HS: "Treffit sujuivat hyvin, mutta sitten helsinkiläisen Milsa Malinin vauras kotikaupunginosa tuli ilmi..."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitkäaikaisen parisuhteen kannalta merkityksetöntä olisi samankaltainen tausta tai arvot? Minusta ne ovat erittäin merkityksellisiä. 

Liittyykö ne kaupunginosaan? En ihmettele yhtään että Helsingissä treffailu on vaikeaa.

Millä perusteella sinä valitset sen kaupunginosan, jossa asut? Itse valitsin sillä perusteella, että pidän urbaanista, joten kantakaupunki on must. Hyvät liikkumisjärjestelyt, koska en halua autoilla. Hyvät palvelut. Kävelymatkan sisällä työpaikkoja jne jne. Jollekin toiselle esim. autoilumahdollisuudet ovat tärkeitä tai luonnonkauneus. Ne ovat niitä arvoja. 

Kukaan ei varmaan kiellä sitä, etteikö eri asuinalueilla asuisi erilaisia ihmisiä. Voisiko kuitenkin selvittää, vastaako toinen asuinalueensa stereotypioita ennen kuin päättää, kannattaako tutustua toiseen? Voi olla monenlaisia syitä sille, miksi joku asuu jollain tietyllä alueella jollain tietyllä hetkellä. Kyseessähän voi olla väliaikainenkin ratkaisu, mikä on uuden suhteen näkökulmasta vain hyvä asia. Jos itse on kovin kiintynyt alueeseensa ja asuntoonsa ja toinen ei, on keskustelu yhteenmuutosta, sitten kun se on ajankohtaista, helpompi.

Miksi? Miksi pitää selvittää jostain tuntemattomasta yhtikäs mitään? Johonkinhan ihmiset aina rajan pistävät alkavatko panostaa aikaa tai vaivannäköä. 

Kenenkään ei ole pakko treffailla ketään, ketä ei halua, ja toki voi hyödyntää parinvalinnassa juuri sellaisia kriteereitä kuin itse haluaa, mutta erilaisista kriteereistä voi kai kuitenkin keskustella. Tässä ketjussa on minusta tarkoitus keskustella lehtijutun aiheena olleesta ilmiöstä eri näkökulmista ja tuoda esille erilaisia näkemyksiä. Usein juuri pääkaupunkiseudulla valitetaan kumppanin löytämisen vaikeutta, ja näin ulkopuolisen silmin tapa, jossa toisesta tehdään asuinalueeseen liittyviin stereotypioihin perustuvia päätelmiä nopeasti ja pintapuolisesti, ei ainakaan edistä kumppanin löytämistä.

Pitäisikö selvittää, kuka pk-seudulla valittaa noin? Tuskin he ovat kaikki helsinkiläisiä viiden sukupolven takaa, vaan osa heistä on maalta tulleita.

Näin ollen yrityksesi väittää, että muualla Suomessa ei välitetä asuinpaikasta, on valetta, koska osa helsinkiläisista on maalta tulleita ja ovat tuoneet mielipiteensä mukanaan. Ehkäpä kyseisillä maalaisilla onkin kaikkein eniten stereotypioita siitä, mitkä Helsingin alueet ovat kelvollisia ja mitkä huonoja. Kun on kerran päässyt käsiksi punavuorelaiseen yksiöön, ei mikään muu alue enää kelpaa, eikä kiinnostuta yhtään siitä, mitä muualla pk-seudulla on. 

Mikä v-u siinä Punavuoressa nyt on niin ihmeellistä? Tai Kalliossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omilta tinderajoilta muistan sen, että todella monilla (miehilläkin) oli joskus profiilissaan vain postinumero.

Kieltämättä mietin näiden kohdalla; eikö teillä ole mitään muuta sanottavaa? Onko postinumero se kiinnostavin juttu teissä.

Sellaiset profiilit menivät kyllä aina vasuriin.

En ymmärrä tätä asuinpaikkapakkomiellettä.

Minuakin pidettiin näiden tyyppien toimesta ihan uunona tietämättä minusta mitään, vain sen takia että asuin hetken aikaa Tikkurilassa.

Kun muutin ulkomailta takaisin Suomeen oli pakko ottaa ensimmäinen kämppä jonka suunnilleen sai ja se oli Tikkurilassa. En olisi uskonut että törmään niin ikäviin kommentteihin. Ihan naiset kuin miehetkin (ei siis vain tinderissä) viljelivät niitä; että vain rahvaat asuvat Vantaalla, hyi joku Tikkurila yms.

En ole törmännyt missään muualla niin vahvoihin asennevammoihin mitä helsinkiläisillä on vantaalaisista.

Tähän täytyy lisätä, että ihan samanlainen mielikuva kaikilla muillakin on vantaalaisista, ei pelkästään helsinkiläisillä. :)

Mistäköhän johtuu?

Ei ole. Itselläni ei ole minkäänlaista mielikuvaa vantaalaisista eikä ole koskaan ollutkaan enkä asu Helsingissä.

Tuosta Hesarin jutusta ja tästä keskustelusta tulee mieleen entisaikojen aateliset sekä surullisenkuuluisa Habsburgien suku. He halusivat säilyttää perimänsä puhtaana eivätkä pariutuneet huonompien ihmisten kanssa. Pesentit ja muut maalaiset älkööt vaivautuko 😆

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/eddda076-1a46-4f71-b91e-fcc493b09a72

Hmmm

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Ketjussa keskustellaan siitä, mikä on asiallinen kriteeri kumppanin valinnassa ja mikä ei, ei siitä, saako mitään kriteereitä ylipäätään olla. Varmasti kaikilla on jokin näkemys asiallisista parinvalintakriteereistä, esimerkiksi se, haluaako lapsia, on useimmille hyväksyttävä peruste valita treffikumppani. Asuinalue sen sijaan ei ole samalla tavalla kriteerinä selkeä ja ymmärrettävä. Esitetyt perusteet kuulostavat ainakin minun korvaani aika umpimielisiltä.

Se asuinpaikka on hyvin oleellinen kysymys. On hyvin erilaiset ihmiset, jotka haluavat asua kantakaupungissa tai vaikkapa Viikin pelloilla. Itse en suin surmin haluaisi asua lähiöissä, saati sitten näissä lähiöissä, joissa on paljon metsää tai peltoa. Kyse on urbaanin ja maalaisen ihmisen eroista. 

Jännittävää. Minkähänlaisia siis ovat ihmiset, jotka asuvat Viikin pelloilla? Kysyn mielenkiinnosta, kun itse asun siellä. Mitä Viikissä asuminen kertoo elämäntyylistä, arvoista, kiinnostuksenkohteista, ajattelutavoista tai esim. ammatista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä kaupunginosasta voi päätellä ainakin sen, haluaako henkilö asua kantakaupungin sykkeessä, vai rauhallisella omakotitaloalueella. Urbaani tyyppi ei sinne kaupungin laitamille halua ja rauhaa arvostava ei sinne sykkeeseen halua. Tuosta tulee ongelma päätettäessä yhteistä asuinpaikkaa, jos mieltymykset ovat aivan päinvastaiset. Ei kannata treffailla sellaista, jonka mieltymykset ovat liian kaukana omista.

Lauttasaari ainakin on totaalisen kuollut paikka jossa ei ole juuri minkäänlaisia palveluja. Asuin siellä hetken  aikaa jossain halvassa ja huonokuntoisessa vuokramurjussa enkä kyllä onnistunut tuntemaan itseäni mitenkään paremmaksi ihmiseksi sen perusteella.

Nykyisin asun vantaalla ja ihan uskomattomia ennakkoluuloja ja käsityksiä tuntuu helsinkiläisillä olevan. Asuinpaikka on vielä ihan keskiajalta asti asuttu kylä josta on mainintoja jo ennen helsingin perustamista talossa joka on rakennettu 1800-luvun puolella ja jos se olisi helsingissä se olisi sadan vanhimman talon listassa. Ja helsinkiläisiltä sitten kuulee ihan kummia juttuja vantaan historiattomuudesta!

 

Onko osalla hesalaisista heikko itsetunto historiallisista syistä. Koko kaupunkihan perustettiin umpikorpeen, ihan vaan siksi että haluttiin siirtää pääkaupunki lähelle venäjää. Kukaan ei halunnut edes vapaaehtoisesti muuttaa sinne.

Nämä heikkoitsetuntoiset sitten hädissään dissaavat kaikkia muita ja uskottelevat Helsingin olevan joku maailman napa ja suuri metropoli.

Suomen pääkaupunki, suurin kaupunki, jossa palveluita, joita muualla Suomessa ei ole, oli kyse erityisliikkeistä tai yrityksistä, ihan mistä tahansa, hallinnon keskus, kulttuurin keskus, matkustajasatama, kansainvälinen lentokenttä (sijaitsee tosin maantieteellisesti Vantaalla), Suomen laajin julkinen liikenne.

Joo, johonkin Souliin tai Tokioon verrattuna rupinen tuppukylä, mutta Suomen mittakaavassa jonkin sortin metropoli.

Nyt tuli niin erikoista ennakkoluuloja tihkuvaa settiä, että et ole tainnut koskaan edes käydä muissa Suomen kaupungeissa. Itse en keksi yhtään palvelua tai erikoisliikettä, jonka takia pitäisi käydä Helsingissä.

En halua edes tietää mitä ajattelet landella asuvista.

Väitätkö ettei Helsingissä ole enemmän eri alojen liikkeitä ja yrityksiä, suurempi valikoima, kuin vaikkapa Raumalla tai Seinäjoella? Löytyykö joka pitäjästä etnisiä kauppoja, esim Tokyokan? Michelin- ravintoloita? Ylipäätään eksoottisia ravintoloita? Isoissa kaupungeissa toki noita löytyy.

Ooppera ja baletti? Kansallismuseo, Ateneum, Kiasma? Palveluita nuokin tavallaan.

Onhan tuo omituista karsia kumppani asuinpaikan perusteella. Tosin, minusta isompi asia on tuo tyyli; "ai sä oot joku *elvetin porvari vai?" Jos treffikumppani puhuisi minulle tuohon tyyliin niin kyllä ne olisi myös minun puoleltani ekat ja vikat treffit.  Minusta tuollainen asenne ja kielenkäyttö kertoo ihmisestä sen verran (enemmän kuin asuinpaikka, btw) että siitä voin jo päätellä ettei tässä ole minun kumppani, ei jatkoon siis.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

Kyllähän joku tukholmalainen tai vaikka newyorkilainen on lähempänä helsingin kantakaupungin kulttuuria kuin kuopiolainen. 

Tukholmalaiset ja newyorkilaiset lienevät tästä eri mieltä.

Tai sitten eivät, koska oikeasti avarakatseisina heille ei ole mitään väliä missä joku asuu, toisin kuin näille kantakaupunkilaisuuttaan korostaville junteille.

Hih! Nykissä ollaan tarkkoja jopa kortteleista. Ei siellä asuta sikin sokin vaan joku asuu dominikaanikorttelissa, toinen hasidikorttelissa jne. 

Tiesitkö, että Suomessa on monessa kunnassa sijoitettu monenlaisia asuntoja kaikille asuinalueille. Jo suunnitteluvaiheessa uusille alueille kaavoitetaan kaikenlaisia asumismuotoja kunnan vuokra-asunnoista suuriin ok-taloihin.

Tämä siksi että vältyttäisiin tietyiltä sosiaalisilta ongelmilta. Se on toiminut oikein hyvin ainakin omassa kotikaupungissani, jossa tätä on toteutettu 70-luvulta lähtien.

Täällä asutaan sikin sokin ja osataan tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa.

Niin kyllähän ne siellä korttelissa hyvin erottuvat ne kovan rahan talot ja hekan vuokrakasarmit. Ja erottuvat niiden asukkaatkin toisistaan kuin yö ja päivä. 

Tietenkin erilaiset talot näyttävät erilaisilta. Tuskin kukaan erehtyy luulemaan kerrostaloa rivitaloksi. 

Hekan vuokrakasarmeista en tiedä. Niitä ei ole kotikaupungissani.  

Ei toi nainen pahalta näyttänyt. Varmaan päästelee itse suustaan sammakoita kun sinkuksi jäänyt.

Mun pitäisi olla aika naamarit että pol kisin kuvan eukkoa

En ole Hesarin tilaaja, mutta kuvan nainen parantaisi treffimahdollisuuksiaan laihduttamalla 20 kiloa.

Asun itse tämmöisellä Paremmalla Alueella ja pari kertaa on treffimiehen silmiin syttynyt rahanhimo. Harmi, en etsi elättimiestä joka luulee hyötyvänsä minusta taloudellisesti. Ja sama toisinpäin, en ottaisi itseäni varakkaammalta mieheltä rahoja.

Täyttä puppua. Eihän Lauttasaari ole edes mikään arvoalue vaan perusvirkamiesten kaupunginosa.

En syntyperäisenä helsinkiläisenä ole koskaan kokenut näin. Asumismuotoja ja asuntoja on erilaisia ja varsinkin nuorena asuttiin usein vuokralla tai asuntolassa. Varallisuuskin nuorella oli mitä oli. Siihen saattoi myöhemmin vaikuttaa perinnöt tai oma opiskelupaikka. Tapaamani tytöt olivat erilaisista oloista eripuolelta Helsinkiä ja usein myös ihan muualta päin Suomea.

Oli siellä lauttasaarelainenkin mukana, muistan pitkät kävelyt siltaa pitkin.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo omituista karsia kumppani asuinpaikan perusteella. Tosin, minusta isompi asia on tuo tyyli; "ai sä oot joku *elvetin porvari vai?" Jos treffikumppani puhuisi minulle tuohon tyyliin niin kyllä ne olisi myös minun puoleltani ekat ja vikat treffit.  Minusta tuollainen asenne ja kielenkäyttö kertoo ihmisestä sen verran (enemmän kuin asuinpaikka, btw) että siitä voin jo päätellä ettei tässä ole minun kumppani, ei jatkoon siis.  

Tollanen käytös ei ole hyväksyttävää.

En tiedä mitä loppu jutussa luki kun ei ole luku oikeuksia.

Mutta ei ihme ettei Miljaa tuo mies napannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitkäaikaisen parisuhteen kannalta merkityksetöntä olisi samankaltainen tausta tai arvot? Minusta ne ovat erittäin merkityksellisiä. 

Liittyykö ne kaupunginosaan? En ihmettele yhtään että Helsingissä treffailu on vaikeaa.

Millä perusteella sinä valitset sen kaupunginosan, jossa asut? Itse valitsin sillä perusteella, että pidän urbaanista, joten kantakaupunki on must. Hyvät liikkumisjärjestelyt, koska en halua autoilla. Hyvät palvelut. Kävelymatkan sisällä työpaikkoja jne jne. Jollekin toiselle esim. autoilumahdollisuudet ovat tärkeitä tai luonnonkauneus. Ne ovat niitä arvoja. 

Kukaan ei varmaan kiellä sitä, etteikö eri asuinalueilla asuisi erilaisia ihmisiä. Voisiko kuitenkin selvittää, vastaako toinen asuinalueensa stereotypioita ennen kuin päättää, kannattaako tutustua toiseen? Voi olla monenlaisia syitä sille, miksi joku asuu jollain tietyllä alueella jollain tietyllä hetkellä. Kyseessähän voi olla väliaikainenkin ratkaisu, mikä on uuden suhteen näkökulmasta vain hyvä asia. Jos itse on kovin kiintynyt alueeseensa ja asuntoonsa ja toinen ei, on keskustelu yhteenmuutosta, sitten kun se on ajankohtaista, helpompi.

Miksi? Miksi pitää selvittää jostain tuntemattomasta yhtikäs mitään? Johonkinhan ihmiset aina rajan pistävät alkavatko panostaa aikaa tai vaivannäköä. 

Kenenkään ei ole pakko treffailla ketään, ketä ei halua, ja toki voi hyödyntää parinvalinnassa juuri sellaisia kriteereitä kuin itse haluaa, mutta erilaisista kriteereistä voi kai kuitenkin keskustella. Tässä ketjussa on minusta tarkoitus keskustella lehtijutun aiheena olleesta ilmiöstä eri näkökulmista ja tuoda esille erilaisia näkemyksiä. Usein juuri pääkaupunkiseudulla valitetaan kumppanin löytämisen vaikeutta, ja näin ulkopuolisen silmin tapa, jossa toisesta tehdään asuinalueeseen liittyviin stereotypioihin perustuvia päätelmiä nopeasti ja pintapuolisesti, ei ainakaan edistä kumppanin löytämistä.

Pitäisikö selvittää, kuka pk-seudulla valittaa noin? Tuskin he ovat kaikki helsinkiläisiä viiden sukupolven takaa, vaan osa heistä on maalta tulleita.

Näin ollen yrityksesi väittää, että muualla Suomessa ei välitetä asuinpaikasta, on valetta, koska osa helsinkiläisista on maalta tulleita ja ovat tuoneet mielipiteensä mukanaan. Ehkäpä kyseisillä maalaisilla onkin kaikkein eniten stereotypioita siitä, mitkä Helsingin alueet ovat kelvollisia ja mitkä huonoja. Kun on kerran päässyt käsiksi punavuorelaiseen yksiöön, ei mikään muu alue enää kelpaa, eikä kiinnostuta yhtään siitä, mitä muualla pk-seudulla on. 

Mikä v-u siinä Punavuoressa nyt on niin ihmeellistä? Tai Kalliossa?

Punavuoressa on paljon nuoria pinnallisia trendsettereitä ja Kallio on "cool", kun siellä on elämää ja värikästä menoa. Löytyy ulkk.....iksia, vih...ervas..sareita ja ni...stipersuja. Nuoriin Kallio vetoaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitkäaikaisen parisuhteen kannalta merkityksetöntä olisi samankaltainen tausta tai arvot? Minusta ne ovat erittäin merkityksellisiä. 

Liittyykö ne kaupunginosaan? En ihmettele yhtään että Helsingissä treffailu on vaikeaa.

Millä perusteella sinä valitset sen kaupunginosan, jossa asut? Itse valitsin sillä perusteella, että pidän urbaanista, joten kantakaupunki on must. Hyvät liikkumisjärjestelyt, koska en halua autoilla. Hyvät palvelut. Kävelymatkan sisällä työpaikkoja jne jne. Jollekin toiselle esim. autoilumahdollisuudet ovat tärkeitä tai luonnonkauneus. Ne ovat niitä arvoja. 

Moni ei Helsingissä pysty valitsemaan juuri itselleen sopivaa kauounginosaa, vaan on otettava se asunto, minkä voi saada. Jokainen toki päättää kriteerit pariutumiselleen, mutta omituista tehdä kaupunginosan perusteella oletuksia henkilön arvoista. Lähiössä asuva voi yhtä hyvin olla urbaani tai ei-urbaani, hänellä voi olla auto tai sitten ei ole, ja syy asuinpaikkaan voi yhtä hyvin olla luontoarvot, toimiva julkinen liikenne myös yöaikaan, lyhyt kävelymatka töihin, kiva asunto tai halpa asunto tai mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Täyttä puppua. Eihän Lauttasaari ole edes mikään arvoalue vaan perusvirkamiesten kaupunginosa.

On se arvoalue. Se on vaan sen verran suuri alue, että joukkoon mahtuu.

T. Herttoniemessä nykyään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitkäaikaisen parisuhteen kannalta merkityksetöntä olisi samankaltainen tausta tai arvot? Minusta ne ovat erittäin merkityksellisiä. 

Liittyykö ne kaupunginosaan? En ihmettele yhtään että Helsingissä treffailu on vaikeaa.

Millä perusteella sinä valitset sen kaupunginosan, jossa asut? Itse valitsin sillä perusteella, että pidän urbaanista, joten kantakaupunki on must. Hyvät liikkumisjärjestelyt, koska en halua autoilla. Hyvät palvelut. Kävelymatkan sisällä työpaikkoja jne jne. Jollekin toiselle esim. autoilumahdollisuudet ovat tärkeitä tai luonnonkauneus. Ne ovat niitä arvoja. 

Moni ei Helsingissä pysty valitsemaan juuri itselleen sopivaa kauounginosaa, vaan on otettava se asunto, minkä voi saada. Jokainen toki päättää kriteerit pariutumiselleen, mutta omituista tehdä kaupunginosan perusteella oletuksia henkilön arvoista. Lähiössä asuva voi yhtä hyvin olla urbaani tai ei-urbaani, hänellä voi olla auto tai sitten ei ole, ja syy asuinpaikkaan voi yhtä hyvin olla luontoarvot, toimiva julkinen liikenne myös yöaikaan, lyhyt kävelymatka töihin, kiva asunto tai halpa asunto tai mikä tahansa.

Ehkä tässä lähtökohtaisesti ei ollut haussa sellaiset treffikumppanit, jotka eivät itse pysty valitsemaan edes asuinaluettaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai samanlaiset arvot on vain samassa kaupunginosassa?

Kyseisellä haastateltavalla on myös ollut huono kokemus seurustelusta vantaalaisen kanssa. Seurustelukumppanin oli vaikea ymmärtää häntä, toisin kuin nykyisen kumppanin, jolla helsinkiläisenä on samanlaisia kokemuksia. Samaan aikaan hän kuitenkin puhuu siitä, kuinka juuri syntyperäinen helsinkiläisyys, erityisesti keskustan tuntumassa asuminen, yhdistyy suvaitsevaisuuteen. Ovat kyllä löytäneet harvinaisen ylimielisen ja nolon haastateltavan.

Tuo on lähes rasistinen näkemys, jota myydään suvaitsevaisuutena.

Tätä minäkin mietin. Jos on vaikeuksia ymmärtää vantaalaisia, kuinka vaikeaa mahtaa olla ymmärtää vaikkapa turkulaisia tai kuopiolaisia, muiden kulttuureiden edustajista puhumattakaan?

No onhan ihmisillä noita ajatuksia, etteivät halua seurustella tietystä paikkaa kotoisin olevan kanssa. Itse en voi sietää savolaisia, en toista kertaa suhteeseen sellaisen kanssa lähde, niin kieroa touhua että huhhuh ja pelkästä murteen kuulemisesta nousee karvat pystyyn.

Toki tällaisia ajatuksia saa olla, mutta silloin ei ole syytä mainita suvaitsevaisuutta itselle tärkeänä arvona haastatellun henkilön tapaan.

Jos kumppanille on minkäänlaisia kriteereitä, eikö senkin voi vääntää suvaitsemattomuudeksi, jos kaikki ja kaikenlaiset ihmiset eivät kerran käy.

Ketjussa keskustellaan siitä, mikä on asiallinen kriteeri kumppanin valinnassa ja mikä ei, ei siitä, saako mitään kriteereitä ylipäätään olla. Varmasti kaikilla on jokin näkemys asiallisista parinvalintakriteereistä, esimerkiksi se, haluaako lapsia, on useimmille hyväksyttävä peruste valita treffikumppani. Asuinalue sen sijaan ei ole samalla tavalla kriteerinä selkeä ja ymmärrettävä. Esitetyt perusteet kuulostavat ainakin minun korvaani aika umpimielisiltä.

Sehän riittää, että ne kriteerit ovat niiden asettajan mielestä tarpeellisia ja asiallisia, mitä muiden mielipiteillä on väliä, eivät he tuolle ihmiselle sitä kumppania valitse.

Asuinalueella on merkitystä ainakin silloin, jos ei halua olla etäsuhteessa pitkän välimatkan takia tai muuten matkustaminen kumppanin luo vie aikaa.

Joillekin asuinalue luo niitä mielikuvia henkilöstä, samalla tavalla kuin ammatti, koulutus tai pukeutuminen.

Sanoisin näitä mielikuvia ihan suoraan ennakkoluuloiksi ja kyseisiä ihmisiä suvaitsemattomiksi. Usein ko. ihmiset ovat myös tavattoman mielenkiinnottomia, suorastaan tylsiä, kun eivät uskaltaudu oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Voihan sitä astua mukavuusalueensa ulkopuolelle ja kokeilla vaikka juoksukaljoja Korsossa.

Kumppanin valinta onkin tärkeämpi juttu, siinä ei kannata lähteä sovittamaan epäsopivia yhteen.

Ilmastoaktiivi ja vegaani tuskin haluaa pariutua lihansyöjän kanssa, joka halveksuu kasvisruokaa, ajaa Hummerilla ja lentää kotimaassakin, vaikka junalla pääsisi.

Maailmanmatkaaja cityihminen, jonka rakkaita harrastuksia ovat sukeltaminen ja lainelautailu, tuskin viihtyy ihmisen kanssa, joka ei ole ikinä käynyt ulkomailla, eikä suostu käymään ja jolle kaikki muu kuin nakit ja muusi on liian eksoottista.

Koulutuksesta, ammatista, asuinpaikasta, harrastuksista ja habituksesta ihmiset tekevät niitä päätelmiä, millainen toinen saattaa olla. Stereotypiat eivät ole syntyneet aivan tyhjästä. Poikkeuksia tietenkin on aina.