Lasten vaatteet, hiukset ja sukupuolioletukset - yksi näkökulma
Olen ajatellut tehdä tästä aiheesta ketjun jo jonkin aikaa, joten täältä pesee. Lyhyesti: olen huomannut, että vieraat aikuiset jatkuvasti olettavat lasteni sukupuolen vaatteiden värin ja hiusten pituuden perusteella, ja myös sanovat tämän oletuksensa ääneen.
Taustaa: minulla on tyttö 5 v. ja poika 3 v. Huomasin jo tytön vauva-aikoina, että vaatteiden värin perusteella häntä kutsuttiin yleisillä paikoilla joko prinsessaksi tai "pikkumieheksi". Siniset vaatteet tekivät pojan, punertavat ja röyhelöiset tytön. Tosiasiassa lapsen päälle osui tasan sitä, mikä sattui olemaan puhtaana juuri silloin ja käytimme enemmäkseen kirppiskamaa satunnaisissa väreissä. Emme siis erikseen pyrkineet viestimään vaatevalinnoilla sukupuolesta, mutta niin monet tuntuivat olettavan. Kuopuspoikamme käyttää paljon isosiskolta perittyjä vaatteita, joista osa on pinkkejä (muttei mitään prinsessamekkoja). Jos hänellä on pinkki hellehattu, häntä pidetään tyttönä - aivan sama minkä näköinen tai oloinen hän on muutoin.
Molemmilla lapsilla on toistaiseksi yli olkapäiden ulottuva tukka, jollaiseksi se on itsestään kasvanut. Emme ole nähneet tarvetta muunkaanlaiseen kampaukseen, eikä kumpikaan ole muuta toivonut. Tästäkin johtuen poikaamme luullaan usein tytöksi. Olen pannut merkille, että ainakin täällä Pohjanmaalla pitkä tukka on pikkupojilla harvinaisuus. Junan leikkivaunussakin joku pikkutyttö huomauttikin lapsilleni, että heillä on (tytöksi ja pojaksi) väärän väriset kengät. :D Kuitenkin tyttöäni tytötellään nykyään aina julkisilla paikoilla - onhan hänellä "tyttötukka".
Onko tällä sitten mitään merkitystä? Ei kai, paitsi: on hieman rasittavaa kuulla jatkuvasti poikaani kutsuttavan tytöksi. Pidän hiukan kiusallisena lähteä oikomaan ventovieraan tekemiä sukupuoliarvailuja, mutta on sekin kiusallista, jos jätän oletuksen korjaamatta ja hetken päästä kutsun lasta "Matiksi". Olen jopa miettinyt, pitäisikö poika viedä parturiin ihan vain tämän asian takia, mutta annan mieluummin herran itse päättää, kun oma ulkonäkö alkaa kiinnostaa.
Mikäs tässä nyt oli pointtina? Varmaan se, että ymmärrän hyvin, miksi ihmiset kokevat tarvetta pukea ja parturoidan lapsensa sukupuolioletusten mukaisesti. Jos niin ei tee (kuten me), saa takuuvarmasti kuulla vääriä olettamuksia, jotka on joko tietoisesti ohitettava tai sitten korjattava. Minulle on aikalailla sama, miten muut lapsensa pukevat. Sellainen toive minulla kuitenkin olisi, että automaattisen tytöttelyn ja pojittelun sijaan lapsiani voisi kutsua vaikka ilmaisuilla "lapsi" tai "hän", kunnes joko nimestä tai kysymällä saa sukupuolen selville. Silloin tältä av-mammalta säästyisi arjessa pikkuisen aikaa ja vaivaa.
Ei mulla muuta. Repikää kappaleiksi.
Kommentit (234)
Vierailija kirjoitti:
No jos lapsi näyttää tytötä, on oikein inhimillistä luulla häntä tytöksi, ja jopa mainita se ääneen.
Tämä nykyajan höpötys, ettei saisi puhua tytöistä ja pojista on ihan huuhaata.
Saa puhua tytöistä ja pojista. Mutta jos puhut pojastani, ethän sano häntä tytöksi pelkän arvauksesi perusteella. T. Ap
Ihan hyvän lapsuuden elin tyttönä ja veljeni poikana. Hyvin pärjätään elämässä vaikka silloin monta vuosikymmentä sitten meitä varmaankin kutsuttiin tytöksi ja pojaksi jopa vieraiden ihmisten taholta. Ei ole ollut tarvetta vaihtaa sukupuolta tai keksiä itsellemme uutta sukupuolta. Olemme saaneet toteuttaa itseämme kuten haluamme ja pukeutua omaan tyyliin. Nykyään meno tuntuu olevan ahdasmielisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos lapsi näyttää tytötä, on oikein inhimillistä luulla häntä tytöksi, ja jopa mainita se ääneen.
Tämä nykyajan höpötys, ettei saisi puhua tytöistä ja pojista on ihan huuhaata.
Saa puhua tytöistä ja pojista. Mutta jos puhut pojastani, ethän sano häntä tytöksi pelkän arvauksesi perusteella. T. Ap
Miksi sä sitten oikein tarkoituksella puet sun POIKASI tyttöjen vaatteisiin???
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkiin aikoihin ollut mitään lyhyet hiukset pojilla normia! Eipä.edes miehillä. Niin kivoja pitkiä hiuksia oli monilla jo kun lapseni olivat pieniä 20 vuotta sitten ja nyt samat nuoret miehet on edelleen pitkätukkaisia. Myös koruja ja näyttäviä vaatteita näkyy paljon.
Ei kukaan silloinkaan kutsunut poikaani tytöksi. Onko maailma menossa taaksepäin?
Mä olin nuori ysärillä, ja melkein kaikilla pojilla oli korvis. Se oli silloin muotia. Melkein kaikilla nuorilla oli levikset ja purjehduskengät ja valkoinen T-paita. Joskus jotakuta tyttöä luultiin pojaksi tai toisinpäin, ja sille naurettiin makeasti.
Nykyään muoti on erilaista. Monilla tytöillä on irtoripset ja irtokynnet ja huulitäytteet, eikä heitä kukaan varmasti luule heitä pojiksi. Toiset nuoret taas ottavat itselleen uuden nimen tyyliin Naava tai Kuura ja toivovat itseään kutsuttavan englanniksi neutraalilta kolmannella pronominilla. Ja vanhukset paheksuvat jompiakumpia tai molempia, kuten ovat aina paheksuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos lapsi näyttää tytötä, on oikein inhimillistä luulla häntä tytöksi, ja jopa mainita se ääneen.
Tämä nykyajan höpötys, ettei saisi puhua tytöistä ja pojista on ihan huuhaata.
Saa puhua tytöistä ja pojista. Mutta jos puhut pojastani, ethän sano häntä tytöksi pelkän arvauksesi perusteella. T. Ap
Tuskin kukaan tahallaan poikaasi tytöksi kutsuu, vaan koska luulee oikeasti lapsesi olevan tyttö. Ilmeisesti juuri siksi kun näyttää tytöltä.
En kyllä ymmärrä, miksi siellä liukumäellä ei tule mieleen muuta sanaa kuin tyttö/poika. Niitähän on vaikka kuinka. Kaveri, toinen ("annahan toisen laskea"), pienempi ("varohan pienempää"), lapsi... Mikä pakko on arvata sukupuolta, kun se lasten kohdalla on ulkonäöstä mahdoton päätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Haluat selvästi päästä tuomitsemaan ihmisiä, koska he käyttäytyvät kuin tavalliset ihmiset käyttäytyy. Sinä olet tietysti supertiedostavana heidän yläpuolellaan. Ja katselet sieltä ei-sukupuolittavasta norsunluutornistasi meitä muita matosia. "Kuinka he kehtaavat käyttäytyä ympäröivien normien mukaan. Miksi he eivät pysähdy ja muutu minun kallisarvoisen lapseni vuoksi ja toimi minun arvojeni mukaan?"
Ikäisillesi ihmisille tämä on varmaan kova juttu.
Mutta suurin osa vanhemmista ihmisistä kuin sinä, on elänyt lähes kaikki vuotensa erilaisessa ja ainakin minusta paremmassa maailmassa, jossa pojilla saa olla pitkä tukka ja pinkit vaatteet ihan vapaasti, mutta ei silloin ole oletusta että häntä ei kutsuttaisi tytöksi. Mutta jossa ei aleta kuvittelemaan, että muu maailma muuttuu tämän vuoksi ja rupeaa yhtä sukupuolisekavaksi kuin ap.Lapsesi sukupuoli tai sukupuolettomuus on ap:lle jostain syystä supertärkeä asia, johon kaikkien pitäisi kiinnittää huomiota. Ja siksi hän kuvittelee, että muut miettii ekana lapsen genitaaleja (yäk).
Se, että joku sanoo lastasi tytöksi ei ole mikään maatamullistava juttu, vai onko tytöissä jotain vikaa mielestäsi?
On tietysti ikävää, että on olemassa sukupuolistereotypioita, mutta ei jokainen lapsesi tytöttelijä niitä kannata. Heillä on ehkäpä mielessä ja tehtävänä sata muuta asiaa siinä tilanteessa kun lipsahtaa tuo sinusta niin kamala 'tyttö' sana, joka ei ole ollut eikä ole ongelma juuri missään kuin heillä, joilla on sukupuoli tai sukupuolettomuus elämän yksi pääasia. Mutta sinun mielestä kaikkien pitäisi koko ajan pitää tämä asia mielessä päällimmäisenä vain siksi koska sinä halua ja koska poikalapsesi on niin kovin erityinen, että kaikkien pitää kiinnittää aina huomio juuri häneen, ja hänen kautta tietysti sinuun.
Olen samaa mieltä yhden toisen vastaajan kanssa. Olet huomionkipeä. Ja käytät lastasi sen saamiseen.Olipas kummallinen tulkinta. Oletko aivan sinut itsesi kanssa?
-ei ap.
Tämä persoonaa kohti hyökkäävä halpamainen vastaus on hyvin tyypillinen silloin, kun ei enää ole antaa keskusteluun järkevää argumenttia.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miksi siellä liukumäellä ei tule mieleen muuta sanaa kuin tyttö/poika. Niitähän on vaikka kuinka. Kaveri, toinen ("annahan toisen laskea"), pienempi ("varohan pienempää"), lapsi... Mikä pakko on arvata sukupuolta, kun se lasten kohdalla on ulkonäöstä mahdoton päätellä.
Saako sen lapsen sukupuolta mielestäsi missään tilanteessa olettaa? Esim. vaaratilanteessa silminnäkijänä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miksi siellä liukumäellä ei tule mieleen muuta sanaa kuin tyttö/poika. Niitähän on vaikka kuinka. Kaveri, toinen ("annahan toisen laskea"), pienempi ("varohan pienempää"), lapsi... Mikä pakko on arvata sukupuolta, kun se lasten kohdalla on ulkonäöstä mahdoton päätellä.
Saako sen lapsen sukupuolta mielestäsi missään tilanteessa olettaa? Esim. vaaratilanteessa silminnäkijänä?
Tai aikuisen? Ap väittää, ettei arvaa kenenkään sukupuolta. Jos poliisi kysyy tuntomerkkejä vastaantulijasta jälkikäteen, varmaan pitää puhua varmuuden vuoksi "henkilöstä" eikä että keski-ikäinen nainen se siinä kähvelsi tikkarin lapselta.
Minunkin poikaa pienempänä kuviteltiin usein tytöksi ja tyttöä varmaan joskus pojaksi, mutta eipä tuo ole elämää häirinnyt, huvittavaa lähinnä katsoa miten ihmiset nolostuu kun tajuaa tehneensä väärän oletuksen. Enemmän ärsyttää lapsen mielenkiinnonkohteisiin liittyvät oletukset, eli nämä "onpa hyvä että tuli poika isälle kalakaveriksi"-tyyppiset. Varsinkin kun jo omassa lapsuudessa me tytöt kuljettiin isän mukana kalareissuilla ja metsällä eikä sitä silloin kukaan ihmetellyt.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miksi siellä liukumäellä ei tule mieleen muuta sanaa kuin tyttö/poika. Niitähän on vaikka kuinka. Kaveri, toinen ("annahan toisen laskea"), pienempi ("varohan pienempää"), lapsi... Mikä pakko on arvata sukupuolta, kun se lasten kohdalla on ulkonäöstä mahdoton päätellä.
Harvemmin on mahdoton päätellä.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Haluat selvästi päästä tuomitsemaan ihmisiä, koska he käyttäytyvät kuin tavalliset ihmiset käyttäytyy. Sinä olet tietysti supertiedostavana heidän yläpuolellaan. Ja katselet sieltä ei-sukupuolittavasta norsunluutornistasi meitä muita matosia. "Kuinka he kehtaavat käyttäytyä ympäröivien normien mukaan. Miksi he eivät pysähdy ja muutu minun kallisarvoisen lapseni vuoksi ja toimi minun arvojeni mukaan?"
Ikäisillesi ihmisille tämä on varmaan kova juttu.
Mutta suurin osa vanhemmista ihmisistä kuin sinä, on elänyt lähes kaikki vuotensa erilaisessa ja ainakin minusta paremmassa maailmassa, jossa pojilla saa olla pitkä tukka ja pinkit vaatteet ihan vapaasti, mutta ei silloin ole oletusta että häntä ei kutsuttaisi tytöksi. Mutta jossa ei aleta kuvittelemaan, että muu maailma muuttuu tämän vuoksi ja rupeaa yhtä sukupuolisekavaksi kuin ap.Lapsesi sukupuoli tai sukupuolettomuus on ap:lle jostain syystä supertärkeä asia, johon kaikkien pitäisi kiinnittää huomiota. Ja siksi hän kuvittelee, että muut miettii ekana lapsen genitaaleja (yäk).
Se, että joku sanoo lastasi tytöksi ei ole mikään maatamullistava juttu, vai onko tytöissä jotain vikaa mielestäsi?
On tietysti ikävää, että on olemassa sukupuolistereotypioita, mutta ei jokainen lapsesi tytöttelijä niitä kannata. Heillä on ehkäpä mielessä ja tehtävänä sata muuta asiaa siinä tilanteessa kun lipsahtaa tuo sinusta niin kamala 'tyttö' sana, joka ei ole ollut eikä ole ongelma juuri missään kuin heillä, joilla on sukupuoli tai sukupuolettomuus elämän yksi pääasia. Mutta sinun mielestä kaikkien pitäisi koko ajan pitää tämä asia mielessä päällimmäisenä vain siksi koska sinä halua ja koska poikalapsesi on niin kovin erityinen, että kaikkien pitää kiinnittää aina huomio juuri häneen, ja hänen kautta tietysti sinuun.
Olen samaa mieltä yhden toisen vastaajan kanssa. Olet huomionkipeä. Ja käytät lastasi sen saamiseen.
Kiitos siitä, että annoit minulle ja lapselleni huomiota ja näit vaivaa pitkän vastauksen kirjoittamisessa. Huomaan, että tämä aihe herättää monissa voimakkaita tunteita. Ei varmasti tunnu mukavalta ajatus, että se oma pitkälle hioutunut toimintatapa ei kaikissa tilanteissa (enää) toimikaan. Niin muuttuu maailma, Eskoni (enkä nyt oleta sukupuoltasi).T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsista ei pysty välttämättä määrittämään kasvojen tai vartalon perusteella. Ne, jotka eivät tätä tiedä, yrittävät arvata sukupuolta. Lapset arvuuttelevat toistensa sukupuolta opittelujen piirteiden avulla.
En ole varma, onko ap:n pointti, että kysyttäisiin ensin lapsen sukupuolta vai että korvattaisiin sanat tyttö ja poika sanalla lapsi. Puhe kuulostaa jäykemmältä, jos puhutaan vain lapsista.
Käytäthän sinäkin viestissäsi viisi kertaa lapsi-sanaa ja vain kerran tyttöä ja poikaa. Tuntuuko jäykältä?
En puhu tuossa yhdelle ihmiselle, joten se ei olekaan jäykkää, kun puhun monikossa lapsista. Hei, lapsi, onpas sinulla kiva paita.
"Hei tyttö, onpas sinulla kiva paita." Kuulostaa todella typerältä, kuka näin puhuttelee ketään? :D
"Anteeksi mies, mitähän kello on?"
"Pakko kysyä nainen, mutta mistähän olet ostanut nuo ihanat kengät?"
Eiköhän yleensä puhuttaessa jätetä nämä sukupuolisanat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Haluat selvästi päästä tuomitsemaan ihmisiä, koska he käyttäytyvät kuin tavalliset ihmiset käyttäytyy. Sinä olet tietysti supertiedostavana heidän yläpuolellaan. Ja katselet sieltä ei-sukupuolittavasta norsunluutornistasi meitä muita matosia. "Kuinka he kehtaavat käyttäytyä ympäröivien normien mukaan. Miksi he eivät pysähdy ja muutu minun kallisarvoisen lapseni vuoksi ja toimi minun arvojeni mukaan?"
Ikäisillesi ihmisille tämä on varmaan kova juttu.
Mutta suurin osa vanhemmista ihmisistä kuin sinä, on elänyt lähes kaikki vuotensa erilaisessa ja ainakin minusta paremmassa maailmassa, jossa pojilla saa olla pitkä tukka ja pinkit vaatteet ihan vapaasti, mutta ei silloin ole oletusta että häntä ei kutsuttaisi tytöksi. Mutta jossa ei aleta kuvittelemaan, että muu maailma muuttuu tämän vuoksi ja rupeaa yhtä sukupuolisekavaksi kuin ap.Lapsesi sukupuoli tai sukupuolettomuus on ap:lle jostain syystä supertärkeä asia, johon kaikkien pitäisi kiinnittää huomiota. Ja siksi hän kuvittelee, että muut miettii ekana lapsen genitaaleja (yäk).
Se, että joku sanoo lastasi tytöksi ei ole mikään maatamullistava juttu, vai onko tytöissä jotain vikaa mielestäsi?
On tietysti ikävää, että on olemassa sukupuolistereotypioita, mutta ei jokainen lapsesi tytöttelijä niitä kannata. Heillä on ehkäpä mielessä ja tehtävänä sata muuta asiaa siinä tilanteessa kun lipsahtaa tuo sinusta niin kamala 'tyttö' sana, joka ei ole ollut eikä ole ongelma juuri missään kuin heillä, joilla on sukupuoli tai sukupuolettomuus elämän yksi pääasia. Mutta sinun mielestä kaikkien pitäisi koko ajan pitää tämä asia mielessä päällimmäisenä vain siksi koska sinä halua ja koska poikalapsesi on niin kovin erityinen, että kaikkien pitää kiinnittää aina huomio juuri häneen, ja hänen kautta tietysti sinuun.
Olen samaa mieltä yhden toisen vastaajan kanssa. Olet huomionkipeä. Ja käytät lastasi sen saamiseen.Kiitos siitä, että annoit minulle ja lapselleni huomiota ja näit vaivaa pitkän vastauksen kirjoittamisessa. Huomaan, että tämä aihe herättää monissa voimakkaita tunteita. Ei varmasti tunnu mukavalta ajatus, että se oma pitkälle hioutunut toimintatapa ei kaikissa tilanteissa (enää) toimikaan. Niin muuttuu maailma, Eskoni (enkä nyt oleta sukupuoltasi).T. Ap
Oletko oikeasti noin huomionkipeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Haluat selvästi päästä tuomitsemaan ihmisiä, koska he käyttäytyvät kuin tavalliset ihmiset käyttäytyy. Sinä olet tietysti supertiedostavana heidän yläpuolellaan. Ja katselet sieltä ei-sukupuolittavasta norsunluutornistasi meitä muita matosia. "Kuinka he kehtaavat käyttäytyä ympäröivien normien mukaan. Miksi he eivät pysähdy ja muutu minun kallisarvoisen lapseni vuoksi ja toimi minun arvojeni mukaan?"
Ikäisillesi ihmisille tämä on varmaan kova juttu.
Mutta suurin osa vanhemmista ihmisistä kuin sinä, on elänyt lähes kaikki vuotensa erilaisessa ja ainakin minusta paremmassa maailmassa, jossa pojilla saa olla pitkä tukka ja pinkit vaatteet ihan vapaasti, mutta ei silloin ole oletusta että häntä ei kutsuttaisi tytöksi. Mutta jossa ei aleta kuvittelemaan, että muu maailma muuttuu tämän vuoksi ja rupeaa yhtä sukupuolisekavaksi kuin ap.Lapsesi sukupuoli tai sukupuolettomuus on ap:lle jostain syystä supertärkeä asia, johon kaikkien pitäisi kiinnittää huomiota. Ja siksi hän kuvittelee, että muut miettii ekana lapsen genitaaleja (yäk).
Se, että joku sanoo lastasi tytöksi ei ole mikään maatamullistava juttu, vai onko tytöissä jotain vikaa mielestäsi?
On tietysti ikävää, että on olemassa sukupuolistereotypioita, mutta ei jokainen lapsesi tytöttelijä niitä kannata. Heillä on ehkäpä mielessä ja tehtävänä sata muuta asiaa siinä tilanteessa kun lipsahtaa tuo sinusta niin kamala 'tyttö' sana, joka ei ole ollut eikä ole ongelma juuri missään kuin heillä, joilla on sukupuoli tai sukupuolettomuus elämän yksi pääasia. Mutta sinun mielestä kaikkien pitäisi koko ajan pitää tämä asia mielessä päällimmäisenä vain siksi koska sinä halua ja koska poikalapsesi on niin kovin erityinen, että kaikkien pitää kiinnittää aina huomio juuri häneen, ja hänen kautta tietysti sinuun.
Olen samaa mieltä yhden toisen vastaajan kanssa. Olet huomionkipeä. Ja käytät lastasi sen saamiseen.Kiitos siitä, että annoit minulle ja lapselleni huomiota ja näit vaivaa pitkän vastauksen kirjoittamisessa. Huomaan, että tämä aihe herättää monissa voimakkaita tunteita. Ei varmasti tunnu mukavalta ajatus, että se oma pitkälle hioutunut toimintatapa ei kaikissa tilanteissa (enää) toimikaan. Niin muuttuu maailma, Eskoni (enkä nyt oleta sukupuoltasi).T. Ap
Sinä vaadit, että kaikki toimivat niin kuin sinä haluat. Et hyväksy muulla tavalla toimivia. Se ei ole hyvää muutosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miksi siellä liukumäellä ei tule mieleen muuta sanaa kuin tyttö/poika. Niitähän on vaikka kuinka. Kaveri, toinen ("annahan toisen laskea"), pienempi ("varohan pienempää"), lapsi... Mikä pakko on arvata sukupuolta, kun se lasten kohdalla on ulkonäöstä mahdoton päätellä.
Saako sen lapsen sukupuolta mielestäsi missään tilanteessa olettaa? Esim. vaaratilanteessa silminnäkijänä?
Tai aikuisen? Ap väittää, ettei arvaa kenenkään sukupuolta. Jos poliisi kysyy tuntomerkkejä vastaantulijasta jälkikäteen, varmaan pitää puhua varmuuden vuoksi "henkilöstä" eikä että keski-ikäinen nainen se siinä kähvelsi tikkarin lapselta.
Tämähän on kuin metsään huutaisi. :D Edelleen: kyllä teen sukupuolioletuksia, mutta en toitota niitä siinä tilanteessa he nkilölle itselleen.T. Ap
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miksi siellä liukumäellä ei tule mieleen muuta sanaa kuin tyttö/poika. Niitähän on vaikka kuinka. Kaveri, toinen ("annahan toisen laskea"), pienempi ("varohan pienempää"), lapsi... Mikä pakko on arvata sukupuolta, kun se lasten kohdalla on ulkonäöstä mahdoton päätellä.
Jep, tämä. Vaihtoehtoisia ilmaisuja olisi vaikka kuinka paljon eikä ole edes vaikeaa käyttää niitä.
Ei ihme, että lapset ja nuoret ovat nykyään niin sekaisin, kun aikuiset haluavat kieltää sukupuoletkin. Ihan kuin niissä olisi jotakin pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miksi siellä liukumäellä ei tule mieleen muuta sanaa kuin tyttö/poika. Niitähän on vaikka kuinka. Kaveri, toinen ("annahan toisen laskea"), pienempi ("varohan pienempää"), lapsi... Mikä pakko on arvata sukupuolta, kun se lasten kohdalla on ulkonäöstä mahdoton päätellä.
Saako sen lapsen sukupuolta mielestäsi missään tilanteessa olettaa? Esim. vaaratilanteessa silminnäkijänä?
Toki kaikki tekevät oletuksia, ja varmasti kertoisin esim. poliisille mitä olen olettanut. Yritän arkielämässä kuitenkin välttää sanomasta oletuksiani liiaksi ääneen, vaikken siinä aina onnistukaan.
Olipas kummallinen tulkinta. Oletko aivan sinut itsesi kanssa?
-ei ap.