Äiti heitti liikuntavammaisen pojan laivalta!
Puolassahan asiat on miten on. Näin käy, kun hyvinvointivaltiota heikennetään Suomesssakin. Ihmiset eivät saa tukea.
"PUOLALAISLEHTI Fakt:n haastatteleman silminnäkijän mukaan Itämerellä torstaina 29. kesäkuuta tapahtuneessa laivaturmassa kuollut poika oli pyörätuolissa.
Silminnäkijä kertoo nähneensä naisen istuneen laivalla vieressään vammaisille lapsille tarkoitetut rattaat."
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009694995.html
Kommentit (398)
Według informacji otrzymanych przez Fakt, ojcem dziecka był fiński polityk znany ze swoich skrajnie prawicowych poglądów
oho, mikä pöyristyttävä käänne!
Vierailija kirjoitti:
Według informacji otrzymanych przez Fakt, ojcem dziecka był fiński polityk znany ze swoich skrajnie prawicowych poglądów
oho, mikä pöyristyttävä käänne!
Mitä siinä lukee?
Vierailija kirjoitti:
"Jos minun lapseni kiipeilisi laivan kaiteelle, niin istuisi loppumatkan hytissä"
Meinaatko että pyörätuolissa istuva lapsi kiipesi kaiteelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Według informacji otrzymanych przez Fakt, ojcem dziecka był fiński polityk znany ze swoich skrajnie prawicowych poglądów
oho, mikä pöyristyttävä käänne!
Mitä siinä lukee?
Trollausta.
Vettä paljon hörpänneet nousevat pintaan ja kelluvat, ovat siis jo kuolleiksi hukkuneita.
Vierailija kirjoitti:
Itselle vammainen lapsi on ainoa syy miksi EN tee irtsaria. Tuntuu kamalalta ajatuskin että jättäisin hänet yksin tähän kamalaan maailmaan, jossa joudun jatkuvasti taistelemaan byrokratiaa ja ilkeitä ihmisiä vastaan, koska hän ei itse siihen pysty. Ja joo, tiedän kyllä että koittaa päivä kun en pysty enää huolehtimaan hänestä, tai saatan kuolla kupsahtaa yllättäen vaikka huomenna. Sitä päivää odotan surulla. Huoli on kova. Tuntuu ehkä lohdullisemmalta jos lapsi kuolisi luonnollisesti ja kivuttomasti ennen minua, silloin voisin itsekin mennä tietäen että tein kaikkeni ja hänellä oli niin hyvä elämä kuin oli mahdollista.
Niinpä. Mutta ajattelepa, jos tämä kyseinen yksinäinen äiti oli vaikka itse vakavasti sairas, eikä lapsella ollut ketään muuta. Vammaisten laitosolot Puolassa eivät välttämättä ole kovin hyvät, etenkään jos ketään ei ole valvomassa ja puolustamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämähän oli palstamammojen mukaan " leijonaemo ja sankariäiti"?
Totta. Hah hah! Muistan kun tuota akkaa ylistettiin hahaa
Juu ja vannottiin että hypätään perässä vaikka rotkoon tippui sinne oma tai jonkun muun lapsi koska on niin leijonaemo ettei kestä pennun hätää:DD ja jokainen joka kyseenalaisti mitenkään tuota touhua leimattiin huonoksi vanhemmaksi. Sitten nämä samat ovat mielestään niin feministejä että vaikka tuossakin ovat sitä mieltä ettei naisen elämällä ole enää mitään arvoa jos lapsi kuolee vaan on mentävä perässä heittämään omakin henki.
Sä et selvästikään ymmärrä millaista on äidinrakkaus. Ei kyse ole siitä että vähättelisi omaa henkeään vaan siitä että omaa lasta auttaakseen on valmis hengenvaaraan.
Ja hyppäsi tämäkin suomalaisäiti koskeen ja pelasti oman lapsen hengen. Ei se nyt niin harvinaista ole.
Eikö tämäkin tapaus osoittanut ettei ole mitään maagista äidinrakkautta. Äitimyytti on todella vahingollinen naisille. Jos on enemmän kuin yksi lapsi niin mites sitten se äidinrakkaus niitä muita kohtaan jos äiti hyppää yhden perässä varmaan kuolemaan?
Ei kaikki ajattele, että se on kuolemaksi, vaan ajattelevat pelastavansa lapsen. Lasta pelottaa hirveästi, kauhea olla yksin. Uimataitoinen vanhempi voi ajatella, että selvittää tilanteen. Mä muuten olen koko ajan ahatellut, että se voisi olla äiti tai isä. Mutta äiti-viha on tainnut saada täällä vallan. Tai joku äiti-kateusko.
Kateus mistä? Ja kyllähän sen tajuaa kuka tahansa ettei tuosta korkeudesta mereen hyppäämisessä hyvin käy. Sama kun seisoisit rotkon reunalla ei se vesi auta mitään pikemminkin päinvastoin. Pehmentää ehkä laskua sen verran että jää jotenkuten henkiin mutta saat vammoja ja sitten hukut
Vierailija kirjoitti:
Kuka tietää, millainen tarina tuossakin on takana, mikä tuohon on johtanut ;(
Kokoomuksen leikkaukset ja tulonsiirrot, eli varkaudet
Vierailija kirjoitti:
Według informacji otrzymanych przez Fakt, ojcem dziecka był fiński polityk znany ze swoich skrajnie prawicowych poglądów
oho, mikä pöyristyttävä käänne!
Niinpä varmaan.. Huono vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle vammainen lapsi on ainoa syy miksi EN tee irtsaria. Tuntuu kamalalta ajatuskin että jättäisin hänet yksin tähän kamalaan maailmaan, jossa joudun jatkuvasti taistelemaan byrokratiaa ja ilkeitä ihmisiä vastaan, koska hän ei itse siihen pysty. Ja joo, tiedän kyllä että koittaa päivä kun en pysty enää huolehtimaan hänestä, tai saatan kuolla kupsahtaa yllättäen vaikka huomenna. Sitä päivää odotan surulla. Huoli on kova. Tuntuu ehkä lohdullisemmalta jos lapsi kuolisi luonnollisesti ja kivuttomasti ennen minua, silloin voisin itsekin mennä tietäen että tein kaikkeni ja hänellä oli niin hyvä elämä kuin oli mahdollista.
Niinpä. Mutta ajattelepa, jos tämä kyseinen yksinäinen äiti oli vaikka itse vakavasti sairas, eikä lapsella ollut ketään muuta. Vammaisten laitosolot Puolassa eivät välttämättä ole kovin hyvät, etenkään jos ketään ei ole valvomassa ja puolustamassa.
En tämän lapsen vammaisuuden tasoa tiedä mutta jos on ollut tosi vammainen eikä heillä ollut kuin toisensa niin olihan tuo sinänsä armollinen teko. Lapsi jäisi yksin maailmaan jossa kukaan ei häntä rakasta ja suljettaisiin laitokseen jossa ei välttämättä ole kovinkaan kotoisat oltavat. Ikävöisi vain äitiään kun ei ymmärrä missä hän on.
Täälläkin oli vasta jonkun väsyneen äidin kertomus omasta hyvin väkivaltaisesta vammaisesta lapsesta. Koko perheellä voimat täysin loppu ja muut lapset kärsivät ja traumatisoituvat kun yksi käyttäytyy kuin eläin. Ei ole helppoa huolehtia vammaisesta ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairasta touhua, mikä siinä on, että pitää ruveta murhaamaan kun vois antaa sen lapsen pois. Suomessakin näitä, ei riitä ymmärrys.
En puolustele, mutta ymmärrän äitiä siinä mielessä, että vammaiselle lapselle on paljon kauheampiakin kohtaloita. Ihan meillä Suomessakin laitoksissa.
No jos noin on niin sitten joku armollisempi tapa kun viskata tumman meren syvyyksiin liikuntarajoitteinen lapsi. Kyllä sitä henki lähtee helpommallakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle vammainen lapsi on ainoa syy miksi EN tee irtsaria. Tuntuu kamalalta ajatuskin että jättäisin hänet yksin tähän kamalaan maailmaan, jossa joudun jatkuvasti taistelemaan byrokratiaa ja ilkeitä ihmisiä vastaan, koska hän ei itse siihen pysty. Ja joo, tiedän kyllä että koittaa päivä kun en pysty enää huolehtimaan hänestä, tai saatan kuolla kupsahtaa yllättäen vaikka huomenna. Sitä päivää odotan surulla. Huoli on kova. Tuntuu ehkä lohdullisemmalta jos lapsi kuolisi luonnollisesti ja kivuttomasti ennen minua, silloin voisin itsekin mennä tietäen että tein kaikkeni ja hänellä oli niin hyvä elämä kuin oli mahdollista.
Niinpä. Mutta ajattelepa, jos tämä kyseinen yksinäinen äiti oli vaikka itse vakavasti sairas, eikä lapsella ollut ketään muuta. Vammaisten laitosolot Puolassa eivät välttämättä ole kovin hyvät, etenkään jos ketään ei ole valvomassa ja puolustamassa.
En tämän lapsen vammaisuuden tasoa tiedä mutta jos on ollut tosi vammainen eikä heillä ollut kuin toisensa niin olihan tuo sinänsä armollinen teko. Lapsi jäisi yksin maailmaan jossa kukaan ei häntä rakasta ja suljettaisiin laitokseen jossa ei välttämättä ole kovinkaan kotoisat oltavat. Ikävöisi vain äitiään kun ei ymmärrä missä hän on.
Täälläkin oli vasta jonkun väsyneen äidin kertomus omasta hyvin väkivaltaisesta vammaisesta lapsesta. Koko perheellä voimat täysin loppu ja muut lapset kärsivät ja traumatisoituvat kun yksi käyttäytyy kuin eläin. Ei ole helppoa huolehtia vammaisesta ihmisestä.
Armollinen teko heittää lapsensa mereen?! Olen sanaton...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yksi todistaja.
Mistä kukaan tietää, mikä on totuus.
Joskus on ainoa todistaja se syyllinen.
Ei yhtään todistajaa. Se ketä haastateltiin näki ne aiemmin, ei tapahtumahetkellä.
Todisteet on nauhalla.
Puolassa abortti on laitonta eli ei ole varmaan ihan ennenkuulumattomia tapauksia nämä että joku tappaa vammaisen lapsensa ja itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle vammainen lapsi on ainoa syy miksi EN tee irtsaria. Tuntuu kamalalta ajatuskin että jättäisin hänet yksin tähän kamalaan maailmaan, jossa joudun jatkuvasti taistelemaan byrokratiaa ja ilkeitä ihmisiä vastaan, koska hän ei itse siihen pysty. Ja joo, tiedän kyllä että koittaa päivä kun en pysty enää huolehtimaan hänestä, tai saatan kuolla kupsahtaa yllättäen vaikka huomenna. Sitä päivää odotan surulla. Huoli on kova. Tuntuu ehkä lohdullisemmalta jos lapsi kuolisi luonnollisesti ja kivuttomasti ennen minua, silloin voisin itsekin mennä tietäen että tein kaikkeni ja hänellä oli niin hyvä elämä kuin oli mahdollista.
Niinpä. Mutta ajattelepa, jos tämä kyseinen yksinäinen äiti oli vaikka itse vakavasti sairas, eikä lapsella ollut ketään muuta. Vammaisten laitosolot Puolassa eivät välttämättä ole kovin hyvät, etenkään jos ketään ei ole valvomassa ja puolustamassa.
En tämän lapsen vammaisuuden tasoa tiedä mutta jos on ollut tosi vammainen eikä heillä ollut kuin toisensa niin olihan tuo sinänsä armollinen teko. Lapsi jäisi yksin maailmaan jossa kukaan ei häntä rakasta ja suljettaisiin laitokseen jossa ei välttämättä ole kovinkaan kotoisat oltavat. Ikävöisi vain äitiään kun ei ymmärrä missä hän on.
Täälläkin oli vasta jonkun väsyneen äidin kertomus omasta hyvin väkivaltaisesta vammaisesta lapsesta. Koko perheellä voimat täysin loppu ja muut lapset kärsivät ja traumatisoituvat kun yksi käyttäytyy kuin eläin. Ei ole helppoa huolehtia vammaisesta ihmisestä.
Armollinen teko heittää lapsensa mereen?! Olen sanaton...
Tappaa oli tarkoitus ja onnistui se noinkin. Siitä olen toki samaa mieltä että tekotapa olisi pitänyt olla joku ihan muu
Ilmeisesti jossain maassa lastensuojelu nyt tökkii. Eikö vammaisperheet saa perhetyötä tai monenlaista apua ihan meillä Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle vammainen lapsi on ainoa syy miksi EN tee irtsaria. Tuntuu kamalalta ajatuskin että jättäisin hänet yksin tähän kamalaan maailmaan, jossa joudun jatkuvasti taistelemaan byrokratiaa ja ilkeitä ihmisiä vastaan, koska hän ei itse siihen pysty. Ja joo, tiedän kyllä että koittaa päivä kun en pysty enää huolehtimaan hänestä, tai saatan kuolla kupsahtaa yllättäen vaikka huomenna. Sitä päivää odotan surulla. Huoli on kova. Tuntuu ehkä lohdullisemmalta jos lapsi kuolisi luonnollisesti ja kivuttomasti ennen minua, silloin voisin itsekin mennä tietäen että tein kaikkeni ja hänellä oli niin hyvä elämä kuin oli mahdollista.
Niinpä. Mutta ajattelepa, jos tämä kyseinen yksinäinen äiti oli vaikka itse vakavasti sairas, eikä lapsella ollut ketään muuta. Vammaisten laitosolot Puolassa eivät välttämättä ole kovin hyvät, etenkään jos ketään ei ole valvomassa ja puolustamassa.
En tämän lapsen vammaisuuden tasoa tiedä mutta jos on ollut tosi vammainen eikä heillä ollut kuin toisensa niin olihan tuo sinänsä armollinen teko. Lapsi jäisi yksin maailmaan jossa kukaan ei häntä rakasta ja suljettaisiin laitokseen jossa ei välttämättä ole kovinkaan kotoisat oltavat. Ikävöisi vain äitiään kun ei ymmärrä missä hän on.
Täälläkin oli vasta jonkun väsyneen äidin kertomus omasta hyvin väkivaltaisesta vammaisesta lapsesta. Koko perheellä voimat täysin loppu ja muut lapset kärsivät ja traumatisoituvat kun yksi käyttäytyy kuin eläin. Ei ole helppoa huolehtia vammaisesta ihmisestä.
Armollinen teko heittää lapsensa mereen?! Olen sanaton...
Joskus se voi olla. Me emme tiedä, mikä olisi ollut vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle vammainen lapsi on ainoa syy miksi EN tee irtsaria. Tuntuu kamalalta ajatuskin että jättäisin hänet yksin tähän kamalaan maailmaan, jossa joudun jatkuvasti taistelemaan byrokratiaa ja ilkeitä ihmisiä vastaan, koska hän ei itse siihen pysty. Ja joo, tiedän kyllä että koittaa päivä kun en pysty enää huolehtimaan hänestä, tai saatan kuolla kupsahtaa yllättäen vaikka huomenna. Sitä päivää odotan surulla. Huoli on kova. Tuntuu ehkä lohdullisemmalta jos lapsi kuolisi luonnollisesti ja kivuttomasti ennen minua, silloin voisin itsekin mennä tietäen että tein kaikkeni ja hänellä oli niin hyvä elämä kuin oli mahdollista.
Niinpä. Mutta ajattelepa, jos tämä kyseinen yksinäinen äiti oli vaikka itse vakavasti sairas, eikä lapsella ollut ketään muuta. Vammaisten laitosolot Puolassa eivät välttämättä ole kovin hyvät, etenkään jos ketään ei ole valvomassa ja puolustamassa.
Tarkoitukseni ei ollut syyllistää tai vähätellä. Vain tuoda oma näkemys aiheesta miksi jotkut saattavat viedä lapsen mukanaan. Pelko siitä mitä lapselle käy ilman sitä vanhempaa. Pystyn samaistumaan siihen suruun ja pelkoon, vaikka itse en ole tehnyt noin.
Ei taida olla luilla väliä kun kuolivat