Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koiran ulkoiluttaja: Älä jäykisty koirasi kanssa tuijottamaan lähestyvää koiraa
21.07.2023 |
Pitkän suoran tien päässä toinen koira jäykistyy paikalleen ja tuijottaa kiinteästi ja hievahtamatta omaa koiraani. Tuijottajan hihnan toisessa päässä kaivetaan kännykkä esiin, nythän on hyvää aikaa surffailla, kun koira kerran jököttää paikallaan. Minä ja koirani lähestymme rauhallisesti usean minuutin ajan, yritän saada katsekontaktia somettajaan saadakseni jonkinlaisen vihjeen siitä, onko homma hanskassa vai ei. Oma koirani jännittyy askel askeleelta toisen vain tuijottaessa herkeämättä. Omistaja vilkaisee meitä välillä, mutta ei tee elettäkään laukaistakseen tilannetta. Käännyn kannoillani, ja lähdemme oman koirani kanssa takaisin tulosuuntaan. Ei kannata ottaa riskiä siitä, mitä tapahtuu koirien kohdatessa.
Koiran omistaja, opeta koirasi olemaan jäykistymättä tuijottamaan muita koiria! Se ei ole kovin vaikeaa. Jäykkänä tuijottava koira on toiselle koiralle aina mahdollinen uhka. Sinä koiran laumanjohtajana päätät, koska pysähdytään, ja voit vaikuttaa tilanteeseen. Koirasi ei saa päättää, koska pysähdytte tuijottelemaan, vaan se on sinun päätöksesi. Osoita omalla käytökselläsi myös muille ulkoileville, että hallitset oman koirasi.
Kommentit (437)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette halua koiranne tervehtivän muita koiria, tehkää selväksi se. Eli menette reilusti toiselle puolelle katua, otatte mahdollisimman lyhyen hihnan ja katse ohi eteenpäin. Hihnaan varoituskolmio tai stop merkki voisi olla hyvä heräte.
Mä teen aina näin! Otan koiran pientareen puolelle, yritän kävellä välinpitämättömän näköisenä ohi, en ota vastaantulevan koirakkoon mitään kontaktia ja SILTI joka lenkillä on joku jolle pitää sanoa, että älä päästä sitä koiraasi siinä flexissä naamalle.
Oletteko molemmat jotenkin erittäin epäsosiaalisia, sinäja koirasi, vai vain sinä?
Tää on juuri se pas*a mitä saa kaltaisiltasi idiooteilta koiranomistajilta silmillensä jos en ole kiinnostunut sinusta tai koirastasi. Kiitos kun osoitit taas teoriani todeksi.
Koirani on arka siksi että se on saanut sinun kaltaisiesi koiranomistajien koiran naamalleen liian monta kertaa pentuna, kun sinun mielestäsi kaikkien koirien pitää tutustua kaikkiin. Niinpä omalla koirallani on ne tutut koirakaverit joihin se luottaa ja joiden omistajiin minä luotan. Sinun kaltasesi koiranomistajat ovat itsekkäitä ku*sipäitä joihin minullakaan ei ole mitään mielenkiintoa tutustua koiralenkillä. Sitäpaitsi olen KOIRAANI varten lenkillä, en tarvitse siellä sosiaalisia kontakteja. Minulla on riittävästi ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tosiaan monessa muussa maassa koirat ovat irti, ystävällisiä ja rentoja. Meillä meni koirien taluttaminen mönkään siinä kohtaa, kun taluttajat halusivat koirien menevän ohi, niille sanottiin aina OHI, koskaan ei saa tervehtiä toisia koiria. Haistella ei saa ja on marssittava omistajan vierellä, joka on koiralle aivan luonnotonta.
Minulla oli koiria jo 70-luvulla ja vielä silloin koirien annettiin tervehtiä toisiaan, leikkiä keskenään ja nuuhkia kävelyllä ollessaan. Harvoin näkyi rähjääjiä. Mutta nyt juuri kukaan ei anna koiransa tervehtiä vastaantulijoita, vaan huutaa jo ajoissa ohi, ohi, ja koira parkuu remmissä koko sielunsa syvyydeltä.
Epäsosiaaliset taluttajat ja epäsosiaaliset koirat.
Vierailija kirjoitti:
Jäykistelijän kohdalla on erinomainen keino opettaa omaa koiraa. Jos se reagoi jäykistelijään on selvästi vielä tekemistä. Koiran voi opettaa täysin ignooraamaan/oleman reagoimatta vastaantulijaan.
Mun koira tekee juuri näin, ei siinä ole ongelmaa. Ongelma on se, että tuijottelijat tulevat päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Somettaminen koiralenkillä on väärin ja omalla käytöksellä viestitään myös vastaantuleville, mutta muuten kirjoituksessa on muutamia asiavirheitä.
Laumanjohtajamyytit on aikaa sitten kumottu ja nykyään niihin uskovat enää ne, jotka käyttävät koiralle haitallisia koulutusmetodeja. Lisäksi, koiralle on täysin luonnollista jäykistyä ja osoittaa kiinnostusta vastaantulevaa lajitoveria kohtaan. Etenkin jos on kyseessä epävarma koira, sen on hyvin vaikea kääntää huomionsa pois lähestyvästä koirasta, jonka se pelkää olevan uhka. Kun törmäät tällaiseen tuijottelevaan koiraan, et voi ikinä tietää mitä sillä on taustalla ja missä vaiheessa sen kouluttaminen on menossa.
Kyllä se edelleen olet laumanjohtaja. Vai koiranko pitäisi se olla ja sä kyselet siltä, mitäs nyt tehdään? Sitä ei tehdä enää haitallisilla koulutusmetodeilla kuten sanoit, vaan resurssien hallinnalla. Ei-toivottu käytös on helppo sammuttaa palkkaamalla vain toivottua käytöstä. Siinä koira oppii ajattelemaan itse. Epävarma ja tuijottava koira tarvitsee koulutuksen. Vastaehdollistamisen. Hihnakoulutus vie aikaa, mutta se kannattaa. Myös pienille koirille. Koulutus perustuu passiiviseen, ei-toivotun käytöksen sammuttamiseen, katsekontaktiin ja palkkaamiseen.
Olisi kiva tietää, mitä alapeukuttaja ajatteli tässä vikana olevan... siis ihan oikeasti voisitko avata, mikä näissä ammatilaisten eläintenkouluttajien ja koirapsykologien nimenomaan pehmeään koulutukseen perustuvissa keinoissa, joissa koira oppii itse ajattelemaan sua erityisesti jäi vaivaamaan?
Voisikohan olla se, että vaikka tunnut olevan kartalla, silti alennut puhumaan noista laumanjohtjamyyteistä, jotka nämä mainitsemasi ammattilaiset ja koirapsykologitkin tuomitsevat virheellisinä ja haitallisina.
No minäkin miellän vanhanaikaisin termein, että ihminen on lauman johtaja, ei koira. Samoin lasten kanssa, minä olen perheen pää ja minulla tulee olla homma hanskassa. Johtaminen ei nykyään käsitteenä ole mitään alistamista ja väkivaltaa, vaan nimenomaan siitä että kokonaisuus on hallinnassa, ohjausta. On vanhanaikaista ajatella, että johtaminen on pakottamista ja alistamista ja muuta negatiivista. Johtamiskäsitys on muuttunut kautta rantain. Kannattaa pitää mielessä, että vaikka sinulla on vanhanaikainen käsitys johtamisesta, niin ihminen joka puhui esimerkiksi lauman johtamisesta hyvin suurella todennäköisyydellä tarkoittaa sillä eri asiaa miten sinä sen hyvin negatiivisesti käsität.
OhisOn kaksi eri asiaa pohtia mitä sana johtajuus tarkoittaa ja käyttää termiä laumanjohtaja spesifisti koirankoulutuksesta keskustellessa.
Ei ole, laumanjohtaja termiä on oikein sallittua käyttää, se ei ole kielletty sana. Jos sinä annat sille negatiivisen merkityksen, se on sinun ongelmasi. Jos sinä alat nillittämään koulutusfanaatikkona vääristä termeistä, se on sinun ongelmasi. Minä ja moni muu pidämme termistä ja se kuvaa hyvin sitä miten miellän kokonaisuuden.
En vain minä, vaan muutkin eläinlähtoiset ammattilaiset pitävät tuon termin käyttöä haitallisena.
On täysin epärelevanttia alkaa erittelemään sitä miten kukakin tuon termin käsittää, kun sen pohja on kuitenkin vanhoissa, ei eläinystävällisissä koulutusmenetelmissä. Termistä pyritään pääsemään eroon juuri sen takia, että edelleen valtaosalle se tarkoittaa juurikin koiran pakkohallinnalla kouluttamista ja epäjohdonmukaista käyttäytymistä koulutustilanteissa.
Ammattilaiset puhuvat positiivisesta vahvistamisesta ja useimmat, jotka koiraansa kouluttavat tällä metodilla, eivät tunne tarvetta puhua laumanjohtuudesta juurikin sen takia, ettei se edes kuvaa sitä yhteistyötä koiran kanssa.
No sinä saat pitää, kuten sanoin niin koulutusfanaatikot saavat minun puolestani pitää tuota sanaa saatanasta seuraavana. Minä en ole koulutusfanaatikko enkä koulutusammattilainen ja minä käytän tuota termiä koska se ei ole mikään n-sana. Minulle juuri tuo termi pitää sisällään kaiken sen, mitä koiran omistaminen pitää sisällään. Sinä saat jankata asiasta muiden fanaatikkojen kanssa vaikka maailman tappiin.
Kuinka yllättävää, että laumanjohtaja-termin käyttäjä viestii aggressiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tähän tuijotteluun lisäisin vielä sen, kun jotkut antaa koiransa mennä maahan ja jäädä siihen odottelemaan kohtaamista jäykistyneenä. Sekä tuijottelu että maassa makaaminen jäykistyneenä on uhkaavaa toiselle koiralle. Ja kun yrität mennä tuojottelijasta tai maasta makaavasta ohi, POIKKEUKSETTA se koira tekee jonkinlaisen hyökkäysliikkeen kohti kun ollaan kohdalla.
Jos vastaantuleva koira on yhtään normaali, niin se osaa ottaa tällaisen maahan asettuvan tuijottelijan rennosti. Yleensä ne on pentuja, jotka tekee tuota. Ja se on leikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet oikeassa, ja minä en tykkää eikä koiranikaan tykkää että se vastaan tuleva koira liikkuu toki eteenpäin mutta tuijottaa matalana, ja sehän tiedetään että kohdalla sitten hyökkää kohti ja koiran taluttaja on ihmettelee kun niin hienosti käveli vierellä ensin. Itse olen aina noissa tilanteissa valppaana ja valmiina potkaisemaan sitä hyökkäävää koiraa. Mutta en ole koiralleni lauman johtaja, koska en koira ja todellisuudessa koira- ja susilaumoissa on toiminnoille omat johtajansa esimerkiksi yksi johtaa saalistusta, toinen taas puolustusta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette halua koiranne tervehtivän muita koiria, tehkää selväksi se. Eli menette reilusti toiselle puolelle katua, otatte mahdollisimman lyhyen hihnan ja katse ohi eteenpäin. Hihnaan varoituskolmio tai stop merkki voisi olla hyvä heräte.
Mä teen aina näin! Otan koiran pientareen puolelle, yritän kävellä välinpitämättömän näköisenä ohi, en ota vastaantulevan koirakkoon mitään kontaktia ja SILTI joka lenkillä on joku jolle pitää sanoa, että älä päästä sitä koiraasi siinä flexissä naamalle.
Oletteko molemmat jotenkin erittäin epäsosiaalisia, sinäja koirasi, vai vain sinä?
Tää on juuri se pas*a mitä saa kaltaisiltasi idiooteilta koiranomistajilta silmillensä jos en ole kiinnostunut sinusta tai koirastasi. Kiitos kun osoitit taas teoriani todeksi.
Koirani on arka siksi että se on saanut sinun kaltaisiesi koiranomistajien koiran naamalleen liian monta kertaa pentuna, kun sinun mielestäsi kaikkien koirien pitää tutustua kaikkiin. Niinpä omalla koirallani on ne tutut koirakaverit joihin se luottaa ja joiden omistajiin minä luotan. Sinun kaltasesi koiranomistajat ovat itsekkäitä ku*sipäitä joihin minullakaan ei ole mitään mielenkiintoa tutustua koiralenkillä. Sitäpaitsi olen KOIRAANI varten lenkillä, en tarvitse siellä sosiaalisia kontakteja. Minulla on riittävästi ystäviä.
Ja sitten kun se oma arka koira yrittää paeta vauhkona liian lähelle tuotua koiraa tai pahimmillaan juotuu puolustautumaan ärähtämällä tämä toisen koiran omistaja paheksuu "miksi se on tuollainen". Olisiko vaikka sen takia, että sillä on liian monta huonoa kokemusta vastaavista tilanteista ja nyt niitä tuli taas yksi lisää.
T. Myös aran koiran omistaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos aloituksesta.
Tuijottajat , jotka jähmettyvät tien laitaan, tai jopa keskelle tietä, ovat todella rasittavia ja on mielestäni epäkohteliasta jättää ohittaminen kokonaan toisen osapuolen vastuulle, tai jopa suorastaan hankaloittaa sitä. Varsinkin ahtailla poluilla seisomaan ja tuijottamaan jääminen tekee ohittamisesta lähes mahdotonta. Itselläni on hyvin reaktiivinen koira, joka hermostuu tuijottajista, kun taas jos toinen koira ohittaa rauhallisesti omakin koirani toimii rauhallisesti, joten tämän ongelman kanssa painitaan melkein päivittäin.
Hmm ettei olis niin että sinä hermostutat koirasi kun niin raivostuttaa?
Musta on mieletöntä miten koirat peilaavat omistajiaan. Näiden remmirähjien takana joita itse tunnen on usein omistaja joka on vähän hermostunut, neuroottinen, pelokas jne. Kun taas lungisti ottavien koiran taustalla on todennäköisempi lungimpi omistaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on koira, joka pysähtyy tuijottamaan kaikenlaista kiinnostavaa. Muita koiria, lapsia, joita se rakastaa ihan älyttömästi, kentällä olevaa palloa tms.
Ei se käy kenenkään päälle, eikä ala riuhtoa hihnassa muiden koirien päälle, eikä räksytä. Se ei ole myöskään isokokoinen. Sille nyt vaan on ominaista pysähtyä tuijottamaan uusia kiinnostavia asioita. Seisoskelemme silloin rauhassa yhdessä paikallaan. Jos toinen koira tulee kohti, omani heiluttaa häntää ja tervehtiessä nuuhkaisee.
Minua puolestaan ihmetyttää jotkut koiranomistajat, jotka aina vastaantulevan koiranulkoiluttajan nähdessään poikkeavat tieltä kävelemään mahdollisimman kaukana nurmikolla. Miksi he eivät voi opettaa koiraansa kohtaamaan muita ystävällisesti?
Samat ulkoiluttajat painavat aina menemään suoraa kävelyä. Koiransa ei koskaan pääse nuuhkimaan mitään matkanvarrella, pitää vaan jolkottaa suoraan eteenpäin. Nuuhkuttelu on todella, todella tärkeää koirille. Meillä pääasia kävelyllä on se nuuhkiminen ja siksi ylipäänsä iso osa ulkoilua on paikallaan odottelua, kun koira haistelee ja tutkii.
Ihan kuin olisi omaa kirjoitustani. Sen olen huomannut, että koiran omistajissa on paljon epätasapainoisia ihmisiä. Koira on vain minua varten.
Totta. Koirakirjassa muuten luki myös, että se laumanjohtajuusajattelu on jo vanhentunutta teoriaa. Että koiraan pitää suhtautua kunnioittavasti laumatoverina, josta huolehtii. Meillä on tällainen suhde toivoakseni. Koira voi luottaa siihen, että haluamme sille hyvää ja huolehdimme siitä. Kun puolisoni oli sairas, koira huolehti hänestä makaamalla koko ajan sängyn vieressä. Annan koiran haistella kävelyllä niin paljon kuin haluaa, koska se on tärkeää sille. Tottakai opastan sitä, esimerkiksi jos joku näyttää haluavan kiertää meidät, niin juttelen koiralle ystävällisesti ja kehun, kun menemme ohi. Mutta tuota ap:n jyrkkää tapaa kohdella koiraa alempiarvoisena olentona, jonka elämää pitäisi ihmisen käskyttämällä jatkuvasti kontrolloida, en pidä terveenä. Paitsi jos kyse on tosiaan taistelukoirasta ja sellaiset pitäisi muutenkin kieltää.
Siis anteeksi mitä? Missä kohtaa olen sanonut että kohtelen koiraa alempiarvoisena olentona tai käskytän tai kontrolloin sitä? Olen opettanut koirani lempeästi kiinnittämään ohitustilanteessa huomion itseeni, siinä kaikki. Mistä ihmeestä oikein puhut? Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Somettaminen koiralenkillä on väärin ja omalla käytöksellä viestitään myös vastaantuleville, mutta muuten kirjoituksessa on muutamia asiavirheitä.
Laumanjohtajamyytit on aikaa sitten kumottu ja nykyään niihin uskovat enää ne, jotka käyttävät koiralle haitallisia koulutusmetodeja. Lisäksi, koiralle on täysin luonnollista jäykistyä ja osoittaa kiinnostusta vastaantulevaa lajitoveria kohtaan. Etenkin jos on kyseessä epävarma koira, sen on hyvin vaikea kääntää huomionsa pois lähestyvästä koirasta, jonka se pelkää olevan uhka. Kun törmäät tällaiseen tuijottelevaan koiraan, et voi ikinä tietää mitä sillä on taustalla ja missä vaiheessa sen kouluttaminen on menossa.
Kyllä se edelleen olet laumanjohtaja. Vai koiranko pitäisi se olla ja sä kyselet siltä, mitäs nyt tehdään? Sitä ei tehdä enää haitallisilla koulutusmetodeilla kuten sanoit, vaan resurssien hallinnalla. Ei-toivottu käytös on helppo sammuttaa palkkaamalla vain toivottua käytöstä. Siinä koira oppii ajattelemaan itse. Epävarma ja tuijottava koira tarvitsee koulutuksen. Vastaehdollistamisen. Hihnakoulutus vie aikaa, mutta se kannattaa. Myös pienille koirille. Koulutus perustuu passiiviseen, ei-toivotun käytöksen sammuttamiseen, katsekontaktiin ja palkkaamiseen.
Olisi kiva tietää, mitä alapeukuttaja ajatteli tässä vikana olevan... siis ihan oikeasti voisitko avata, mikä näissä ammatilaisten eläintenkouluttajien ja koirapsykologien nimenomaan pehmeään koulutukseen perustuvissa keinoissa, joissa koira oppii itse ajattelemaan sua erityisesti jäi vaivaamaan?
Voisikohan olla se, että vaikka tunnut olevan kartalla, silti alennut puhumaan noista laumanjohtjamyyteistä, jotka nämä mainitsemasi ammattilaiset ja koirapsykologitkin tuomitsevat virheellisinä ja haitallisina.
No minäkin miellän vanhanaikaisin termein, että ihminen on lauman johtaja, ei koira. Samoin lasten kanssa, minä olen perheen pää ja minulla tulee olla homma hanskassa. Johtaminen ei nykyään käsitteenä ole mitään alistamista ja väkivaltaa, vaan nimenomaan siitä että kokonaisuus on hallinnassa, ohjausta. On vanhanaikaista ajatella, että johtaminen on pakottamista ja alistamista ja muuta negatiivista. Johtamiskäsitys on muuttunut kautta rantain. Kannattaa pitää mielessä, että vaikka sinulla on vanhanaikainen käsitys johtamisesta, niin ihminen joka puhui esimerkiksi lauman johtamisesta hyvin suurella todennäköisyydellä tarkoittaa sillä eri asiaa miten sinä sen hyvin negatiivisesti käsität.
OhisOn kaksi eri asiaa pohtia mitä sana johtajuus tarkoittaa ja käyttää termiä laumanjohtaja spesifisti koirankoulutuksesta keskustellessa.
Ei ole, laumanjohtaja termiä on oikein sallittua käyttää, se ei ole kielletty sana. Jos sinä annat sille negatiivisen merkityksen, se on sinun ongelmasi. Jos sinä alat nillittämään koulutusfanaatikkona vääristä termeistä, se on sinun ongelmasi. Minä ja moni muu pidämme termistä ja se kuvaa hyvin sitä miten miellän kokonaisuuden.
En vain minä, vaan muutkin eläinlähtoiset ammattilaiset pitävät tuon termin käyttöä haitallisena.
On täysin epärelevanttia alkaa erittelemään sitä miten kukakin tuon termin käsittää, kun sen pohja on kuitenkin vanhoissa, ei eläinystävällisissä koulutusmenetelmissä. Termistä pyritään pääsemään eroon juuri sen takia, että edelleen valtaosalle se tarkoittaa juurikin koiran pakkohallinnalla kouluttamista ja epäjohdonmukaista käyttäytymistä koulutustilanteissa.
Ammattilaiset puhuvat positiivisesta vahvistamisesta ja useimmat, jotka koiraansa kouluttavat tällä metodilla, eivät tunne tarvetta puhua laumanjohtuudesta juurikin sen takia, ettei se edes kuvaa sitä yhteistyötä koiran kanssa.
No sinä saat pitää, kuten sanoin niin koulutusfanaatikot saavat minun puolestani pitää tuota sanaa saatanasta seuraavana. Minä en ole koulutusfanaatikko enkä koulutusammattilainen ja minä käytän tuota termiä koska se ei ole mikään n-sana. Minulle juuri tuo termi pitää sisällään kaiken sen, mitä koiran omistaminen pitää sisällään. Sinä saat jankata asiasta muiden fanaatikkojen kanssa vaikka maailman tappiin.
Kuinka yllättävää, että laumanjohtaja-termin käyttäjä viestii aggressiivisesti.
Ai teidänkö viestintä ei ole ollut tippaakaan lyttäävää ja päällekäyvää? Hienosti nähdään se malka aina toisen silmässä. Vinkkinä asiakkaiden kohtaamiseen: asiakkailla voi olla sanoille eri merkityksiä. Sen sijaan että alat vaahtoamaan asiakkaalle ettei johtaja-sanaa saa käyttää, kannattaa kysellen tutustua miten asiakas itse sen määrittää. Kouluttaja ei ole asiakkaan yläpuolella jumalana kertomassa mitä sanoja käyttää, vaan kouluttajan tehtävä on tehdä positiivista yhteistyötä asiakkaan kanssa. Kuinka voitte kouluttaa yhteistyöstä ellette itse kykene siihen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos aloituksesta.
Tuijottajat , jotka jähmettyvät tien laitaan, tai jopa keskelle tietä, ovat todella rasittavia ja on mielestäni epäkohteliasta jättää ohittaminen kokonaan toisen osapuolen vastuulle, tai jopa suorastaan hankaloittaa sitä. Varsinkin ahtailla poluilla seisomaan ja tuijottamaan jääminen tekee ohittamisesta lähes mahdotonta. Itselläni on hyvin reaktiivinen koira, joka hermostuu tuijottajista, kun taas jos toinen koira ohittaa rauhallisesti omakin koirani toimii rauhallisesti, joten tämän ongelman kanssa painitaan melkein päivittäin.Hmm ettei olis niin että sinä hermostutat koirasi kun niin raivostuttaa?
Musta on mieletöntä miten koirat peilaavat omistajiaan. Näiden remmirähjien takana joita itse tunnen on usein omistaja joka on vähän hermostunut, neuroottinen, pelokas jne. Kun taas lungisti ottavien koiran taustalla on todennäköisempi lungimpi omistaja
Tätä on myös tutkittu. Koirallakin on myös peilisoluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa opettamaan minun koirani pois tuosta tuijottamisesta, voin ihan vaikka maksaa sinulle siitä isonkin summan. Kyseessä paimenkoira, bordercollie, jonka kanssa käyty asian tiimoilta kolmella eri koirakouluttajalla ja sitkeästi noudatettu näiden antamia ohjeita ilman pidemmän tähtäimen tulosta. Koira on muilta osin ongelmaton, eikä räyhää muille koirille tai ihmisille, mutta hihnassa tuijottaminen on ongelma. Toki voit minun kohdallani luottaa siihen, että koira on minun hallinnassani, mutta ottaa päähän näissä keskusteluissa tämä että tällaiset asiat olisi aina helposti opetettavissa pois.
Bordercollie on paimenkoira, joten kaiken lähestyvän tarkkailu on sille täysin rotuomaista käyttäytymistä ja siksi sen kitkeminen on hyvin vaikeaa. Ja toisaalta, miksi pitäisi yrittää kitkeä koirastasi sellaista piirrettä, joka on sille kaikista ominaisinta? Minusta riittää oikein hyvin, että koirasi on muuten hallinassa.
Itselläni on metsästyskoira-mix, joka on kiltti ja tottelevainen, mutta äärimmäisen riistaviettinen. Minusta olisi jopa väärin alkaa kitkemään koirasta tuota sen ikiaikaista, jalostuksella vahvistettua vaistoa. Me elämme sen asian kanssa, että rusakoiden ja kauriiden näkeminen aiheuttaa aina reaktion koirassani, mutta toisaalta pyrin järjestämään sille mahdollisuuden toteuttaa vaistojaan esim. verijäljen avulla.
No sepä juuri, mutta AP:ta tämä tuntui häiritsevän ja hän oli sitä mieltä, että käytös on helposti poiskitkettävissä.
Ja samalla sekin, että koira häiriintyy tielle eteensä pysähtyneestä tuijottajasta on täysin luonnollista käytöstä koiramaailmassa mutta kuitenkin pitäisi helposti kitkeä pois?. Hieman ristiriitaista. Voiskohan ne tuijottelijat kuitenkin myös tulla tässä vähän vastaan.? Tuntuu vähän siltä, että tuijottajat ovat keskustelussa siirtämässä koulutusvelvollisuuden kokonaan ohittajien vastuulle. Pysähtyminen on yhtälailla merkki kyvyttömyydestä ohittaa fiksusti kuin myös ja remmirähjääminen. Se vain ilmenee erilaisena käytöksenä eli jähmettymisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette halua koiranne tervehtivän muita koiria, tehkää selväksi se. Eli menette reilusti toiselle puolelle katua, otatte mahdollisimman lyhyen hihnan ja katse ohi eteenpäin. Hihnaan varoituskolmio tai stop merkki voisi olla hyvä heräte.
Mä teen aina näin! Otan koiran pientareen puolelle, yritän kävellä välinpitämättömän näköisenä ohi, en ota vastaantulevan koirakkoon mitään kontaktia ja SILTI joka lenkillä on joku jolle pitää sanoa, että älä päästä sitä koiraasi siinä flexissä naamalle.
Oletteko molemmat jotenkin erittäin epäsosiaalisia, sinäja koirasi, vai vain sinä?
Tää on juuri se pas*a mitä saa kaltaisiltasi idiooteilta koiranomistajilta silmillensä jos en ole kiinnostunut sinusta tai koirastasi. Kiitos kun osoitit taas teoriani todeksi.
Koirani on arka siksi että se on saanut sinun kaltaisiesi koiranomistajien koiran naamalleen liian monta kertaa pentuna, kun sinun mielestäsi kaikkien koirien pitää tutustua kaikkiin. Niinpä omalla koirallani on ne tutut koirakaverit joihin se luottaa ja joiden omistajiin minä luotan. Sinun kaltasesi koiranomistajat ovat itsekkäitä ku*sipäitä joihin minullakaan ei ole mitään mielenkiintoa tutustua koiralenkillä. Sitäpaitsi olen KOIRAANI varten lenkillä, en tarvitse siellä sosiaalisia kontakteja. Minulla on riittävästi ystäviä.
Mene ihmeessä kurssille, jossa opastetaan, miten koirastasi saat jälleen iloisen ja luottavaisen, ja miten vahvistat taitojasi koirasi kanssa ja saatte molemmat itseluottamusta. Vähentää aggressiivisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan tuo nyt todella alentavaa takertua johonkin johtaja-sanaan. Koulutuksessakin ihmiset käyttävät eri sanoja esim. vierelle tulemiseksi.
Tosiaan ainakin kaikki minun tapaamani vastaantulleet koirat, jotka ovat menneet maahan odottamaan, ovat olleet aina ystävällismielisiä ja leikkisiä. Alkaa ihmetyttää, että miten ap kohtaa niin paljon vihaisia koiria.
Koirathan aistivat vastaantulevista koirista ja ihmisistå, että ovatko ne ystävällisiä vai eivöt. Jos ap on itse aina noin vihainen pysähtyneille koirille ja niiden omistajille, niin sehän selittää kaiken! Ne koirat aistivat, että ap on vihainen ja siten uhkaava ja siksi reagoivat pelokkaasti.
Kokeile ap muuttaa omaa suhtautumistasi muihin, kun näet muita koiria, ajattele niistä hyväntahtoisia ja rakastavia ajatuksia. Koirilla on vähän kuudes aisti ja luulen, että teidän kohtaamien ongelmien syy onkin tässä.
Jostain syystä sosiaalipuolella ja muissa ssiakaspalvelutehtävissä pyritään tekemään yhteistyötä asiakkaan kanssa ja asiakas saa itsekin osallistua prosessiin. Ei ole nykypäivää, että joku ylhäältä käsin määrää mitä termejä saa käyttää, monella taholla pyritään yhteisymmärrykseen ja siihen, että kunnioitetaan asiakkaan käyttämää kieltä. Ilmeisesti koirakouluttajat ovat sitä vanhempaa koulukuntaa, että ylhäältä käsin määrätään mitä sanoja saa käyttää ja muut ihmiset ovat siinä suhteessa alapuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos aloituksesta.
Tuijottajat , jotka jähmettyvät tien laitaan, tai jopa keskelle tietä, ovat todella rasittavia ja on mielestäni epäkohteliasta jättää ohittaminen kokonaan toisen osapuolen vastuulle, tai jopa suorastaan hankaloittaa sitä. Varsinkin ahtailla poluilla seisomaan ja tuijottamaan jääminen tekee ohittamisesta lähes mahdotonta. Itselläni on hyvin reaktiivinen koira, joka hermostuu tuijottajista, kun taas jos toinen koira ohittaa rauhallisesti omakin koirani toimii rauhallisesti, joten tämän ongelman kanssa painitaan melkein päivittäin.Hmm ettei olis niin että sinä hermostutat koirasi kun niin raivostuttaa?
Musta on mieletöntä miten koirat peilaavat omistajiaan. Näiden remmirähjien takana joita itse tunnen on usein omistaja joka on vähän hermostunut, neuroottinen, pelokas jne. Kun taas lungisti ottavien koiran taustalla on todennäköisempi lungimpi omistaja
Täälläkin remmirähjien omistajat rähisee ja ei rähjisijen omistajat kertovat ettei heitä hetkauta, tehkööt muut tien varralla mitä tekevät 🤣 mutta tosissaan, itseään on vaikea muuttaa, mutta suosittelen avoimesti tutustumaan aiheeseen. Tämä pitää niin paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut tämän etenkin pienten koirien omistajissa ja vielä korostuneemmin ikääntyneissä omistajissa. Omistajat vaikuttavat siltä että heistä on jotenkin söpöä kun koira terhakkaana seisoo ja räksyttää.
Sama. Sitten koiraa käsketään lopettamaan kimeällä äänellä lässyttäen. Pahimmassa tapuksessa vielä naureskellaan päälle, kun ei tämä meidän Jeppe näköjään halua mihinkään mennä.
Rasittavinta tämä on kotini olevalla polulla, jossa liitytään isommalle väylälle todella kapealta polulta, jonka molemmilla puolilla on tiheää kasvustoa. Jotkut koirat jäävät tuon polun suulle vaanimaan koiraani. Yleensä jään paikalleni odottamaan, mutta toisen koiran omistaja ei tee elettäkään siirtyäkseen. Ainut vaihtoehto on mennä ihan vierestä ohi, ja melkeinpä aina tämä vaanija alkaa rähjätä koiralleni. Kumma juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos aloituksesta.
Tuijottajat , jotka jähmettyvät tien laitaan, tai jopa keskelle tietä, ovat todella rasittavia ja on mielestäni epäkohteliasta jättää ohittaminen kokonaan toisen osapuolen vastuulle, tai jopa suorastaan hankaloittaa sitä. Varsinkin ahtailla poluilla seisomaan ja tuijottamaan jääminen tekee ohittamisesta lähes mahdotonta. Itselläni on hyvin reaktiivinen koira, joka hermostuu tuijottajista, kun taas jos toinen koira ohittaa rauhallisesti omakin koirani toimii rauhallisesti, joten tämän ongelman kanssa painitaan melkein päivittäin.Hmm ettei olis niin että sinä hermostutat koirasi kun niin raivostuttaa?
Musta on mieletöntä miten koirat peilaavat omistajiaan. Näiden remmirähjien takana joita itse tunnen on usein omistaja joka on vähän hermostunut, neuroottinen, pelokas jne. Kun taas lungisti ottavien koiran taustalla on todennäköisempi lungimpi omistaja
Paljon mahdollista, mutta luulen, että kyseinen yksilö vaan on ylienerginen ja hiukan vauhko, uros. Varmasti on silti totta, että jos koira sekoilee, taluttaja alkaa myös jännittää ohituksia. Edellinen koirani oli rauhallinen narttu, joka ohitti kaikenlaiset koirat ongelmitta.
Alue: Aihe vapaa
Työpaikoillakin johtaminen on nykyään positiivista vahvistamista ja resurssien hallintaa, yhteistyötä. Tervetuloa koirakoulujen ammattilaiset pois sieltä keskiajalta.