Grace Räikkönen

Vierailija kirjoitti:

Miksi muiden lasten nimet hiertää joidenkin hanureja niin kovin?

Kannattaa miettiä, millaista esimerkkiä antaa vaikka omille lapsilleen. Vai röhönauratteko myös lastenne kaverien nimille, jos ne sattuu olemaan muuta kuin Aino tai Ilmari?

Mieti sinä vain itseäsi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.

Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu. 

Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.

Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".

No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä? 

Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.

Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin. 

t. eri

Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.

Kyllä vaan opetettiin.

Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi muiden lasten nimet hiertää joidenkin hanureja niin kovin?

Kannattaa miettiä, millaista esimerkkiä antaa vaikka omille lapsilleen. Vai röhönauratteko myös lastenne kaverien nimille, jos ne sattuu olemaan muuta kuin Aino tai Ilmari?

Kannattaa vahtia niitä lapsia vähän tarkemmin niin eivät pääse tänne traumoja saamaan. Sinunkin kannattaa pysytellä pois, kun olet noin herkkähipiäinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.

Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu. 

Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.

Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".

No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä? 

Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.

Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin. 

t. eri

Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.

Kyllä vaan opetettiin.

Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.

Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muiden lasten nimet hiertää joidenkin hanureja niin kovin?

Kannattaa miettiä, millaista esimerkkiä antaa vaikka omille lapsilleen. Vai röhönauratteko myös lastenne kaverien nimille, jos ne sattuu olemaan muuta kuin Aino tai Ilmari?

Kannattaa vahtia niitä lapsia vähän tarkemmin niin eivät pääse tänne traumoja saamaan. Sinunkin kannattaa pysytellä pois, kun olet noin herkkähipiäinen. 

Herkkähipiäinen, kun en arvostele lasteni kaverien, tai muidenkaan ihmisten lasten, nimiä?

Räikkösen perhettä Sveitsissä varmaan ihan hirveästi kiinnostaa, mitä kieltä opetettiin kansakoulussa. Se on varmaan heille tosi tärkeä juttu.

Miksi sen vauvan naama on peitetty kuvissa mutta isosisarusten ei. Logiikka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien tausta ei ole niin yksinkertainen. Mites vaikka henkilö, joka on syntynyt Ranskassa, mutta muuttanut Britanniaan 4v., jonka vanhemmat on suomalainen, jonka toisen vanhempi Suomesta ja toinen Britanniasta, ja irlantilainen, jonka toinen vanhempi saksalainen ja toinen vanhempi britti?

Lapsi saa Suomen kansalaisuuden, jos jompikumpi hänen vanhemmistaan on Suomen kansalainen .asuipa tämä Suomessa tai ei. ja syntyipä se  lapsi missä päin maailmaa hyvänsä.

No tuo lapsi voisi saada kyllä useamman maan kansalaisuuden, eikä ainoastaan Suomen.

Kysymys kuuluukin, että minkä niistä?

Ensin pitäisi tietää, mitkä ne lapsen vanhemman kansalaisuudet olivat. Tuossa tuli nyt luetelluksi aika paljon muutakin ne ja sen verran sekavasti, että ainakaan minä en saanut tolkkua kuka oli irlantilainen ja kuka britti ja kuka saksalainen. Sen kuitenkin tiedän, että esim. isän äidin kansalaisuudella ei ole mitään vaikutusta lapsen kansalaisuuteen. Vauvan kansalaisuus tulee joko vanhemmilta tai vauvan syntymäpaikan mukaan. Näissä on hieman erilaisia käytäntöjä eri maissa. Esim. Suomen kansalaisuuden saa syntymällä Suomeen, mutta Sveitsin kansalaisuutta ei saa, jos vanhemmat eivät ole sveitsiläisiä. 

Suomen kansalaisuutta ei saa vain syntymällä Suomeen.

Todellakin saa, jos jompi kumpi vanhemmista on suomalainen. Eikä ulkomaalaistenkaan tarvitse kuin hakea kansalaisuutta niin lapsi saa sen aikalailla automaationa. 

Väite oli, että Suomen kansalaisuuden saa syntymällä Suomeen. Se ei ole totta ja korjasin sen.

Suomalaisen äidin lapsi saa Suomen kansalaisuuden, vaikka syntyisi Timbuktussa. Suomalaisen isän lapsikin saa, mutta tiettyjen muiden ehtojen pitää täyttyä. Ulkomaan kansalaisten lapsi ei saa Suomen kansalaisuutta pelkästään Suomeen syntymällä.

Juuri näin. Jos se, että syntyy Suomessa mahdollistaisi automaattisen Suomen kansalaisuuden, niin Afrikasta tulisi Suomeen joka päivä lentoja Suomeen,  täynnä raskaanaolevia afrikkalaisnaisia.

Mutta eihän se niin mene. Jommalla kummalla vanhemmista pitää olla Suomen kansalaisuus, jotta lapsikin saa Suomen kansalaisuuden.

Sillä ei ole väliä, missä maassa suomalaisten vanhempien lapsi syntyy. Jos joku suomalainen nainen on raskaana ja menee ruotsinlaivalla Tukholmaan, ja lapsi syntyy ennenaikaisesti Itämerellä, Ruotsin aluevesillä, niin ei siitä lapsesta silti Ruotsin kansalaista tule. Tai  vaikka lapsi syntyisi  tukhomlalaisessa synnytyssairaalassa, niin kyllä hänet Suomen kansalaiseksi rekisteröidään, ei Ruotsin. 

Eikö englantia alettu opettaa jo 40- tai 50-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.

Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu. 

Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.

Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".

No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä? 

Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.

Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin. 

t. eri

Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.

Kyllä vaan opetettiin.

Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.

Montako kansakoulun päättötodistusta olet nähnyt? Minä olen nähnyt kolme ja jokaisessa niissä oli itse asiassa enemmänkin kuin yksi vieras kieli arvioituna. Isälläni englanti ja ruotsi. Äidilläni englanti ja saksa ja mummillani englanti ja ruotsi. Mistä ne sinne todistukseen tulivat, kun sinä nyt 60 vuotta myöhemmin osaat noin varmasti sanoa, että kansakoulun oppisisältöön ei kuulunut missään vieraita kieliä?

Voi panaani.

Krillaatteko myös proiskua?

Vierailija kirjoitti:

Miksi muiden lasten nimet hiertää joidenkin hanureja niin kovin?

Kannattaa miettiä, millaista esimerkkiä antaa vaikka omille lapsilleen. Vai röhönauratteko myös lastenne kaverien nimille, jos ne sattuu olemaan muuta kuin Aino tai Ilmari?

Saahan sitä muitten mauttomuuksille nauraa. Minusta Grace Räikkönen ei ole tyylikäs nimi. Mutta ei nimi naista pahenna, ellei nainen nimeä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö englantia alettu opettaa jo 40- tai 50-luvulla?

En osaa sanoa, milloin alettiin, mutta isäni, äitini ja jopa mummini ovat opiskelleet englantia. Mummi 40-luvulla ja isä ja äiti 60-luvulla. Jokainen heistä kansakoulussa. Ei laitettu maatilan kakaroita herraskouluihin :D

Vaikka nyt kuinka koittaa ajatella, että jokaisen oma asia, niin kieltämättä ensimmäinen ajatus oli: mitä v..ua.

Vanhemmat Minnamari Räikkönen os.Virtanen ja Kimi Räikkönen. Kolmas lapsi Grace.

"Olimme kreisin kanssa Suomessa".. vai mahtavatko Suomeen tullakaan Kreisin kera. Sehän voisi olla liian latteaa. Jopa junttia. Ei ainakaan tarpeeksi kreisiä.

En vaan näe Kimiä keksimässä näitä nimiä 😆 En vaan näe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.

Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu. 

Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.

Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".

No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä? 

Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.

Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin. 

t. eri

Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.

Kyllä vaan opetettiin.

Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.

Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä. 

Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien tausta ei ole niin yksinkertainen. Mites vaikka henkilö, joka on syntynyt Ranskassa, mutta muuttanut Britanniaan 4v., jonka vanhemmat on suomalainen, jonka toisen vanhempi Suomesta ja toinen Britanniasta, ja irlantilainen, jonka toinen vanhempi saksalainen ja toinen vanhempi britti?

Lapsi saa Suomen kansalaisuuden, jos jompikumpi hänen vanhemmistaan on Suomen kansalainen .asuipa tämä Suomessa tai ei. ja syntyipä se  lapsi missä päin maailmaa hyvänsä.

No tuo lapsi voisi saada kyllä useamman maan kansalaisuuden, eikä ainoastaan Suomen.

Kysymys kuuluukin, että minkä niistä?

Ensin pitäisi tietää, mitkä ne lapsen vanhemman kansalaisuudet olivat. Tuossa tuli nyt luetelluksi aika paljon muutakin ne ja sen verran sekavasti, että ainakaan minä en saanut tolkkua kuka oli irlantilainen ja kuka britti ja kuka saksalainen. Sen kuitenkin tiedän, että esim. isän äidin kansalaisuudella ei ole mitään vaikutusta lapsen kansalaisuuteen. Vauvan kansalaisuus tulee joko vanhemmilta tai vauvan syntymäpaikan mukaan. Näissä on hieman erilaisia käytäntöjä eri maissa. Esim. Suomen kansalaisuuden saa syntymällä Suomeen, mutta Sveitsin kansalaisuutta ei saa, jos vanhemmat eivät ole sveitsiläisiä. 

Suomen kansalaisuutta ei saa vain syntymällä Suomeen.

Todellakin saa, jos jompi kumpi vanhemmista on suomalainen. Eikä ulkomaalaistenkaan tarvitse kuin hakea kansalaisuutta niin lapsi saa sen aikalailla automaationa. 

Väite oli, että Suomen kansalaisuuden saa syntymällä Suomeen. Se ei ole totta ja korjasin sen.

Suomalaisen äidin lapsi saa Suomen kansalaisuuden, vaikka syntyisi Timbuktussa. Suomalaisen isän lapsikin saa, mutta tiettyjen muiden ehtojen pitää täyttyä. Ulkomaan kansalaisten lapsi ei saa Suomen kansalaisuutta pelkästään Suomeen syntymällä.

Juuri näin. Jos se, että syntyy Suomessa mahdollistaisi automaattisen Suomen kansalaisuuden, niin Afrikasta tulisi Suomeen joka päivä lentoja Suomeen,  täynnä raskaanaolevia afrikkalaisnaisia.

Mutta eihän se niin mene. Jommalla kummalla vanhemmista pitää olla Suomen kansalaisuus, jotta lapsikin saa Suomen kansalaisuuden.

Sillä ei ole väliä, missä maassa suomalaisten vanhempien lapsi syntyy. Jos joku suomalainen nainen on raskaana ja menee ruotsinlaivalla Tukholmaan, ja lapsi syntyy ennenaikaisesti Itämerellä, Ruotsin aluevesillä, niin ei siitä lapsesta silti Ruotsin kansalaista tule. Tai  vaikka lapsi syntyisi  tukhomlalaisessa synnytyssairaalassa, niin kyllä hänet Suomen kansalaiseksi rekisteröidään, ei Ruotsin. 

Voidaan merkitä myös Ruotsin kansalaiseksi, jos lapsen isä on ruotsalainen. Kansalaisuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin se, mitä äidin passissa lukee. 

"Meidän isommat lapset suhtautuvat tosi kivasti Kreisiin, eivät ole yhtään mustasukkaisia" 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.

Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu. 

Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.

Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".

No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä? 

Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.

Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin. 

t. eri

Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.

Kyllä vaan opetettiin.

Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.

Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä. 

Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.

Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja. 

Haluaisin päästä katsomaan Kreisiä. Kreisiä. Kreisiä.

Siis kuinka moni täällä on opiskellut kansakoulussa 40-luvulla, jos se kerran on syynä, että g ei taivu ääntämiseen? Olettepa jo kunnioitettavassa iässä, oletan.