Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Terapian epäonnistuminen ja sen jälkeinen totaalinen erakoituminen
20.06.2023 |
Eli käytännössä terapeutti alleviivasi ja vahvisti traumat, osin tiedostamattaan ja ammattitaidoltaan puutteellisena (ei traumaterapeutti), osin taas tarkoituksella, silkkaa pahuuttaan. Onko muilla kokemusta epäonnistuneesta terapiasta ja sen jälkeisestä elämästä?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.
En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.
Hyvä että osaat sentään reflektoida itseäsi sen verran, että laitoit "terveen" lainausmerkkeihin.
Laitoin lainausmerkit siksi, että en maallikkona tee omasta tai muiden mielenterveydestä lausuntoja niin kuin monet tässä ketjussa ovat terapeuteistaan tehneet. Kritisoin sitä, että terapeutin toimintaa analysoidaan psykologian ja psykiatrian termein oman asiakaskokemuksen perusteella, en ketjussa esitettyjä kokemuksia sinänsä. Oma mielenterveysongelma ei anna pätevyyttä muiden diagnosointiin.
Nimenomaan väheksyit.
Ja ihminen osaa itse parhaiten arvioida, onko annetusta hoidosta ollut apua. Tilanne voi olla se, että ei ole ollut.
Tuo mitä olet kirjoitellut vahvistaa valta-asetelmaa asiakkaan tai potilaan ja hoitavan tahon välillä. Ihan kuin hoitava taho olisi automaattisesti oikeassa ja tietäisi paremmin valta-asemaan perustuen.
Kokemusta hoidon onnistumisesta on asiakas pätevä arvioimaan mutta terapeutin ammattitaitoa, saati mielenterveyttä ei. Aivan varmasti terapeuteiksi päätyy alalle sopimattomia ihmisiä siinä missä mille tahansa muullekin alalle, mutta ketjun perusteella saa käsityksen, että tämä olisi enemmän sääntö kuin poikkeus.
Päädyt ketjuun, josta et pidä ja yrität vaihtaa sen aihetta? Melko epätoivoista. Jos tämä ketju heikentää ammatillisten itsetuntoasi, kokeile laittaa pystyyn ketju "hyviä terapiakokemuksia" sen sijaan, että valitat täällä.
Nimettömällä kirjoittelulla on näköjään yllättävän iso vaikutus, jos ammatillinen itsetunto on heikko. Mutta ei hätää, ehkä löydät hyvän terapeutin, jonka kanssa työstää asiaa! Eivätkö he olleetkin se iso enemmistö? Siitä vain rohkeasti testaamaan löydätkö joukosta itsellesi sopivan.
Käytöstapojen ja asiallisen keskustelun peräänkuuluttaminen ei ole peruste kyseenalaistaa kirjoittajan mielenterveyttä tai pohtia, kuinka vahva tämän ammatillinen itsetunto on. Ylipäätään henkilöä vastaan hyökkääminen on huonoa käytöstä. Reagoin kyllä vahvasti nähdessäni asiatonta käytöstä, mutta ammatilliseen itsetuntooni tai mielenterveyteeni tämä ei liity. Aivan samoin tuomitsen myös vaikkapa koulu- ja työpaikkakiusaamisen sekä asiakaspalvelijoiden kyykyttämisen.
Kunhan haluat vaientaa keskustelun, koska se ei sinua miellytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Olisiko aloittaja tarvinnut terapiaa, jos armollinen suhtautuminen itseen olisit riittävästi auttanut? Se voi olla traumataustaiselle aika vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Olisiko aloittaja tarvinnut terapiaa, jos armollinen suhtautuminen itseen olisit riittävästi auttanut? Se voi olla traumataustaiselle aika vaikeaa.
Minusta vaatimus armollisuudesta tuntuu vain yhdeltä vaatimukselta muiden joukossa. Maailma ei ylipäätään ole ihmistä kohtaan erityisen armollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.
En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.
Voisiko joskus, edes sen yhden kerran ottaa ihmisen kokemus todesta? Liian vähän puhutaan siitä, että terapia saattaakin olla haitallinen. Joskus terapeutti on sopimaton, ehkä suuntaus on väärä, tai henkilön omat resurssit ei sovi terapiaan. Yhtä kaikki, hänen kokemus on validi, eikä sitä saa mitätöidä.
Noinhan minä juuri kirjoitin, aivan sanatarkasti: "en halua väheksyä heidän [ketjuun kirjoittaneiden] kokemuksiaan". Minusta vain ei tunnu oikealta epäillä terapeutin ammattitaitoa ja mielenterveyttä siksi, että terapia ei toiminut itsellä. Totta kai voi käydä niin, että terapeutin kanssa eivät kemiat kohtaa, terapeutin hyödyntämä suuntaus ei ole sopiva ja niin edelleen, mutta toivon, että tästä aiheesta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta terapeutteja. Uskon, että valtaosa heistä on kuitenkin valinnut ammattinsa eettisesti kestävin perustein ja he oikeasti haluavat hyvää asiakkailleen. Tällainen keskustelu ja pahimmillaan maalittaminen, mitä nykyään epäilemättä tapahtuu, ei ainakaan lisää psykologin ammatin houkuttelevuutta.
No voi kyynel. Ihmisten pitäisi pitää turpansa tukossa huonoista terapiakokemuksista, jottei joku opiskelija pahoita mieltään? Samaa keskustelua käydään muidenkin ammattien osalta ja on käyty jo kauan ennen netin keksimistä.
En kehottanut asiakkaita vaikenemaan huonoista kokemuksistaan. Kirjoitin toivovani, että asiasta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta yksittäisiä terapeutteja tai leimaamatta koko ammattikuntaa. On eri asia sanoa, että terapia ei toiminut minulle, koska terapeutin valitsema lähestymistapa ei ollut sopiva tai että henkilökemiat eivät terapeutin kanssa kohdanneet, kuin haukkua terapeutti ammattitaidottomaksi, vallanhaluiseksi narsistiksi.
Se, että muidenkin ammattiryhmien edustajia haukutaan, ei ole mikään puolustus. Omalla alallani viimeisimmän kyselyn mukaan 60 % ammatinharjoittajista on harkinnut alan vaihtoa ja työntekijöistä alkaa joillain alueilla olla pulaa. Yksi syy työn houkuttelevuuden nopeaan heikkenemiseen on pelko kohtuuttomasta asiakaspalautteesta ja maalittamisesta. Voit varmasti kuvitella, miltä tuntuu, kun saa viestejä, joissa haukutaan ammattitaito, tai näkee somessa tämän aloituksen kaltaisia kirjoituksia niin, että työntekijä on mainittu nimeltä.
Tässä ketjussa ei ole mainittu ketään nimeltä, mutta silti tulet tänne syyllistämään ihmisiä vaikeiden kokemustensa jakamisesta.
Tee rikosilmoitus, jos koet tämän ketjun loukkaavan ammattikunniaasi.
Tässä ketjussa ei ole mainittu ketään nimeltä, mutta ketju osaltaan normalisoi epätervettä keskustelukulttuuria, lietsoo kaunaa terapeutteja kohtaan ja kannustaa vastaavanlaiseen viestintään myös muilla alustoilla. Vaikka olisikin mielenterveysongelmia, voi silti odottaa, että toimitaan normaalien käytöstapojen mukaisesti. Muiden haukkuminen ja kiusaaminen eivät kuulu näihin. Moni mielenterveysongelmista kärsivä on varmasti kohdannut epäasiallista käytöstä ja tietää, miltä se tuntuu, joten tästäkin näkökulmasta voisi yrittää muistaa, että terapeutit ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Korostan, että vaikeista kokemuksista voi ja on tarpeen puhua, mutta tämä periaate ei ole mikään puolustus ketjun suurelta osin törkeälle kielenkäytölle.
Tuo lause "vaikka olisikin mielenterveysongelmia" paljastaa että asenteessasi on vikaa. Hoitavan tahon kritisoiminen on kiellettyä, syy ongelmiin on asiakkaassa ja hänen mielenterveysongelmissaan. Kukaan ei ole täällä haukkunut ja kiusannut. Tämä ketju selvästi triggeröi sinussa jotain ja siksi ylireagoit. Edustatko itse jotain auttavaa tahoa etkä kestä sitä että "auttajan varjoa" käsitellään koska et tiedosta sitä itsessäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Ihmisiä kyllä, mutta tässä roolissa ammattilaisia. Heillä on ammattilaisen vastuu, myös siinä kohtaa, että on kanttia myöntää ettei oma ammattitaito riitä. Tai että asiakas voi huonosti, eikä löydy työkaluja auttaa; etsitään apua muualta.
Minä syytän osittain itseäni totaalisesta epäonnistumisesta terapiassa. Olin niin hajalla sinne mennessäni, että ajattelin lähes minkä tahansa nimellisenkin avun helpottavan oloani. Jo alussa muistan syvästi masentuneiden aivojeni reagoineen tiettyihin juttuihin: lähes naiveihin tulkintoihin ja ratkaisuehdotuksiin, hörhövivahteisiin, vaikka terapeutti olikin ihan laillistettu ammattilainen, myöhästelyyn, dominointiin. Myönnän etten jaksanut, annoin näiden mennä ohi - Iso Virhe. Tästä kasvoi vuosien saatossa järkyttävä soppa, jossa taannuin huomiota ja hyväksyntää hakevaksi lapseksi. Ja tällaisena, onnellisena palvojana terapeutti minut halusi. Näin me jatkoimme yhä syvenevää roolileikkiä ja teatteria, huolimatta sen toimimattomuudesta, epärealistisuudesta ja sairastuttaviudesta. En jaksa edes analysoida enempää, oksettaa koko kuvio niin paljon.
Outoa on terapia. Lieneekö lopulta hyötyä. Ennen oli sydänystävät ja konkreettinen toiminta. Nyt pitää puhumisesta jonkun ns asiantuntijan kanssa maksaa maltaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Ihmisiä kyllä, mutta tässä roolissa ammattilaisia. Heillä on ammattilaisen vastuu, myös siinä kohtaa, että on kanttia myöntää ettei oma ammattitaito riitä. Tai että asiakas voi huonosti, eikä löydy työkaluja auttaa; etsitään apua muualta.
Minä syytän osittain itseäni totaalisesta epäonnistumisesta terapiassa. Olin niin hajalla sinne mennessäni, että ajattelin lähes minkä tahansa nimellisenkin avun helpottavan oloani. Jo alussa muistan syvästi masentuneiden aivojeni reagoineen tiettyihin juttuihin: lähes naiveihin tulkintoihin ja ratkaisuehdotuksiin, hörhövivahteisiin, vaikka terapeutti olikin ihan laillistettu ammattilainen, myöhästelyyn, dominointiin. Myönnän etten jaksanut, annoin näiden mennä ohi - Iso Virhe. Tästä kasvoi vuosien saatossa järkyttävä soppa, jossa taannuin huomiota ja hyväksyntää hakevaksi lapseksi. Ja tällaisena, onnellisena palvojana terapeutti minut halusi. Näin me jatkoimme yhä syvenevää roolileikkiä ja teatteria, huolimatta sen toimimattomuudesta, epärealistisuudesta ja sairastuttaviudesta. En jaksa edes analysoida enempää, oksettaa koko kuvio niin paljon.
Edit: haluan vielä lisätä, että toivon teille kaikille tosi paljon voimia, vaikka en osaakaan neuvoa tai auttaa mitenkään. Olen itse jonkinlaisessa kokovartaloumpisolmussa itsesi kanssa, enkä usko selviäväni tästä enää. Jollakin tasolla hyväksyn tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Ihmisiä kyllä, mutta tässä roolissa ammattilaisia. Heillä on ammattilaisen vastuu, myös siinä kohtaa, että on kanttia myöntää ettei oma ammattitaito riitä. Tai että asiakas voi huonosti, eikä löydy työkaluja auttaa; etsitään apua muualta.
Minä syytän osittain itseäni totaalisesta epäonnistumisesta terapiassa. Olin niin hajalla sinne mennessäni, että ajattelin lähes minkä tahansa nimellisenkin avun helpottavan oloani. Jo alussa muistan syvästi masentuneiden aivojeni reagoineen tiettyihin juttuihin: lähes naiveihin tulkintoihin ja ratkaisuehdotuksiin, hörhövivahteisiin, vaikka terapeutti olikin ihan laillistettu ammattilainen, myöhästelyyn, dominointiin. Myönnän etten jaksanut, annoin näiden mennä ohi - Iso Virhe. Tästä kasvoi vuosien saatossa järkyttävä soppa, jossa taannuin huomiota ja hyväksyntää hakevaksi lapseksi. Ja tällaisena, onnellisena palvojana terapeutti minut halusi. Näin me jatkoimme yhä syvenevää roolileikkiä ja teatteria, huolimatta sen toimimattomuudesta, epärealistisuudesta ja sairastuttaviudesta. En jaksa edes analysoida enempää, oksettaa koko kuvio niin paljon.
Edit: haluan vielä lisätä, että toivon teille kaikille tosi paljon voimia, vaikka en osaakaan neuvoa tai auttaa mitenkään. Olen itse jonkinlaisessa kokovartaloumpisolmussa itsesi kanssa, enkä usko selviäväni tästä enää. Jollakin tasolla hyväksyn tilanteen.
Toivottavasti jossain vaiheessa helpottaisi. Voimia sinulle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Ihmisiä kyllä, mutta tässä roolissa ammattilaisia. Heillä on ammattilaisen vastuu, myös siinä kohtaa, että on kanttia myöntää ettei oma ammattitaito riitä. Tai että asiakas voi huonosti, eikä löydy työkaluja auttaa; etsitään apua muualta.
Minä syytän osittain itseäni totaalisesta epäonnistumisesta terapiassa. Olin niin hajalla sinne mennessäni, että ajattelin lähes minkä tahansa nimellisenkin avun helpottavan oloani. Jo alussa muistan syvästi masentuneiden aivojeni reagoineen tiettyihin juttuihin: lähes naiveihin tulkintoihin ja ratkaisuehdotuksiin, hörhövivahteisiin, vaikka terapeutti olikin ihan laillistettu ammattilainen, myöhästelyyn, dominointiin. Myönnän etten jaksanut, annoin näiden mennä ohi - Iso Virhe. Tästä kasvoi vuosien saatossa järkyttävä soppa, jossa taannuin huomiota ja hyväksyntää hakevaksi lapseksi. Ja tällaisena, onnellisena palvojana terapeutti minut halusi. Näin me jatkoimme yhä syvenevää roolileikkiä ja teatteria, huolimatta sen toimimattomuudesta, epärealistisuudesta ja sairastuttaviudesta. En jaksa edes analysoida enempää, oksettaa koko kuvio niin paljon.
Tunnistan tuon, että kun vointi on heikko, sitä takertuu edes johonkin saatavilla olevaan apuun. Terapeutti voi käyttäytyä jopa traumatisoivasti, mutta jos muutakaan apua ei ole tarjolla, epäkohdilta saattaa yrittää vain sulkea silmänsä.
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Yhtä hyvin voi sitten jutella tavan ihmisille? Odotan kyllä terapeutilta hieman korkeatasoisempaa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Yhtä hyvin voi sitten jutella tavan ihmisille? Odotan kyllä terapeutilta hieman korkeatasoisempaa apua.
Ehdottomasti! Erityisesti kärsivällisyyttä edetä terapiassa asiakkaalle sopivaan tahtiin. Hoputtamalla ei synny hyviä tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Yhtä hyvin voi sitten jutella tavan ihmisille? Odotan kyllä terapeutilta hieman korkeatasoisempaa apua.
Ehdottomasti! Erityisesti kärsivällisyyttä edetä terapiassa asiakkaalle sopivaan tahtiin. Hoputtamalla ei synny hyviä tuloksia.
Terapeutin pitäisi nähdä terapia ensisijaisesti yhteistyönä asiakkaan kanssa, ei omien visioidensa toteuttamisen välineenä. Kampaajakaan ei leikkaa pitkiä kiharoita toivovalle asiakkaalle lyhyttä siiliä ja totea lopuksi, ettei asiakas ymmärrä omaa parastaan, jos lopputulokseen ollaan pettyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Yhtä hyvin voi sitten jutella tavan ihmisille? Odotan kyllä terapeutilta hieman korkeatasoisempaa apua.
Ehdottomasti! Erityisesti kärsivällisyyttä edetä terapiassa asiakkaalle sopivaan tahtiin. Hoputtamalla ei synny hyviä tuloksia.
Terapeutin pitäisi nähdä terapia ensisijaisesti yhteistyönä asiakkaan kanssa, ei omien visioidensa toteuttamisen välineenä. Kampaajakaan ei leikkaa pitkiä kiharoita toivovalle asiakkaalle lyhyttä siiliä ja totea lopuksi, ettei asiakas ymmärrä omaa parastaan, jos lopputulokseen ollaan pettyneitä.
Huono vertaus. Kampaajan työ on asiakaspalvelutyötä, jossa asiakas on aina oikeassa - myös silloin, kun ei ole. Psykologin työtä tehdään aivan eri lähtökohdista käsin. Psykologi, samoin kuin vaikka sosiaalityöntekijä tai poliisi, joutuu tekemään joskus päätöksiä ja sanomaan asioita, jotka eivät asiakasta miellytä. Jos haluaa terapiaa ajatuksella, että terapeutti sanoo vain niitä asioita, joita asiakas haluaa kuulla ja joista hänelle tulee hyvä fiilis, voi hakeutua enkelienergia- tai yksisarvishoitoon. Tämä juuri on lääketieteen ja uskomushoidon välinen ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Yhtä hyvin voi sitten jutella tavan ihmisille? Odotan kyllä terapeutilta hieman korkeatasoisempaa apua.
Ehdottomasti! Erityisesti kärsivällisyyttä edetä terapiassa asiakkaalle sopivaan tahtiin. Hoputtamalla ei synny hyviä tuloksia.
Terapeutin pitäisi nähdä terapia ensisijaisesti yhteistyönä asiakkaan kanssa, ei omien visioidensa toteuttamisen välineenä. Kampaajakaan ei leikkaa pitkiä kiharoita toivovalle asiakkaalle lyhyttä siiliä ja totea lopuksi, ettei asiakas ymmärrä omaa parastaan, jos lopputulokseen ollaan pettyneitä.
Huono vertaus. Kampaajan työ on asiakaspalvelutyötä, jossa asiakas on aina oikeassa - myös silloin, kun ei ole. Psykologin työtä tehdään aivan eri lähtökohdista käsin. Psykologi, samoin kuin vaikka sosiaalityöntekijä tai poliisi, joutuu tekemään joskus päätöksiä ja sanomaan asioita, jotka eivät asiakasta miellytä. Jos haluaa terapiaa ajatuksella, että terapeutti sanoo vain niitä asioita, joita asiakas haluaa kuulla ja joista hänelle tulee hyvä fiilis, voi hakeutua enkelienergia- tai yksisarvishoitoon. Tämä juuri on lääketieteen ja uskomushoidon välinen ero.
Ei asiakas ole aina oikeassa, mutta eivät ole myös nuo mainitsemasi ammattikunnat. Ja epämiellyttävä totuus on eri asia, kuin virhe tai puutteet toiminnassa. Kaikkia näistä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Yhtä hyvin voi sitten jutella tavan ihmisille? Odotan kyllä terapeutilta hieman korkeatasoisempaa apua.
Ehdottomasti! Erityisesti kärsivällisyyttä edetä terapiassa asiakkaalle sopivaan tahtiin. Hoputtamalla ei synny hyviä tuloksia.
Terapeutin pitäisi nähdä terapia ensisijaisesti yhteistyönä asiakkaan kanssa, ei omien visioidensa toteuttamisen välineenä. Kampaajakaan ei leikkaa pitkiä kiharoita toivovalle asiakkaalle lyhyttä siiliä ja totea lopuksi, ettei asiakas ymmärrä omaa parastaan, jos lopputulokseen ollaan pettyneitä.
Huono vertaus. Kampaajan työ on asiakaspalvelutyötä, jossa asiakas on aina oikeassa - myös silloin, kun ei ole. Psykologin työtä tehdään aivan eri lähtökohdista käsin. Psykologi, samoin kuin vaikka sosiaalityöntekijä tai poliisi, joutuu tekemään joskus päätöksiä ja sanomaan asioita, jotka eivät asiakasta miellytä. Jos haluaa terapiaa ajatuksella, että terapeutti sanoo vain niitä asioita, joita asiakas haluaa kuulla ja joista hänelle tulee hyvä fiilis, voi hakeutua enkelienergia- tai yksisarvishoitoon. Tämä juuri on lääketieteen ja uskomushoidon välinen ero.
Miten saat edistystä pakottamalla? Jos potilas menee terapiassa lukkoon, ei edistystä tapahdu. Terapeutin ammattitaitoa olisi pienin askelin saada kehitystä eteenpäin niin, että potilas on valmis osallistumaan yhteistyössä muutokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Yhtä hyvin voi sitten jutella tavan ihmisille? Odotan kyllä terapeutilta hieman korkeatasoisempaa apua.
Ehdottomasti! Erityisesti kärsivällisyyttä edetä terapiassa asiakkaalle sopivaan tahtiin. Hoputtamalla ei synny hyviä tuloksia.
Terapeutin pitäisi nähdä terapia ensisijaisesti yhteistyönä asiakkaan kanssa, ei omien visioidensa toteuttamisen välineenä. Kampaajakaan ei leikkaa pitkiä kiharoita toivovalle asiakkaalle lyhyttä siiliä ja totea lopuksi, ettei asiakas ymmärrä omaa parastaan, jos lopputulokseen ollaan pettyneitä.
Huono vertaus. Kampaajan työ on asiakaspalvelutyötä, jossa asiakas on aina oikeassa - myös silloin, kun ei ole. Psykologin työtä tehdään aivan eri lähtökohdista käsin. Psykologi, samoin kuin vaikka sosiaalityöntekijä tai poliisi, joutuu tekemään joskus päätöksiä ja sanomaan asioita, jotka eivät asiakasta miellytä. Jos haluaa terapiaa ajatuksella, että terapeutti sanoo vain niitä asioita, joita asiakas haluaa kuulla ja joista hänelle tulee hyvä fiilis, voi hakeutua enkelienergia- tai yksisarvishoitoon. Tämä juuri on lääketieteen ja uskomushoidon välinen ero.
Kenen elämästä on kyse, potilaan vai terapeutin? Terapeutti ei ole potilaan elämän kokemusasiantuntija. Itse asiassa, monella terapeutilla tuntuvat menevät potilaat keskenään sekaisin. Siksi samoja asioita joutuu käynneillä toisinaan kertomaan moneen kertaan ja käyntikirjaukset voivat olla virheellisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutitkin on vaan tavan ihmisiä. Ole armollinen itsellesi niin toivut.
Yhtä hyvin voi sitten jutella tavan ihmisille? Odotan kyllä terapeutilta hieman korkeatasoisempaa apua.
Ehdottomasti! Erityisesti kärsivällisyyttä edetä terapiassa asiakkaalle sopivaan tahtiin. Hoputtamalla ei synny hyviä tuloksia.
Terapeutin pitäisi nähdä terapia ensisijaisesti yhteistyönä asiakkaan kanssa, ei omien visioidensa toteuttamisen välineenä. Kampaajakaan ei leikkaa pitkiä kiharoita toivovalle asiakkaalle lyhyttä siiliä ja totea lopuksi, ettei asiakas ymmärrä omaa parastaan, jos lopputulokseen ollaan pettyneitä.
Huono vertaus. Kampaajan työ on asiakaspalvelutyötä, jossa asiakas on aina oikeassa - myös silloin, kun ei ole. Psykologin työtä tehdään aivan eri lähtökohdista käsin. Psykologi, samoin kuin vaikka sosiaalityöntekijä tai poliisi, joutuu tekemään joskus päätöksiä ja sanomaan asioita, jotka eivät asiakasta miellytä. Jos haluaa terapiaa ajatuksella, että terapeutti sanoo vain niitä asioita, joita asiakas haluaa kuulla ja joista hänelle tulee hyvä fiilis, voi hakeutua enkelienergia- tai yksisarvishoitoon. Tämä juuri on lääketieteen ja uskomushoidon välinen ero.
Kenen elämästä on kyse, potilaan vai terapeutin? Terapeutti ei ole potilaan elämän kokemusasiantuntija. Itse asiassa, monella terapeutilla tuntuvat menevät potilaat keskenään sekaisin. Siksi samoja asioita joutuu käynneillä toisinaan kertomaan moneen kertaan ja käyntikirjaukset voivat olla virheellisiä.
Terapeutti voi tietysti pitää potilaan kertomia tulkintoja tilanteista virheellisinä, mutta itse on potilaansa hyväksynyt. Ammattitaidon työssä pitäisi riittää siihen, että osaa toimia myös psyykkisesti oireilevien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.
En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.
Voisiko joskus, edes sen yhden kerran ottaa ihmisen kokemus todesta? Liian vähän puhutaan siitä, että terapia saattaakin olla haitallinen. Joskus terapeutti on sopimaton, ehkä suuntaus on väärä, tai henkilön omat resurssit ei sovi terapiaan. Yhtä kaikki, hänen kokemus on validi, eikä sitä saa mitätöidä.
Noinhan minä juuri kirjoitin, aivan sanatarkasti: "en halua väheksyä heidän [ketjuun kirjoittaneiden] kokemuksiaan". Minusta vain ei tunnu oikealta epäillä terapeutin ammattitaitoa ja mielenterveyttä siksi, että terapia ei toiminut itsellä. Totta kai voi käydä niin, että terapeutin kanssa eivät kemiat kohtaa, terapeutin hyödyntämä suuntaus ei ole sopiva ja niin edelleen, mutta toivon, että tästä aiheesta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta terapeutteja. Uskon, että valtaosa heistä on kuitenkin valinnut ammattinsa eettisesti kestävin perustein ja he oikeasti haluavat hyvää asiakkailleen. Tällainen keskustelu ja pahimmillaan maalittaminen, mitä nykyään epäilemättä tapahtuu, ei ainakaan lisää psykologin ammatin houkuttelevuutta.
No voi kyynel. Ihmisten pitäisi pitää turpansa tukossa huonoista terapiakokemuksista, jottei joku opiskelija pahoita mieltään? Samaa keskustelua käydään muidenkin ammattien osalta ja on käyty jo kauan ennen netin keksimistä.
En kehottanut asiakkaita vaikenemaan huonoista kokemuksistaan. Kirjoitin toivovani, että asiasta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta yksittäisiä terapeutteja tai leimaamatta koko ammattikuntaa. On eri asia sanoa, että terapia ei toiminut minulle, koska terapeutin valitsema lähestymistapa ei ollut sopiva tai että henkilökemiat eivät terapeutin kanssa kohdanneet, kuin haukkua terapeutti ammattitaidottomaksi, vallanhaluiseksi narsistiksi.
Se, että muidenkin ammattiryhmien edustajia haukutaan, ei ole mikään puolustus. Omalla alallani viimeisimmän kyselyn mukaan 60 % ammatinharjoittajista on harkinnut alan vaihtoa ja työntekijöistä alkaa joillain alueilla olla pulaa. Yksi syy työn houkuttelevuuden nopeaan heikkenemiseen on pelko kohtuuttomasta asiakaspalautteesta ja maalittamisesta. Voit varmasti kuvitella, miltä tuntuu, kun saa viestejä, joissa haukutaan ammattitaito, tai näkee somessa tämän aloituksen kaltaisia kirjoituksia niin, että työntekijä on mainittu nimeltä.
Tässä ketjussa ei ole mainittu ketään nimeltä, mutta silti tulet tänne syyllistämään ihmisiä vaikeiden kokemustensa jakamisesta.
Tee rikosilmoitus, jos koet tämän ketjun loukkaavan ammattikunniaasi.
Tässä ketjussa ei ole mainittu ketään nimeltä, mutta ketju osaltaan normalisoi epätervettä keskustelukulttuuria, lietsoo kaunaa terapeutteja kohtaan ja kannustaa vastaavanlaiseen viestintään myös muilla alustoilla. Vaikka olisikin mielenterveysongelmia, voi silti odottaa, että toimitaan normaalien käytöstapojen mukaisesti. Muiden haukkuminen ja kiusaaminen eivät kuulu näihin. Moni mielenterveysongelmista kärsivä on varmasti kohdannut epäasiallista käytöstä ja tietää, miltä se tuntuu, joten tästäkin näkökulmasta voisi yrittää muistaa, että terapeutit ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Korostan, että vaikeista kokemuksista voi ja on tarpeen puhua, mutta tämä periaate ei ole mikään puolustus ketjun suurelta osin törkeälle kielenkäytölle.
ä
Joku terapeutti siellä veti herneet nenukkiin ja suuttui nyt kun ammatikuntaansa kehdataan arvostella :D
Vai miksi muuten haluaisi tukahduttaa keskustelun...
Alue: Aihe vapaa
Käytöstapojen ja asiallisen keskustelun peräänkuuluttaminen ei ole peruste kyseenalaistaa kirjoittajan mielenterveyttä tai pohtia, kuinka vahva tämän ammatillinen itsetunto on. Ylipäätään henkilöä vastaan hyökkääminen on huonoa käytöstä. Reagoin kyllä vahvasti nähdessäni asiatonta käytöstä, mutta ammatilliseen itsetuntooni tai mielenterveyteeni tämä ei liity. Aivan samoin tuomitsen myös vaikkapa koulu- ja työpaikkakiusaamisen sekä asiakaspalvelijoiden kyykyttämisen.