Lue keskustelun säännöt.
HS: Suomessa on kehno suomen kielen opetus muun kielisille
19.06.2023 |
Eikä harjoittelemaan pääse, koska suomenkielisistä ei saa edes kavereita. Koulutustarjonta riittää vIn rallisuomeen, ei mitenkään riitä akateemisten kielitarpeisiin.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun taloyhtiössä asuu afrikkalainen nainen (ei som.a.l.i). Se on asunut täällä nyt 12 vuotta. Puhuu ehkä taaperon tasoisesti suomea, eli lyhyitä lauseita ja töksäyttelee sanoja. Se on käynyt useammalla kielikurssilla, ja jäänyt sitten kotiäidiksi lapsilleen, joita vaan tupsahtaa säännöllisesti lisää.
Toissavuonna tarjosin sille munkkia vappuna, ei tiennyt mikä juhla on kyseessä ja miksi sitä vietetään. Tänä päivänä kaikilla on älypuhelimet ja pääsy nettiin, on tulkkausohjelmia ja ties mitä. Mutta siinä hän kysyi minulta, 12 vuoden jälkeen, mikä on tämä "vappu".
Sanotaan, että hevosen voi viedä veden luo, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan.
Kielikursseilla on myös Suomen kulttuurin opetusta. Mutta sen mitä olen niitä.kursseja suvusta seurannut, ne on vain rahat pois mentaliteetilla.
Tätä ne juurikin ovat. Eivät eroa oikeastaan muista pupun pussauskursseista juuri mitenkään.
Puolisoni mielestä kurssit olivat luokattoman huonoja. Vauhti oli äärimmäisen hidasta ja koko puuhastelu muistutti lähinnä päivähoitoa eikä aikuisten akateemisten ihmisten koulutusta. Lisäksi, koska ne kotoutumissuunnitelmassa olivat pakollisia, veivät pois aikaa, jolla olisi voinut oikeasti kieltä opiskella jollain itse maksetulla intensiivikurssilla. Joko näiden työkkärin kurssien tasoa pitää nostaa selvästi tai sitten hyväksytään, että seillä työpaikoilla puhutaan myös kahvipöydässä englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehdet. Televisio. Kirjat. Youtube.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen neljä venäläistä nuorta (kolme niistä yliopistossa englanninkielisellä linjalla) ja yks amiksessa ja kaikki nämä ovat oppineet todella hyvän suomenkielen muutamassa vuodessa. Tunnen myös nuoria venäläisiä jotka ei ole oppinut hyvää suomea vaikka opiskelevat jopa suomenkielisellä linjalla. Kai se kielen oppiminen on loppujen lopuksi paljon omasta motivaatiosta kiinni.
Tietyt ihmisryhmät eivät vierasta työntekoa. Mutta jos sopeutuu nykyiseen suomalaiseen pullaposkiopiskeluun, niin ei varmasti kieltä tule oppimaan edes vuosikymmenessä. Ohjatuilla harjoitustehtävillä on oma paikkansa, koska niiden avulla korostetaan tiettyjä kielen erikoisominaisuuksia. Niitä ei pysty korvaamaan millään ryhmäkeskusteluilla tai kuuntelemalla suomalaisia pop-biisejä.
Ja kaikki löytyy kirjastosta ja netistä. Ja ainahan voi perustaa oman opiskeluryhmän ja palkata opettajan sinne silloin tällöin.
Kieltä osaamattoman pitäisi tietää mitä kannattaa opiskella? Ja jos se opettaja on suomalainen, niin ei välttämättä saa tänä päivänä rahoileeen vastinetta. Päähän paijailu alkaa meillä jo peruskoulusta. Se on paljon suurempi syy heikkoihin oppimistuloksiin kuin digitalisaatio.
Aina kielestä opiskellaan äänteet, kielioppi, intonaatio ja sanat.
Kielten opettaja etenee ryhmän tason mukaan.
Suomessa järjestetään vain alkeiskursseja, vaikka niitä markkinoitaisiin edistyneille. Tämä on käytännön realiteetti, mistä sinulla ei nähtävästi ole kokemusta. Minä olen seurannut vierestä ja opetus on ollut suorastaan oppilaiden älykkyyttä ja kykyjä halveeraavaa, koska kouluttaja haluaa päästä helpolla.
Kymmenisen vuotta sitten oli jossain laulukilpailussa venäläinen, joka oli asunut Suomessa pari vuotta. Oli vain pieni venäläinen korostus sanoissa, muuten puhui suomea hyvin. Ei kyse ole kursseista vaan motivaatiosta itseopiskella. Suomi on siitä helppo kieli, että sanat lausutaan kuin kirjoitetaan, joten jo pelkällä lukemisella pääsee pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen neljä venäläistä nuorta (kolme niistä yliopistossa englanninkielisellä linjalla) ja yks amiksessa ja kaikki nämä ovat oppineet todella hyvän suomenkielen muutamassa vuodessa. Tunnen myös nuoria venäläisiä jotka ei ole oppinut hyvää suomea vaikka opiskelevat jopa suomenkielisellä linjalla. Kai se kielen oppiminen on loppujen lopuksi paljon omasta motivaatiosta kiinni.
Tietyt ihmisryhmät eivät vierasta työntekoa. Mutta jos sopeutuu nykyiseen suomalaiseen pullaposkiopiskeluun, niin ei varmasti kieltä tule oppimaan edes vuosikymmenessä. Ohjatuilla harjoitustehtävillä on oma paikkansa, koska niiden avulla korostetaan tiettyjä kielen erikoisominaisuuksia. Niitä ei pysty korvaamaan millään ryhmäkeskusteluilla tai kuuntelemalla suomalaisia pop-biisejä.
Ja kaikki löytyy kirjastosta ja netistä. Ja ainahan voi perustaa oman opiskeluryhmän ja palkata opettajan sinne silloin tällöin.
Kieltä osaamattoman pitäisi tietää mitä kannattaa opiskella? Ja jos se opettaja on suomalainen, niin ei välttämättä saa tänä päivänä rahoileeen vastinetta. Päähän paijailu alkaa meillä jo peruskoulusta. Se on paljon suurempi syy heikkoihin oppimistuloksiin kuin digitalisaatio.
Aina kielestä opiskellaan äänteet, kielioppi, intonaatio ja sanat.
Kielten opettaja etenee ryhmän tason mukaan.
Suomessa järjestetään vain alkeiskursseja, vaikka niitä markkinoitaisiin edistyneille. Tämä on käytännön realiteetti, mistä sinulla ei nähtävästi ole kokemusta. Minä olen seurannut vierestä ja opetus on ollut suorastaan oppilaiden älykkyyttä ja kykyjä halveeraavaa, koska kouluttaja haluaa päästä helpolla.
Olen itse kielten opettaja ja meillä on asunut kolme vaihto-oppilasta, jotka kaikki käyneet alkeiskurssin ja jatkokurssin sen vaihtovuotensa aikana. Oppineet suomen vuodessa.
Siskoni on naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Myös hän on käynyt kurssit ja oppinut suomen.
Jos perustat oman opiskeluryhmän, opetus etenee sen mulaan mitä opitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hesari wokettaa jälleen: on suomalaisen vika jos somppu ei opi suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen neljä venäläistä nuorta (kolme niistä yliopistossa englanninkielisellä linjalla) ja yks amiksessa ja kaikki nämä ovat oppineet todella hyvän suomenkielen muutamassa vuodessa. Tunnen myös nuoria venäläisiä jotka ei ole oppinut hyvää suomea vaikka opiskelevat jopa suomenkielisellä linjalla. Kai se kielen oppiminen on loppujen lopuksi paljon omasta motivaatiosta kiinni.
Tietyt ihmisryhmät eivät vierasta työntekoa. Mutta jos sopeutuu nykyiseen suomalaiseen pullaposkiopiskeluun, niin ei varmasti kieltä tule oppimaan edes vuosikymmenessä. Ohjatuilla harjoitustehtävillä on oma paikkansa, koska niiden avulla korostetaan tiettyjä kielen erikoisominaisuuksia. Niitä ei pysty korvaamaan millään ryhmäkeskusteluilla tai kuuntelemalla suomalaisia pop-biisejä.
Ja kaikki löytyy kirjastosta ja netistä. Ja ainahan voi perustaa oman opiskeluryhmän ja palkata opettajan sinne silloin tällöin.
Kieltä osaamattoman pitäisi tietää mitä kannattaa opiskella? Ja jos se opettaja on suomalainen, niin ei välttämättä saa tänä päivänä rahoileeen vastinetta. Päähän paijailu alkaa meillä jo peruskoulusta. Se on paljon suurempi syy heikkoihin oppimistuloksiin kuin digitalisaatio.
Aina kielestä opiskellaan äänteet, kielioppi, intonaatio ja sanat.
Kielten opettaja etenee ryhmän tason mukaan.
Suomessa järjestetään vain alkeiskursseja, vaikka niitä markkinoitaisiin edistyneille. Tämä on käytännön realiteetti, mistä sinulla ei nähtävästi ole kokemusta. Minä olen seurannut vierestä ja opetus on ollut suorastaan oppilaiden älykkyyttä ja kykyjä halveeraavaa, koska kouluttaja haluaa päästä helpolla.
Olen itse kielten opettaja ja meillä on asunut kolme vaihto-oppilasta, jotka kaikki käyneet alkeiskurssin ja jatkokurssin sen vaihtovuotensa aikana. Oppineet suomen vuodessa.
Siskoni on naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Myös hän on käynyt kurssit ja oppinut suomen.
Jos perustat oman opiskeluryhmän, opetus etenee sen mulaan mitä opitte.
Todella uskottavaa. Näitä näkee vain AV:lla eli kalavaleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hesari wokettaa jälleen: on suomalaisen vika jos somppu ei opi suomea.
Haluat siis veronmaksajana kustantaa näitä heikkotasoisia kursseja rasisimisi vuoksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen neljä venäläistä nuorta (kolme niistä yliopistossa englanninkielisellä linjalla) ja yks amiksessa ja kaikki nämä ovat oppineet todella hyvän suomenkielen muutamassa vuodessa. Tunnen myös nuoria venäläisiä jotka ei ole oppinut hyvää suomea vaikka opiskelevat jopa suomenkielisellä linjalla. Kai se kielen oppiminen on loppujen lopuksi paljon omasta motivaatiosta kiinni.
Tietyt ihmisryhmät eivät vierasta työntekoa. Mutta jos sopeutuu nykyiseen suomalaiseen pullaposkiopiskeluun, niin ei varmasti kieltä tule oppimaan edes vuosikymmenessä. Ohjatuilla harjoitustehtävillä on oma paikkansa, koska niiden avulla korostetaan tiettyjä kielen erikoisominaisuuksia. Niitä ei pysty korvaamaan millään ryhmäkeskusteluilla tai kuuntelemalla suomalaisia pop-biisejä.
Ja kaikki löytyy kirjastosta ja netistä. Ja ainahan voi perustaa oman opiskeluryhmän ja palkata opettajan sinne silloin tällöin.
Kieltä osaamattoman pitäisi tietää mitä kannattaa opiskella? Ja jos se opettaja on suomalainen, niin ei välttämättä saa tänä päivänä rahoileeen vastinetta. Päähän paijailu alkaa meillä jo peruskoulusta. Se on paljon suurempi syy heikkoihin oppimistuloksiin kuin digitalisaatio.
Aina kielestä opiskellaan äänteet, kielioppi, intonaatio ja sanat.
Kielten opettaja etenee ryhmän tason mukaan.
Suomessa järjestetään vain alkeiskursseja, vaikka niitä markkinoitaisiin edistyneille. Tämä on käytännön realiteetti, mistä sinulla ei nähtävästi ole kokemusta. Minä olen seurannut vierestä ja opetus on ollut suorastaan oppilaiden älykkyyttä ja kykyjä halveeraavaa, koska kouluttaja haluaa päästä helpolla.
Työkkäri ostaa halvimman palveluntuottajan kurssit. Kukaan ei valvo niiden tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun taloyhtiössä asuu afrikkalainen nainen (ei som.a.l.i). Se on asunut täällä nyt 12 vuotta. Puhuu ehkä taaperon tasoisesti suomea, eli lyhyitä lauseita ja töksäyttelee sanoja. Se on käynyt useammalla kielikurssilla, ja jäänyt sitten kotiäidiksi lapsilleen, joita vaan tupsahtaa säännöllisesti lisää.
Toissavuonna tarjosin sille munkkia vappuna, ei tiennyt mikä juhla on kyseessä ja miksi sitä vietetään. Tänä päivänä kaikilla on älypuhelimet ja pääsy nettiin, on tulkkausohjelmia ja ties mitä. Mutta siinä hän kysyi minulta, 12 vuoden jälkeen, mikä on tämä "vappu".
Sanotaan, että hevosen voi viedä veden luo, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan.
Kielikursseilla on myös Suomen kulttuurin opetusta. Mutta sen mitä olen niitä.kursseja suvusta seurannut, ne on vain rahat pois mentaliteetilla.
Tätä ne juurikin ovat. Eivät eroa oikeastaan muista pupun pussauskursseista juuri mitenkään.
Puolisoni mielestä kurssit olivat luokattoman huonoja. Vauhti oli äärimmäisen hidasta ja koko puuhastelu muistutti lähinnä päivähoitoa eikä aikuisten akateemisten ihmisten koulutusta. Lisäksi, koska ne kotoutumissuunnitelmassa olivat pakollisia, veivät pois aikaa, jolla olisi voinut oikeasti kieltä opiskella jollain itse maksetulla intensiivikurssilla. Joko näiden työkkärin kurssien tasoa pitää nostaa selvästi tai sitten hyväksytään, että seillä työpaikoilla puhutaan myös kahvipöydässä englantia.
Laajempana otoksena täsmälleen samaa mieltä ovat olleet kaikki itäeurooppalaiset ja aasialaiset, jotka ovat tottuneet opiskelemaan intensiivisesti.
On se jännä, miten vaikeaa kaikki on nykyään. Saksalainen isoäitini muutti Suomeen 30-luvulla ja ihan itse opetteli kielen ja maan tavat. Ei ollut mitään kotiuttamiskoneistoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen neljä venäläistä nuorta (kolme niistä yliopistossa englanninkielisellä linjalla) ja yks amiksessa ja kaikki nämä ovat oppineet todella hyvän suomenkielen muutamassa vuodessa. Tunnen myös nuoria venäläisiä jotka ei ole oppinut hyvää suomea vaikka opiskelevat jopa suomenkielisellä linjalla. Kai se kielen oppiminen on loppujen lopuksi paljon omasta motivaatiosta kiinni.
Tietyt ihmisryhmät eivät vierasta työntekoa. Mutta jos sopeutuu nykyiseen suomalaiseen pullaposkiopiskeluun, niin ei varmasti kieltä tule oppimaan edes vuosikymmenessä. Ohjatuilla harjoitustehtävillä on oma paikkansa, koska niiden avulla korostetaan tiettyjä kielen erikoisominaisuuksia. Niitä ei pysty korvaamaan millään ryhmäkeskusteluilla tai kuuntelemalla suomalaisia pop-biisejä.
Ja kaikki löytyy kirjastosta ja netistä. Ja ainahan voi perustaa oman opiskeluryhmän ja palkata opettajan sinne silloin tällöin.
Kieltä osaamattoman pitäisi tietää mitä kannattaa opiskella? Ja jos se opettaja on suomalainen, niin ei välttämättä saa tänä päivänä rahoileeen vastinetta. Päähän paijailu alkaa meillä jo peruskoulusta. Se on paljon suurempi syy heikkoihin oppimistuloksiin kuin digitalisaatio.
Aina kielestä opiskellaan äänteet, kielioppi, intonaatio ja sanat.
Kielten opettaja etenee ryhmän tason mukaan.
Suomessa järjestetään vain alkeiskursseja, vaikka niitä markkinoitaisiin edistyneille. Tämä on käytännön realiteetti, mistä sinulla ei nähtävästi ole kokemusta. Minä olen seurannut vierestä ja opetus on ollut suorastaan oppilaiden älykkyyttä ja kykyjä halveeraavaa, koska kouluttaja haluaa päästä helpolla.
Olen itse kielten opettaja ja meillä on asunut kolme vaihto-oppilasta, jotka kaikki käyneet alkeiskurssin ja jatkokurssin sen vaihtovuotensa aikana. Oppineet suomen vuodessa.
Siskoni on naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Myös hän on käynyt kurssit ja oppinut suomen.
Jos perustat oman opiskeluryhmän, opetus etenee sen mulaan mitä opitte.
Todella uskottavaa. Näitä näkee vain AV:lla eli kalavaleita.
Voit kysyä vaihto-oppilaajärjestöiltä.
Ne maksaa yleensä sen syksyn alkeiskurssin, jatkokurssin keväällä maksaa oppilaan vanhemmat.
He käyvät koulua suomeksi, host-perhe puhuu suomea (meillä kyllä lipsuttiin välillä) ja suurin osa oppii lukuvuoden aikana suomen oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, miten vaikeaa kaikki on nykyään. Saksalainen isoäitini muutti Suomeen 30-luvulla ja ihan itse opetteli kielen ja maan tavat. Ei ollut mitään kotiuttamiskoneistoa.
Suomeen tulevat mormonit (USA) opiskelevat OMILLA RAHOILLAAN suomea ensin vuoden intensiivisesti, ennen kuin lähtevät tänne lähetystyöhön. Silloinkin kustantavat ITSE oleskelunsa, ruokansa, majoituksen.
When there's a will, there's a way.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, miten vaikeaa kaikki on nykyään. Saksalainen isoäitini muutti Suomeen 30-luvulla ja ihan itse opetteli kielen ja maan tavat. Ei ollut mitään kotiuttamiskoneistoa.
Suomeen tulevat mormonit (USA) opiskelevat OMILLA RAHOILLAAN suomea ensin vuoden intensiivisesti, ennen kuin lähtevät tänne lähetystyöhön. Silloinkin kustantavat ITSE oleskelunsa, ruokansa, majoituksen.
When there's a will, there's a way.
Jep. Youtubessa on heidän videoitaan. Puhuvat hämmästyttävän hyvää suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen neljä venäläistä nuorta (kolme niistä yliopistossa englanninkielisellä linjalla) ja yks amiksessa ja kaikki nämä ovat oppineet todella hyvän suomenkielen muutamassa vuodessa. Tunnen myös nuoria venäläisiä jotka ei ole oppinut hyvää suomea vaikka opiskelevat jopa suomenkielisellä linjalla. Kai se kielen oppiminen on loppujen lopuksi paljon omasta motivaatiosta kiinni.
Tietyt ihmisryhmät eivät vierasta työntekoa. Mutta jos sopeutuu nykyiseen suomalaiseen pullaposkiopiskeluun, niin ei varmasti kieltä tule oppimaan edes vuosikymmenessä. Ohjatuilla harjoitustehtävillä on oma paikkansa, koska niiden avulla korostetaan tiettyjä kielen erikoisominaisuuksia. Niitä ei pysty korvaamaan millään ryhmäkeskusteluilla tai kuuntelemalla suomalaisia pop-biisejä.
Ja kaikki löytyy kirjastosta ja netistä. Ja ainahan voi perustaa oman opiskeluryhmän ja palkata opettajan sinne silloin tällöin.
Kieltä osaamattoman pitäisi tietää mitä kannattaa opiskella? Ja jos se opettaja on suomalainen, niin ei välttämättä saa tänä päivänä rahoileeen vastinetta. Päähän paijailu alkaa meillä jo peruskoulusta. Se on paljon suurempi syy heikkoihin oppimistuloksiin kuin digitalisaatio.
Aina kielestä opiskellaan äänteet, kielioppi, intonaatio ja sanat.
Kielten opettaja etenee ryhmän tason mukaan.
Suomessa järjestetään vain alkeiskursseja, vaikka niitä markkinoitaisiin edistyneille. Tämä on käytännön realiteetti, mistä sinulla ei nähtävästi ole kokemusta. Minä olen seurannut vierestä ja opetus on ollut suorastaan oppilaiden älykkyyttä ja kykyjä halveeraavaa, koska kouluttaja haluaa päästä helpolla.
Olen itse kielten opettaja ja meillä on asunut kolme vaihto-oppilasta, jotka kaikki käyneet alkeiskurssin ja jatkokurssin sen vaihtovuotensa aikana. Oppineet suomen vuodessa.
Siskoni on naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Myös hän on käynyt kurssit ja oppinut suomen.
Jos perustat oman opiskeluryhmän, opetus etenee sen mulaan mitä opitte.
Todella uskottavaa. Näitä näkee vain AV:lla eli kalavaleita.
Voit kysyä vaihto-oppilaajärjestöiltä.
Ne maksaa yleensä sen syksyn alkeiskurssin, jatkokurssin keväällä maksaa oppilaan vanhemmat.
He käyvät koulua suomeksi, host-perhe puhuu suomea (meillä kyllä lipsuttiin välillä) ja suurin osa oppii lukuvuoden aikana suomen oikein hyvin.
Eli se kanadalainen insinööri asutettaisiin ensimmäiseksi vuodekseen johonkin suomalaisperheeseen ja laitettaisiin paikalliseen lukioon? Voitaisiinko kumminkin puhua asiallisesti ihan aikuisista ihmisistä ja heidän kielten opiskelustaan eikä teineistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, miten vaikeaa kaikki on nykyään. Saksalainen isoäitini muutti Suomeen 30-luvulla ja ihan itse opetteli kielen ja maan tavat. Ei ollut mitään kotiuttamiskoneistoa.
Suomeen tulevat mormonit (USA) opiskelevat OMILLA RAHOILLAAN suomea ensin vuoden intensiivisesti, ennen kuin lähtevät tänne lähetystyöhön. Silloinkin kustantavat ITSE oleskelunsa, ruokansa, majoituksen.
When there's a will, there's a way.
Tuo nyt on tyyppiesimerkki tilastollisesta otoksesta joka ei ole satunnainen. Eli siis suomeksi sanottuna ei tänne tule ne mormonit joilla on hankaluuksia oppia uusia kieliä. Ihmiset oppii kieliä helpommin tai vaikeammin. Yhdellä vie 20 vuotta oppia yksikin uusi kieli edes välttävästi siinä kun toinen opiskelee kaksi uutta vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen neljä venäläistä nuorta (kolme niistä yliopistossa englanninkielisellä linjalla) ja yks amiksessa ja kaikki nämä ovat oppineet todella hyvän suomenkielen muutamassa vuodessa. Tunnen myös nuoria venäläisiä jotka ei ole oppinut hyvää suomea vaikka opiskelevat jopa suomenkielisellä linjalla. Kai se kielen oppiminen on loppujen lopuksi paljon omasta motivaatiosta kiinni.
Tietyt ihmisryhmät eivät vierasta työntekoa. Mutta jos sopeutuu nykyiseen suomalaiseen pullaposkiopiskeluun, niin ei varmasti kieltä tule oppimaan edes vuosikymmenessä. Ohjatuilla harjoitustehtävillä on oma paikkansa, koska niiden avulla korostetaan tiettyjä kielen erikoisominaisuuksia. Niitä ei pysty korvaamaan millään ryhmäkeskusteluilla tai kuuntelemalla suomalaisia pop-biisejä.
Ja kaikki löytyy kirjastosta ja netistä. Ja ainahan voi perustaa oman opiskeluryhmän ja palkata opettajan sinne silloin tällöin.
Kieltä osaamattoman pitäisi tietää mitä kannattaa opiskella? Ja jos se opettaja on suomalainen, niin ei välttämättä saa tänä päivänä rahoileeen vastinetta. Päähän paijailu alkaa meillä jo peruskoulusta. Se on paljon suurempi syy heikkoihin oppimistuloksiin kuin digitalisaatio.
Aina kielestä opiskellaan äänteet, kielioppi, intonaatio ja sanat.
Kielten opettaja etenee ryhmän tason mukaan.
Suomessa järjestetään vain alkeiskursseja, vaikka niitä markkinoitaisiin edistyneille. Tämä on käytännön realiteetti, mistä sinulla ei nähtävästi ole kokemusta. Minä olen seurannut vierestä ja opetus on ollut suorastaan oppilaiden älykkyyttä ja kykyjä halveeraavaa, koska kouluttaja haluaa päästä helpolla.
Olen itse kielten opettaja ja meillä on asunut kolme vaihto-oppilasta, jotka kaikki käyneet alkeiskurssin ja jatkokurssin sen vaihtovuotensa aikana. Oppineet suomen vuodessa.
Siskoni on naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Myös hän on käynyt kurssit ja oppinut suomen.
Jos perustat oman opiskeluryhmän, opetus etenee sen mulaan mitä opitte.
Todella uskottavaa. Näitä näkee vain AV:lla eli kalavaleita.
Voit kysyä vaihto-oppilaajärjestöiltä.
Ne maksaa yleensä sen syksyn alkeiskurssin, jatkokurssin keväällä maksaa oppilaan vanhemmat.
He käyvät koulua suomeksi, host-perhe puhuu suomea (meillä kyllä lipsuttiin välillä) ja suurin osa oppii lukuvuoden aikana suomen oikein hyvin.
Eli se kanadalainen insinööri asutettaisiin ensimmäiseksi vuodekseen johonkin suomalaisperheeseen ja laitettaisiin paikalliseen lukioon? Voitaisiinko kumminkin puhua asiallisesti ihan aikuisista ihmisistä ja heidän kielten opiskelustaan eikä teineistä.
Mainitsin kolme vaihto-oppilasta (teinejä) ja kanadalaisen aikuisen.
Oletin ettei edes sinulle ole käsittämätöntä se että suomalaisen kanssa naimisissa oleva oppii suomen täällä.
Vierailija kirjoitti:
Britti Dave Cad tapasi suomenruotsalaisen naisen, alkoi jo Englannissa opiskella itsekseen suomea, muutti Suomeen, osaa nyt suomea jo erinomaisesti ja sen lisäksi on oppinut myös ruotsin.
Yhdelläkään kurssilla ei ole ollut koko aikana ja kotona opettamassa on ollut se tammisaarelainen vaimo, joka ei edes ole suomenkielinen itse.
Minä tunsin 90-luvulla amerikkalaisen naisen, joka jostain syystä oli Suomesta kiinnostunut ja halusi tänne opiskelemaan. Hän oli opetellut suomen kieltä jo ennen tänne tuloaan, opiskeli täällä kemian maisteriksi (suomen kielellä!) ja kaikissa tilanteissa halusi puhua suomea suomalaisten kanssa. Ikävä kyllä hän ei onnistunut saamaan työpaikkaa valmistumisensa jälkeen määräajassa, eikä hänen oleskelulupaansa uusittu.
Kun hänen oleskeluluvastaan oli vain enää vähän aikaa jäljellä, hän tutustui ystäviensä kautta muistaakseni ahvenanmaalaiseen mieheen. Ehtivät seurustella lyhyen aikaa ennen kuin tämä amerikkalainen nainen joutui palaamaan USA:han ja myöhemmin hän pääsi palaamaan aviopuolison statuksella.
En koskaan ymmärtänyt, miksi hän piti Suomesta niin paljon, että opetteli kielen jo ennen tänne tuloaan ja opiskeli suomen kielellä ja haaveili suomalaisesta puolisosta. Mutta olin todella onnellinen, kun aivan viime tingassa hän löysi rakkauden ja pääsi muuttamaan Suomeen pysyvästi. Harmi vain, että mies oli ruotsinkielinen :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen neljä venäläistä nuorta (kolme niistä yliopistossa englanninkielisellä linjalla) ja yks amiksessa ja kaikki nämä ovat oppineet todella hyvän suomenkielen muutamassa vuodessa. Tunnen myös nuoria venäläisiä jotka ei ole oppinut hyvää suomea vaikka opiskelevat jopa suomenkielisellä linjalla. Kai se kielen oppiminen on loppujen lopuksi paljon omasta motivaatiosta kiinni.
Tietyt ihmisryhmät eivät vierasta työntekoa. Mutta jos sopeutuu nykyiseen suomalaiseen pullaposkiopiskeluun, niin ei varmasti kieltä tule oppimaan edes vuosikymmenessä. Ohjatuilla harjoitustehtävillä on oma paikkansa, koska niiden avulla korostetaan tiettyjä kielen erikoisominaisuuksia. Niitä ei pysty korvaamaan millään ryhmäkeskusteluilla tai kuuntelemalla suomalaisia pop-biisejä.
Ja kaikki löytyy kirjastosta ja netistä. Ja ainahan voi perustaa oman opiskeluryhmän ja palkata opettajan sinne silloin tällöin.
Kieltä osaamattoman pitäisi tietää mitä kannattaa opiskella? Ja jos se opettaja on suomalainen, niin ei välttämättä saa tänä päivänä rahoileeen vastinetta. Päähän paijailu alkaa meillä jo peruskoulusta. Se on paljon suurempi syy heikkoihin oppimistuloksiin kuin digitalisaatio.
Aina kielestä opiskellaan äänteet, kielioppi, intonaatio ja sanat.
Kielten opettaja etenee ryhmän tason mukaan.
Suomessa järjestetään vain alkeiskursseja, vaikka niitä markkinoitaisiin edistyneille. Tämä on käytännön realiteetti, mistä sinulla ei nähtävästi ole kokemusta. Minä olen seurannut vierestä ja opetus on ollut suorastaan oppilaiden älykkyyttä ja kykyjä halveeraavaa, koska kouluttaja haluaa päästä helpolla.
Olen itse kielten opettaja ja meillä on asunut kolme vaihto-oppilasta, jotka kaikki käyneet alkeiskurssin ja jatkokurssin sen vaihtovuotensa aikana. Oppineet suomen vuodessa.
Siskoni on naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Myös hän on käynyt kurssit ja oppinut suomen.
Jos perustat oman opiskeluryhmän, opetus etenee sen mulaan mitä opitte.
Todella uskottavaa. Näitä näkee vain AV:lla eli kalavaleita.
Voit kysyä vaihto-oppilaajärjestöiltä.
Ne maksaa yleensä sen syksyn alkeiskurssin, jatkokurssin keväällä maksaa oppilaan vanhemmat.
He käyvät koulua suomeksi, host-perhe puhuu suomea (meillä kyllä lipsuttiin välillä) ja suurin osa oppii lukuvuoden aikana suomen oikein hyvin.
Eli se kanadalainen insinööri asutettaisiin ensimmäiseksi vuodekseen johonkin suomalaisperheeseen ja laitettaisiin paikalliseen lukioon? Voitaisiinko kumminkin puhua asiallisesti ihan aikuisista ihmisistä ja heidän kielten opiskelustaan eikä teineistä.
Mainitsin kolme vaihto-oppilasta (teinejä) ja kanadalaisen aikuisen.
Oletin ettei edes sinulle ole käsittämätöntä se että suomalaisen kanssa naimisissa oleva oppii suomen täällä.
Oletko ajatellut, että se kanadalainen insinööri muuttaisi tänne kanadalaisen vaimonsa kanssa? Muuttaisivatko he silloinkin suomalaiseen perheeseen ensimmäiseksi vuodeksi?
Aina kielestä opiskellaan äänteet, kielioppi, intonaatio ja sanat.
Kielten opettaja etenee ryhmän tason mukaan.