Te jotka olette eläneet vaikka 70-luvulla niin osattiinko silloin odottaa tulevaisuuden asioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häkellyttävän pöljä kysymys. Mitä asioita sinä ap osaat nyt 2020-luvulla kaivata tulevaisuuden musiikista ja elämäntyylistä?

 

Nyt ei olekaan niin helppoa mutta aikoinaan ei ollut vaikea ennustaa että pian tulee älypuhelimet ja sähköautot.

Kaksi juttua:

Sähköautoja oli jo sata vuotta sitten. Mummo Ankka ajoi sähköautolla. Mutta öljybisnes syrjäytti sen kehityksen. Joten ei sähköautojen ennustaminen olisi ollut kummoinen asia. 

Silloin ei ennustettu älypuhelimia. Scifissä hurjinta olivat televisiopuhelimet, siis että soitetaan ja saatiin vastaajan naama joko sellaisen pöytäpuhelimen pienelle tv-näytölle tai seinälle kuin elokuvakankaalle. Niitä näkyy 60/70-lukujen elokuvissa ja tv-sarjoissa. Muistan kun eräs puhelinyhtiö joulun alla teki mainoksen, jossa kaksi tyyppiä meni ostamaan ruokaa ja näytti puhelimen kautta mummulle jotain tiskiltä ja mummu totesi, että hyvältä näyttää. Siis jotain niitä ensimmäisiä videokännyköitä. Ja minä tajusin, että herranjestas, nythän se televisiopuhelin onkin täällä, mutta eipä näytä televisiolta, vaan on pieni kapula taskussa. Sitä ei kukaan osannut ennustaa - tai en minä ainakaan nähnyt. 

Mutta kuten on jo todettu, lentävää autoa ei ole vieläkään, vaikka hirveän monet Aku Ankan taskukirjoista elokuviin ennustivat, että vuonna 2000 lennellään autolla ja tankataan siihen esim. ydinpolttoainetta. 

Isaac Asimov kuvasi New York Timesissa 1964 julkaistussa  kirjoituksessaan, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa.

Asimov osasi aavistaa hämmentävän tarkasti jo 60 vuotta sitten, millaisessa todellisuudessa tulevaisuudessa elämme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, mistä semmoista olisi voinut tietää. 

 

Esitin asian ehkä huonosti. Mutta mun on vaikea kuvitella että jos ei ole ollut vielä vaikka Madonnaa ja Indiana Jonesia tai Tähtien sotaakaan niin kai on tuntenut että jotakin puuttuu ja varmaan lähiaikoina nuo keksitään? Koska sen jälkeen noilla on ollut niin iso osa nuorisokulttuurissa.

Olen elänyt 70-luvulla ja nuorisokulttuurista ei puuttunut yhtään mitään!  Meillä oli kaikki, mitä silloin oli ja se oli hienoa aikaa.  Kävin kauppaopistoa silloin, oltiin villejä ja vapaita, pidettiin bileitä ja elettiin täydellistä nuorten elämää.  Ei missään ollut onttoa kohtaa, mihin olisi pitänyt sijoittaa Indiana Jones.

Sitä ei ollut, eikä sitä kukaan kaivannut.  Me ei kaivattu yhtään mitään.  Käsitätkö, ettei sellaista voi kaivata, mitä ei ole?  Eikä todellakaan voi ajatella, että se kohta tulee.  Koska "kohtahan" tulee koko ajan jotain uutta.  Joka päivä toi tullessaan jotain, niinhän se on nytkin ja on aina ollut.  

Nuo tekniikan kehittymisethän tietenkin on olleet odotettavissa, kyllähän me olemme aina tienneet, että uusia innovaatioita tulee ja nytkin voimme odottaa, että jonain päivänä lääketiede tekee jonkun suuren murroksen, mutta milloin,  ja minkälaisen, sitä ei kukaan osaa arvata.  Elätkö itse mielestäsi jossain tyhjiössä, kun joku asia ei ole vielä tapahtunut, joku sellainen, mistä et edes tiedä, mikä se on?

Ei kannata pohtia tuollaisia.  Tulevaisuus on aina yllätys.  Se on varmaa, että kuolemme, mutta eihän me sitäkään kaiholla odoteta. 

No ei -70 luku ollut hääppöstä aikaa. Itse olin nuoreksi äidiksi tulossa kun siihen aikaan mentiin nuorena naimisiin saatiin lapset ja tehtiin töitä siinä samassa että leipää riitti. Palkat ja oli pieniä suurimman osan söi vuokra ja sähkö ja vuokralla asuttiin. Vuoden 1967 olin riparilla ja silloin puhuttiin jo kolmannesta maailman sodasta, mutta vaikka maailma oli epävakaa ei se vedä vertoja mitä nyt on. 

Töitä oli niin paljon kuin olisi jaksanut tehdä, lapsilla oli turvallista elää. Itse pystyin opiskelemaan ja käydä töissä kun vuoroteltiin miehen kanssa ei ollut hoitoapua kun omat vanhemmat oli sitä luokkaa että hekin työelämässä. Vaikka oli puutetta monista asioista niin silti oli elämä paljon seesteistä ja hyvää. Ei tiennyt osannut ennustaa että 2000 luku olisi kehityksen alku kaari liikaa ohjelmointia elämän kirjossa kiirettä kiirettä joka asioista kehitys liian nopeasti kehittyvä robottimaista ajattelu kykyä ettei tavallinen ihminen pysy kärryillä ja joutuu oravanpyörään joka kaataa ihmiskunnan loppuun. Tullut lisää sairauksia, mielenterveys ongelmia, suhtautumista läheisiin, yksinäisyyttä, välinpitämättömyys jne. Kun pitää olla kaikkien tässä oravanpyörässä kehittämässä maailman kuvaa paremmaksi kuin mitä se on ollut ja jos et pysy kelkassa mukana putoat ja olet tyhmä joka ei seuraa tulevaisuuden uusia näkemyksiä. Itse olen aloittanut ATK ( Wärtsilän tehtaalla) joka kehittyi huimaa vauhtia ja kun sen koulutuksen saanut niin olen tämän päivän " nörtti" mutta silti vastustan kehityksen kulkua liian nopeaa vauhtia. Me unohdamme ketä olemme, mitä teemme, mihinkä olemme menossa ja jos et opiskele tai kehitä itseäsi et pysy mukana. Tällä hetkellä ikäihmiset ovat vaarassa menettää oman aikansa elämän ei saa puhua " kuin ennenvanhaan" sinun on opittava digimaailma ja osatta käyttää kaikkia koneita tai muuten tiput juuri tästä kehityksestä mikä on nyt menossa 2030 luvulle jolloin kaikki tehdään diginä ei edes rahoja tms käytetä. Hurjaa on kehitys ja tämän hetken maailman tilanne, mutta tähän se on ennustettu: maailmasta pitää vähentää sotien, sairauksien kautta väkeä, muuten maapallo ei kestä tätä painolastia. Tämä on jossain pyhissä kirjoissa ennuste ja näin tulee käymään. Olen sitä ikä luokkaa että en ole näkemässä ja jos saisin ennustaa, niin kumminkin -70-80 luku oli ollut onnellista aikaa ja aikakoneella palaisin mielelläni takaisin. Kaikesta huolimatta oikein hyvää alkavaa toivottavasti parempaa vuotta 💫

Vierailija kirjoitti:

Mutta kuten on jo todettu, lentävää autoa ei ole vieläkään, vaikka hirveän monet Aku Ankan taskukirjoista elokuviin ennustivat, että vuonna 2000 lennellään autolla ja tankataan siihen esim. ydinpolttoainetta.

Tässä fantasiassa lentävistä autoista on huomionarvoista sen sivuuttaminen, että lentäviä autoja, ja ydinpolttoaineellisia nyt varsinkin, voisi helposti käyttää esimerkiksi terrori-iskuihin à la 9/11. Siinä tulevaisuudenkuvassa lentävillä autoilla lennellään aina pelkästään jollain idyllisellä ankkalinnamaisella omakotitaloalueella, on kesä ja poutasää ja aurinko paistaa.

(Yhtä yksipuolinen negatiivikuva tästä on sitten se Blade Runner -tyyppinen tulevaisuus, jossa on aina yö ja kaikkialla on pilvenpiirtäjiä ja sataa koko ajan.)

Vierailija kirjoitti:

Häkellyttävän pöljä kysymys. Mitä asioita sinä ap osaat nyt 2020-luvulla kaivata tulevaisuuden musiikista ja elämäntyylistä?

Taidat olla aika mielikuvitukseton, sittenpähän olet. Onnea valitsemallesi linjalle

Kävin iltakoulua vuosina 1986-87  ja opettaja puhui koulutusyhteiskunnasta...heh  jotain muistan, ei mennyt opinnot ihan hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen syntynyt 1976. Lapsena kysyin usein isältä, että miksi televisio ei voi olla litteä? Isä sanoi että kuvaputken takia telkkarista ei koskaan tule litteää. Mä kyllä mietin että joskus vielä telkkari ripustetaan seinälle. Kysyin myös että miksi puhelinta ei voi kantaa mukana, olisi kätevää. Taas isä sanoi että ei sellainen ole mahdollista koskaan. Mietin että varmaan joskus vielä sen puhelimen saa mukaan. 90- luvun puolivälissä hankin ensimmäisen kännykkäni. Pakko oli mennä isän luokse ja muistuttaa häntä siitä että tämän ei olisi pitänyt olla mahdollista. En muista koska taulutelevisiot tulivat markkinoille, mutta isä kuoli 1999 eikä silloin ainakaan mun käsityksen mukaan taulutelevisioita ainakaan yleisesti myynnissä ollut.

Vuonna 1999 en ollut vielä muuta nähnytkään kuin kuvaputkitelkkaria. Silloin itselläni oli vuonna 95 uutena liikkeestä ostettu 21-tuumainen Nokian TV. Joskus 2001 tuli sitten laajakuvatelkkarit. Painavia kuvaputkirotiskoja, jotka jo 32-tuumaisena painoivat sen 60 kiloa. Muuton sattuessa se oli se hankalin osuus, että saatiin telkkari ehjänä uuteen kämppään. Painoi kuin synti, koska niistä ei saanut kunnollista kanto-otetta. Siitä muutama vuosi, niin tuli nämä taulutelkkarit. Se oli 2005, kun näin ensimmäisen kerran taulutelkkarin. Ekat oli niitä paskoja LCD näyttöjä, joissa surkea kuva ja maksoivat mansikoita. Vasta 2013 sain ostettua ensimmäisen taulutelkkarin, joka on mulla yhä käytössä. 300€ mä tosta maksoin, että siitä on kyllä otettu kaikki hyöty irti viimeistä senttiä myöten. Uutta olen jo vähän harkinnut, kun tuolla on jo ikää ja vain sen 32 tuumaa. Siinä sitten väkisinkin yksi tonni palaa, vähintään monta satasta, kun käy hakemassa sen nyt riittävän kokoisen telkkarin. 300 euroa ei siihen riitä. 

Eläkepommista ainakin puhuttiin jo 90-luvulla. Samoin otsonikadosta ja ilmaston lämpenemisestä.

AIDS piti tappaa iso osa ihmiskunnasta, se ei valitettavasti toteutunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häkellyttävän pöljä kysymys. Mitä asioita sinä ap osaat nyt 2020-luvulla kaivata tulevaisuuden musiikista ja elämäntyylistä?

 

Nyt ei olekaan niin helppoa mutta aikoinaan ei ollut vaikea ennustaa että pian tulee älypuhelimet ja sähköautot.

Kaksi juttua:

Sähköautoja oli jo sata vuotta sitten. Mummo Ankka ajoi sähköautolla. Mutta öljybisnes syrjäytti sen kehityksen. Joten ei sähköautojen ennustaminen olisi ollut kummoinen asia. 

Silloin ei ennustettu älypuhelimia. Scifissä hurjinta olivat televisiopuhelimet, siis että soitetaan ja saatiin vastaajan naama joko sellaisen pöytäpuhelimen pienelle tv-näytölle tai seinälle kuin elokuvakankaalle. Niitä näkyy 60/70-lukujen elokuvissa ja tv-sarjoissa. Muistan kun eräs puhelinyhtiö joulun alla teki mainoksen, jossa kaksi

Star Trekin ja muiden scifi-sarjojen kommunikaattorit on kyllä kännyköitä ja tabletteja.

Vierailija kirjoitti:

No ei -70 luku ollut hääppöstä aikaa. Itse olin nuoreksi äidiksi tulossa kun siihen aikaan mentiin nuorena naimisiin saatiin lapset ja tehtiin töitä siinä samassa että leipää riitti. Palkat ja oli pieniä suurimman osan söi vuokra ja sähkö ja vuokralla asuttiin. Vuoden 1967 olin riparilla ja silloin puhuttiin jo kolmannesta maailman sodasta, mutta vaikka maailma oli epävakaa ei se vedä vertoja mitä nyt on. 

Töitä oli niin paljon kuin olisi jaksanut tehdä, lapsilla oli turvallista elää. Itse pystyin opiskelemaan ja käydä töissä kun vuoroteltiin miehen kanssa ei ollut hoitoapua kun omat vanhemmat oli sitä luokkaa että hekin työelämässä. Vaikka oli puutetta monista asioista niin silti oli elämä paljon seesteistä ja hyvää. Ei tiennyt osannut ennustaa että 2000 luku olisi kehityksen alku kaari liikaa ohjelmointia elämän kirjossa kiirettä kiirettä joka asioista kehitys liian nopeasti kehittyvä robottimaista ajattelu kykyä ettei ta

Itse kanssa mielelläni matkustaisin aikakoneella takaisin 1970-luvulle, jos vaan omistaisin kyseisen ihmeaparaatin. Kyllä se olisi, kun töitä riittäisi ja palkoista ei tarvitsisi ostella näitä kaikenmaailman nykykotkotuksia. Ostaisi levarin ja kaupasta hakisi kunnon älppärit aina kun markkinoille tulivat. Kävisi keikoilla, joilla ei ole päässyt käymään ja leffateatteriin katsomaan isolta kankaalta se eka Star Wars. Elämä silloin paljon yksinkertaisempaa jne. Aikakoneen ansiosta tekisin rahaa lottoamalla. Perjantaisin hyppäisin lauantai-iltaan ja ottaisin arvotun rivin ylös. Sitten takaisin perjantaihin ja tekisin kupongin, jolla saisi 7 oikein tuloksen plus kaikki pienemmät voitot. Mitkä ne nyt silloin olivatkaan, kun tässä on ollut monta lottouudistusta vuosikymmenten aikana.

Kävisin varoittamassa nuorta minääni tulevista. Kertoisin kauhutarinoita siihen malliin, että poika ei tekisi mitään kuten itse tein. Mä muistan lapsuudesta sellaisen asian, kun opettaja kertoi kuinka jenkeissä nuoret olivat käyttäneet LSD:tä ja kuvitelleet olevansa perhosia. Olivat sitten hypänneet korkealta, kun olivat lähdössä lentoon. Tarina ilmeisesti täyttä urbaanilegendaa, mutta hyväuskoisena pentuna otin sen täydestä ja pelästyin niin, että opin pysyttelemään huumeista erossa. En lähtenyt ikinä muihin huumeisiin kuin alkoholiin, koska se on se ainut laillinen ja siten jotenkin viaton aine. Mulle olisi pitänyt kertoa niskavillat pystyyn nostava kauhutarina siitä, kuinka alkoholia juoville on käynyt, niin olisin älynnyt pysyä alkoholista erossa ja kaukana. Aikakoneen ansiosta kävisin pelottelemassa nuorta minääni niin, ettei olisi ikinä tarttunut pulloon ja välttynyt kaikelta alkoholiin vähänkin sidoksissa olevilta jutuilta, joita koin vuosien 1983 ja 2008 välillä. Kun valkkaisin kaveritkin toisin ja miettisin kaiken ihan eri kanteilta. Toimisin sellaisena nuoren itseni suojelusenkelinä. 

Sitten kun 1990-luvun lama alkaa lähestyä, niin aikakoneella takaisin jonnekin vuoteen 77. Samat ajat läpi uusiksi jollain toisella paikkakunnalla, etäällä aiemmasta. Olisi aika mielenkiintoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häkellyttävän pöljä kysymys. Mitä asioita sinä ap osaat nyt 2020-luvulla kaivata tulevaisuuden musiikista ja elämäntyylistä?

 

Nyt ei olekaan niin helppoa mutta aikoinaan ei ollut vaikea ennustaa että pian tulee älypuhelimet ja sähköautot.

Kaksi juttua:

Sähköautoja oli jo sata vuotta sitten. Mummo Ankka ajoi sähköautolla. Mutta öljybisnes syrjäytti sen kehityksen. Joten ei sähköautojen ennustaminen olisi ollut kummoinen asia. 

Silloin ei ennustettu älypuhelimia. Scifissä hurjinta olivat televisiopuhelimet, siis että soitetaan ja saatiin vastaajan naama joko sellaisen pöytäpuhelimen pienelle tv-näytölle tai seinälle kuin elokuvakankaalle. Niitä näkyy 60/70-lukujen elokuvissa ja tv-sarjoissa. Muistan kun eräs puhelinyhtiö joulun alla teki mainoksen, jossa kaksi

Jos sähköauto olisi syrjäyttänyt polttomoottorin silloin yli 100 vuotta sitten eikä toisinpäin, niin nyt olisi kaikki akkumateriaalit louhittu loppuun jo ajat sitten. Ympäristö olisi tuhottu niillä hirveillä avokaivoksilla ja sitten kun joskus sata vuotta ja vuosikymmeniä sitten ei ajateltu mitään näitä nykyisiä ympäristöasioita. Sähköauto ei ole todellakaan mikään ilmastoystävällinen, kuten valehdellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, mistä semmoista olisi voinut tietää. 

 

Esitin asian ehkä huonosti. Mutta mun on vaikea kuvitella että jos ei ole ollut vielä vaikka Madonnaa ja Indiana Jonesia tai Tähtien sotaakaan niin kai on tuntenut että jotakin puuttuu ja varmaan lähiaikoina nuo keksitään? Koska sen jälkeen noilla on ollut niin iso osa nuorisokulttuurissa.

No mitäs 2050-luvun ilmiöitä ja tähtiä ap kokee nyt kaipaavansa? 



Siinä vastaus. 

langattomia puhelimia ei myyty suomessa vielä 70-luvulla... mun silloisen tyttöystävän kellä rikkaat vanhemmat ni sen faija toi jenkeistä bisnesmatkoiltaan langattoman puhelimen mikä oli niillä käytössä...n.puoles välis kasarii mut se oli ollu jo pitkään käytössä niillä...en muista ketään muuta kenel ois ollu kans ees siihen aikoihin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häkellyttävän pöljä kysymys. Mitä asioita sinä ap osaat nyt 2020-luvulla kaivata tulevaisuuden musiikista ja elämäntyylistä?

Taidat olla aika mielikuvitukseton, sittenpähän olet. Onnea valitsemallesi linjalle

Mielikuvituksettomuus EI ole mikään itse valittu ominaisuus, itse valittu linja, vaan se on ominaisuus joka on tullut jo äidin kohdussa yksilön itse sitä valitsematta. Se, ettet tätä tajua, johtuu eräästä ominaisuudestasi, jota et ole itse valinnut. 

Näin naapurissa.

xc

Kasarilla lapsena osasin odottaa lääketieteellisten hoitojen kehittymistä. Kuulin kertomuksia vanhempieni lapsuudenaikaisisra hoidoista (esim. rokotus jätti sellaisen kolikonkokoisen syvän kuopan kankkuun.... jaiks). Osasin päätellä, että myös myöhemmin keksittäisiin uusia parempia ja kivuttomampia hoitoja, koska siihenkin mennessä oli niitä keksitty. Myös toivoin parampia syöpähoitoja, kun kaverini äiti ja vanha sukulaisnainen kuolivat syöpään. 

Ei maailma ole ikinä valmis. Odottaako monet nyt jotain, mitä keksitään tai otetaan käyttöön vuosikymmenien päästä? Yleensä ihmiset elää siinä hetkessä missä ovat eikä osaa kaivata jotain, mitä ei ole ikinä ollut.

Näköpuhelin oli ihan tavallinen 70-80 luvun lasten leikeissä. Sehän totetui. 

Internet nykymuodossaan ei kyllä käynyt mielessä. 

Valokuvan ajateltiin olevan aina "totta". Nythän on filtterit, mutta myös kuvakulmia kyseenalaistetaan ja sanotaan esim "TV- kuva lihottaa".

Jossakin vaiheessa ensimmäisten kännyköiden jälkeen sukulainen toi jostain aasiasta luottokortin kokoisen ihan ohuen kännykän. Sillä voi soittaa ja lähettää viestejäkin, ei muuta. Sen jälkeen kännykät alkoi suurenemaan, koska niihin alettiin survoa toimintoja kuten kamera. Toivoisin sellaista kevyttä, ohutta kännykkää, joka mahtuis vaikka lompakkoon. Jos tuota tekniikkaa ois jatkettu, olisi nyt varmaan sähköautojen akut jo pieniä kortteja, jotka vaan ladattaisiin sisällä ja kortteja voisi vaihtaa kun edellinen loppuu.