sen mukaan mitä itse jaksat ja haluat. Tietysti ulkoilu olisi hyvä joka päivä, mutta jos yksi päivä jää välistä, niin se ei ole katastrofi.
Ohjelmaa noin pienelle on vaikka kauppareissulle mukaan ottaminen, kirjasto, kahvila, erilaiset leikkipaikat, puistot jne. Tuntuu, että nykyään on sellainen ylisuorittamisen ja tehokkuuden ihanne, että pienen lapsenkin pitäisi mennä ja tehdä 24/7. En usko, että näin on. Hänellä on koko elämä edessään (kirjaimellisesti) aikaa tehdä asioita.
Me vietämme joka viikko näitä tylsiä kotipäiviä, mutta ollaan lomalla käyty paljon retkillä, sukulaisten luona ja museoissa myös. Sen vastapainoksi voi olla vähän tylsyyttäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkonenhan ei hoitanut lapsiaan päivääkään. Hänen vaimonsa oli kotiäiti.
Niinpä. Täydellinen neuvoja.
Ehkä hän kuunteli vaimoaan.
Lapsilla saa, ja pitää olla tylsää välillä. Ja raitis ulkoilma on täysin yliarvostettua. Kotona välillä parempi ilma kuin ulkona. Ei lapsi kuole, tai vahingoitu jos on joku päivä kokonaan sisällä. Kunhan ei makaa luuri kourassa koko päivää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä järjestin kaksi ulkoilua päivässä sekä jotain järkevää sisätekemistä. Nyt lapset ovat jo koululaisia, mutta edelleen järjestän loma-aikana joka päivä jotain. Vähintään jonkun uimarantareissun ja lautapelejä molempien kanssa erikseen. En kestä sitä että nysväävät sisällä tai tuijottavat ruutuja.
Huom. Kommentoija ei itse kestä sisällä nysväämistä, lapsi sitä vastoin saattaa hyvinkin jopa pitää siitä.
Riippuu lapsesta ja energisyydestä.
Kyllä on maailma mennyt vaikeaksi. Tästä syystä ei vissiin lapsia enää uskalleta tehdä, kun pitää samalla ohjelmatoimisto perustaa. Meidän katraasta nuorinKin täyttää pian 13 v. Kyllä ovat aika paljon yksistään tai keskenään touhanneet kesällä päivät pitkät. Töihin on otettu mukaan osaksi vähäksi aikaa lähes joka päivä, koska työ jossa se onnistuu. Ovatpa samalla oppineet käytännön askareita. Aurinkoisella säällä on aina illalla uimassa käyty ja se tehnyt meillä kesästä kesän. Siellä yleensä samalla tuttavalapset kavereina, niin että lasten sosiaalista elämääkin ollut. Muutama pikkuretki johonkin tehty joka kaikkia jotensakin kiinnostanut. Muutaman vuoden välein lyhyt ulkomaanreissu. Lapset ei ikinä valittaneet, kyllästyneet tms. Kesä loppunut kesken. Itse on ole stressiä siitä saanut vaikka lapset pyörineet jaloissa, päin vastoin, onnellista aikaa. Arkea.
Minä kävin pienten lasten kanssa lähes joka päivä leikkipuistossa. Helsingissä ainakin kesällä niissä on ulkolelut valmiina ja klo 12 ruokailu. Lapset viihtyivät paljon paremmin kuin omassa pihassa ja itsekin sai usein päivän aikana juteltua muiden vanhempien kanssa. Mitään sen kummempaa ohjelmaa en pienten lasten kanssa keksinyt kuin silloin tällöin. Joskus oli joku lastenkonsertti, uimareissu tai kyläily kavereille mutta pienten lasten viihdyttäminen on helppoa ja halpaa.
Nyt kun ovat koululaisia, eivät tosiaan viihdy leikkipuistossa vaikka edelleen välillä saatetaan käydä puistoruokailussa. Pakko muutamalle päivälle viikossa keksiä jotain ohjelmaa, muuten tuijottavat ruutua tuntikaupalla. Kavereiden kanssa kyllä viihtyvät onneksi ilman ruutuakin mutta moni perhe on jossain pois kotoa näin kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Asumme maalla, 150 km päässä Helsingissä.
Vesistön äärellä. 3 hehtaarin tontti.
Meillä lapset on melko omaehtoisesti, iältään 11 ja 14;
- pihalla trampoliini
- polkupyöriä, kickbike, erilaisia potkulautoja
- sähköskootteri millä pääsevät myös
- lukuisia pihapelejä, frisbii golf, jalkapallo, koripallo, kroketti. jne.
- laajakaistayhteys
- onginta ja kalastus
- useita saunoja, kylpytynnyri
- sup lauta, kajakkeja erilaisia
- moottorivene ja vetorengas
- pusikon raivausta oksasaksilla
- koiran ulkoilutusta
- avustamista pihamarjojen keruussa ja puutarhan hoidossa
- avustamista ulkokokkauksessa
- puutöiden ja käsitöiden tekeminen
- ruutuaikaa rajallisesti
- luonnontuotteiden keräilyVoin sanoa, että ohjelmatoimistoksi ei tarvi alkaa, ihan riittää, et silloin tällöin on lasten leikeissä mukana, ajaa vaik moottorivenettä, vetorenkaan kanssa. Vaik käy saaressa piknikillä.
Voin sanoa, et välillä tuntuu, et vaik on kesäloma, ei juuri jaksa kauemmas ees lähteä hakee elämyksiä, joku yksittäinen huvipuistoreissu tai risteily ihan max.
Itekkin luovuin kaikuluotaimesta, mielummin käytän senkin ajan mato-ongintaan.
Monet hyvät asiat kuten vaik pyöräily metsäautoteillä ja pitkät, 10 km lenkit koiran kanssa ovat ilmaisia. Samoin mustikoitten keräily.
Myös peruskajakilla melominen, hyvän äänikirjan ja musiikin kuuntelu, tai jopa hiljaisuus - on ilmaista.
Myöskin saareen meno ja siellä kahvit, termarilla tai nuotiolla, ovat elämyksiä, vaikka sitten risukeittimellä. Voileivät, minkä päällä itse kalastettua ja kypsennettyä ahventa, suolakurkkua ja kananmunaa.
Ihan ulkoruokailu, uudet perunat pataan ja tilliä, kalan savustus.
Toisin kuin kuvitellaan, jopa Helsingissä on soutuvenematkojen päässä hienoja kohteita.
Kysymys on siitä onko aikaa ja valmis näkemään hieman vaivaa, mikä sekin on elämys.
Ei aina tarvi olla pääsemässä hienolla välineellä. Ihan tavallinen riittää.
Joskus voi illalla käydä pyöräreissulla keräämässä punalappuiset tupla alesta.
No kiva kuulla, mutta ovatko 11v ja 14v mielestäsi pieniä lapsia? Antaisitko juuri 2v täyttäneen taaperonkin touhuilla yksin sen moottoriveneen ja vetorenkaan kanssa?
Kotonakin voi olla, tietysti ulkoilu. Ei tarvi olla koko ajan ohjelmaa. Lapsi osaa itsrkin leikkiä ja vielä parempi jos on toinenkin taapero. Luetaan satuja muutaman kerran päivässä.