Mitä mieltä olette: Mummo antaa hirveästi rahaa lapsenlapsille...
Kyselen mielenkiinnosta ja asiallisesti mielipiteitänne seuraavasti tilanteesta:
Meitä on kolme sisarusta; siskoni jolla 3 lasta ja veljeni jolla 1 lapsi, minä olen lapseton. Olemme köyhästä perheestä. Äitini (jolla siis 4 lastenlasta) sai jokunen vuosi sitten pienehkön perinnön.
Perinnön saannin jälkeen hänellä on ollut tapana antaa lapsenlapsille rahakuori aina kun käyvät kylässä (joskus harvemmin me aikuiset saadaan myös pikkusumma). Mun oletus on, että noissa kuorissa on yleensä 100-200e rahaa.
Äitini on ollut leski jo yli 10 vuotta. Itse kävin melko usein aiemmin kun asuin lähempänä, mutta nykyään välimatkaa on niin paljon, että käyn harvoin. Sen sijaan sisarukseni, jotka asuvat lähempänä ovat aktivoituneet käymään varsin usein (molempien perhe ehkä 5-6 kertaa vuodessa).
Sinällään mukavaa, että käyvät ja mummolla on seuraa, mutta motiivi noille reissuille on tietysti ne rahakuoret. Ymmärrän senkin, koska kaikki me koimme köyhän lapsuuden. Haluavat toki omille lapsilleen enemmän ja parempaa.
Kysymys kuuluukin näin: Onko mielestänne reilua minua kohtaan, että perheelliset sisarukseni saavat noin isoja summia ja minä en juuri mitään? Ymmärrän, että se raha on lapsille, mutta toki kun lapsilla on omaa rahaa, niin vanhemmilla on sitten itselleen ja omiin hankintoihin enemmän (kun lapsi voi ostaa vaikka pelikoneen tai harrastusvälineen niillä omilla mummolta saaduilla rahoilla).
Asiallisia kommentteja kiitos!
Kommentit (536)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mummoni antaa vaihtelevasti rahaa lapsenlapsenlapsilleen. Esim. toinen saa 20e ja toinen 10e, kolmas 50e. Mummollani ei ole isoa omaisuutta ja hänellä vaihtelee rahatilanne kuukausittain.
En ole pitänyt tätä ongelmana, koska tämä tapahtuu eri vierailukertoina, eikä siitä tehdä isompaa numeroa lasten kuullen. Eikä mummon käytöksessä muuten näy toisten suosiminen. Lapsettomanakaan en pitänyt tätä rahan antamista mitenkään epäreiluna. En edes tajunnut, että olisi pitänyt olla kateellinen sisarusteni lapsille.
Olisiko sulle ap ongelma, jos äitisi ostaisi esim vaatteita tmv lapsenlapsilleen?Kuulostaa siltä, että nuo sinun mummosi antamat summat ovat huomattavan pieniä verrattuna summiin, joita mun äiti antaa. Ei ole ongelma jos ostaa vaatteita, leluja tms. Ei ole myöskään ongelma rahakuoret synttärinä, jouluna jne.
Tässä on nyt erittäin oleellista myös se, mikä on sen lapsettoman oma rahatilanne. En minäkään tätä asiaa pohtisi, jos mulla olisi hyvä (riittävä) rahatilanne. Mutta kun ei ole, niin siksi se on asia joka mietityttää, koska summat on isoja.
ap
Sinä olet syypää omaan rahapulaasi. Ei mummo tai sisarusten lapset.
Mummon muillakin lapsilla on ilmeisesti huono rahatilanne kun rahan perässä siellä käyvät. Kaikille lapsille sama tuki on ainoa fiksun vanhemman tapa toimia. Muuten sisarussuhteet kärsivät.
Asia on eri jos, kuten meillä, olemme itse kertoneet mieheni vanhemmille että emme enää rahallista tukea heiltä tarvitse. Toivoimme että mieluummin antaisivat miehen veljen perheelle joilla rahatilanne huomattavasti heikompi kuin meillä.
Minun vanhempieni puolelta taas pidämme reiluna samaa kuin mitä siellä toinenkin saa, koska summat ovat huomattavasti paljon isompia. Meidänkin budjetissa tuntuvia, ja lasten harrastusten osa niistä rahoista on pisara meressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mummoni antaa vaihtelevasti rahaa lapsenlapsenlapsilleen. Esim. toinen saa 20e ja toinen 10e, kolmas 50e. Mummollani ei ole isoa omaisuutta ja hänellä vaihtelee rahatilanne kuukausittain.
En ole pitänyt tätä ongelmana, koska tämä tapahtuu eri vierailukertoina, eikä siitä tehdä isompaa numeroa lasten kuullen. Eikä mummon käytöksessä muuten näy toisten suosiminen. Lapsettomanakaan en pitänyt tätä rahan antamista mitenkään epäreiluna. En edes tajunnut, että olisi pitänyt olla kateellinen sisarusteni lapsille.
Olisiko sulle ap ongelma, jos äitisi ostaisi esim vaatteita tmv lapsenlapsilleen?Kuulostaa siltä, että nuo sinun mummosi antamat summat ovat huomattavan pieniä verrattuna summiin, joita mun äiti antaa. Ei ole ongelma jos ostaa vaatteita, leluja tms. Ei ole myöskään ongelma rahakuoret synttärinä, jouluna jne.
Tässä on nyt erittäin oleellista myös se, mikä on sen lapsettoman oma rahatilanne. En minäkään tätä asiaa pohtisi, jos mulla olisi hyvä (riittävä) rahatilanne. Mutta kun ei ole, niin siksi se on asia joka mietityttää, koska summat on isoja.
ap
Sinä olet syypää omaan rahapulaasi. Ei mummo tai sisarusten lapset.
Mummon muillakin lapsilla on ilmeisesti huono rahatilanne kun rahan perässä siellä käyvät. Kaikille lapsille sama tuki on ainoa fiksun vanhemman tapa toimia. Muuten sisarussuhteet kärsivät.
Asia on eri jos, kuten meillä, olemme itse kertoneet mieheni vanhemmille että emme enää rahallista tukea heiltä tarvitse. Toivoimme että mieluummin antaisivat miehen veljen perheelle joilla rahatilanne huomattavasti heikompi kuin meillä.
Minun vanhempieni puolelta taas pidämme reiluna samaa kuin mitä siellä toinenkin saa, koska summat ovat huomattavasti paljon isompia. Meidänkin budjetissa tuntuvia, ja lasten harrastusten osa niistä rahoista on pisara meressä.
Ap väittää ettå heidän ravaavan rahan perässä. Ei se fakta ple.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vähän koottuna kommenttien "parhaimmistoa", eli tällaista saa sitten lukea kun asiallisesti haluaisi keskustella:
Hanki lapsi ja ala tienata, jos tuo kaihertaa.
Mitä jos hommaisit oman elämän?
Hankipa itsekin lapsi niin ei tarvitse kateellisena vinkua.Olet aikuinen, ryhdistäydy.
Toi eno ei selvästikkään kulkenut täysillä.
Yritä,päästä terapiaan.Minä olen lapseton, enkä todellakaan kehtaisi vinkua moisesta asiasta.
Mene töihin ap jos sataset on sulle hirveitä summia.
Olisihan se pitänyt arvata, että ap on hoitsu. He jaksavat olla aina kateellisia kaikille joka asiasta.
Kateus on rumaa.
Voi luoja mitä kateellisuutta. Hankkiudu raskaaksi, jos asia kaivertaa mieltä.
Olet siis kateellinen lapsille?
Eli sun äitisi pitäisi siis elättåä sinua.
Ap on ahnesikapaska, jota vituttaa, ettei saa mummoltaan kirjekuoria.
Ap on kuin kateellinen kitisevä kakara.
Veikkaan että ap on ahne, pihi ja kateellinen.
Ehkä hieman olisi vielä toivomisen varaa luetun ymmärtämisessä, argumentoinnissa ja ihan vaan hyvissä käytöstavoissa. Onneksi on ollut hyviäkin, hienosti perusteltuja kommentteja, kiitos niistä!
apMiksi edes lähdet kysymään mielipidettä jos olet jo valmiiksi sillä asenteella, että hyväksyt vain kanssasi samaa mieltä olevien henkilöiden mielipiteet?
Ja se, että näit jopa tuollaisen vaivan kerätä noita kommentteja on vähän... outoa.
Ap oletti, että mammaraati yksimielisesti toteaa, että ap on nyt kokenut suurta vääryyttä kun hän aikuisena ihmisenä ei saa rahakuoria samaan tapaan kun lapsenlapset 😂👍
Tästä tulee mieleen mun kaverin eno. Kaverin vanhempien toisella sisaruksella oli myös lapsia ja tämä eno oli lapseton vanhapoika. Kaveri sisaruksineen ja serkkuineen sai aina karkkipussit sukuloimasta lähtiessä ja myös eno sai karkkipussin, mutta ei muut aikuiset. Kerran sukujuhlien päätteeksi mummo huomasi unohtaneensa enon karkkipussin niin tämä aikuine mies oli tosissaan kysynyt, että eikö lapset voisi antaa yhden pussin hänelle ja tasata loput keskenään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi kohtelee omia lapsiaan tasapuolisesti, koska ei anna heille rahaa. Lastenlapsille annettu raha on lasten rahaa.
Mutta kun siitä lapsenlapsille annetusta rahasta väkisinkin "valuu" osa myös vanhemmille - tavalla tai toisella.
Millä tavalla?
Tämä varmaan riippuu paljolti perheestä, mutta esimerkiksi näin:
Lapsi kinuaa kallista merkkitakkia. Vanhemmilla ei oikeastaan olisi siihen varaa kun ovat säästäneet perheen yhteiseen kesälomaan. Kuitenkin tulevat siihen tulokseen, että ostetaan mieluummin se takki lapselle.Sitten lapsi saa mummolta 200e, jolla hän voi ostaa tuon takin. Raha säästyy vanhemmilta ja koko perhe pääsee lomamatkalle.
ap
Eli olet kateellinen sisaruksen lapsen takista.
Olisitko toivonut, että äitisi olisi ostanut sinullekin samanlaisen merkkitakinEihän se ole katetutta, mutta ihmismieli haluaa tasa-arvoa, tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Kyllähän ap. on äidilleen eriarvoisessa asemassa, kuin hänen muut lapsensa.
Moni pahoittaa mielensä joululahjoista esim. työpaikalla, jos osa saa joululahjan ja osa työntekijöistä ei. Oli lahjan arvo 50€ tai 500€.
Tai kun jaetaan vanhempien perintöjä, jos vanhin poika saa miljoona omaisuuden ja tytöt saavat tyytyä lakiosaa tai muutamaan tonniin.
Eikä ap. tapauksessa ole edes kysymys rahasta, vaan oikeasta ja väärästä, reiluudesta, oikeudenmukaisuudesta, tasavertaisuudesta.
Juurikin oikeudenmukaisuudesta, meillä äitini antoi sisarelleni ja hänen jälkikasvulle aika mukavia summia. Ja pyysi heitä olemaan kertomatta perheelleni. Kyllä siinä luottamus ja välit saadaan rikottua.
Ei se ole se summa vaan tasapuolisuus.Täällä monelle, kommenteista päätellen, oikeudenmukaisuus on tunteman käsite tai arvo, tai oikean tai väärän ero, vaan se laitetaan kateuden piikkiin.
Jo hyvin pieni lapsi, jos on kasvatettu, tajuaa oikeudenmukaisuuden ja oikean ja väärän ero.
Esim. jos hoitaja tuo päiväkotiin herkkuja, se jaetaan kaikkien lasten kanssa tasan, eikä vain anneta niille kilteille ja ruskea silmäisille lapsille ja muut jäävät ilman.
Sama aikuisilla esim. työpaikoilla, jos työnantaja tarjotaan kahvit, ne annetaan kaikille työntekijöille, eikä vain yli 50v tai lapsettomille.
Eikä kysymys ole rahasta, vaan oikeudenmukaisesta kohtelusta.
Ap:n tapauksessa ollaan tasapuolisia lapsenlapsille. Onko siis niin, että jos päiväkodissa on herkkuja lapsille, niin omaa lastaan noutamaan tulleelle pitää tarjota herkkuja, koska tasapuolisuus ennenkaikkea?
Äitini on antanut siskoni lapsille kymmeniä tuhansia euroja, minun lapsilleni legopaketteja ja muutamia satasia. Pitääkö nyt ymmärtää loukkaantua, vaikka siskoni on kuollut ja isoäiti huolehtii lapsenlapsista, minun lapsillani on työssäkäyvät vanhemmat.
Tämä sisaruskateus on kyllä karua.
Mun siskoni jaksaa jankuttaa minun riistäneen kolmatta siskoamme kun köyhänä opiskelijana maksoin tälle kolmannelle siskolle villapaidan kutomisesta vain 50 euroa. Siis siitä neulomisesta, langat maksoin myös.
Tätä se on nyt jankuttanut jo vuosia. Että miten itsekäs riistäjä olen.
Oikeasti mun mielestä on hassua että se sisko ylipäätään veloitti siitä tekemisestä yhtään mitään. Minäkin lainaan autoani ja mökkiäni ilmaiseksi molemmille. Kummankin muutoissa olen aina ollut ilmaiseksi jne.
Mutta kun siitä villapaidasta en maksanut enempää.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen jakaa omia rahojaan kuten parhaaksi näkee. Jos mummo haluaa lapsenlapsilleen antaa rahaa, niin hän on vapaa tekemään niin. Ap voi itse hommata lapsen jos noin ottaa pannuun. Tosin helpommalla pääsee kun opiskelee vaan parempi palkkaisen ammatin.
Kaikki eivät nuin vaan lapsia hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi kohtelee omia lapsiaan tasapuolisesti, koska ei anna heille rahaa. Lastenlapsille annettu raha on lasten rahaa.
Mutta kun siitä lapsenlapsille annetusta rahasta väkisinkin "valuu" osa myös vanhemmille - tavalla tai toisella.
Millä tavalla?
Tämä varmaan riippuu paljolti perheestä, mutta esimerkiksi näin:
Lapsi kinuaa kallista merkkitakkia. Vanhemmilla ei oikeastaan olisi siihen varaa kun ovat säästäneet perheen yhteiseen kesälomaan. Kuitenkin tulevat siihen tulokseen, että ostetaan mieluummin se takki lapselle.Sitten lapsi saa mummolta 200e, jolla hän voi ostaa tuon takin. Raha säästyy vanhemmilta ja koko perhe pääsee lomamatkalle.
ap
Eli olet kateellinen sisaruksen lapsen takista.
Olisitko toivonut, että äitisi olisi ostanut sinullekin samanlaisen merkkitakinEihän se ole katetutta, mutta ihmismieli haluaa tasa-arvoa, tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Kyllähän ap. on äidilleen eriarvoisessa asemassa, kuin hänen muut lapsensa.
Moni pahoittaa mielensä joululahjoista esim. työpaikalla, jos osa saa joululahjan ja osa työntekijöistä ei. Oli lahjan arvo 50€ tai 500€.
Tai kun jaetaan vanhempien perintöjä, jos vanhin poika saa miljoona omaisuuden ja tytöt saavat tyytyä lakiosaa tai muutamaan tonniin.
Eikä ap. tapauksessa ole edes kysymys rahasta, vaan oikeasta ja väärästä, reiluudesta, oikeudenmukaisuudesta, tasavertaisuudesta.
Juurikin oikeudenmukaisuudesta, meillä äitini antoi sisarelleni ja hänen jälkikasvulle aika mukavia summia. Ja pyysi heitä olemaan kertomatta perheelleni. Kyllä siinä luottamus ja välit saadaan rikottua.
Ei se ole se summa vaan tasapuolisuus.Täällä monelle, kommenteista päätellen, oikeudenmukaisuus on tunteman käsite tai arvo, tai oikean tai väärän ero, vaan se laitetaan kateuden piikkiin.
Jo hyvin pieni lapsi, jos on kasvatettu, tajuaa oikeudenmukaisuuden ja oikean ja väärän ero.
Esim. jos hoitaja tuo päiväkotiin herkkuja, se jaetaan kaikkien lasten kanssa tasan, eikä vain anneta niille kilteille ja ruskea silmäisille lapsille ja muut jäävät ilman.
Sama aikuisilla esim. työpaikoilla, jos työnantaja tarjotaan kahvit, ne annetaan kaikille työntekijöille, eikä vain yli 50v tai lapsettomille.
Eikä kysymys ole rahasta, vaan oikeudenmukaisesta kohtelusta.
Okei, vedetään kateus pois ja puhutaan sitten ihan rehellisesti ahneudesta. Siitähän tässä on kyse, koska aloittaja kuvittelee olevansa oikeutettu rahaan jollaista hänen sisaruksetkaan eivät ole saaneet.
Päiväkotivertauksesi ontuu juuri tuon edellä mainitun takia. Nyt kukaan lapsista ei ole saanut herkkuja, mutta yksi kiukuttelee, että hänen juuri olisikin pitänyt saada.
Ai se onkin jo ahneutta. Jos vaatii itselleen oikeudenmukaista kohtelua ja arvostusta.
Meillä anoppi myi tarvikkeiden hinnalla kesämökin lapsenlapselleen, kun hän tykkää kalastaa.
Sitä ennen mieheni, rakennusalan ammattilaisena oli laittanut 60-luvun anopin kesämökin "nykyaikaan" ilman mitään palkkaa vuosien ajan ja anoppi maksoi vain tarvikkeet ja tehtiin yhdessä satoja työtunteja, kun miehen veljellä peukalo on keskellä kämmentä ja on perheellisenä kovin kiireinen. Veli edes käynyt kesämökillä, ennen kuin se saatiin valmiiksi ja myös käly alkoi viihtyä siellä.
Kauppa oli tehty salassa ja tuli ilmi myöhemmin, kun mökkinaapuri pyysi piirtämään varaston ja rakennuspiirustuksiin tarvittiin naapurin kuulemista ja kas, kesämökki oli saanut uuden omistajan.
Tässäkin tapauksessa mielestäsi mieheni oli vain ahne, kun huuteli oikeudenmukaisuuden perään.
Anoppi kohteli tässäkin tapauksessa poikiaan samanarvoisesti, eikä kumpikaan siitä hyötynyt, paitsi mieheni veljen poika.
Ymmärrän että olet tästä katkera. Mutta jotenki menee nyt puurot ja vellit sekasin.
Vai onko ap äiti testamentannut talonsa/mökkinsä lapsenlapsilleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo saa käyttää rahansa miten haluaa.
Totta kai saa, ei tässä siitä olekaan kysymys.
apMistä sitten?
Pohdiskelen vaan, että onko hänen toimintansa reilua ja tasapuolista meitä kaikkia lapsia kohtaan. Ei minun pohdintani kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että todellakin hän saa itse päättää miten ja kenelle sitä rahaa jakaa.
ap
Te lapset olette jo aikuisia. Äidillä ei ole enää elatusvelvollisuutta. Isovanhemmuus on usein sitä, että lapsenlapsia voi vähän hemmotella.
Sun logiikka ontuu myös siinä, että nythän toisen sisaruksen "perhe" saa 300-600 euroa, kun toinen saa vain 100-200€. Tosiaankin ne rahat on tarkoitettu lastenlapsille, ei perheille.
Jos yksi on kerran saanut satasen, ei se tarkoita, että summa olisi aina ja kaikille lapsille sama.
Voi myös olla, etteivät sisarustesi perheet tarvitsisi näitä rahoja ollenkaan, jos molemmat vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa töissä. Jos ovat aktivoituneet käymään nykyään useammin, johtuisiko se siitä, että haluavat lastensa tapaavan mummoa? Pienen lapsen muisti on lyhyt. Mieti miten hyvin tunnet itse ihmisen, jota tapaat 5-6 kertaa vuodessa tai vain pari kertaa vuodessa.
Ap, eikö tässä nyt kenkä purista että pelkäät että äitisi saama pikkuperintö on annettu lapsenlapsille jo ennenku äitisi kuolee?
Elikkä voi käydä niin ettet saa mitään?
Jokaisellahan meistä on oikeus käyttää rahansa mihin haluaa, siis myös ne saamansa perinnöt.
Joku sanoi että nuorella on enemmän käyttöä rahalle. Meidän suvussa on ollut periaatteena että nuorena opetellaan oman rahan käyttöä, ennakkoperintöjä ja isompia lahjoja on alkanut tulla vasta 40-50 vuoden paikkeilla... Sitten on seuraavan sukupolven omat lapset taas sellaisessa iässä että heitä voi tukea opinnoissa ja elämän alkuun saamisessa ilman että rahan arvon käsite katoaa.
Alle 30-vuotiaalle en mitään tasaista kassavirtaa lahjoittelisi itsekään, ihmisaivot kehittyvät jopa 27 ikävuoteen saakka. Siihen saakka opetellaan rahan tienaamista.
Minä olen isoäiti ja annan lastenlapsille myös rahaa. Lastenlapset ovat kovasti toivottuja kultalapsia. Lapsia autan taloudellisesti jos ovat hankkimassa jotain isompaa. En ole tilivelvollinen kenellekkään. Jos käy kylässä vain 5 kertaa viuodessa eivät varmaan ole kovinkaan läheisiä arjessa. Osa lasten perheistä on hyvissä varoisssa ja suuripalkkaisia. Vietämme paljon aikaa yhdessä.
Kymppejä jakelee kyllä äitini lapsenlapsilleen ja ostaa jäätelöt
Kivaa kunnon hänelle seuraa. Minulla ei ole lapsia mutta sisarusten lapset on kyllä minullekin tärkeitä
En kyllä kadehdi moista. Ostaisin itsekin lahjoja enemmän jos kehtaisin. Ostan matkoja kyllä Aika-ajoin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ne sisarukset rahaa vaan lastenlapset
Mutta eikö nuo rahat tavallaan lisää vanhempien käytettävissä olevia rahoja sitä kautta, kun aiemmin he joutuivat käyttämään ns. omiaan esim. lasten harrastusvälineisiin?
Sinulla jää kaikki rahasi vain omaan käyttöösi koska et joudu ostamaan kenellekkään harrastusvälineitä.
Mummo haluaa selvästi osoittaa että lastentekoon tulee tukea, mikä on oikein. Jos itse joudun mummosi kanssa vastaavaan tilanteeseen niin tulen toimimaan täsmälleen samalla tavalla.
Kappas, käly siellä avautumassa. Lasten määrää on muuttanut aloitukseen, muuten täsmää.
Ahne vela on sitä mieltä, että kaikki mitä äityli antaa lapsenlapselleen, on poissa kälyn potista. Mitä mummo antaa lapsille pitäisi laskea siihen velipojan (mieheni) saamisiin. Käsittämätöntä miten kovatuloinen ihminen voi muutamasta kympistä pahoitta mielensä.
On reilua. Olisit hankkinut lapsia, niin nekin saisi rahakuoria. Miksi äitisi pitäisi aikuiselle naiselle rahaa jakaa?
Tuo on ihan yleinen ilmiö, erityisesti äidit pitävät lapsiaan eriarvoisessa asemassa ja kohtelevat epäoikeuden mukaisesti. Ja kylvävät riittaa ja epäsopua sisarusten välille.
Yhdelle annetaan rahaa tai lastenlapsille, yksi on ilmainen pikkupiika tai renki jo lapsesta alkaen ja jolta odotetaan apua, toista paapotaan aikuisikään, toiselta ododetaan selviintymistä jo nuorena, toisesta ylpeillään ja toinen on perheen mustalammas.
Näin on aina ollut ja näin se tulee aina olemaan.
Ja ap. äiti on tehnyt valinnan ja ap:nä ottasin etäisyyttä, ei se puhumalla parana, epäoikeuden kohtelu on luonteenpiirre. Ja lapsettomana on helppo kieltäytyä perinnöstä, jos nyt jotain jaettavaa jää.
Ja puhtaalla omallatunnolla voit sitten kieltäytyä äitisi hoitosuhteesta tai auttamasta arkisissa asioissa, sitten jos tarvitsee, onhan hänen sydäntään lähellä ollut muut sisaret ja lastenlapset, jotka varmasti jo velvollisuudesta auttavat äitiäsi, kun hän mahdollisesti tarvitsee apua. Tai ainakin voi vedota siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen ymmärtäväni hyvin ap:n ajatuksenjuoksua. Ei se nyt ehkä ihan oikeinkaan mene.....
Itsekin olen lapseton ja nyt keväällä sain päätökseen oman äitini asioiden hoitamisen. Viisi viimeistä vuotta hoidin kaikki hänen raha-asiansa, hänen ohjeidensa/käskyjensä mukaan. Mummolla oli 5 lasta ja heillä yhteensä 15 lastenlasta eli kaikilla neljällä sisaruksellani oli 1 - 4 lasta. Jokainen lapsenlapsista sai joka vuosi pankkitililleen 1500 euroa eli eivät joutuneet maksamaan lahjaveroa. Saattaa olla, että alkuun summa oli vain 1000 euroa/vuosi, kun verottoman lahjan määrä oli pienempi.
Mummon pankkitili kutistui joka vuosi siis 22 500 euroa eli viiden vuoden aikana 112 500 euroa. Perunkirjoituksessa pesän varojen arvo on huikea 8000 euroa, josta jokainen rintaperillinen sai osansa, minäkin sain 1600 euroa. Ei tarvinnut maksaa perintöveroa.
Mä ymmärrän, että susta tuntuu epäreilulta, ettet saanut perintöä, mutta musta mummo teki ihan fiksusti. Te lapset olette jo kaikki aikuisia, kun taas lapsenlapsilla on elämä edessä. Nuorena aikuisena kulut ovat isoimmat ja tulot pienimmät. On opintoja, perheen perustamista ja asuntolainaa. Ihanaa mummolta, että hän on osaltaan voinut auttaa suvun nuorimmaisia eteenpäin elämässä. Ehkä sinäkin voisit iloita sisarusten lastesi onnesta, nuo tonnit olivat varmasti heille merkityksellisempiä kuin ne sinulle olisivat olleet?
Tuossahan on tehty TOSI fiksusti, voi kun omat vanhempani olisivat osanneet olla noin kaukaa viisaita. Itsekin olen omille vanhemmilleni jo ehdottanut, että siirtävät perinnön kokonaan ohi minun ja siskojeni suoraan lapsenlapsille (minulla on 2 lasta, toisella siskollani on 2 lasta ja toisella siskolla 3). Ei meillä (minulla tai siskoillani) kenelläkään enää ole sille rahalle niin suurta tarvetta, kuin omaa elämäänsä aloittelevilla nuorilla. Harmi vaan, että kun tulee kerralla, niin lapsenlapsille jää perintöverot maksettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei aikuisen ihmisen pidä enää miettiä, kohteleeko omat vanhemmat tasapuolisesti. Se on lasten hommaa. Minun mummoni antaa lapsenlapsilleen usein rahaa, mutta kävisimme ihan yhtä usein kylässä, vaikkei antaisi euroakaan.
Kyllä minusta isovanhemmat voi antaa rahaa lapsenlapsille niin paljon kun haluaa. Ei niitä hautaan mukaan saa kuitenkaan, jos sitä paljon on. Rahaa heille, jotka siitä osaavan nauttiakin.
Toki rajansa kaikella mutta periaatteessa näin
Olen ajottain maksanut aikuisten poikieni laskuja, maksanut kaupassa ruokaostokset, siivonnut j n e.
Yhdellä lapsistani diagnooseja, työttömyyttä.
Toinen opiskelee. Kolmas taas pärjää hyvin omillaan. En anna tälle kolmannelle rahassa sitä mitä kaksi muuta saa. Mutta hän asuu kotona, ilmaseksi, saa ruuat. Elikkä voi pistää melkein koko palkkansa säästöön.
Jos mulla olis lapsenlapsia ja antaisin synttärilahjoja, joululahjoja tai lahjarahaa niin en jakais samasta summasta lapsettomalle, en todellakaan.
Nyt pikkukalle sai lahjarahaa 50€ mun pitää kiikuttaa sama summa mun aikusille lapsettomille lapsille, joilla kaikenjärjen mukaan on paljon enemmän rahaa käytettävissä kun tolla lapsellisella.
Ap, lapset maksaa.