Terapian epäonnistuminen ja sen jälkeinen totaalinen erakoituminen

Kokeileppa jotain hömppäterapiaa, kynttilä korvaan ja taskulampulla toiseen, suitsukkeita poltellen tutkitte horoskooppeja, jossain joogasolmussa ja hoette jotain mandraa.

Olisi hyvä jos olisi joku kenen kanssa keskustella myös terapiasta tällaisia tapauksia varten, että osaa tarvittaessa lopettaa ja vaihtaa terapeuttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Voisiko joskus, edes sen yhden kerran ottaa ihmisen kokemus todesta? Liian vähän puhutaan siitä, että terapia saattaakin olla haitallinen. Joskus terapeutti on sopimaton, ehkä suuntaus on väärä, tai henkilön omat resurssit ei sovi terapiaan. Yhtä kaikki, hänen kokemus on validi, eikä sitä saa mitätöidä.

Noinhan minä juuri kirjoitin, aivan sanatarkasti: "en halua väheksyä heidän [ketjuun kirjoittaneiden] kokemuksiaan". Minusta vain ei tunnu oikealta epäillä terapeutin ammattitaitoa ja mielenterveyttä siksi, että terapia ei toiminut itsellä. Totta kai voi käydä niin, että terapeutin kanssa eivät kemiat kohtaa, terapeutin hyödyntämä suuntaus ei ole sopiva ja niin edelleen, mutta toivon, että tästä aiheesta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta terapeutteja. Uskon, että valtaosa heistä on kuitenkin valinnut ammattinsa eettisesti kestävin perustein ja he oikeasti haluavat hyvää asiakkailleen. Tällainen keskustelu ja pahimmillaan maalittaminen, mitä nykyään epäilemättä tapahtuu, ei ainakaan lisää psykologin ammatin houkuttelevuutta.

No voi kyynel. Ihmisten pitäisi pitää turpansa tukossa huonoista terapiakokemuksista, jottei joku opiskelija pahoita mieltään? Samaa keskustelua käydään muidenkin ammattien osalta ja on käyty jo kauan ennen netin keksimistä.

En kehottanut asiakkaita vaikenemaan huonoista kokemuksistaan. Kirjoitin toivovani, että asiasta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta yksittäisiä terapeutteja tai leimaamatta koko ammattikuntaa. On eri asia sanoa, että terapia ei toiminut minulle, koska terapeutin valitsema lähestymistapa ei ollut sopiva tai että henkilökemiat eivät terapeutin kanssa kohdanneet, kuin haukkua terapeutti ammattitaidottomaksi, vallanhaluiseksi narsistiksi.

Se, että muidenkin ammattiryhmien edustajia haukutaan, ei ole mikään puolustus. Omalla alallani viimeisimmän kyselyn mukaan 60 % ammatinharjoittajista on harkinnut alan vaihtoa ja työntekijöistä alkaa joillain alueilla olla pulaa. Yksi syy työn houkuttelevuuden nopeaan heikkenemiseen on pelko kohtuuttomasta asiakaspalautteesta ja maalittamisesta. Voit varmasti kuvitella, miltä tuntuu, kun saa viestejä, joissa haukutaan ammattitaito, tai näkee somessa tämän aloituksen kaltaisia kirjoituksia niin, että työntekijä on mainittu nimeltä.

Itseni traumatisoi psykodynaaminen terapia. Suuntaus oli vääränlainen ja henkilökemiat eivät pidemmän päälle toimineet (vaikka alussa vaikuttikin siltä) joten terapia keskeytyi ja nyt olen pysyvällä eläkkeellä :/

Vatsta myöhemmin ymmärsin että dialektisesta käyttäytymisterapiasta olisi ollut enemmän apua varmastikin (minulla on epävakaa persoonallisuus joka on diagnosoitu "sekamuotoiseksi persoonallisuushäiriöksi")

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Voisiko joskus, edes sen yhden kerran ottaa ihmisen kokemus todesta? Liian vähän puhutaan siitä, että terapia saattaakin olla haitallinen. Joskus terapeutti on sopimaton, ehkä suuntaus on väärä, tai henkilön omat resurssit ei sovi terapiaan. Yhtä kaikki, hänen kokemus on validi, eikä sitä saa mitätöidä.

Noinhan minä juuri kirjoitin, aivan sanatarkasti: "en halua väheksyä heidän [ketjuun kirjoittaneiden] kokemuksiaan". Minusta vain ei tunnu oikealta epäillä terapeutin ammattitaitoa ja mielenterveyttä siksi, että terapia ei toiminut itsellä. Totta kai voi käydä niin, että terapeutin kanssa eivät kemiat kohtaa, terapeutin hyödyntämä suuntaus ei ole sopiva ja niin edelleen, mutta toivon, että tästä aiheesta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta terapeutteja. Uskon, että valtaosa heistä on kuitenkin valinnut ammattinsa eettisesti kestävin perustein ja he oikeasti haluavat hyvää asiakkailleen. Tällainen keskustelu ja pahimmillaan maalittaminen, mitä nykyään epäilemättä tapahtuu, ei ainakaan lisää psykologin ammatin houkuttelevuutta.

No voi kyynel. Ihmisten pitäisi pitää turpansa tukossa huonoista terapiakokemuksista, jottei joku opiskelija pahoita mieltään? Samaa keskustelua käydään muidenkin ammattien osalta ja on käyty jo kauan ennen netin keksimistä.

En kehottanut asiakkaita vaikenemaan huonoista kokemuksistaan. Kirjoitin toivovani, että asiasta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta yksittäisiä terapeutteja tai leimaamatta koko ammattikuntaa. On eri asia sanoa, että terapia ei toiminut minulle, koska terapeutin valitsema lähestymistapa ei ollut sopiva tai että henkilökemiat eivät terapeutin kanssa kohdanneet, kuin haukkua terapeutti ammattitaidottomaksi, vallanhaluiseksi narsistiksi.

Se, että muidenkin ammattiryhmien edustajia haukutaan, ei ole mikään puolustus. Omalla alallani viimeisimmän kyselyn mukaan 60 % ammatinharjoittajista on harkinnut alan vaihtoa ja työntekijöistä alkaa joillain alueilla olla pulaa. Yksi syy työn houkuttelevuuden nopeaan heikkenemiseen on pelko kohtuuttomasta asiakaspalautteesta ja maalittamisesta. Voit varmasti kuvitella, miltä tuntuu, kun saa viestejä, joissa haukutaan ammattitaito, tai näkee somessa tämän aloituksen kaltaisia kirjoituksia niin, että työntekijä on mainittu nimeltä.

Tässä ketjussa ei ole mainittu ketään nimeltä, mutta silti tulet tänne syyllistämään ihmisiä vaikeiden kokemustensa jakamisesta.

Tee rikosilmoitus, jos koet tämän ketjun loukkaavan ammattikunniaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Voisiko joskus, edes sen yhden kerran ottaa ihmisen kokemus todesta? Liian vähän puhutaan siitä, että terapia saattaakin olla haitallinen. Joskus terapeutti on sopimaton, ehkä suuntaus on väärä, tai henkilön omat resurssit ei sovi terapiaan. Yhtä kaikki, hänen kokemus on validi, eikä sitä saa mitätöidä.

Noinhan minä juuri kirjoitin, aivan sanatarkasti: "en halua väheksyä heidän [ketjuun kirjoittaneiden] kokemuksiaan". Minusta vain ei tunnu oikealta epäillä terapeutin ammattitaitoa ja mielenterveyttä siksi, että terapia ei toiminut itsellä. Totta kai voi käydä niin, että terapeutin kanssa eivät kemiat kohtaa, terapeutin hyödyntämä suuntaus ei ole sopiva ja niin edelleen, mutta toivon, että tästä aiheesta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta terapeutteja. Uskon, että valtaosa heistä on kuitenkin valinnut ammattinsa eettisesti kestävin perustein ja he oikeasti haluavat hyvää asiakkailleen. Tällainen keskustelu ja pahimmillaan maalittaminen, mitä nykyään epäilemättä tapahtuu, ei ainakaan lisää psykologin ammatin houkuttelevuutta.

No voi kyynel. Ihmisten pitäisi pitää turpansa tukossa huonoista terapiakokemuksista, jottei joku opiskelija pahoita mieltään? Samaa keskustelua käydään muidenkin ammattien osalta ja on käyty jo kauan ennen netin keksimistä.

En kehottanut asiakkaita vaikenemaan huonoista kokemuksistaan. Kirjoitin toivovani, että asiasta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta yksittäisiä terapeutteja tai leimaamatta koko ammattikuntaa. On eri asia sanoa, että terapia ei toiminut minulle, koska terapeutin valitsema lähestymistapa ei ollut sopiva tai että henkilökemiat eivät terapeutin kanssa kohdanneet, kuin haukkua terapeutti ammattitaidottomaksi, vallanhaluiseksi narsistiksi.

Se, että muidenkin ammattiryhmien edustajia haukutaan, ei ole mikään puolustus. Omalla alallani viimeisimmän kyselyn mukaan 60 % ammatinharjoittajista on harkinnut alan vaihtoa ja työntekijöistä alkaa joillain alueilla olla pulaa. Yksi syy työn houkuttelevuuden nopeaan heikkenemiseen on pelko kohtuuttomasta asiakaspalautteesta ja maalittamisesta. Voit varmasti kuvitella, miltä tuntuu, kun saa viestejä, joissa haukutaan ammattitaito, tai näkee somessa tämän aloituksen kaltaisia kirjoituksia niin, että työntekijä on mainittu nimeltä.

Jos tällainen ketju tulee vastaan, jossa sinut nimeltä mainitaan, on toden totta aika vaihtaa alaa! Näetkö sinä ollenkaan kuinka sokea olet - ja haluat olla - alan varjopuolille? Ihan todella outo asenne!

Nyt on kulunut vuosia siitä kun lopetin terapian, mutta on ollut todella vaikeaa myöntää itselle, että se terapia epäonnistui. Toki tuli käsiteltyä muutamia pahoja asioita läpi eli sanotaanko näin, että 30% onnistui, mutta 70% epäonnistui. Jos luvut olisi toisinpäin, niin sitten terapia olisi onnistunut (ei siis tartte olla mitään 100% onnistumista, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan).

Terapeutti ei ollut täysin sopiva ja jossain kohtaa huomasin, että terapeutilla meni myös motivaatio kuunnella ja auttaa. Mutta kumpikaan meistä ei osannut viheltää peliä poikki.

Siihen aikoihin minulla oli suuria vaikeuksia löytää terapeuttia, joten tyydyin siihen, mitä silloin sain.

En halua lähteä ns. uhriutumaan tästä asiasta, mutta noiden terapiavuosien takia on ollut todella suuri kynnys lähteä hakemaan uudestaan apua. Terapiaan hakeutuminen on edelleen uskomattoman raskas ja pitkä prosessi. Potilaana (anteeksi, ASIAKKAANA) sinut edelleen jätetään yksin kun etsit terapeuttia. Omin voimin se pitäisi etsiä. Se myös vaatii rahaa. Jokainen käynti maksaa. Eli jos etsit terapeuttia ja olet käynyt jo viiden eri terapeutin luona "haastattelussa", niin rahaa on jo palanut paljon.

Saako tästä räpellyksestäni mitään selvää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Voisiko joskus, edes sen yhden kerran ottaa ihmisen kokemus todesta? Liian vähän puhutaan siitä, että terapia saattaakin olla haitallinen. Joskus terapeutti on sopimaton, ehkä suuntaus on väärä, tai henkilön omat resurssit ei sovi terapiaan. Yhtä kaikki, hänen kokemus on validi, eikä sitä saa mitätöidä.

Noinhan minä juuri kirjoitin, aivan sanatarkasti: "en halua väheksyä heidän [ketjuun kirjoittaneiden] kokemuksiaan". Minusta vain ei tunnu oikealta epäillä terapeutin ammattitaitoa ja mielenterveyttä siksi, että terapia ei toiminut itsellä. Totta kai voi käydä niin, että terapeutin kanssa eivät kemiat kohtaa, terapeutin hyödyntämä suuntaus ei ole sopiva ja niin edelleen, mutta toivon, että tästä aiheesta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta terapeutteja. Uskon, että valtaosa heistä on kuitenkin valinnut ammattinsa eettisesti kestävin perustein ja he oikeasti haluavat hyvää asiakkailleen. Tällainen keskustelu ja pahimmillaan maalittaminen, mitä nykyään epäilemättä tapahtuu, ei ainakaan lisää psykologin ammatin houkuttelevuutta.

No voi kyynel. Ihmisten pitäisi pitää turpansa tukossa huonoista terapiakokemuksista, jottei joku opiskelija pahoita mieltään? Samaa keskustelua käydään muidenkin ammattien osalta ja on käyty jo kauan ennen netin keksimistä.

En kehottanut asiakkaita vaikenemaan huonoista kokemuksistaan. Kirjoitin toivovani, että asiasta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta yksittäisiä terapeutteja tai leimaamatta koko ammattikuntaa. On eri asia sanoa, että terapia ei toiminut minulle, koska terapeutin valitsema lähestymistapa ei ollut sopiva tai että henkilökemiat eivät terapeutin kanssa kohdanneet, kuin haukkua terapeutti ammattitaidottomaksi, vallanhaluiseksi narsistiksi.

Se, että muidenkin ammattiryhmien edustajia haukutaan, ei ole mikään puolustus. Omalla alallani viimeisimmän kyselyn mukaan 60 % ammatinharjoittajista on harkinnut alan vaihtoa ja työntekijöistä alkaa joillain alueilla olla pulaa. Yksi syy työn houkuttelevuuden nopeaan heikkenemiseen on pelko kohtuuttomasta asiakaspalautteesta ja maalittamisesta. Voit varmasti kuvitella, miltä tuntuu, kun saa viestejä, joissa haukutaan ammattitaito, tai näkee somessa tämän aloituksen kaltaisia kirjoituksia niin, että työntekijä on mainittu nimeltä.

Tässä ketjussa ei ole mainittu ketään nimeltä, mutta silti tulet tänne syyllistämään ihmisiä vaikeiden kokemustensa jakamisesta.

Tee rikosilmoitus, jos koet tämän ketjun loukkaavan ammattikunniaasi.

Pidän melko todennäköisenä sitä, että terapeutit omissa saunailloissaan aika ikävästi analysoivat asiakkaitaan, vaikka virallisesti sellaista ei tietenkään tapahdu. Asiakkailla ei vastaavaan vertaistukeen yleensä ole tilaisuutta, jos ei sitten onnistu pääsemään osastolle hoitoon pidemmäksi aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Voisiko joskus, edes sen yhden kerran ottaa ihmisen kokemus todesta? Liian vähän puhutaan siitä, että terapia saattaakin olla haitallinen. Joskus terapeutti on sopimaton, ehkä suuntaus on väärä, tai henkilön omat resurssit ei sovi terapiaan. Yhtä kaikki, hänen kokemus on validi, eikä sitä saa mitätöidä.

Noinhan minä juuri kirjoitin, aivan sanatarkasti: "en halua väheksyä heidän [ketjuun kirjoittaneiden] kokemuksiaan". Minusta vain ei tunnu oikealta epäillä terapeutin ammattitaitoa ja mielenterveyttä siksi, että terapia ei toiminut itsellä. Totta kai voi käydä niin, että terapeutin kanssa eivät kemiat kohtaa, terapeutin hyödyntämä suuntaus ei ole sopiva ja niin edelleen, mutta toivon, että tästä aiheesta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta terapeutteja. Uskon, että valtaosa heistä on kuitenkin valinnut ammattinsa eettisesti kestävin perustein ja he oikeasti haluavat hyvää asiakkailleen. Tällainen keskustelu ja pahimmillaan maalittaminen, mitä nykyään epäilemättä tapahtuu, ei ainakaan lisää psykologin ammatin houkuttelevuutta.

No voi kyynel. Ihmisten pitäisi pitää turpansa tukossa huonoista terapiakokemuksista, jottei joku opiskelija pahoita mieltään? Samaa keskustelua käydään muidenkin ammattien osalta ja on käyty jo kauan ennen netin keksimistä.

En kehottanut asiakkaita vaikenemaan huonoista kokemuksistaan. Kirjoitin toivovani, että asiasta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta yksittäisiä terapeutteja tai leimaamatta koko ammattikuntaa. On eri asia sanoa, että terapia ei toiminut minulle, koska terapeutin valitsema lähestymistapa ei ollut sopiva tai että henkilökemiat eivät terapeutin kanssa kohdanneet, kuin haukkua terapeutti ammattitaidottomaksi, vallanhaluiseksi narsistiksi.

Se, että muidenkin ammattiryhmien edustajia haukutaan, ei ole mikään puolustus. Omalla alallani viimeisimmän kyselyn mukaan 60 % ammatinharjoittajista on harkinnut alan vaihtoa ja työntekijöistä alkaa joillain alueilla olla pulaa. Yksi syy työn houkuttelevuuden nopeaan heikkenemiseen on pelko kohtuuttomasta asiakaspalautteesta ja maalittamisesta. Voit varmasti kuvitella, miltä tuntuu, kun saa viestejä, joissa haukutaan ammattitaito, tai näkee somessa tämän aloituksen kaltaisia kirjoituksia niin, että työntekijä on mainittu nimeltä.

Tässä ketjussa ei ole mainittu ketään nimeltä, mutta silti tulet tänne syyllistämään ihmisiä vaikeiden kokemustensa jakamisesta.

Tee rikosilmoitus, jos koet tämän ketjun loukkaavan ammattikunniaasi.

Tässä ketjussa ei ole mainittu ketään nimeltä, mutta ketju osaltaan normalisoi epätervettä keskustelukulttuuria, lietsoo kaunaa terapeutteja kohtaan ja kannustaa vastaavanlaiseen viestintään myös muilla alustoilla. Vaikka olisikin mielenterveysongelmia, voi silti odottaa, että toimitaan normaalien käytöstapojen mukaisesti. Muiden haukkuminen ja kiusaaminen eivät kuulu näihin. Moni mielenterveysongelmista kärsivä on varmasti kohdannut epäasiallista käytöstä ja tietää, miltä se tuntuu, joten tästäkin näkökulmasta voisi yrittää muistaa, että terapeutit ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Korostan, että vaikeista kokemuksista voi ja on tarpeen puhua, mutta tämä periaate ei ole mikään puolustus ketjun suurelta osin törkeälle kielenkäytölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Hyvä että osaat sentään reflektoida itseäsi sen verran, että laitoit "terveen" lainausmerkkeihin.

Laitoin lainausmerkit siksi, että en maallikkona tee omasta tai muiden mielenterveydestä lausuntoja niin kuin monet tässä ketjussa ovat terapeuteistaan tehneet. Kritisoin sitä, että terapeutin toimintaa analysoidaan psykologian ja psykiatrian termein oman asiakaskokemuksen perusteella, en ketjussa esitettyjä kokemuksia sinänsä. Oma mielenterveysongelma ei anna pätevyyttä muiden diagnosointiin.

Nimenomaan väheksyit.

Ja ihminen osaa itse parhaiten arvioida, onko annetusta hoidosta ollut apua. Tilanne voi olla se, että ei ole ollut.

Tuo mitä olet kirjoitellut vahvistaa valta-asetelmaa asiakkaan tai potilaan ja hoitavan tahon välillä. Ihan kuin hoitava taho olisi automaattisesti oikeassa ja tietäisi paremmin valta-asemaan perustuen.

Vierailija kirjoitti:

Olisi hyvä jos olisi joku kenen kanssa keskustella myös terapiasta tällaisia tapauksia varten, että osaa tarvittaessa lopettaa ja vaihtaa terapeuttia.

Nykyään hoitoa ei enää välttämättä ohjaa mikään taho, mikä on iso epäkohta. Pitäisi edelleen olla mahdollista keskustella hoitavan lääkärin kanssa säännöllisesti siitä eteneekö hoito kuten pitääkin.

Koska hoitosuhde psykiatrian poliklinikkaan kuitenkin katkaistaan Kelan avustaman terapian alussa, kannattaa kysellä Kelasta onko hoito heidän mielestään asianmukaista. Aika vahvastihan siellä suositellaan jatkamaan terapiavuosi loppuun, jos päätös sille on, mutta ei sentään ihan mihin tahansa hintaan.

Ainakin kannattaa puhelimessa keskustella Kelan edustajan kanssa siitä, olisiko mahdollista laittaa terapia hetkeksi paussille ja miettiä terapeutin vaihtoa, jos terapia nykyisellään tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Voisiko joskus, edes sen yhden kerran ottaa ihmisen kokemus todesta? Liian vähän puhutaan siitä, että terapia saattaakin olla haitallinen. Joskus terapeutti on sopimaton, ehkä suuntaus on väärä, tai henkilön omat resurssit ei sovi terapiaan. Yhtä kaikki, hänen kokemus on validi, eikä sitä saa mitätöidä.

Noinhan minä juuri kirjoitin, aivan sanatarkasti: "en halua väheksyä heidän [ketjuun kirjoittaneiden] kokemuksiaan". Minusta vain ei tunnu oikealta epäillä terapeutin ammattitaitoa ja mielenterveyttä siksi, että terapia ei toiminut itsellä. Totta kai voi käydä niin, että terapeutin kanssa eivät kemiat kohtaa, terapeutin hyödyntämä suuntaus ei ole sopiva ja niin edelleen, mutta toivon, että tästä aiheesta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta terapeutteja. Uskon, että valtaosa heistä on kuitenkin valinnut ammattinsa eettisesti kestävin perustein ja he oikeasti haluavat hyvää asiakkailleen. Tällainen keskustelu ja pahimmillaan maalittaminen, mitä nykyään epäilemättä tapahtuu, ei ainakaan lisää psykologin ammatin houkuttelevuutta.

No voi kyynel. Ihmisten pitäisi pitää turpansa tukossa huonoista terapiakokemuksista, jottei joku opiskelija pahoita mieltään? Samaa keskustelua käydään muidenkin ammattien osalta ja on käyty jo kauan ennen netin keksimistä.

En kehottanut asiakkaita vaikenemaan huonoista kokemuksistaan. Kirjoitin toivovani, että asiasta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta yksittäisiä terapeutteja tai leimaamatta koko ammattikuntaa. On eri asia sanoa, että terapia ei toiminut minulle, koska terapeutin valitsema lähestymistapa ei ollut sopiva tai että henkilökemiat eivät terapeutin kanssa kohdanneet, kuin haukkua terapeutti ammattitaidottomaksi, vallanhaluiseksi narsistiksi.

Se, että muidenkin ammattiryhmien edustajia haukutaan, ei ole mikään puolustus. Omalla alallani viimeisimmän kyselyn mukaan 60 % ammatinharjoittajista on harkinnut alan vaihtoa ja työntekijöistä alkaa joillain alueilla olla pulaa. Yksi syy työn houkuttelevuuden nopeaan heikkenemiseen on pelko kohtuuttomasta asiakaspalautteesta ja maalittamisesta. Voit varmasti kuvitella, miltä tuntuu, kun saa viestejä, joissa haukutaan ammattitaito, tai näkee somessa tämän aloituksen kaltaisia kirjoituksia niin, että työntekijä on mainittu nimeltä.

Jos tällainen ketju tulee vastaan, jossa sinut nimeltä mainitaan, on toden totta aika vaihtaa alaa! Näetkö sinä ollenkaan kuinka sokea olet - ja haluat olla - alan varjopuolille? Ihan todella outo asenne!

Jos se, että on joskus nähnyt netissä kielteistä asiakaspalautetta, jossa on nimi mainittu, olisi peruste vaihtaa alaa, ei olisi kovin montaa psykologia, tuomaria, poliisia, sosiaalityöntekijää tai opettajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Voisiko joskus, edes sen yhden kerran ottaa ihmisen kokemus todesta? Liian vähän puhutaan siitä, että terapia saattaakin olla haitallinen. Joskus terapeutti on sopimaton, ehkä suuntaus on väärä, tai henkilön omat resurssit ei sovi terapiaan. Yhtä kaikki, hänen kokemus on validi, eikä sitä saa mitätöidä.

Noinhan minä juuri kirjoitin, aivan sanatarkasti: "en halua väheksyä heidän [ketjuun kirjoittaneiden] kokemuksiaan". Minusta vain ei tunnu oikealta epäillä terapeutin ammattitaitoa ja mielenterveyttä siksi, että terapia ei toiminut itsellä. Totta kai voi käydä niin, että terapeutin kanssa eivät kemiat kohtaa, terapeutin hyödyntämä suuntaus ei ole sopiva ja niin edelleen, mutta toivon, että tästä aiheesta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta terapeutteja. Uskon, että valtaosa heistä on kuitenkin valinnut ammattinsa eettisesti kestävin perustein ja he oikeasti haluavat hyvää asiakkailleen. Tällainen keskustelu ja pahimmillaan maalittaminen, mitä nykyään epäilemättä tapahtuu, ei ainakaan lisää psykologin ammatin houkuttelevuutta.

No voi kyynel. Ihmisten pitäisi pitää turpansa tukossa huonoista terapiakokemuksista, jottei joku opiskelija pahoita mieltään? Samaa keskustelua käydään muidenkin ammattien osalta ja on käyty jo kauan ennen netin keksimistä.

En kehottanut asiakkaita vaikenemaan huonoista kokemuksistaan. Kirjoitin toivovani, että asiasta voitaisiin keskustella asiallisesti haukkumatta yksittäisiä terapeutteja tai leimaamatta koko ammattikuntaa. On eri asia sanoa, että terapia ei toiminut minulle, koska terapeutin valitsema lähestymistapa ei ollut sopiva tai että henkilökemiat eivät terapeutin kanssa kohdanneet, kuin haukkua terapeutti ammattitaidottomaksi, vallanhaluiseksi narsistiksi.

Se, että muidenkin ammattiryhmien edustajia haukutaan, ei ole mikään puolustus. Omalla alallani viimeisimmän kyselyn mukaan 60 % ammatinharjoittajista on harkinnut alan vaihtoa ja työntekijöistä alkaa joillain alueilla olla pulaa. Yksi syy työn houkuttelevuuden nopeaan heikkenemiseen on pelko kohtuuttomasta asiakaspalautteesta ja maalittamisesta. Voit varmasti kuvitella, miltä tuntuu, kun saa viestejä, joissa haukutaan ammattitaito, tai näkee somessa tämän aloituksen kaltaisia kirjoituksia niin, että työntekijä on mainittu nimeltä.

Tässä ketjussa ei ole mainittu ketään nimeltä, mutta silti tulet tänne syyllistämään ihmisiä vaikeiden kokemustensa jakamisesta.

Tee rikosilmoitus, jos koet tämän ketjun loukkaavan ammattikunniaasi.

Tässä ketjussa ei ole mainittu ketään nimeltä, mutta ketju osaltaan normalisoi epätervettä keskustelukulttuuria, lietsoo kaunaa terapeutteja kohtaan ja kannustaa vastaavanlaiseen viestintään myös muilla alustoilla. Vaikka olisikin mielenterveysongelmia, voi silti odottaa, että toimitaan normaalien käytöstapojen mukaisesti. Muiden haukkuminen ja kiusaaminen eivät kuulu näihin. Moni mielenterveysongelmista kärsivä on varmasti kohdannut epäasiallista käytöstä ja tietää, miltä se tuntuu, joten tästäkin näkökulmasta voisi yrittää muistaa, että terapeutit ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Korostan, että vaikeista kokemuksista voi ja on tarpeen puhua, mutta tämä periaate ei ole mikään puolustus ketjun suurelta osin törkeälle kielenkäytölle.

Ihmiset tässä ketjussa ovat laittaneet hoitoon kiinni paljon omaa rahaa ja aikaa. On epäinhimillinen vaatimus, ettei hoidon epäonnistumisesta saisi olla avoimesti pettynyt.

Googlaa mielenkiinnosta "huono lääkäri / rakennusmestari / tarjoilija" yms. ja katso mitä netistä löytyy. On eri asia nimellä herjata jotain tiettyä toimijaa kuin yleisesti purkaa pettymystään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Hyvä että osaat sentään reflektoida itseäsi sen verran, että laitoit "terveen" lainausmerkkeihin.

Laitoin lainausmerkit siksi, että en maallikkona tee omasta tai muiden mielenterveydestä lausuntoja niin kuin monet tässä ketjussa ovat terapeuteistaan tehneet. Kritisoin sitä, että terapeutin toimintaa analysoidaan psykologian ja psykiatrian termein oman asiakaskokemuksen perusteella, en ketjussa esitettyjä kokemuksia sinänsä. Oma mielenterveysongelma ei anna pätevyyttä muiden diagnosointiin.

Nimenomaan väheksyit.

Ja ihminen osaa itse parhaiten arvioida, onko annetusta hoidosta ollut apua. Tilanne voi olla se, että ei ole ollut.

Tuo mitä olet kirjoitellut vahvistaa valta-asetelmaa asiakkaan tai potilaan ja hoitavan tahon välillä. Ihan kuin hoitava taho olisi automaattisesti oikeassa ja tietäisi paremmin valta-asemaan perustuen.

Kokemusta hoidon onnistumisesta on asiakas pätevä arvioimaan mutta terapeutin ammattitaitoa, saati mielenterveyttä ei. Aivan varmasti terapeuteiksi päätyy alalle sopimattomia ihmisiä siinä missä mille tahansa muullekin alalle, mutta ketjun perusteella saa käsityksen, että tämä olisi enemmän sääntö kuin poikkeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Hyvä että osaat sentään reflektoida itseäsi sen verran, että laitoit "terveen" lainausmerkkeihin.

Laitoin lainausmerkit siksi, että en maallikkona tee omasta tai muiden mielenterveydestä lausuntoja niin kuin monet tässä ketjussa ovat terapeuteistaan tehneet. Kritisoin sitä, että terapeutin toimintaa analysoidaan psykologian ja psykiatrian termein oman asiakaskokemuksen perusteella, en ketjussa esitettyjä kokemuksia sinänsä. Oma mielenterveysongelma ei anna pätevyyttä muiden diagnosointiin.

Nimenomaan väheksyit.

Ja ihminen osaa itse parhaiten arvioida, onko annetusta hoidosta ollut apua. Tilanne voi olla se, että ei ole ollut.

Tuo mitä olet kirjoitellut vahvistaa valta-asetelmaa asiakkaan tai potilaan ja hoitavan tahon välillä. Ihan kuin hoitava taho olisi automaattisesti oikeassa ja tietäisi paremmin valta-asemaan perustuen.

Kokemusta hoidon onnistumisesta on asiakas pätevä arvioimaan mutta terapeutin ammattitaitoa, saati mielenterveyttä ei. Aivan varmasti terapeuteiksi päätyy alalle sopimattomia ihmisiä siinä missä mille tahansa muullekin alalle, mutta ketjun perusteella saa käsityksen, että tämä olisi enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tämä ketju käsittelee _epäonnistuneita_ terapiakokemuksia - etenkin traumoja. Ole hyvä ja laita pystyyn oma ketjusi onnistumisista. On harvoja paikkoja, jossa voi edes anonyymisti käsitellä terapiaväkivaltaa ja vahvistettuja traumoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Hyvä että osaat sentään reflektoida itseäsi sen verran, että laitoit "terveen" lainausmerkkeihin.

Laitoin lainausmerkit siksi, että en maallikkona tee omasta tai muiden mielenterveydestä lausuntoja niin kuin monet tässä ketjussa ovat terapeuteistaan tehneet. Kritisoin sitä, että terapeutin toimintaa analysoidaan psykologian ja psykiatrian termein oman asiakaskokemuksen perusteella, en ketjussa esitettyjä kokemuksia sinänsä. Oma mielenterveysongelma ei anna pätevyyttä muiden diagnosointiin.

Nimenomaan väheksyit.

Ja ihminen osaa itse parhaiten arvioida, onko annetusta hoidosta ollut apua. Tilanne voi olla se, että ei ole ollut.

Tuo mitä olet kirjoitellut vahvistaa valta-asetelmaa asiakkaan tai potilaan ja hoitavan tahon välillä. Ihan kuin hoitava taho olisi automaattisesti oikeassa ja tietäisi paremmin valta-asemaan perustuen.

Kokemusta hoidon onnistumisesta on asiakas pätevä arvioimaan mutta terapeutin ammattitaitoa, saati mielenterveyttä ei. Aivan varmasti terapeuteiksi päätyy alalle sopimattomia ihmisiä siinä missä mille tahansa muullekin alalle, mutta ketjun perusteella saa käsityksen, että tämä olisi enemmän sääntö kuin poikkeus.

Päädyt ketjuun, josta et pidä ja yrität vaihtaa sen aihetta? Melko epätoivoista. Jos tämä ketju heikentää ammatillisten itsetuntoasi, kokeile laittaa pystyyn ketju "hyviä terapiakokemuksia" sen sijaan, että valitat täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa raskasta luettavaa tämä ketju. Syitä sille, miksi vakava mielenterveysongelma ei parantunutkaan terapian myötä, etsitään ammattitaidottomasta ja jopa narsistisesta (!) terapeutista. Kun velloo omissa mielenterveysongelmissa, näkee niitä varmasti muuallakin.

En halua siis pilkata ketjuun kirjoittaneita enkä väheksyä heidän kokemuksiaan, vaan tuoda esille sivullisen, "terveen" henkilön näkökulmaa siihen, että ehkä kokemus terapeutin vääränlaisesta toiminnasta voi johtua myös siitä omasta mielenterveysongelmasta. Väistämättä, jos on kovin paha olla, oma olo vaikuttaa siihen, miten asiat ympärillään näkee.

Hyvä että osaat sentään reflektoida itseäsi sen verran, että laitoit "terveen" lainausmerkkeihin.

Laitoin lainausmerkit siksi, että en maallikkona tee omasta tai muiden mielenterveydestä lausuntoja niin kuin monet tässä ketjussa ovat terapeuteistaan tehneet. Kritisoin sitä, että terapeutin toimintaa analysoidaan psykologian ja psykiatrian termein oman asiakaskokemuksen perusteella, en ketjussa esitettyjä kokemuksia sinänsä. Oma mielenterveysongelma ei anna pätevyyttä muiden diagnosointiin.

Nimenomaan väheksyit.

Ja ihminen osaa itse parhaiten arvioida, onko annetusta hoidosta ollut apua. Tilanne voi olla se, että ei ole ollut.

Tuo mitä olet kirjoitellut vahvistaa valta-asetelmaa asiakkaan tai potilaan ja hoitavan tahon välillä. Ihan kuin hoitava taho olisi automaattisesti oikeassa ja tietäisi paremmin valta-asemaan perustuen.

Kokemusta hoidon onnistumisesta on asiakas pätevä arvioimaan mutta terapeutin ammattitaitoa, saati mielenterveyttä ei. Aivan varmasti terapeuteiksi päätyy alalle sopimattomia ihmisiä siinä missä mille tahansa muullekin alalle, mutta ketjun perusteella saa käsityksen, että tämä olisi enemmän sääntö kuin poikkeus.

Päädyt ketjuun, josta et pidä ja yrität vaihtaa sen aihetta? Melko epätoivoista. Jos tämä ketju heikentää ammatillisten itsetuntoasi, kokeile laittaa pystyyn ketju "hyviä terapiakokemuksia" sen sijaan, että valitat täällä.

Nimettömällä kirjoittelulla on näköjään yllättävän iso vaikutus, jos ammatillinen itsetunto on heikko. Mutta ei hätää, ehkä löydät hyvän terapeutin, jonka kanssa työstää asiaa! Eivätkö he olleetkin se iso enemmistö? Siitä vain rohkeasti testaamaan löydätkö joukosta itsellesi sopivan.

Tuota. Suomi on luisumassa totalitarismiin. Älkää ihan aikuisten oikeasti olko viranomaisten kanssa tekemisissä.

Tuhannet kiitokset tästä ketjusta. On valtavan lohdullista saada tietää, ettei ole ainoa jo valmiiksi rikkinäinen, joka hajosi aivan palasiksi, koska erehtyi hakemaan apua. Vaikka toki en toivo samoja kokemuksia kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverin käytös on terapian myötä taantunut. Ja juurikin ei-toivotut asiat ovat vahvistuneet.

En tietenkään ihan tiedä mitä terapiassa tapahtuu, mutta näillä näytöillä sanoisin, että tetapia on epäonnistumassa täysin.

Terapian alussa voi alkaa mennä huonommin, kunnes alkaa mennä paremmin. Se on ihan tavallista.

Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Tuon takia ihmiset voivat kuitenkin hassata paljon rahaa ja aikaa haitalliseen hoitoon. On jo käytetty hoitoon resursseja ja toivotaan niin kovasti, että jossain vaiheessa tulisi tuloksia.

Moni voi jatkaa hampaat irvessä, vaikka olo olisi miten huono, koska tuntuu vaikealta todeta ettei terapia nykyisellään johda mihinkään hyvään. Hyvässä terapiasuhteessa pitäisi pystyä keskustelemaan terapeutin kanssa siitä onko suunta oikea.

Nää on kimurantteja juttuja, joihin ei ole yhtä vastausta mutta silti ihmiset haluaa vetää mutkat suoriksi.

Ennen psykoterapiaa usea käy juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, ja jotkut ovat jopa vuosia depressiohoitajalla/ psyk.sairaanhoitajalla, jotta saisivat ensin vakautettua tilannetta ja/tai etsittyä ylipäänsä sen psykoterapeutin. Valinnanvaraakaan ei välttämättä ole, ite kysyin kymmeniltä terapeuteilta ja vain yhdelle pääsin tutustumiskäynnille. Niitä "oikeita" ja "parempia" terapeutteja ei ole helppo löytää. Kuuluttaisin terapeutin vastuuta siitä, ettei ota esim trauma-asiakasta jos ei ole siihen taitoa. Erityisesti terapeutin on kyettävä huomaamaan hyötyykö asiakas. Se on niiden työtä.

Traumat on todella vaikeita hoidettavia, koska ne on usein piilossa ja tulee esille triggereistä. Minulla meni pitkään hyvin ja terapia tuntui hyödyttävän. Sitten mun isä kuoli ja traumat tuli pinnalle rytinällä.. ja kaikki mitä olin unohtanut.. Traumoista ymmärtämätön terapeutti sekoitti trauman oireet psykoosiin ja ylireagoi, lopulta jouduin itse rauhoittelemaan terapeuttia. Jäin ilman tukea ja meidän yhteistyö päätettiin yhteistuumin lopettaa.