HS: "Treffit sujuivat hyvin, mutta sitten helsinkiläisen Milsa Malinin vauras kotikaupunginosa tuli ilmi..."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa raflaava otsikko ottaen huomioon sen, että eihän Lauttasaari ei ole mikään eliitin tai edes vähän paremman väen asuinpaikka vaan ihan keskiluokkaisia taviksia täynnä.

Muutenkin tosi hämäriä ja rajoittuneita asenteita haastatelluilla. Jotenkin alkanut tuntumaan siltä, että Suomen yhteiskunnallinen kehitys menee taaksepäin ja suurin osa hyvin toimeentulevasta väestöstä haluaa vain vahvistaa luokkarajoja.

Laru ei kyllä ole mikään tavis keskiluokan mesta. Kun puhutaan omistusasumisesta, niin edellyttää kyllä ylempää keskiluokkaa hintatasoltaan. 

No ehkä meillä on eri määritelmät. Ne ketkä minä tunnen ovat ihan tavisväkeä 3000-5000 euron bruttotuloilla. Larusta saa vuokrakämppiä helsinkiläisittäin kohtuulliseen hintaan ja asuntojakin parhaimmillaan reilulla 200 000 eurolla, ei siellä asumiseen tarvita mitään lääkärijuristiarkkitehtiluokan tuloja.

Reilulla 200 000:lla ei kyllä perheasuntoja sieltä saa. Oma 4000/kk bruttoni ei riittäisi Larusta asunnon ostoon. Vuokrakämppiä nyt ei lasketa. 

Perheasuntoa ostaessa usein käytössä on kahden keskituloisen tulot. Yksin kaikki on haastavampaa jos ei ole todella hyvätuloinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Kriteerit tietysti voi olla, mutta ihmisryhmien vihaamista ei olla yleensä pidetty suvaitsevaisena.

Jos ei halua olla tekemisissä tai seurustella alkoholistin tai narkin kanssa, koska ei pidä heistä ja heidän käytöksestään, on siis suvaitsematon.

Kaikki, jotka ei asu Helsingin kantakaupungissa ovat alkoholisteja tai narkkeja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Öö, rinnastatko tosiaan asuinpaikkakunnan / kansalaisuuden ja riippuvuudet?

Kriteerit tietysti voi olla, mutta ihmisryhmien vihaamista ei olla yleensä pidetty suvaitsevaisena.

Jos ei halua olla tekemisissä tai seurustella alkoholistin tai narkin kanssa, koska ei pidä heistä ja heidän käytöksestään, on siis suvaitsematon.

Vähän yksipyttyistä arvottaa ihmisiä ja heidän kiinnostavuuttaan asuinalueen pohjalta.

Kantakaupungin alueella miltei puolet talouksista asuu vuokralla. Onko siellä vuokralla asuva ihminen yhtä fancy kuin omistusasunnossa asuva tai parempi kuin Kontulassa omassa asunnossa asuva?

Helsinki on näennäisen suvaitsevainen, mutta kuitenkin nimenomaan voimakkaiden mielikuvien kaupunki. Ihmiset kokevat tärkeäksi samaistua johonkin ihailunsa kohteeseen.

Mun mielestä tuo erään naisen kommentti siitä että uudet alueet vetää muualta muuttaneita ja vanhat syntyperäisiä helsinkiläisiä oli myös hassu. Syntyperäisiä helsinkiläisiä on tilastollisesti eniten Pohjois-Helsingissä ja tietyissä itä-Helsingin omakotitalolähiöissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omilta tinderajoilta muistan sen, että todella monilla (miehilläkin) oli joskus profiilissaan vain postinumero.

Kieltämättä mietin näiden kohdalla; eikö teillä ole mitään muuta sanottavaa? Onko postinumero se kiinnostavin juttu teissä.

Sellaiset profiilit menivät kyllä aina vasuriin.

En ymmärrä tätä asuinpaikkapakkomiellettä.

Minuakin pidettiin näiden tyyppien toimesta ihan uunona tietämättä minusta mitään, vain sen takia että asuin hetken aikaa Tikkurilassa.

Kun muutin ulkomailta takaisin Suomeen oli pakko ottaa ensimmäinen kämppä jonka suunnilleen sai ja se oli Tikkurilassa. En olisi uskonut että törmään niin ikäviin kommentteihin. Ihan naiset kuin miehetkin (ei siis vain tinderissä) viljelivät niitä; että vain rahvaat asuvat Vantaalla, hyi joku Tikkurila yms.

En ole törmännyt missään muualla niin vahvoihin asennevammoihin mitä helsinkiläisillä on vantaalaisista.

Muuta Turkuun ja kerro olevasi Helsingistä kotoisin, asennevammaa saat kuulla tuutin täydeltä.

Haukkuuko turkulaiset myös raisiolaisia samalla tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Ketjussa keskustellaan siitä, mikä on asiallinen kriteeri kumppanin valinnassa ja mikä ei, ei siitä, saako mitään kriteereitä ylipäätään olla. Varmasti kaikilla on jokin näkemys asiallisista parinvalintakriteereistä, esimerkiksi se, haluaako lapsia, on useimmille hyväksyttävä peruste valita treffikumppani. Asuinalue sen sijaan ei ole samalla tavalla kriteerinä selkeä ja ymmärrettävä. Esitetyt perusteet kuulostavat ainakin minun korvaani aika umpimielisiltä.

Se asuinpaikka on hyvin oleellinen kysymys. On hyvin erilaiset ihmiset, jotka haluavat asua kantakaupungissa tai vaikkapa Viikin pelloilla. Itse en suin surmin haluaisi asua lähiöissä, saati sitten näissä lähiöissä, joissa on paljon metsää tai peltoa. Kyse on urbaanin ja maalaisen ihmisen eroista. 

En ole koskaan valikoinut asuinpaikan perusteella deittejä, mutta artikkelin luettuani jäin miettimään, että tapailu- ja seurusteluhistoriassani ylikorostuvat espoolaiset. Noin puolet tapailu- ja seurustelukumppaneista on ollut Espoosta. En aiemmin ollut tullut ajatelleeksi asiaa.

Olen ollut sinkku ennen Tinderiä ja tavannut kaikki joko baarissa tai opiskeluiden kautta, joten asuinpaikka ei ole ohjannut valintaa. En ole itse Espoosta kotoisin, enkä ole koskaan asunut, opiskellut tai käynyt töissä Espoossa.

Ihan sama missä kaupunginosassa asuu kunhan ei ole junantuoma kovin kaukaa. En todellakaan halua viettää jouluja tai muita pyhiä niin että pitää matkustaa satoja kilometrejä tapaamaan puolison sukulaisia sen kotipaikkakunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Ketjussa keskustellaan siitä, mikä on asiallinen kriteeri kumppanin valinnassa ja mikä ei, ei siitä, saako mitään kriteereitä ylipäätään olla. Varmasti kaikilla on jokin näkemys asiallisista parinvalintakriteereistä, esimerkiksi se, haluaako lapsia, on useimmille hyväksyttävä peruste valita treffikumppani. Asuinalue sen sijaan ei ole samalla tavalla kriteerinä selkeä ja ymmärrettävä. Esitetyt perusteet kuulostavat ainakin minun korvaani aika umpimielisiltä.

Se asuinpaikka on hyvin oleellinen kysymys. On hyvin erilaiset ihmiset, jotka haluavat asua kantakaupungissa tai vaikkapa Viikin pelloilla. Itse en suin surmin haluaisi asua lähiöissä, saati sitten näissä lähiöissä, joissa on paljon metsää tai peltoa. Kyse on urbaanin ja maalaisen ihmisen eroista. 

Monesti ne on samat ihmiset, jotka asuu noissa. Nuorena sinkkuna asutaan kantakaupungissa, missä baarit ja muut on lähellä, sitten kun tulee lapsia, muutetaan Viikin tai Espoon pelloille.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan valikoinut asuinpaikan perusteella deittejä, mutta artikkelin luettuani jäin miettimään, että tapailu- ja seurusteluhistoriassani ylikorostuvat espoolaiset. Noin puolet tapailu- ja seurustelukumppaneista on ollut Espoosta. En aiemmin ollut tullut ajatelleeksi asiaa.

Olen ollut sinkku ennen Tinderiä ja tavannut kaikki joko baarissa tai opiskeluiden kautta, joten asuinpaikka ei ole ohjannut valintaa. En ole itse Espoosta kotoisin, enkä ole koskaan asunut, opiskellut tai käynyt töissä Espoossa.

Ainakin baareissa on usein asiakkaat profiloituneet baarin mukaan. Eli tietyntyyppiset ihmiset menevät yhteen paikkaan ja toisen tyyppiset toiseen. Joissain baareissa tulotaso on yksi profiloiva tekijä, joka taas usein näkyy asuinpaikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Ketjussa keskustellaan siitä, mikä on asiallinen kriteeri kumppanin valinnassa ja mikä ei, ei siitä, saako mitään kriteereitä ylipäätään olla. Varmasti kaikilla on jokin näkemys asiallisista parinvalintakriteereistä, esimerkiksi se, haluaako lapsia, on useimmille hyväksyttävä peruste valita treffikumppani. Asuinalue sen sijaan ei ole samalla tavalla kriteerinä selkeä ja ymmärrettävä. Esitetyt perusteet kuulostavat ainakin minun korvaani aika umpimielisiltä.

Se asuinpaikka on hyvin oleellinen kysymys. On hyvin erilaiset ihmiset, jotka haluavat asua kantakaupungissa tai vaikkapa Viikin pelloilla. Itse en suin surmin haluaisi asua lähiöissä, saati sitten näissä lähiöissä, joissa on paljon metsää tai peltoa. Kyse on urbaanin ja maalaisen ihmisen eroista. 

Monesti ne on samat ihmiset, jotka asuu noissa. Nuorena sinkkuna asutaan kantakaupungissa, missä baarit ja muut on lähellä, sitten kun tulee lapsia, muutetaan Viikin tai Espoon pelloille.

Näin ajattelee juuri se maalainen. Kantakaupunki on pullollaan lapsiperheitä, jotka eivät halua muuttaa kauemmaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä kuvan tytyllä ole muuta keulittavaa kuin asuinpaikka. Tyyliä se ei ainakaan ole tuonut, eikä mahan ympärystää vähentänyt. Ja koska luonnekin on noin herttainen niin täys 6/5

Kiitos paljon arvokkaasta mielipiteestäsi. Taas kerran, tytöt, miehille ainoastaan naisten ulkonäöllä on väliä. Ja 'jörnimään' pitäisi päästä. Muistakaa siis ehkäisy, ei ainakaan lapsia näille kilteille palstamiehille eli ilkeille junteille.

Ei kestä. Olen kylläkin nainen. Mitä vikaa oli mielipiteessäni? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Ketjussa keskustellaan siitä, mikä on asiallinen kriteeri kumppanin valinnassa ja mikä ei, ei siitä, saako mitään kriteereitä ylipäätään olla. Varmasti kaikilla on jokin näkemys asiallisista parinvalintakriteereistä, esimerkiksi se, haluaako lapsia, on useimmille hyväksyttävä peruste valita treffikumppani. Asuinalue sen sijaan ei ole samalla tavalla kriteerinä selkeä ja ymmärrettävä. Esitetyt perusteet kuulostavat ainakin minun korvaani aika umpimielisiltä.

Sehän riittää, että ne kriteerit ovat niiden asettajan mielestä tarpeellisia ja asiallisia, mitä muiden mielipiteillä on väliä, eivät he tuolle ihmiselle sitä kumppania valitse.

Asuinalueella on merkitystä ainakin silloin, jos ei halua olla etäsuhteessa pitkän välimatkan takia tai muuten matkustaminen kumppanin luo vie aikaa.

Joillekin asuinalue luo niitä mielikuvia henkilöstä, samalla tavalla kuin ammatti, koulutus tai pukeutuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Ketjussa keskustellaan siitä, mikä on asiallinen kriteeri kumppanin valinnassa ja mikä ei, ei siitä, saako mitään kriteereitä ylipäätään olla. Varmasti kaikilla on jokin näkemys asiallisista parinvalintakriteereistä, esimerkiksi se, haluaako lapsia, on useimmille hyväksyttävä peruste valita treffikumppani. Asuinalue sen sijaan ei ole samalla tavalla kriteerinä selkeä ja ymmärrettävä. Esitetyt perusteet kuulostavat ainakin minun korvaani aika umpimielisiltä.

Sehän riittää, että ne kriteerit ovat niiden asettajan mielestä tarpeellisia ja asiallisia, mitä muiden mielipiteillä on väliä, eivät he tuolle ihmiselle sitä kumppania valitse.

Asuinalueella on merkitystä ainakin silloin, jos ei halua olla etäsuhteessa pitkän välimatkan takia tai muuten matkustaminen kumppanin luo vie aikaa.

Joillekin asuinalue luo niitä mielikuvia henkilöstä, samalla tavalla kuin ammatti, koulutus tai pukeutuminen.

Kyse onkin siitä, että ihmisten arvottaminen pelkästään asuinalueen perusteella (etenkin Suomessa) on naurettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Ketjussa keskustellaan siitä, mikä on asiallinen kriteeri kumppanin valinnassa ja mikä ei, ei siitä, saako mitään kriteereitä ylipäätään olla. Varmasti kaikilla on jokin näkemys asiallisista parinvalintakriteereistä, esimerkiksi se, haluaako lapsia, on useimmille hyväksyttävä peruste valita treffikumppani. Asuinalue sen sijaan ei ole samalla tavalla kriteerinä selkeä ja ymmärrettävä. Esitetyt perusteet kuulostavat ainakin minun korvaani aika umpimielisiltä.

Se asuinpaikka on hyvin oleellinen kysymys. On hyvin erilaiset ihmiset, jotka haluavat asua kantakaupungissa tai vaikkapa Viikin pelloilla. Itse en suin surmin haluaisi asua lähiöissä, saati sitten näissä lähiöissä, joissa on paljon metsää tai peltoa. Kyse on urbaanin ja maalaisen ihmisen eroista. 

Ei tarvitse selittää itsestäänselvyyksiä. Totta kai eri asuinalueilla asuu erilaisia ihmisiä. Se, onko "väärä" asuinalue järkevä syy hylätä muuten kiinnostava treffikumppani tai swaipata Tinderissä vasemmalle, on minusta tässä keskustelunaiheena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Kriteerit tietysti voi olla, mutta ihmisryhmien vihaamista ei olla yleensä pidetty suvaitsevaisena.

Jos ei halua olla tekemisissä tai seurustella alkoholistin tai narkin kanssa, koska ei pidä heistä ja heidän käytöksestään, on siis suvaitsematon.

Kaikki, jotka ei asu Helsingin kantakaupungissa ovat alkoholisteja tai narkkeja?

Ei, mutta siinä esimerkkinä pari ihmisryhmää, joista harva erityisesti pitää ja se on yleisesti aika hyväksyttyä olla pitämättä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitkäaikaisen parisuhteen kannalta merkityksetöntä olisi samankaltainen tausta tai arvot? Minusta ne ovat erittäin merkityksellisiä. 

Ei kai ne arvot mistään Stadin asuinalueesta kiinni ole. Olen itse asunut sekä ns rikkaiden alueella ja ns huonoilla alueilla. Ympäri kaupunkia on kaikenlaisia ihmisiä. Yleensä junantuomat ja toimittajat tuntuvat tietävän asuinalueista kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Näin itähelsinkiläisenä saan päänsärkyä tuosta suvaitsevaisuus-kommentista. Kiva kuulla, että me ketkä täällä manykulttttuurisessa (sori, yritän kiertää sensuuria) idässä asumme emme sitten ilmeisesti ole suvaitsevaisia. Nähtävästi pitää muuttaa kantasuomalaisvaltaiselle asueelle ollakseen suvaitsevainen.

Kantakaupungin ihmisen manykulttyyri on sitä että käydään joogassa naapurin brasilialaisen vaimon kanssa, brunssilla kaverin ja sen italiaisen poikaystävän kanssa ja tilataan kaupunginosan nepalilaisesta ruokaa kun ei huvita kokkailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Ketjussa keskustellaan siitä, mikä on asiallinen kriteeri kumppanin valinnassa ja mikä ei, ei siitä, saako mitään kriteereitä ylipäätään olla. Varmasti kaikilla on jokin näkemys asiallisista parinvalintakriteereistä, esimerkiksi se, haluaako lapsia, on useimmille hyväksyttävä peruste valita treffikumppani. Asuinalue sen sijaan ei ole samalla tavalla kriteerinä selkeä ja ymmärrettävä. Esitetyt perusteet kuulostavat ainakin minun korvaani aika umpimielisiltä.

Se asuinpaikka on hyvin oleellinen kysymys. On hyvin erilaiset ihmiset, jotka haluavat asua kantakaupungissa tai vaikkapa Viikin pelloilla. Itse en suin surmin haluaisi asua lähiöissä, saati sitten näissä lähiöissä, joissa on paljon metsää tai peltoa. Kyse on urbaanin ja maalaisen ihmisen eroista. 

Ei tarvitse selittää itsestäänselvyyksiä. Totta kai eri asuinalueilla asuu erilaisia ihmisiä. Se, onko "väärä" asuinalue järkevä syy hylätä muuten kiinnostava treffikumppani tai swaipata Tinderissä vasemmalle, on minusta tässä keskustelunaiheena.

Itse tarkentaisin tuota määritelmää vielä. Eli jotkut kokevat lähiympäristön asuinalueen merkittäväksi kriteeriksi parinvalinnassa. Mitä tuo kertoo meidän yhteiskunnasta ja kuinkahan paljon tuollaisia ihmisiä oikeasti on? Onko ongelmaa, mikäli tuollaisia ihmisiä on prosentuaalisesti merkittävä määrä?

Jotkut pyörii todella pienissä ympyröissä. Tiedän yhden tapauksen, kun nuoripari oli tavannut ensimmäisenä opiskeluvuotena ja alkanut seurustella. Sitten tuli se kohta, kun piti mennä tapaamaan naisen vanhempia, jotka olivat ihan perus keskiluokkaisia (omistusasunto ja sijoitusasunto), niin miestä hieman jännitti, kun hän ei ollut käynyt koskaan Kulosaarta idempänä. Uskaltautui kuitenkin menemään metrolla yhden pysäkin Kulosaaresta eteenpäin, että pääsi tapaamaan naisen vanhempia ja selvisi kokemuksesta ilman pahempia traumoja.