Lue keskustelun säännöt.
Äiti heitti liikuntavammaisen pojan laivalta!
03.07.2023 |
Puolassahan asiat on miten on. Näin käy, kun hyvinvointivaltiota heikennetään Suomesssakin. Ihmiset eivät saa tukea.
"PUOLALAISLEHTI Fakt:n haastatteleman silminnäkijän mukaan Itämerellä torstaina 29. kesäkuuta tapahtuneessa laivaturmassa kuollut poika oli pyörätuolissa.
Silminnäkijä kertoo nähneensä naisen istuneen laivalla vieressään vammaisille lapsille tarkoitetut rattaat."
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009694995.html
Kommentit (398)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa suuntaan tai toiseen, entisen itäblokin maissa on sosiaaliturva & lastensuojelu edelleen vähän niin ja näin.. Ehkä tuo äiti oli vain niin epätoivoinen, ettei nähnyt muuta ratkaisua. Surullista joka tapauksessa
Miksi piti lapsi tappaa eikä vain itseään? En ole koskaan ymmärtänyt päättää toisen puolesta.
Tässä tapauksessa ehkä sen takia, jos äitikään ei saanut lapselle tarvittavaa apua, niin kuin lapselle kävis ilman äitiä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"laittakaa hallitus laivaan ja mukaan yhtä monta pitkäaikaistyötöntä istumaan kaiteelle. "
Yksi silminnäkijä, ei nähnyt tapahtumaa, mutta aikaisemmin...
Vierailija kirjoitti:
Historia on täynnä näitä tapauksia. Ennen vanhaan ne lapset vain "katosivat metsään" tai "suden suuhun" tai "hukkuivat", ja se oli "vain elämää". Kamalaa ja karua, mutta valitettavasti totta. Vauvoja myös "kuoli synnytyksessä" paljon enemmän. Osa tietysti kuoli oikeasti komplikaatioihin, mutta ennen ultrauksia syntymä oli täysin arpapeliä. Kätilö saattoi kysyä, mitä tehdään, tai selkeän tapauksen kohdalla ei edes kysynyt.
Ennen avioeroja, siis ennen sellaisia "ei-minkään-ihmeellisen-syyn-takia-ihan-muuten-vain-erotaan", aviomiesten mystiset myrkytystilat, ja muut tapaturmaiset kuolemat, olivat paljon yleisempiä. Sen jälkeen, kun eron sai ihan mistä syystä vain, eikä enää tarvinnut olla fyysistä kaltoinkohtelua, nämä yllättävät leskeytymiset vähenivät. Eli se oli ihan miestenkin hyvinvoinnin kannalta parempi, että nainen voi halutessaan erota.
Toivottavasti tänne ei rantaudu mitään jenkkityylistä kristibania kieltämään aborttia ja avioeroja. Abortti on nimenomaan vähentänyt lapsikuolleisuutta, koska kaikista ihmisen aluista ei valitettavasti tule "menestyviä" elinkelpoiseen elämään, vaikka kuinka haluaisi. Elämän mittainen kärsimys ei ole elämää, ei lapselle eikä lapsen vanhemmille. Kaikkialla ei ole yhtä hyvin apua tarjolla heikoimmille, kuin täällä meillä. Ei ole resursseja. Joskus irti päästäminen on se kaikista armollisin teko, ottamatta kantaa juuri tähän tapaukseen.
Kyllä ihan toivottujenkin lasten kuolleisuus oli oikeasti entisaikoina valtavaa. Ja synnyttäneiden äitien kuolleisuus myös.
Vierailija kirjoitti:
Epäsuosittu mielipide: vammaiset ovat iso taakka vanhemmilleen, eli siis äidilleen, sillä isä häipyy noista kuvioista usein nopeasti.
Ei mennyt kuin pari-4 kommenttia kun naiset ovat jo selittämässä todella järkyttävää tekoa. :/
Unohdin jo mitä halusin sanoa kun järkytyin teidän kommenteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historia on täynnä näitä tapauksia. Ennen vanhaan ne lapset vain "katosivat metsään" tai "suden suuhun" tai "hukkuivat", ja se oli "vain elämää". Kamalaa ja karua, mutta valitettavasti totta. Vauvoja myös "kuoli synnytyksessä" paljon enemmän. Osa tietysti kuoli oikeasti komplikaatioihin, mutta ennen ultrauksia syntymä oli täysin arpapeliä. Kätilö saattoi kysyä, mitä tehdään, tai selkeän tapauksen kohdalla ei edes kysynyt.
Ennen avioeroja, siis ennen sellaisia "ei-minkään-ihmeellisen-syyn-takia-ihan-muuten-vain-erotaan", aviomiesten mystiset myrkytystilat, ja muut tapaturmaiset kuolemat, olivat paljon yleisempiä. Sen jälkeen, kun eron sai ihan mistä syystä vain, eikä enää tarvinnut olla fyysistä kaltoinkohtelua, nämä yllättävät leskeytymiset vähenivät. Eli se oli ihan miestenkin hyvinvoinnin kannalta parempi, että nainen voi halutessaan erota.
Toivottavasti tänne ei rantaudu mitään jenkkityylistä kristibania kieltämään aborttia ja avioeroja. Abortti on nimenomaan vähentänyt lapsikuolleisuutta, koska kaikista ihmisen aluista ei valitettavasti tule "menestyviä" elinkelpoiseen elämään, vaikka kuinka haluaisi. Elämän mittainen kärsimys ei ole elämää, ei lapselle eikä lapsen vanhemmille. Kaikkialla ei ole yhtä hyvin apua tarjolla heikoimmille, kuin täällä meillä. Ei ole resursseja. Joskus irti päästäminen on se kaikista armollisin teko, ottamatta kantaa juuri tähän tapaukseen.
En jaksa uskoa, että kätilöt tap poivat vammaiset lapset.
Miksi olisivat ottaneet tuollaisen omalletunnolleen.
Isoäitiniiti oli kätilö 1800-luvulla. En tokikaan ole tavannut häntä. Kuoli jo 1930-luvulla.
Miksi omatunto olisi soimannut jos yleisesti hyväksyttyä, sitä paitsi ajattelutapa ja arvot olivat aivan toiset eikä ollut yhteiskunnan tukimuotoja vammaisille kuten nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Alottaja yrittää tässä kömpelösti etsiä aasinsiltaa suomalaisten työttömien töihin patistelun ja puolalaisen naisen vammaisen lapsensa m u rhaa misen väliltä. Löytyikö? Meinaatko, että täällä alkavat lapset lennellä laivoilta, ettei töihin tarvitsisi lähteä tai kun täytyy lähteä?
En näe pointtiasi aloituksesta, mutta kyllä minusta tällaiset voisi estää jos ihmiset ja yhteiskunta pitäisi huolta toisistaan. Esim. me omaishoitajat olemme jo valmiiksi ahdingossa, kun palvelut on kiven alla ja niistä leikataan lisää, ja omaishoidettavasta huolehtiminen vaikeuttaa omaa elämää ja jopa estää työn tekemisen, joten joidumme pärjäämään omaishoidontuella (joka voi olla niinkin pieni kuin parisata €/kk vaikka työ olisi 24/7) ja täydentämään toimeentuloamme sosiaalituella kuten asumistuki - josta myös leikataan nyt kohtuuttomasti. Omaishoitajuus on kuitenkin tärkeää työtä joka säästää yhteiskunnan resursseja, mutta omaishoitajalle kiittämätöntä hommaa. En ihmettele miksi täälläkin vammaisten lasten vanhemmat väsyy kun elämän perusedellytystenkin eteen täytyy taistella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historia on täynnä näitä tapauksia. Ennen vanhaan ne lapset vain "katosivat metsään" tai "suden suuhun" tai "hukkuivat", ja se oli "vain elämää". Kamalaa ja karua, mutta valitettavasti totta. Vauvoja myös "kuoli synnytyksessä" paljon enemmän. Osa tietysti kuoli oikeasti komplikaatioihin, mutta ennen ultrauksia syntymä oli täysin arpapeliä. Kätilö saattoi kysyä, mitä tehdään, tai selkeän tapauksen kohdalla ei edes kysynyt.
Ennen avioeroja, siis ennen sellaisia "ei-minkään-ihmeellisen-syyn-takia-ihan-muuten-vain-erotaan", aviomiesten mystiset myrkytystilat, ja muut tapaturmaiset kuolemat, olivat paljon yleisempiä. Sen jälkeen, kun eron sai ihan mistä syystä vain, eikä enää tarvinnut olla fyysistä kaltoinkohtelua, nämä yllättävät leskeytymiset vähenivät. Eli se oli ihan miestenkin hyvinvoinnin kannalta parempi, että nainen voi halutessaan erota.
Toivottavasti tänne ei rantaudu mitään jenkkityylistä kristibania kieltämään aborttia ja avioeroja. Abortti on nimenomaan vähentänyt lapsikuolleisuutta, koska kaikista ihmisen aluista ei valitettavasti tule "menestyviä" elinkelpoiseen elämään, vaikka kuinka haluaisi. Elämän mittainen kärsimys ei ole elämää, ei lapselle eikä lapsen vanhemmille. Kaikkialla ei ole yhtä hyvin apua tarjolla heikoimmille, kuin täällä meillä. Ei ole resursseja. Joskus irti päästäminen on se kaikista armollisin teko, ottamatta kantaa juuri tähän tapaukseen.
Kyllä ihan toivottujenkin lasten kuolleisuus oli oikeasti entisaikoina valtavaa. Ja synnyttäneiden äitien kuolleisuus myös.
Suurin yksittäinen syy naisen kuolemalle oli synnytys ennen sairaaloita ja koulutettuja kätilöitä. Lapsikuolleisuus oli valtava alle 3-vuotiailla, nälkä ja aliravitsemus, keuhkokuume ja muut taudit veivät pieniä lapsia.
Ihan samat muuten kuin nykyään Afrikan maissa mutta kuka kehtaa sinne mennä vihjailemaan heidän tappavan lapsensa. "Sinne se meni leijonan suuhun, oho".
Vierailija kirjoitti:
Kauhea kohtalo. Isä tietenkin häipynyt ja jatkanut elämäänsä.
Jos joku on varmaa, niin se että tällä palstalla ei löydy asiaa, joka ei jonkun mutkan kautta olisi miesten vika. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortin vastustajat voisi nyt viimeistään herätä.
Kehitysvammaisen ja liikuntavammaisen lapsen äiti tässä, moi. Meillä on iloinen perhe, vaikka tässä kesäloma meneekin lasta hoitaessa. Mutta onneksi mieheni auttaa.
Jos isät eivät lähtisi lätkimään, eivät erityislapsen äidit väsyisi yksin.
- Katsokaa keiden kanssa lapsia teette
- Ottakaa huomioon, että jokaisessa yhdynnässä on raskautumisen riski.
Hienoa, että teillä on riittävät henkiset, fyysiset ja taloudelliset resurssit pyörittää arkea erityislapsen kanssa. Ja lisäksi sellainen lottovoittoon verrattavissa oleva löytö, kuin hyvä parisuhde.
Kaikilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta ja voimavaroja hoitaa erityislasta/ vammaista kotona siten,että se olisi lapselle paras ja turvallisin paikka elää. Valitettavasti kuitenkin ns.laitospaikkaa ei saa kovinkaan helposti, vaikka sellaista voimavarojen ehtyessä lapselleen pyytäisi.
Moni erityislapsen vanhempi on niin uupunut tuen/ tukiverkkojen puuttuessa, että päätyy itse lopulta työkyvyttömäksi.
En tiedä minkälaista tukea Puolassa saa vastaavassa tilanteessa, mutta tuttavapiiristä tiedän, että esim. Venäjällä vammaisen lapsen äiti sai muutama vuosi sitten tukea paljon enemmän kuin Suomessa saa. Vaikka maa olisi ns.entinen itäblokin maa, kaikki asiat ei siellä ole aina niin huonosti kuin luulisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa suuntaan tai toiseen, entisen itäblokin maissa on sosiaaliturva & lastensuojelu edelleen vähän niin ja näin.. Ehkä tuo äiti oli vain niin epätoivoinen, ettei nähnyt muuta ratkaisua. Surullista joka tapauksessa
Miksi piti lapsi tappaa eikä vain itseään? En ole koskaan ymmärtänyt päättää toisen puolesta.
Olen tästä samaa mieltä, mutta tutkitusti ihmiset vievät esim. perheenjäseniään mukanaan monenlaisista syistä, esim. halu säästää läheiset tuskalta tai häpeältä, pelko mitä lapsille käy ilman vanhempaa (käsitys vahvistuu mikäli eläessä kokemus siitä että on jätetty yksin), uskonnollinen käsitys tuonpuoleisesta jonne haluaa perheen kanssa, ja mt-ongelma estää näkemästä teon järjettömyyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Okei nyt kaikki palstalaiset.
Oli kaikkien vika, isän ja äidin ja kaikkien. Kukaan ei ole ketään syyllisempi.
Siis jos äiti on näin tehnyt niin eihän se ole varmasti äidillekään mikään nautinnollinen teko. Varmasti äiti on ollut totaalisen romahtanut, vaikka sitten siitä syystä jos mies lähtenyt. Miten lie niin surullista. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä pojan liikuntavammaisuus teki tuosta äidinkuvatuksesta vaan vieläkin julmemman ja kylmemmän.
PTHYI!!!!!!!!!!!!!
semmoisia ne äidit ovat. ei ollut mikään yksittäistapaus.
suomessakin on paljon lapsentappajaäitejä. vauvan tappamisesta ei saa edes tuomiota, jos vetoaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Suomessa syntyvyys alkaa olemaan niin alhaista, että lapsiperhe-vihaajat senkun lisääntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historia on täynnä näitä tapauksia. Ennen vanhaan ne lapset vain "katosivat metsään" tai "suden suuhun" tai "hukkuivat", ja se oli "vain elämää". Kamalaa ja karua, mutta valitettavasti totta. Vauvoja myös "kuoli synnytyksessä" paljon enemmän. Osa tietysti kuoli oikeasti komplikaatioihin, mutta ennen ultrauksia syntymä oli täysin arpapeliä. Kätilö saattoi kysyä, mitä tehdään, tai selkeän tapauksen kohdalla ei edes kysynyt.
Ennen avioeroja, siis ennen sellaisia "ei-minkään-ihmeellisen-syyn-takia-ihan-muuten-vain-erotaan", aviomiesten mystiset myrkytystilat, ja muut tapaturmaiset kuolemat, olivat paljon yleisempiä. Sen jälkeen, kun eron sai ihan mistä syystä vain, eikä enää tarvinnut olla fyysistä kaltoinkohtelua, nämä yllättävät leskeytymiset vähenivät. Eli se oli ihan miestenkin hyvinvoinnin kannalta parempi, että nainen voi halutessaan erota.
Toivottavasti tänne ei rantaudu mitään jenkkityylistä kristibania kieltämään aborttia ja avioeroja. Abortti on nimenomaan vähentänyt lapsikuolleisuutta, koska kaikista ihmisen aluista ei valitettavasti tule "menestyviä" elinkelpoiseen elämään, vaikka kuinka haluaisi. Elämän mittainen kärsimys ei ole elämää, ei lapselle eikä lapsen vanhemmille. Kaikkialla ei ole yhtä hyvin apua tarjolla heikoimmille, kuin täällä meillä. Ei ole resursseja. Joskus irti päästäminen on se kaikista armollisin teko, ottamatta kantaa juuri tähän tapaukseen.
En jaksa uskoa, että kätilöt tap poivat vammaiset lapset.
Miksi olisivat ottaneet tuollaisen omalletunnolleen.
Isoäitiniiti oli kätilö 1800-luvulla. En tokikaan ole tavannut häntä. Kuoli jo 1930-luvulla.
Elämä oli paljon karumpaa ja raa'empaa tuolloin. Tietenkään kaikki kätilöt eivät tappaneet kaikkia vammaisia lapsia, mutta jos synnytyksessä syntyi elävä vauva, jolla ei ollut kehittynyt vaikkapa kalloa ja päälakea, eli aivot paistoivat näkyvillä, sanoja ei tarvittu. Pelkkä tilanteen vakavuus riitti kaikille.
Äideillä ei ollut aikaa makoilla päiviä synnytyksen jälkeen, saati kovasti surra vammaisen lapsensa elon lyhykäisyyttä. Elämä oli raakaa. Jos syntyi vauva, jolla ei ollut jalkoja tai käsiä, miten tämä lapsi voi mitenkään auttaa tilan hoidossa saati huolehtia itsestään, koska ei opi kävelemään?
Se omatunto ei välttämättä ala kolkuttamaan huonon tilanteen eskaloitumisen estämisestä. Jos kätilö ei tätä tehnyt, vanhemmat lopulta tekivät. Joku sen lopulta olisi tehnyt, ellei muu, niin aika. Vaikeasti vammainen vauva voi kasvaa joskus vain taaperoksi asti, koska elimistöstä puuttuu jotain, mikä on elolle tärkeää. Oli se sitten kokonainen tai puolikas elin tai pelkkä vastustuskyky. Ennen vanhaan, jos elit ikävuosista 5-6 yli, erittäin todennäköisesti elit aikuiseksi.
Kun puhutaan tuon ajan keski-iästä, puhutaan usein noin 30-vuotiaista, mikä antaa vähän väärän kuvan asiasta. Ihmisethän elivät oikeasti paljon pidempään, jos selvisivät aikuisuuteen. Eli ne miljoonat alle 5-vuotiaana syystä tai toisesta kuolleet lapset "vääristävät" tilastoja 50/60/70/80-vuotiaana kuolleista.
Sinun kannattaisi tutustua yhteen historialliseen naiseen nimeltään Gisella Perl. Joskus ns. hirveiden asioiden teko on vähemmän raakaa, kuin niiden tekemättä jättäminen, ottamatta taas kantaa tähän kyseiseen uutisen tapaukseen.
Itselle vammainen lapsi on ainoa syy miksi EN tee irtsaria. Tuntuu kamalalta ajatuskin että jättäisin hänet yksin tähän kamalaan maailmaan, jossa joudun jatkuvasti taistelemaan byrokratiaa ja ilkeitä ihmisiä vastaan, koska hän ei itse siihen pysty. Ja joo, tiedän kyllä että koittaa päivä kun en pysty enää huolehtimaan hänestä, tai saatan kuolla kupsahtaa yllättäen vaikka huomenna. Sitä päivää odotan surulla. Huoli on kova. Tuntuu ehkä lohdullisemmalta jos lapsi kuolisi luonnollisesti ja kivuttomasti ennen minua, silloin voisin itsekin mennä tietäen että tein kaikkeni ja hänellä oli niin hyvä elämä kuin oli mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historia on täynnä näitä tapauksia. Ennen vanhaan ne lapset vain "katosivat metsään" tai "suden suuhun" tai "hukkuivat", ja se oli "vain elämää". Kamalaa ja karua, mutta valitettavasti totta. Vauvoja myös "kuoli synnytyksessä" paljon enemmän. Osa tietysti kuoli oikeasti komplikaatioihin, mutta ennen ultrauksia syntymä oli täysin arpapeliä. Kätilö saattoi kysyä, mitä tehdään, tai selkeän tapauksen kohdalla ei edes kysynyt.
Ennen avioeroja, siis ennen sellaisia "ei-minkään-ihmeellisen-syyn-takia-ihan-muuten-vain-erotaan", aviomiesten mystiset myrkytystilat, ja muut tapaturmaiset kuolemat, olivat paljon yleisempiä. Sen jälkeen, kun eron sai ihan mistä syystä vain, eikä enää tarvinnut olla fyysistä kaltoinkohtelua, nämä yllättävät leskeytymiset vähenivät. Eli se oli ihan miestenkin hyvinvoinnin kannalta parempi, että nainen voi halutessaan erota.
Toivottavasti tänne ei rantaudu mitään jenkkityylistä kristibania kieltämään aborttia ja avioeroja. Abortti on nimenomaan vähentänyt lapsikuolleisuutta, koska kaikista ihmisen aluista ei valitettavasti tule "menestyviä" elinkelpoiseen elämään, vaikka kuinka haluaisi. Elämän mittainen kärsimys ei ole elämää, ei lapselle eikä lapsen vanhemmille. Kaikkialla ei ole yhtä hyvin apua tarjolla heikoimmille, kuin täällä meillä. Ei ole resursseja. Joskus irti päästäminen on se kaikista armollisin teko, ottamatta kantaa juuri tähän tapaukseen.
En jaksa uskoa, että kätilöt tap poivat vammaiset lapset.
Miksi olisivat ottaneet tuollaisen omalletunnolleen.
Isoäitiniiti oli kätilö 1800-luvulla. En tokikaan ole tavannut häntä. Kuoli jo 1930-luvulla.
Miksi omatunto olisi soimannut jos yleisesti hyväksyttyä, sitä paitsi ajattelutapa ja arvot olivat aivan toiset eikä ollut yhteiskunnan tukimuotoja vammaisille kuten nykyään.
Vammaiset olivat valtava häpeä ja siksi mm. työnnettiin piiloon perunakellariin tai hylättiin köyhäintalon/vaivaistalon ovelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, että kun äiti tappaa lapsensa niin heti löytyy puolustelijoita?
No jotkut esim. keskittyy vihaamisen sijaan miettimään miten tämmöinenkin olisi estettävissä. Mitä sinä muuten olet tehnyt heikossa asemassa olevien auttamiseksi?
Rikkaissa on myös mielenterveysongelmia. Mietipä Ullanlinnaa.
Mitenhän tämä liittyi itse asiaan ja kysymykseeni? Eikö tuo nyt ole ihan itsestäänselvyys että myös rikkailla on esim. mielenterveysongelmia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvästi miehen vika.
Juu, ja miehen täytyy olla persu. Puolalainen, mutta kuitenkin.
Yleensä naisen rikollisuuteeen ja pahaan oloon on
syyllinen ainoastaan Suomalainen mies.
Ulkomaalaiset miehet on ihqja ja eksoottisia ja osaavat miellyttää naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämähän oli palstamammojen mukaan " leijonaemo ja sankariäiti"?
Totta. Hah hah! Muistan kun tuota akkaa ylistettiin hahaa
Juu ja vannottiin että hypätään perässä vaikka rotkoon tippui sinne oma tai jonkun muun lapsi koska on niin leijonaemo ettei kestä pennun hätää:DD ja jokainen joka kyseenalaisti mitenkään tuota touhua leimattiin huonoksi vanhemmaksi. Sitten nämä samat ovat mielestään niin feministejä että vaikka tuossakin ovat sitä mieltä ettei naisen elämällä ole enää mitään arvoa jos lapsi kuolee vaan on mentävä perässä heittämään omakin henki.
Sä et selvästikään ymmärrä millaista on äidinrakkaus. Ei kyse ole siitä että vähättelisi omaa henkeään vaan siitä että omaa lasta auttaakseen on valmis hengenvaaraan.
Ja hyppäsi tämäkin suomalaisäiti koskeen ja pelasti oman lapsen hengen. Ei se nyt niin harvinaista ole.
Eikö tämäkin tapaus osoittanut ettei ole mitään maagista äidinrakkautta. Äitimyytti on todella vahingollinen naisille. Jos on enemmän kuin yksi lapsi niin mites sitten se äidinrakkaus niitä muita kohtaan jos äiti hyppää yhden perässä varmaan kuolemaan?
Ei kaikki ajattele, että se on kuolemaksi, vaan ajattelevat pelastavansa lapsen. Lasta pelottaa hirveästi, kauhea olla yksin. Uimataitoinen vanhempi voi ajatella, että selvittää tilanteen. Mä muuten olen koko ajan ahatellut, että se voisi olla äiti tai isä. Mutta äiti-viha on tainnut saada täällä vallan. Tai joku äiti-kateusko.
Veikkaan että vetivät vettä keuhkoihin.