Te jotka olette eläneet vaikka 70-luvulla niin osattiinko silloin odottaa tulevaisuuden asioita?

Itsekin kuuntelen lähes pelkästään sitä 70-luvun musiikkia. Enpä osannut odottaa sitä, että kun teknologia kehittyy ja tekniset esteet poistuvat niin luovuus ja ideat loppuvat. Rääkymistä, räpin länkytystä ja väliin jotain tekijänoikeudet kiertävän lyhyttä 60-70-luvun sämpleä ei lasketa. Makuasiat sikseen jos siitä joku tykkää onnittelen että vakka löysi kantensa. Puhun nyt siitä että paraniko laatu ja sisältö kun esteet raivasi kaikkivoipa digi. 

Netti ja älypuhelimet. Nuo tulevat monella aina tyrkylle tämmöisissä keskusteluissa. Entäpä arvotyhjiö, juurettomuus ja syrjäytyminen, uusavuttomuus ja uuskieli ja  suomenkielen eli oman äidinkielen rappio, woketus, meetoo, synnyttävät miehet ja muu vastaava vihervasen tuontitavara. Yltiösuvaitsevaisuus muille kuin erimielisille ja ulkomaiden bändäröinti. Tuo kaikki saatiin viimeistään vuosituhannen vaihteesta alkaen ja olin ikäväkseni syntynyt niin aikaisin että pystyn vertaamaan kehitystä ennen ja jälkeen. Muutenhan en muusta tietäisikään. Noita mainittuja en osannut kaivata 80-luvun nuoruudessa tai 70-luvun lapsuudessani. 

Paskin  ja hölmöin aihe vauvapalstalla.

No näköpuhelin on sellainen asia josta "haaveiltiin" ja sehän on toteutunut. Miten mulle ei tule mieleen oikein mitään muuta mitä itse olisin osannut odottaa. Tottakai jotkut tiettyjen aloja ihmiset on osanneet jossain vaiheessa alkaa odottaa tiettyjä keksintöjä, kun ne ovat alkaneet olla jo lähellä. Mutta me tavalliset maallikot emme osanneet kaivata esim.internettiä tai edes pankkiautomaatteja. Puhumattakaan mistään tietyistä leffoista tai laulajista. (: 

Niitä lentäviä autoja oli tosiaan tulevaisuusfantasiat täynnä. Ja fuusioenergiaa odotettiin, mikähän sen tilanne mahtaa nyt olla. 

Vierailija kirjoitti:

Netti ja älypuhelimet. Nuo tulevat monella aina tyrkylle tämmöisissä keskusteluissa. Entäpä arvotyhjiö, juurettomuus ja syrjäytyminen, uusavuttomuus ja uuskieli ja  suomenkielen eli oman äidinkielen rappio, woketus, meetoo, synnyttävät miehet ja muu vastaava vihervasen tuontitavara. Yltiösuvaitsevaisuus muille kuin erimielisille ja ulkomaiden bändäröinti. Tuo kaikki saatiin viimeistään vuosituhannen vaihteesta alkaen ja olin ikäväkseni syntynyt niin aikaisin että pystyn vertaamaan kehitystä ennen ja jälkeen. Muutenhan en muusta tietäisikään. Noita mainittuja en osannut kaivata 80-luvun nuoruudessa tai 70-luvun lapsuudessani. 

No, en tosiaan teininä 80-luvulla tai nuorena aikuisena naisena 90-luvulla vielä osannut odottaa Me Toota ihan sellaisena ilmiönä. Sitä ajatteli että tällaista tämä nyt on, että jatkuvasti joku, jonkunikäinen mies tai poika on kommentoimassa tai käpälöimässä tai näyttelemässä munaansa koulumatkalla. Että tällainen tämä maailma vaan on. Että mulla ei oikein ole määräysvaltaa omaan kehooni. Voi ei, onpa kauheen harmi että siihen asiaan tuli muutos!  

Jotain pieniä asioita ehkä osataan kaivata, mutta niitä pidetään utopistisina. Esim. itse lapsena 90-luvulla näin joissain piirettyissä videopuheluita, ja olin ihan että vau, olisipa tuollaiset siistejä. En silti ajatellut, että sellaisia voisi olla oikeasti, kun olin tottunut pelkkään lankapuhelimeen. Sitten reilu 10 vuotta myöhemmin tulikin Skype, ja sitä käyttäessä ihmetytti, että miten ihmeessä tätä ei ole otettu käyttöön jo aikaisemmin.

80-luvulla lapsena minä olin ainakin täysin tyytyväinen 80-luvun tarjontaan, ajattelin että kaikki kehittyy kohti parempaa, mutta sitten tuli 90-luvun lama joka pilasi kaiken, tulikin takapakkia, kuten esim. LEIPÄJONOT joista ei vieläkään olla päästy eroon. Tätä en olisi 80-luvulla uskonut että joku pula-ajan leipäjonot ilmestyvät Suomen katukuvaan jo seuraavalla vuosikymmenellä!

Luottamukseni Suomeen romahti jo samantien 90-luvulla eikä se palaudu enää koskaan!! Varsinkin poliitikoihin ja talouseliittiin suhtaudun epäluuloisesti, he ovat minun vihollisiani!!

Luepa vaikka 1960-luvun scifiä (esim. Philip K Dick), niin hahmotat mitä ihmiset silloin osasivat kuvitella ja odottivat tulevaisuuden tuovan. Oli vahva edistysusko eikä vielä juuri tietoa tekniikan haitoista.

2020-vuoteen sijoittuvassa romaanissa avaruuslennot ovat arkipäivää, ylikansoituksen takia asutaan ahtaasti, joka paikassa tupakoidaan ja tieto tallennetaan magneettinauhoille. Internetiä ei osattu kuvitella ainakaan näin edistyneessä muodossa.

Vanhoissa Star Trek -sarjoissa ollaan kaukana tulevaisuudessa, mutta mobiili viestintä on silti kömpelömpää kuin tämä toteutunut.

1970-luvulla olin lapsi ja mietin vaan viikkorahaa ja tykkääkö naapurin Markku musta. Vanhemmat tuskailivat rahasta kuten nykyään väki. Siihen aikaan oli "tili" ruoka- ja vaatekauppaan ja ne ostot maksettiin kerran kuussa, isän palkkapäivänä. Muistan myös ns. vekselit, ystävykset takasivat ristiin vekseleitä toisilleen, niin ostettiin jotain kalliinpaa, esim meille Luxor-väritv. Se olikin todella luksusta! Elettiin aika päivä kerrallaan, miettimättä sen kummemmin tulevia, vuosia tai muutakaan. Ihanaa aikaa muistoissa..

1980-luvulta eteenpäin puhuttiin vuosikymmeniä taulutelkkareista ja näköpuheluista, jotka aivan kohta ovat käytössä. Kesti paljon kauemmin teknisten esteiden ratkaisu. Sähköautojakin yritettiin saada toimiviksi ja houkutteleviksi vuosikymmeniä, ennen kuin tesla onnistui. Tai tuulivoima ja maalämpö: tosi pitkään olivat sutta ja sekundaa, ennen kuin tekniikka saatiin luotettavaksi ja valloittamaan maailmaa.

Miesten e-pilleristä on puhuttu vuosikymmenet, ei taida olla markkinoilla vieläkään.

Joo, ydinsotaa silloin pelättiin. Synnyin 70-luvulla ja muistan tyhjentäneeni säästöpossuni ja käyttäneeni ne rahat karkkiin, koska "maailmanloppu kuitenkin tulee kohta, niin ei näitä rahoja kannata säästää".



Ja eipä tulevaisuudesta oikein osannut mitään odottaa. Ehkä sitä ajatteli lähinnä, että maailma on muuten samanlainen, mutta autot osaa lentää. :D

Olen syntynyt viisikymmentäluvulla viisilapsiseen työläisperheeseen, jossa olivat ne sen aikakauden arvot, joita meihin iskostettiin.

Isänmaallisuus oli hyve, kuten hartauden harjoittamisetkin. Olin sitten nuori perheenäiti seitsemänkymmentä luvulla, työläisperhe ja asumita aloteltiin erään perheen puolitoistakerroksisen ok talon vinttihuoneessa. Vuokralainen oli heillä myös viereisessä huoneessa.

Ahtautta ei ymmärtänyt kokevansa, mutta olihan se vauvan kanssa hankalaa. Vaipat olivat niitä harsovaippoja ja niitä sitten siellä kellarikerroksessa sai ämpärissä pestä.

Siitä sitten tehtaan työsuhdeasuntoon, oikein kerrostaloon. Hissiä ei ollut ja kaikki piti kantaa kolmanteen kerrokseen, myös lastenvaunut.

Siellä muistan, että ostettiin eka kahvinkeitin ja pesukonekin. Stereot, kulmasohva, rahkamatto ja kirjahylly osamaksulla kaikki.

Puhelin saatiin sitten vuosikymmenen lopulla. 

Ei sitä silloin oikein muusta haaveillut, kuin että joskus saisi lapset koulutettua ja hyvin kasvatettua ja, vaikka jonkun Datsunin ostettua, kun ne pyöräretket telttailuineen eivät vieneet järin kauas.

Työpaikka oli miehellä ja, kun vanhin lapsista aloitti koulun niin pääsin itsekin työnsyrjään.

Musiikkia kuunneltiin ja telkkarikin muuten oli, kahta kanavaa katseltiin, niitä samoja näkee uusintoina edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Seuraavia tulevaisuuden asioita ei ainakaan uskottu tulevan:

- pandemia, johon ei oikeastaan ole mitään lääkettä ja vain huonoja rokotteita

- luteet ja täit länsimaissa

 

Kyllä pandemioita osattiin odottaa. Mutta nimenomaan influenssapandemioita, joita tasaisesti esiintyi tuon vuosisadankin aikana, muistanet varmaan ensimmäisen maailmansodan aikana jyllänneen espanjantaudin ja aasialaisen 1950-luvulta ja ihan tuoreessa muistissa olleen hongkongilaisen 1960-luvun lopulta? Influenssapandemiat tiedettiin, mutta mitään lääkkeitä ja rokotteita ei niihin ollut, joten niihin kuoltiin sitten kanssa ihan toisella lailla. Itseäni ei olisi edes olemassa, ellei olisi ollut espanjantautia, johon isoisoisäni ensimmäinen vaimo menehtyi, joten isovaari meni uusiin naimisiin, josta syntyi sitten minun vaarini.



Luteita ja täitäkin oli 70- ja 80-luvulla. Muistan kuinka koulussa piti ottaa aina pipo mukaan reppuun, sitä ei saanut jättää takkien luokse naulakoihin.



Luteista muistan isäni sanonnankin, kun piti lähteä jonnekin, niin hän heitti dadjokena, että "Let's go, sano luteet, kun sänky palo" :D

Ei osattu kaivata. Elämä ennen digiaikaa oli tässä ja nyt. Tulevaisuusennusteita toki esiteltiin lehdissä ja TV:ssä, mutta odotukset tulevaisuuden suhteen olivat aivan liian korkealla. Vaan olipa joitakin toteutuneitakin ennustuksia. Ala-asteella opettaja näytti jotain opetusohjelmia TV:stä silloin tällöin. Laittoi meidät sitten kirjoittamaan minkälaisena näemme koulunkäynnin olevan vuonna 2000. Ennustuksissa toistui teema kuinka oppiminen tapahtuu TV:stä ja kuinka opettajaa ei enää tarvita. Ennustus pohjautui tietysti vauin lapsen mieleen, joka halusi katsoa koulussa mieluummin TV:tä kuin seurata opettajajohtoista opetusta. Tavallaan ennustus on toteutunut tietokoneiden myötä. Vuonna 2000 opiskeltiin jo ruutua tuijottamalla.

Kasarin alussa eräs opettaja oli harvinaisen oikeassa ennustuksensa kanssa. Kertoi useasti kuinka tulevaisuudessa tiedon määrä tulee räjähtämään ja kuinka jo meidän ikäpolvelle tulee olemaan haaste kyetä seulomaan ja käsittelemään tietoa. Poimia tiedon määrän seasta se olennainen ja luotettava. Opettaja oli oikeassa, tiedon määrä on räjähtänyt. Opiskelleet osaavat ainakin jollakin tasolla erottaa tietomassasta olennaista. Omat vanhempani eivät kykene arvioimaan internetistä löytämäänsä "tietoa" millään tavalla. Heille kutakuinkin kaikki kirjoitettu sana on totta.

Lähes tavallisen 80-luvun Nissan Sunnyn näköinen auto vuodelta 1983, mutta sisältää aikalaisekseen kaukaa tulevaisuudesta olevaa teknologiaa joka meille on nykyään arkipäivää. Enpä tiennyt tuostakaan koeautosta silloin aikanaan:

No joo olihan näistä ajoista puhetta. Yksinolo se hopi intiaanien ennustus, sen löytää YouTubestakin. Se on pitänyt paikkansa. Sitten oli se j.Krishnamurtin lausahdus, että tulee olemaan aika kun koneet tekevät periaatteessa kaiken mitä ihminenkin paitsi nopeammin niin että joko ihminen tulee olemaan viihdytetty, tai sitten ihminen syventyy itseensä. Tuo viihdytetty tarkoittaa tässä yhteydessä sitä että naama on kiinni jossain ruudussa koko ajan, eli omista aivoista tulee krishnamurtin mukaan dull eli tyhmät/yksinkertaiset/tylsät. 

 

hopi intiaanien ennustus on pitänyt, siinä oli kaikista mäistä koneista, tietokoneista, saasteista yms, sen mukaan meidän on oikeastaan varmaan tässä ajanjaksossa mentävä takaisin tavalliseen elämään vuodenaikojen ja luonnon tahtiseen elämään. Kun taas koneisto puskee vaan enemmän ja enemmän hurjempi keinoja säilyttää sama meno kuin ennenkin siis kuten vaikka raivata metsiä ja tilalle tuhansia tuulivoimaloita ja betonia maahan jne pelkästään Suomen alueelle..Nimim Teeret jo Kuopiosta kadonneet tuulivoimalapuistojen tieltä..

Olin silloin vasta lapsi ja teini, enkä osannut odottaa, että maailma radikaalisti muuttuisi. Ehkä jotain epämääräistä, että lääketiede kehittyisi ja joihinkin tauteihin keksittäisiin parannuskeinoja, ja että avaruuslennoista tulisi arkipäivää ja kuka tahansa lähtisi turistiksi Kuuhun.

Nyt voisin odottaa perustuloa toteutuvaksi, mutta käyneekö sille samoin kuin noille kuumatkahaaveilleni. Toinen olisi fuusioenergian laajamittainen saatavuus. Vaalikausiin pohjautuvassa demokratiassa on kanssa ongelmansa, ehkä siitä tullaan siirtymään kohti jonkinasteista täydennysvaalijärjestelmää.

Oli ennustuksia joo. Mutta ei niitä puitu jatkuvasti, ajateltiin, että sitten joskus ehkä.. oli siitä puhetta että tulee olemaan aika kun ihmiset asuu ahtaasti pääkaupungeissa ja koko muu maa tyhjänä, ja sitten luodaan illuusio ylikansoittumisesta vaikka kyse on siitä että ihmiset ajetaan toimeentulon perässä maiden pääkaupunkeihin/isoihin kaupunkeihin ja niiden liepeille. Ja oli monesta muustakin puhetta vaan ei yleisesti. Yleisesti jos koitti puhua mitä oli kuullut niin hulluksi leimattiin. Ei sinällään sen suhteen ole muuttunut maailma

Mä olin teini 1970-luvulla ja osasin vain haaveilla siitä että Suomi voittaa lätkän maailmanmestaruuden, tai että suomalainen pääsee maailmanmestariksi suuren maailman lajeissa tyyliin Formula 1 tai alppihiihto. Sitä en voinut edes kuvitella että Suomi voittaa Euroviisut! Vielä vähemmin osasin kuvitella että Neuvostoliitto hajoaa.

ei huolen häivää