Mitä mieltä olette: Mummo antaa hirveästi rahaa lapsenlapsille...
Kyselen mielenkiinnosta ja asiallisesti mielipiteitänne seuraavasti tilanteesta:
Meitä on kolme sisarusta; siskoni jolla 3 lasta ja veljeni jolla 1 lapsi, minä olen lapseton. Olemme köyhästä perheestä. Äitini (jolla siis 4 lastenlasta) sai jokunen vuosi sitten pienehkön perinnön.
Perinnön saannin jälkeen hänellä on ollut tapana antaa lapsenlapsille rahakuori aina kun käyvät kylässä (joskus harvemmin me aikuiset saadaan myös pikkusumma). Mun oletus on, että noissa kuorissa on yleensä 100-200e rahaa.
Äitini on ollut leski jo yli 10 vuotta. Itse kävin melko usein aiemmin kun asuin lähempänä, mutta nykyään välimatkaa on niin paljon, että käyn harvoin. Sen sijaan sisarukseni, jotka asuvat lähempänä ovat aktivoituneet käymään varsin usein (molempien perhe ehkä 5-6 kertaa vuodessa).
Sinällään mukavaa, että käyvät ja mummolla on seuraa, mutta motiivi noille reissuille on tietysti ne rahakuoret. Ymmärrän senkin, koska kaikki me koimme köyhän lapsuuden. Haluavat toki omille lapsilleen enemmän ja parempaa.
Kysymys kuuluukin näin: Onko mielestänne reilua minua kohtaan, että perheelliset sisarukseni saavat noin isoja summia ja minä en juuri mitään? Ymmärrän, että se raha on lapsille, mutta toki kun lapsilla on omaa rahaa, niin vanhemmilla on sitten itselleen ja omiin hankintoihin enemmän (kun lapsi voi ostaa vaikka pelikoneen tai harrastusvälineen niillä omilla mummolta saaduilla rahoilla).
Asiallisia kommentteja kiitos!
Kommentit (536)
Vierailija kirjoitti:
MInä olen varmaan sitten paha täti, kun ostan siskon lapsenlapselle kaikenlaista, mutta en huomioi lapsettomia siskonlapsia. Haluan ostaa lapselle kaikenlaista enkä aikuisille ihmisille enää.
Nyt meni vertaus kyllä metrikaupalla huti maalista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi kohtelee omia lapsiaan tasapuolisesti, koska ei anna heille rahaa. Lastenlapsille annettu raha on lasten rahaa.
Mutta kun siitä lapsenlapsille annetusta rahasta väkisinkin "valuu" osa myös vanhemmille - tavalla tai toisella.
Millä tavalla?
Tämä varmaan riippuu paljolti perheestä, mutta esimerkiksi näin:
Lapsi kinuaa kallista merkkitakkia. Vanhemmilla ei oikeastaan olisi siihen varaa kun ovat säästäneet perheen yhteiseen kesälomaan. Kuitenkin tulevat siihen tulokseen, että ostetaan mieluummin se takki lapselle.Sitten lapsi saa mummolta 200e, jolla hän voi ostaa tuon takin. Raha säästyy vanhemmilta ja koko perhe pääsee lomamatkalle.
ap
Eli olet kateellinen sisaruksen lapsen takista.
Olisitko toivonut, että äitisi olisi ostanut sinullekin samanlaisen merkkitakinEihän se ole katetutta, mutta ihmismieli haluaa tasa-arvoa, tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Kyllähän ap. on äidilleen eriarvoisessa asemassa, kuin hänen muut lapsensa.
Moni pahoittaa mielensä joululahjoista esim. työpaikalla, jos osa saa joululahjan ja osa työntekijöistä ei. Oli lahjan arvo 50€ tai 500€.
Tai kun jaetaan vanhempien perintöjä, jos vanhin poika saa miljoona omaisuuden ja tytöt saavat tyytyä lakiosaa tai muutamaan tonniin.
Eikä ap. tapauksessa ole edes kysymys rahasta, vaan oikeasta ja väärästä, reiluudesta, oikeudenmukaisuudesta, tasavertaisuudesta.
Juurikin oikeudenmukaisuudesta, meillä äitini antoi sisarelleni ja hänen jälkikasvulle aika mukavia summia. Ja pyysi heitä olemaan kertomatta perheelleni. Kyllä siinä luottamus ja välit saadaan rikottua.
Ei se ole se summa vaan tasapuolisuus.Täällä monelle, kommenteista päätellen, oikeudenmukaisuus on tunteman käsite tai arvo, tai oikean tai väärän ero, vaan se laitetaan kateuden piikkiin.
Jo hyvin pieni lapsi, jos on kasvatettu, tajuaa oikeudenmukaisuuden ja oikean ja väärän ero.
Esim. jos hoitaja tuo päiväkotiin herkkuja, se jaetaan kaikkien lasten kanssa tasan, eikä vain anneta niille kilteille ja ruskea silmäisille lapsille ja muut jäävät ilman.
Sama aikuisilla esim. työpaikoilla, jos työnantaja tarjotaan kahvit, ne annetaan kaikille työntekijöille, eikä vain yli 50v tai lapsettomille.
Eikä kysymys ole rahasta, vaan oikeudenmukaisesta kohtelusta.
Okei, vedetään kateus pois ja puhutaan sitten ihan rehellisesti ahneudesta. Siitähän tässä on kyse, koska aloittaja kuvittelee olevansa oikeutettu rahaan jollaista hänen sisaruksetkaan eivät ole saaneet.
Päiväkotivertauksesi ontuu juuri tuon edellä mainitun takia. Nyt kukaan lapsista ei ole saanut herkkuja, mutta yksi kiukuttelee, että hänen juuri olisikin pitänyt saada.
No tässähän tullaan juuri siihen ydinkysymykseen: saavatko lastenlasten vanhemmat eli ap:n sisarukset suoraa tai epäsuoraa taloudellista hyötyä mummon rahoista? Mikäli saavat, on tilanne epäreilu, koska ap jää ilman.
Joku vanhempi aiemmin ketjussa kertoi, että isovanhempien antama raha mahdollistaa heille jotain omaa kivaa, eli se on hyvin mahdollista perheissä että näin tapahtuu.
Ei se ollut vanhempi joka niin kirjoitti.
Ja kaikki mikä on vanhemmille hyvästä hyödyttää aina myös lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa hän saa itse valita kenelle rahat antaa. Mielestäni silloin kun lapset ovat jo aikuisia, vanhemmalla ei ole velvollisuutta olla "tasavertainen".
Itse olen nuoresta asti ollut kova paiskimaan töitä ja aloin säästää ja sijoittaa parikymppisenä. Talouteni on hyvässä jamassa. Siskoni puolestaan joutui vaikeuksiin nuoruudessaan ja joutui velkoihin, joita he miehensä kanssa nyt joutuvat yhä maksamaan, vaikka elämä onkin jo raiteillaan. Tiedän, että isäni tukee heitä taloudellisesti ja maksaa esim. lapsenlapsensa harrastus- ja koulukuluja.
Minusta tämä on ihana asia, enkä todellakaan oleta, että minulle maksettaisiin yhtään mitään vaan koska siskoani autetaan. Olen aikuinen, enkä tarvitse vanhempieni rahoja ja iloinen siitä. Ei ole minulta mitään pois, että isäni auttaa siskoni perhettä.
Entä jos katsoisit asiaa samalta kantilta?
Sanoit, että taloutesi on hyvässä jamassa etkä tarvitse vanhempiesi rahoja. Pystytkö ollenkaan asettumaan sellaisen ihmisen asemaan, joka ei ole noin onnekas?
Miksi jonkun, jonka rahatilanne on huono, pitäisi katsoa asiaa samalta kantilta kuin sinun jolla rahahuolia ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vähän koottuna kommenttien "parhaimmistoa", eli tällaista saa sitten lukea kun asiallisesti haluaisi keskustella:
Hanki lapsi ja ala tienata, jos tuo kaihertaa.
Mitä jos hommaisit oman elämän?
Hankipa itsekin lapsi niin ei tarvitse kateellisena vinkua.Olet aikuinen, ryhdistäydy.
Yritä,päästä terapiaan.
Minä olen lapseton, enkä todellakaan kehtaisi vinkua moisesta asiasta.
Mene töihin ap jos sataset on sulle hirveitä summia.
Olisihan se pitänyt arvata, että ap on hoitsu. He jaksavat olla aina kateellisia kaikille joka asiasta.
Kateus on rumaa.
Voi luoja mitä kateellisuutta. Hankkiudu raskaaksi, jos asia kaivertaa mieltä.
Olet siis kateellinen lapsille?
Eli sun äitisi pitäisi siis elättåä sinua.
Ap on ahnesikapaska, jota vituttaa, ettei saa mummoltaan kirjekuoria.
Ap on kuin kateellinen kitisevä kakara.
Veikkaan että ap on ahne, pihi ja kateellinen.
Ehkä hieman olisi vielä toivomisen varaa luetun ymmärtämisessä, argumentoinnissa ja ihan vaan hyvissä käytöstavoissa. Onneksi on ollut hyviäkin, hienosti perusteltuja kommentteja, kiitos niistä!
apMiksi edes lähdet kysymään mielipidettä jos olet jo valmiiksi sillä asenteella, että hyväksyt vain kanssasi samaa mieltä olevien henkilöiden mielipiteet?
Ja se, että näit jopa tuollaisen vaivan kerätä noita kommentteja on vähän... outoa.
Ap oletti, että mammaraati yksimielisesti toteaa, että ap on nyt kokenut suurta vääryyttä kun hän aikuisena ihmisenä ei saa rahakuoria samaan tapaan kun lapsenlapset 😂👍
Tästä tulee mieleen mun kaverin eno. Kaverin vanhempien toisella sisaruksella oli myös lapsia ja tämä eno oli lapseton vanhapoika. Kaveri sisaruksineen ja serkkuineen sai aina karkkipussit sukuloimasta lähtiessä ja myös eno sai karkkipussin, mutta ei muut aikuiset. Kerran sukujuhlien päätteeksi mummo huomasi unohtaneensa enon karkkipussin niin tämä aikuine mies oli tosissaan kysynyt, että eikö lapset voisi antaa yhden pussin hänelle ja tasata loput keskenään?
Vierailija kirjoitti:
Tässä vähän koottuna kommenttien "parhaimmistoa", eli tällaista saa sitten lukea kun asiallisesti haluaisi keskustella:
Hanki lapsi ja ala tienata, jos tuo kaihertaa.
Mitä jos hommaisit oman elämän?
Hankipa itsekin lapsi niin ei tarvitse kateellisena vinkua.Olet aikuinen, ryhdistäydy.
Yritä,päästä terapiaan.
Minä olen lapseton, enkä todellakaan kehtaisi vinkua moisesta asiasta.
Mene töihin ap jos sataset on sulle hirveitä summia.
Olisihan se pitänyt arvata, että ap on hoitsu. He jaksavat olla aina kateellisia kaikille joka asiasta.
Kateus on rumaa.
Voi luoja mitä kateellisuutta. Hankkiudu raskaaksi, jos asia kaivertaa mieltä.
Olet siis kateellinen lapsille?
Eli sun äitisi pitäisi siis elättåä sinua.
Ap on ahnesikapaska, jota vituttaa, ettei saa mummoltaan kirjekuoria.
Ap on kuin kateellinen kitisevä kakara.
Veikkaan että ap on ahne, pihi ja kateellinen.
Ehkä hieman olisi vielä toivomisen varaa luetun ymmärtämisessä, argumentoinnissa ja ihan vaan hyvissä käytöstavoissa. Onneksi on ollut hyviäkin, hienosti perusteltuja kommentteja, kiitos niistä!
ap
Ja edelleenkään et usko vaan jankutat typeriä.
Ap käynyt taasen porvoossa.
Näitä aloituksia tekee ammattikirjoittajat. Älkää mammat menkö halpaan.
Läheisillä saattaa joskus olla väärä kuva toisen oikeasta rahatilanteesta. Luulee paremmin toimeentulevaksi kuin onkaan. Varsinkin, kun ihminen ei ole oikeasta tilanteestaan maininnut jostain syystä. Saattaa kokea tilanteestaan häpeää. On vaan valittamatta mennä porskuttanut ja jotenkin tullut toimeen.
on epäreilua, ja tuohon liittyvät tunteet (myös kateus) on normaaleja ja sallittuja.
kuitenkaan ei kannata tehdä itselleen lisää hallaa tekemällä tuota mielessään isommaksi asiaksi kuin onkaan. nuo summat on niin pieniä ettei se muuttaisi sun elämää. ja, muiden reiluuteen ei voi luottaa. esimerkiksi jos hankit itsellesi lisää koulutusta, se vaikuttaa enemmän sun elämään, ja noita päätöksiä ohjaat itse.
Kateus, kiima ja kaman keruu ovat kolme perisuomalaista kansansyntiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo saa käyttää rahansa miten haluaa.
Totta kai saa, ei tässä siitä olekaan kysymys.
apMistä sitten?
Pohdiskelen vaan, että onko hänen toimintansa reilua ja tasapuolista meitä kaikkia lapsia kohtaan. Ei minun pohdintani kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että todellakin hän saa itse päättää miten ja kenelle sitä rahaa jakaa.
ap
Ymmärrän sinua, koska olen itsekin lapseton.
Muutama idea, jos pidät mummosta, niin voisitko kuitenkin myös vierailla hänen luonaan, vaikka välimatkaa onkin. Onko mahdollista esim loman aikana olla muutama päivä pidempään (ja tuot tuomisia mukana ja osallistut jne).
Ennen kaikkea mielestäni sinun olisi puhuttava asiasta mummon kanssa, puhua omasta puolestasi kuinka koet asian. Silloin et syyttele tai vaadi.
Kerrot tyyliin; "minusta tuntuu... minä koen..." jne. ja antaen mummolle kuitenkin vahvistusta siinä, että itse päättää rahoitaan ja asioistaan.
Puhumalla asiat selviävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ne sisarukset rahaa vaan lastenlapset
Mutta eikö nuo rahat tavallaan lisää vanhempien käytettävissä olevia rahoja sitä kautta, kun aiemmin he joutuivat käyttämään ns. omiaan esim. lasten harrastusvälineisiin?
Mutta eikö lapsettomilla ole enemmän käyttää kun lapsellisilla?
Hmm, onko tämä reilua? Suomen tulevaisuuden kannalta olis hyvä jos niitä suomalaisiakin lapsia syntyis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo saa käyttää rahansa miten haluaa.
Totta kai saa, ei tässä siitä olekaan kysymys.
apMistä sitten?
Pohdiskelen vaan, että onko hänen toimintansa reilua ja tasapuolista meitä kaikkia lapsia kohtaan. Ei minun pohdintani kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että todellakin hän saa itse päättää miten ja kenelle sitä rahaa jakaa.
ap
Ei ole tasapuolista, vaikka täällä suurin osa niin väittääkin.
AV:lla aloittaja on kuitenkin aina väärässä. Jos olisit ollut se lapsia tehnyt sisarus, vastaukset olisivat olleet toisenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi kohtelee omia lapsiaan tasapuolisesti, koska ei anna heille rahaa. Lastenlapsille annettu raha on lasten rahaa.
Mutta kun siitä lapsenlapsille annetusta rahasta väkisinkin "valuu" osa myös vanhemmille - tavalla tai toisella.
Millä tavalla?
Se raha, jonka perhe saa lahjana parantaa koko perheen elämänlaatua. Vanhempien ei tarvitse ostella lapselleen esim uusia kenkiä, tehdä ylitöitä, murehtia niin paljoa raha-asioista... Lista ulottuu lähes kaikkeen elämiseen mihin raha vähääkään liittyy. Lasten saaminen on valintakysymys joka itse jo parantaa niiden vanhempien elämänlaatua, koska jos eivät niitä haluaisi niin eivät niitä hankkisikaan.
En tunne ketään joka olisi lapsia hankkinut sillä syyllä että "Onpa elämä sitten kurjaa kun lapsen saan".
Jos vanhempi haluaa jälkikasvuaan tukea ja heitä rakastaa tasapuolisesti, (tai edes haluaa näytellä rakastavansa) niin silloin heitä tuetaan tasapuolisesti. Oli heillä omaa jälkikasvua tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ne sisarukset rahaa vaan lastenlapset
Mutta eikö nuo rahat tavallaan lisää vanhempien käytettävissä olevia rahoja sitä kautta, kun aiemmin he joutuivat käyttämään ns. omiaan esim. lasten harrastusvälineisiin?
Mutta eikö lapsettomilla ole enemmän käyttää kun lapsellisilla?
Missäköhän maailmassa sinä elät, kun lapsettomat eivät mukamas koskaan voi olla pienituloisia tai työttömiä ja lapselliset rikkaita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen ymmärtäväni hyvin ap:n ajatuksenjuoksua. Ei se nyt ehkä ihan oikeinkaan mene.....
Itsekin olen lapseton ja nyt keväällä sain päätökseen oman äitini asioiden hoitamisen. Viisi viimeistä vuotta hoidin kaikki hänen raha-asiansa, hänen ohjeidensa/käskyjensä mukaan. Mummolla oli 5 lasta ja heillä yhteensä 15 lastenlasta eli kaikilla neljällä sisaruksellani oli 1 - 4 lasta. Jokainen lapsenlapsista sai joka vuosi pankkitililleen 1500 euroa eli eivät joutuneet maksamaan lahjaveroa. Saattaa olla, että alkuun summa oli vain 1000 euroa/vuosi, kun verottoman lahjan määrä oli pienempi.
Mummon pankkitili kutistui joka vuosi siis 22 500 euroa eli viiden vuoden aikana 112 500 euroa. Perunkirjoituksessa pesän varojen arvo on huikea 8000 euroa, josta jokainen rintaperillinen sai osansa, minäkin sain 1600 euroa. Ei tarvinnut maksaa perintöveroa.
Mä ymmärrän, että susta tuntuu epäreilulta, ettet saanut perintöä, mutta musta mummo teki ihan fiksusti. Te lapset olette jo kaikki aikuisia, kun taas lapsenlapsilla on elämä edessä. Nuorena aikuisena kulut ovat isoimmat ja tulot pienimmät. On opintoja, perheen perustamista ja asuntolainaa. Ihanaa mummolta, että hän on osaltaan voinut auttaa suvun nuorimmaisia eteenpäin elämässä. Ehkä sinäkin voisit iloita sisarusten lastesi onnesta, nuo tonnit olivat varmasti heille merkityksellisempiä kuin ne sinulle olisivat olleet?
Enpä ole kovasti pystynyt iloitsemaan tehtyäni viisi kokonaista vuotta ilmaisen piian hommia. Kolme lapsenlapsista ei näiden vuosien aikana käynyt kuin kerran mummoa tapaamassa, silloin kun hän täytti 75 vuotta. Mutta kun mummo halusi olla ehdottoman tasapuolinen, niin silloin kaikki lapsenlapset saivat oman osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInä olen varmaan sitten paha täti, kun ostan siskon lapsenlapselle kaikenlaista, mutta en huomioi lapsettomia siskonlapsia. Haluan ostaa lapselle kaikenlaista enkä aikuisille ihmisille enää.
Nyt meni vertaus kyllä metrikaupalla huti maalista.
Millä tavalla? Eikö ap ole aikuinen ihminen, joka odottaa samankaltaista kohtelua kuin siskon lapsensa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo saa käyttää rahansa miten haluaa.
Totta kai saa, ei tässä siitä olekaan kysymys.
apMistä sitten?
Aloittaja kyseli mielipiteitä tilanteeseen. Ei sanonut, että mummo ei saisi toimia kuten toimii. Opettele lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi kohtelee omia lapsiaan tasapuolisesti, koska ei anna heille rahaa. Lastenlapsille annettu raha on lasten rahaa.
Mutta kun siitä lapsenlapsille annetusta rahasta väkisinkin "valuu" osa myös vanhemmille - tavalla tai toisella.
Millä tavalla?
Tämä varmaan riippuu paljolti perheestä, mutta esimerkiksi näin:
Lapsi kinuaa kallista merkkitakkia. Vanhemmilla ei oikeastaan olisi siihen varaa kun ovat säästäneet perheen yhteiseen kesälomaan. Kuitenkin tulevat siihen tulokseen, että ostetaan mieluummin se takki lapselle.Sitten lapsi saa mummolta 200e, jolla hän voi ostaa tuon takin. Raha säästyy vanhemmilta ja koko perhe pääsee lomamatkalle.
ap
Eli olet kateellinen sisaruksen lapsen takista.
Olisitko toivonut, että äitisi olisi ostanut sinullekin samanlaisen merkkitakinEihän se ole katetutta, mutta ihmismieli haluaa tasa-arvoa, tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Kyllähän ap. on äidilleen eriarvoisessa asemassa, kuin hänen muut lapsensa.
Moni pahoittaa mielensä joululahjoista esim. työpaikalla, jos osa saa joululahjan ja osa työntekijöistä ei. Oli lahjan arvo 50€ tai 500€.
Tai kun jaetaan vanhempien perintöjä, jos vanhin poika saa miljoona omaisuuden ja tytöt saavat tyytyä lakiosaa tai muutamaan tonniin.
Eikä ap. tapauksessa ole edes kysymys rahasta, vaan oikeasta ja väärästä, reiluudesta, oikeudenmukaisuudesta, tasavertaisuudesta.
Juurikin oikeudenmukaisuudesta, meillä äitini antoi sisarelleni ja hänen jälkikasvulle aika mukavia summia. Ja pyysi heitä olemaan kertomatta perheelleni. Kyllä siinä luottamus ja välit saadaan rikottua.
Ei se ole se summa vaan tasapuolisuus.Täällä monelle, kommenteista päätellen, oikeudenmukaisuus on tunteman käsite tai arvo, tai oikean tai väärän ero, vaan se laitetaan kateuden piikkiin.
Jo hyvin pieni lapsi, jos on kasvatettu, tajuaa oikeudenmukaisuuden ja oikean ja väärän ero.
Esim. jos hoitaja tuo päiväkotiin herkkuja, se jaetaan kaikkien lasten kanssa tasan, eikä vain anneta niille kilteille ja ruskea silmäisille lapsille ja muut jäävät ilman.
Sama aikuisilla esim. työpaikoilla, jos työnantaja tarjotaan kahvit, ne annetaan kaikille työntekijöille, eikä vain yli 50v tai lapsettomille.
Eikä kysymys ole rahasta, vaan oikeudenmukaisesta kohtelusta.
Okei, vedetään kateus pois ja puhutaan sitten ihan rehellisesti ahneudesta. Siitähän tässä on kyse, koska aloittaja kuvittelee olevansa oikeutettu rahaan jollaista hänen sisaruksetkaan eivät ole saaneet.
Päiväkotivertauksesi ontuu juuri tuon edellä mainitun takia. Nyt kukaan lapsista ei ole saanut herkkuja, mutta yksi kiukuttelee, että hänen juuri olisikin pitänyt saada.
Ai se onkin jo ahneutta. Jos vaatii itselleen oikeudenmukaista kohtelua ja arvostusta.
Meillä anoppi myi tarvikkeiden hinnalla kesämökin lapsenlapselleen, kun hän tykkää kalastaa.
Sitä ennen mieheni, rakennusalan ammattilaisena oli laittanut 60-luvun anopin kesämökin "nykyaikaan" ilman mitään palkkaa vuosien ajan ja anoppi maksoi vain tarvikkeet ja tehtiin yhdessä satoja työtunteja, kun miehen veljellä peukalo on keskellä kämmentä ja on perheellisenä kovin kiireinen. Veli edes käynyt kesämökillä, ennen kuin se saatiin valmiiksi ja myös käly alkoi viihtyä siellä.
Kauppa oli tehty salassa ja tuli ilmi myöhemmin, kun mökkinaapuri pyysi piirtämään varaston ja rakennuspiirustuksiin tarvittiin naapurin kuulemista ja kas, kesämökki oli saanut uuden omistajan.
Tässäkin tapauksessa mielestäsi mieheni oli vain ahne, kun huuteli oikeudenmukaisuuden perään.
Anoppi kohteli tässäkin tapauksessa poikiaan samanarvoisesti, eikä kumpikaan siitä hyötynyt, paitsi mieheni veljen poika.
Ap, jos olisin äitisi, antaisin sinullekin aina joskus tällaisen kuoren.
Mun suvusta: mun mummolla oli 3 lastenlasta: minä ja kaksi serkkuani. Mummoni halusi lahjoittaa asuntonsa Tampereen keskustasta tasan kaikille kolmelle lapsenlapsilleen.
Isäni ja minä olimme eri mieltä: meidän mielestä isälleni kuului 50% ja serkkujeni isälle eli sedälleni 50%. Se, miten isäni ja setäni jakaisivat perintönsä myöhemmin tai jättäisivät ottamasta vastaan ja pompauttaisivat suoraan lapsilleen, on sitten oma asiansa. Mutta hieman samaa asiaa liippaava asia kuin sinulla ap. Ehkä kuitenkin isoissa omaisuuksissa pitää ajatella asiat ensimmäisinä perimässä olleiden asian kautta. Tuollaiset pienemmät summat, niillä ei ehkä ole niin väliä.
Mutta ymmärrän kyllä, jos sinulla on tiukkaa toimeentulossa, niin tuollainen jakaminen sisaruksillesi (tai heidän lapsilleen) alkaa pistää silmään. Äitisi pitäisi itse osata havaita asia.
Aloittajalla ei ole myöskään lapsista aiheutuvia kuluja, joita nuo mummon sataset eivät todellakaan kata. Jos tuolle linjalle lähdetään, kysymys pitäisi pystyä kääntämään myös toisinpäin? Pitäisikö sisaruksille maksaa jotain kompensaatiota siitä, että heillä jää rahaa vähemmän itselleen lasten kulujen johdosta?
Jos aloittajalle pitäisi maksaa siitä, että perheen rahoista säästyy hieman sen takia, että lapset ovat saaneet mummolta rahaa, eikö tasa-arvon nimissä muille pitäisi maksaa aloittajan lapsettomuudella säästämät rahat. On laskettu, että Suomessa lapsen kasvattaminen aikuiseksi maksaa 130 000 €, joten ei taida mummon rahat riittää korvaamaan aloittajan säästöjä.