Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kehopositiivisuus surettaa personal trainer Sara Kivimäkeä, 47 "On pelottavaa, että huomattavasta ylipainosta on tehty normi"
13.06.2023 |
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen
Ihanaa, vihdoin joku puhuu ääneen!
Kyseessä on niin järkyttävän vaarallinen kansantauti, että nyt ihan oikeasti hyssyttelyn sen ympärillä täytyy loppua.
Kehopositiivisuus terminäkin saa Kivimäen surulliseksi.
En jaksa katsella itselleen valehtelua ja kieroilua. Ihmisen täytyisi tunnustaa itselleen, että on huijannut itseään ja liikkuu liian vähän ja syö liian paljon.
Kommentit (2017)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino on normaalia, on aina ollut. Miksi siitä tehdään nyt mörkö? Jokainen on mikä on eikä se kuulu muille. Itse kukin läskinsä kantaa.
Itse kukin kantaa, kieltämättä. Mutta kaikki osallistuvat ylipainon aiheuttamien vaivojen maksamiseen. Ja usko pois, sairaanhoidon resursseista melko hyvä siivu menee nimenomaan ylipainon aiheuttamien vaivojen hoitoon.
Oho, peräti 5% ja siihen lasketaan myös DM2, vaikkei jokainen DM2-potilas ole ylipainoinen. On ikäänkuin veteen piirretty viiva. Ei DM2-geenit perinyt voi tehdä muuta kuin käydä viivytystaistelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ei ole ylipainoisuus mikään normaalitila. Eikä sitä pitäisi normalisoida. Mutta ihmiset ovat sellaisia kuin ovat. Tuskin kukaan erityisesti nauttii lihavuudestaan.
Olen miettinyt omassa elämässäni sellaista asiaa, että kun olin nuorena laiha sain usein kuulla olevani liian laiha, sellaista kauhistelua, saattoi olla osittain myös kateutta, koska kauhistelijat olivat itse ylipainoisia. No annas olla kun sitten lihoin. Esim. ex-puoliso huomautteli painostani ja en edes ollut vielä ylipainoinen. Samoin moni tuttu kommentoi painon nousua. Voisiko ihmisen antaa olla sellainen kuin on? Ilman ulkonäköön menevää kommentointia.
Vierailija kirjoitti:
Olisko lihavuus/laihuus henkinen tauti? Menetin kaksi omaista lyhyessä ajassa niin tuntui etten saa iloa muusta kun syömisestä ja tuli kymmenen ylikiloa. Tytär joka tietenkin menetti samat ihmiset laihtui parikymmentä kiloa ja näytti keskitysleiriläiseltä. Taisi syödä vuoden verran vaan perunaa, salaattia ja sianlihaa kun kaikesta muusta voi huonosti. On saanut normaalipainon takaisin mutta itse olen edelleen +8 kg.
Appeni söi kuin hevonen. Ja iltapalaksi joka päivä litra maitoa ja paketillinen keksejä. Oli koko ajan huolissaan ja stressasi paljon. Oli laiha, pitkä tikku. Vaimonsa ei stressannut, paitsi ruuasta lihomisen takia. Hän ei ole laiha, pitkä tikku. Anoppi on yli 80v. lääkkeenä vain miedoin amlodipiini. Eli terveenäkin voi olla ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain juuri laihdutettua 77kg->68kg.Pituus 170cm.Ja todellakin olen tyytyväisempi ulkonäkööni ja olen mielestäni kauniimpi normaalipainoisena.Minulle ovat jopa miehet flirttailleet jota ei ole tapahtunut vuosiin. Lihavuus on rumaa ja ällöttävää.
Olen samaa mieltä, minulla ylipainoa 30 kg, ei lähde millään tavalla, inhoan itseäni. Vielä enemmän inhoan kun siitä jatkuvasti huomautetaan, ihan kuin en itse sitä tietäisi ja ihan kuin en yrittäisi kaikkeani että siitä pääsisin eroon. Sairaus pitää niistä kynsin hampain kiinni. Joka päivä taistelen 24/7/365. Välillä tekee mieli luovuttaa. Mutta jokaisen suupalan kohdalla mietin voinko syödä vai jätänkö lautaselle.
Lähteepäs. Laihduttamalla. Joo, tiedän että "olet kokeillut". Mutta olet tehnyt sen väärin. Sellaista ihmistä ei ole olemassa, joka ei laihdu. Väärällä tavalla menee tietenkin perseelleen. Syöt liikaa. Jos syöt vähemmän niin laihdut. Se on niin yksinkertaista. Mutta tee homma itsellesi helpommaksi ja älä syö sellaista joka aiheuttaa nälän tunnetta. Eli niitä hiilihydraattipiikkejä. Ja kärvistele perkele nälässä älä syö sitä tunnetta joka kerta pois. Se lähtee syömättäkin, jos jaksat odottaa.
Minä olen täällä nyt sivukaupalla kommentoinut miten aina syytetään valehtelijaksi ja annetaan ohjeita jotka kumoaa toisensa. Olen kokeillut 30v ja paino vain nousee. En yksittäisiä päiviä vaan vuosia ja kuukausia kerrallaan. Olen perkele kärvistellyt nälässä tässä ajassa ja paino tippuu alle 1000 kalorilla päivässä, hyvin hitaasti, mutta sitten en jaksa tehdä mitään kotitöitäkään. Joka kerta jossain vaiheessa järki sanoo että ei tämä ole tervettä. Laihemmat syö kaksi tai kolme kertaa enemmän, mutta miksi minun pitäisi olla nälässä kymmeniä vuosia ilman tulosta. Sitä paitsi laihemmat tulee ihan kettuillakseen syömään aina nenäni eteen oikein ylikorostuneen nautiskellen jäätelöitään ja muita herkkujaan kuin sanoen : " minäpä voin syödä enkä liho!". Laihat oikein nauttivat kun saavat kiusata, näkee miten kiemurtelevat mielihyvästä kun saavat lyödä.
Luulenpa sun syövän liian vähän. Oletko kokeillut jonkun ohjelman kautta, siis Fitfarmin tai muun vastaavan suositusten mukaan? Fitfarmi käskee syömään tosi paljon, mut vähärasvaista ja sokeritonta. Sieltä saa selkeät ohjeistukset. Sulamo ei taida ehdotella ruokia, mut kalorimäärän kylläkin. Tavoite kannattaa laittaa todella hitaaksi. Siten ei liho niin helposti takaisin. Mitä tahansa, kunhan et stressaa ja ole ahdistunut. Se on kamalaa, jos tämä asia vaivaa päivittäin! Ei o ihmisen elämää.
Sori, jos ehdotukset ovat tyhmiä tai oot jo kokeillut.Sulamoa olenkin kokeillut, yllätys yllätys ilman tulosta. Monikin on sanonut että syön liian vähän mutta kun lisään 200-300 kaloria viikkoon, viikon päästä paino on noussut ainakin kilon ja taas menee kuukausia että saan sen pois alle 1000 kalorilla. Kasviksia yritänkin syödä paljon, etenkin nyt kun suolisto niitä kestää. Ja ovat taas edullisia. Välillä jaksan olla stressaamatta mutta sitten itseinho lyö kovaa, etenkin näin hellepäivinä.
Kiitos kuitenkin ystävällisestä kommentistasi, harvinaista täällä, tai missään.Minä onnistuin sulaminnavulla. Muitakin vastaavia on. Se kalorimäärä oli tosi iso, mitä jouduin opettelee syömään. Ihan en saavuttanut, mut lähelle. Ja todellakin lihoin alkuun kans. Meni ainakin kaksi kuukautta, ennenkuin kääntyi toiseen suuntaan. Tammikuussa aloitin ja kesäkuussa jotkut ihmiset huomasivat muutoksen. Se on siis hidasta, mutta siten pysyvämpää. Ja alkuun joo lihoaa.
Niihin ohjelmiin syötetään myös liikunnan määrät ym.
Katsoin useammasta sen suositellun kalorimäärän, ja olivat hyvin saman suuntaisia kaikki.
Ja niin, sitä proteiinia pitäisi syödä/juoda kans lähes joka aterialla, edes vähän. Pitää nälkää loitolla.Oletan että sinulla ei ole aineenvaihduntasairautta? Onneksi olkoon kun onnistut, hyvä sinä!
Minulle sulamo antoi kalorimääräksi muistaakseni 2000. Tästä lääkäri sanoi että ihan järkyttävä määrä, ei sillä laihdu. 1500 kuulemma kuulostaa myös isolta määrältä.
No minulle se ja toinen ohjelma kans sen 2000kaloria. Lisäksi aineenvaihduntani on matalalla pitkä vaikean unettomuuden takia.
Eiköhän ylipainoiset tiedä olevansa lihavia ja varmasti ovat miljoona kertaa kuulleet, mitä terveysuhkia siitä on.
Tuli paha mieli kun katselin yhden dokumentin missä ranskalaiset lihavat naiset puhuivat painostaan, mitä inhottavaa nimittelyä ja rumia solvauksia he joutuvat sietämään kaiken aikaa. Moni ei uskalla edes ulos enää mennä vaan möllöttää sisällä kaiket päivää.
Jotkut vain ovat sen luontoisia, ilkeitä ja julmia. He ovat tottuneet hankkimaan kiksejä ja ylemmyydentunnetta sillä, että he pilkkaavat muita. Jos ei olisi lihavia, niin he hankkisivat "paremman olon" pilkkaamalla joitain muita ihmisiä jonkun muun asian takia. Kyllä he aina jotain keksisivät. Ystävättäreni hoikkaa 18v. tytärtä nimiteltiin "hevosnaamaksi" asiakkaan toimesta ensimmäisessä työpaikassaan jäätelönmyyjänä.
En puolusta lihavuutta mutta puolustan kehorauhaa tai ulkonäkörauhaa.
Itse olen keskivertoa hoikempi ja joutunut hyvin nuoresta tarkkailemaan mitä syön, koska valitettavasti kuulun sukuun, jossa varmaan on joku lihavuusgeeni kaikkine ikävine oheistauteineen. Kuntoilen joka päivä 30-90 min.
vaikka inhoan liikuntaa. En luonnostani ole liikunnallinen. En esim. nauti siitä, että "haastan" itseäni liikunnallisesti.
Aloitin liikunnan ja ruokavalion tarkkailun jo 14-vuotiaana juurikin sukuni varoittavien esimerkkien takia ja sen takia, että itsekin aloin pyylevöitymään noihin aikoihin, vaikka perheessä ei syöty roskaruokaa.
Älysin asian itse, ilman aikuisten ohjeistusta tai kannustusta. Kävin kerran koulun terkkarilla joka vähätteli ongelmaani mutta laati mulle ruokavalion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni esim. lääkäreiden pitää voida keskustella asiallisesti potilaan ylipainosta, samoin muiden terveysalan ammattilaisten. Ei siten ettei asiaa voi ottaa puheeksi, koska "joku voi pahoittaa mielensä" mutta ei myöskään siten, että ollaan yksioikoisia moukkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli palstan mukaan aina pitää ensin tutkia kaikki sairaudet ja kuvata aivot yms, ja viimeisenä vasta kysyä elintavoista..
Koska eihän nyt lihavuus voi olla itse tehtyä.
Miksi sinulle on tärkeää päästä sanomaan toiselle ilkeästi? Mitä väliä sillä edes onko lihavuus itsetehtyä vai sairaudesta jos tavoitteena on laihtua? Jos elämäntavoissa on muutettavaa niin sitten niitä voi muuttaa mutta miksi siihen pitää jäädä jankkaamaan ja syyllistämään että toinen on saattanut syödä väärin? Miksi sinulle on kaikista tärkeintä korostaa sitä että kuinka oikeaoppinen sinä olet ja kuinka väärin muut ovat tehneet? Miksi energiaa ei voi käyttää siihen että jatkossa eläisi terveemmin, miksi käyttää kaikki energia menneisyyteen?
En ole muuten ikinä nähnyt normaalipainoista ihmistä joka söisi täydellisen 100 % oikeaoppisesti. Siellä Prisman karkkihyllylläkin aina näkyy vain normaalipainoisia, ikinä en ole nähnyt siinä ylipainoista.' Miksi et hauku normaalipainoisia epäterveesti eläviä roskan syöjiä jotka hommaavat itselleen ruokavalinnoillaan sairauksia? Taidat olla itsekin sellainen.
Eihän tuo edes ollut mitään ilkeää - totuus ei hyvä, totuus ei paha, totuus vain totuus. Varmasti 99% ylipainoisista homma korjaantuisi ihan elämäntaparemontilla. Sitten on niitä täälläkin kirjoittaneita, joilla homma on jotensakin kimurantti.
Normaalipainoisten ruokavalliota on turha alkaa ruotia sen kummemmin, ainakin sokerin ja rasvan määrä on maltillinen. Karkkihyllyllä käyviä on turha myöskään syyllistää - heissäkin on niitä, jotka malttavat ostaa ja syödä pari sataa grammaa ja sitten niitä, jotka ostavat kilon pari "viikkoa varten", mutta syövät sen samana iltana.
Sokerin ja rasvan määrä maltillinen normaalipainoisella???? No ei todellakaan ole. Monet voivat olla laihojaläskejä. Eräs kaverini on tällainen. Joka ilta syö puolikkaan suklaalevyn ja joka päivä kahvin kanssa jonkun leivonnaisen. Proteiini puuttuu ruokavaliosta usein. Olen nähnyt kuinka hänen rasvaprosenttinsa oli päälle 40. Kyllä normaalipainoisenkin kannattaa terveydestään pitää huolta, esim. kolesteroliarvoistaan ja ravinteiden saannista. Terveellinen ruokavalio näkyy normaalipainoisellakin ihon hehkeytenä ja paksuina hiuksina. Esim. itselläni oli ohut tukka kun söin normiruokaa eli tavallista sekaruokaa lapsuuden ja nuoruuden, mutta kun muutin omilleni ja innostuin terveysruoasta, hiuksistani tuli mielettömän paksut ja ihostani heleä.
Ylipainoisella rasva- ja sokerimäärä on ihan yhtä "maltillinen" kuin normaalipainoisellakin, poislukien ahmimishäiriöiset. Itsekin söin paljon enemmän rasvaa ja sokeria hoikkana, esim. lapsena sain rajattomasti kaikkia herkkuja En vaan lihonut silloin koska elin aktiivista elämää.
Itse syön kasvirasvaa noin 50-60 g päivässä, se tulee kasvisruoan mukana, ei herkuista. Sokerisia herkkuja syön paljon vähemmän kuin muut ihmiset. Kuituja tulee 40-65 g. Kolesterolia 0.
t. kilpirauhasen vajauksesta toipuva laihtuja 90 kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70-80 luvulla ei ollut tämän päivän paino-indekseillä olevia ihmisiä, kun katselee tuon ajan kuvia. Liittyisikö asia jotenkin nykyruokavalioon, liikkumiseen ja syödyn ruuan määrään? Ainakin tuntuu siltä, että se normaaliliikunta entisestäänkin vähentynyt, kun kaikki liikkuvat kesä-aikaan ja jopa talvellakin näillä sähkölaudoilla ja -pyörillä. Nuorten kuntokin on kuulemma rapistunut ihan todella paljon verrattuna siihen mitä ollut n. 20v. sitten. Enää ei leikitä pihalla tai harrasteta liikuntaa vapaa-ajalla, kun nettipelit, kännykät ja some vievät mennessään, joka näkyy nuorison oppimistaidoissa ja kyvyissä hallita perusasioita. Nykytyönantajat aivan kusessa näiden tulevien duunarien kanssa, kun perusosaaminen on kateissa ihan perusasioissa esim. lasku- ja lukutaito puutteellista, puhumattakaan sosiaalisista kyvyistä toimia työ-elämässä.
Amerikkalainen yltäkylläisyyden kulttuuri ja kaiken pitää olla "big". Karkkipussit on niin isoja että minun ainakin pitää heittää loput roskiin. Kaupat hyllymetreittäin täynnä roskaruokaa, jota en itse ainakaan ole tottunut ostamaan. Ei lomamatkoilla marketeissa näe tällaisia pitkiä karkkihyllyrivejä. Joulusuklaan myynti alkaa syyskuussa, pari käytävää niitä ja jouluaattona tyhjänä. Seuraavaksi uuden vuoden jälkeen alkaa pääsiäissuklaiden myynti samalla kaavalla. Itse ostan vain wiener nougatin jouluksi ja se riittää pitkäksi aikaa.
Täällä maalaiskaupungissa lapset eivät enää leiki ulkona niin kuin itse tehtiin lapsena. Kiipeiltiin, pelattiin kaikenlaisia pelejä, uitiin, luisteltiin, juostiin pihoilla ja käveltiin koulumatkat. Nykyisin kun asun koulun vieressä niin klo 8 on ihan mieletön autorumba ulkona. Helsingissä leikkipuistoissa näkee kyllä enemmän lapsia ja hengailevaa nuorisoa on muutenkin liikenteessä(nykyään jo kuulema ikävissä merkeissä).
Täällä myös auto on jumala. Sillä ajetaan pienetkin matkat ja auto parkkeerataan mahdollisimman lähelle ovia. Jalankulkijoita halveksutaan. Oikea ihminen kulkee autolla! Kuntoansa hoitavia ihmisiä halveksutaan, jos ehtii käydä kuntosalilla niin se on sen merkki että on laiska eikä viitsi tehdä oikeaa työtä kuten pihahommia ja marjojen poimuuta.
Täällä ihmiset käyvät töissä ja sen jälkeen menevät kotiinsa ja pysyvät siellä. Klo 17 jälkeen kukaan ei liiku missään. Istutaan tv:n ääressä ja kanavasurffaillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista kehonegatiivisempia ihmisiä tuntemistani ihmisistä ovat sellaiset, jotka eivät itseään hyväksy. Esim äitini. Olen koko lapsuuteni joutunut kuuntelemaan miten joku on lihava, kuinka naapuri on taas lihonut ja anopilla on kaksoisleuka ja sekin söi sitä ja tätä siellä juhlissa. Ikinä ei ollut tyytyväinen kehoonsa ja sitä vihaa sitten kylvi ympäriinsä kaikille, jotka kiinni sai. Ei ääneen kyseisille ihmisille, vaan selän takana ja täysin viattomille uhreille. Hänellä oli jokunen kilo ylipainoa, mutta aina oli kaikki niin huonosti sen suhteen.
Jos hän olisi hyväksynyt itsensä ja lopettanut sen loputtoman jojoilunsa, niin meillä kaikilla olisi ollut paljon helpompaa.
Toinen, joka lihavia vihaa on mieheni, jolla itsellään on myös muutama kilo ylimääräistä ja sen kanssa kamppailee. Mutta selkeästi kun ei kykene elämään itsensä kanssa, niin helposti kehittää siitä ison ongelman, joka taas kehittää lisää negatiivisuutta ympärilleen.
Yhä selvemmin tuntuu, että ylipainoisuus on mielenterveyshäiriö ja sitä pitäisi hoitaa sellaisena. Ei masentunutkaan voi itseään parantaa vain haluamalla olla terve. Pitää kyetä tekemään useita pieniä ja isompia muutoksia, jotta siitä suosta nousee. Mutta se masennus estää sen. Lihavilla on myös joku blokki miksi sitä omaa terveyttä ei kykene varjelemaan. Nämä pitäisi selvittää.
Ehkä asiat joskus muuttuu ja ylipainoisten 'toruminen' lakkaa. Ymmärretään ehkä enemmän niitä juurisyitä ja pureudutaan niihin.
Jännä että ylipainoisilla on ymmärrystä, samoin asiaan perehtyneillä lääkäreillä tai ravitsemuksen asiantuntijoilla tai tutkijoilla. Eikä kyse todellakaan ole synnynnäistä mt ongelmista läheskään aina. Mikään heidän sanomansa ei tule koskaan vakuuttamaan näitä maailman viisaimpia koulujakäymättömiä nimittelijöitä joille ainoa kerran kuultu totuus on että ylipainoiset ahmii kaksin käsin rasvaa ja sokeria, tai valehtelee.
Vain kuolema lopettaa hokemisen. Heillä on mt ongelmia, hurjan paljon. Ylipainoinen reagoi kiusaamiseen, hyvin usein. Kymmeniä vuosia nimittelyä ja vahva aikuinenkin sortuu, saati sitten pieni lapsi. Uhrin syyllistäminen on jotakin käsittämätöntä tässä maassa.
Joo kouluja ei ole käyty eikä opittu muutenkaan mitään. Kaikki opit tulee tositv:stä. Katsotaan suurlihavien tosiohjelmia USAsta ja muualta missä näytetään miten ne ahmii ja siitä päätellään että näin ne kaikki tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljo varaa puhua jos vaatekoko on 47!
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni esim. lääkäreiden pitää voida keskustella asiallisesti potilaan ylipainosta, samoin muiden terveysalan ammattilaisten. Ei siten ettei asiaa voi ottaa puheeksi, koska "joku voi pahoittaa mielensä" mutta ei myöskään siten, että ollaan yksioikoisia moukkia.
Mutta jo sanan ylipaino sanominen on kehopositiiviselle sama kuin haukkuisit häntä manneksi tai flirttailisit metoo-aktivistille.
Ei voi olla niin, että amerikkalainen poliittinen korrektius hiipii Suomeen joka takaovesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli palstan mukaan aina pitää ensin tutkia kaikki sairaudet ja kuvata aivot yms, ja viimeisenä vasta kysyä elintavoista..
Koska eihän nyt lihavuus voi olla itse tehtyä.
Miksi sinulle on tärkeää päästä sanomaan toiselle ilkeästi? Mitä väliä sillä edes onko lihavuus itsetehtyä vai sairaudesta jos tavoitteena on laihtua? Jos elämäntavoissa on muutettavaa niin sitten niitä voi muuttaa mutta miksi siihen pitää jäädä jankkaamaan ja syyllistämään että toinen on saattanut syödä väärin? Miksi sinulle on kaikista tärkeintä korostaa sitä että kuinka oikeaoppinen sinä olet ja kuinka väärin muut ovat tehneet? Miksi energiaa ei voi käyttää siihen että jatkossa eläisi terveemmin, miksi käyttää kaikki energia menneisyyteen?
En ole muuten ikinä nähnyt normaalipainoista ihmistä joka söisi täydellisen 100 % oikeaoppisesti. Siellä Prisman karkkihyllylläkin aina näkyy vain normaalipainoisia, ikinä en ole nähnyt siinä ylipainoista.' Miksi et hauku normaalipainoisia epäterveesti eläviä roskan syöjiä jotka hommaavat itselleen ruokavalinnoillaan sairauksia? Taidat olla itsekin sellainen.
Eihän tuo edes ollut mitään ilkeää - totuus ei hyvä, totuus ei paha, totuus vain totuus. Varmasti 99% ylipainoisista homma korjaantuisi ihan elämäntaparemontilla. Sitten on niitä täälläkin kirjoittaneita, joilla homma on jotensakin kimurantti.
Normaalipainoisten ruokavalliota on turha alkaa ruotia sen kummemmin, ainakin sokerin ja rasvan määrä on maltillinen. Karkkihyllyllä käyviä on turha myöskään syyllistää - heissäkin on niitä, jotka malttavat ostaa ja syödä pari sataa grammaa ja sitten niitä, jotka ostavat kilon pari "viikkoa varten", mutta syövät sen samana iltana.
Sokerin ja rasvan määrä maltillinen normaalipainoisella???? No ei todellakaan ole. Monet voivat olla laihojaläskejä. Eräs kaverini on tällainen. Joka ilta syö puolikkaan suklaalevyn ja joka päivä kahvin kanssa jonkun leivonnaisen. Proteiini puuttuu ruokavaliosta usein. Olen nähnyt kuinka hänen rasvaprosenttinsa oli päälle 40. Kyllä normaalipainoisenkin kannattaa terveydestään pitää huolta, esim. kolesteroliarvoistaan ja ravinteiden saannista. Terveellinen ruokavalio näkyy normaalipainoisellakin ihon hehkeytenä ja paksuina hiuksina. Esim. itselläni oli ohut tukka kun söin normiruokaa eli tavallista sekaruokaa lapsuuden ja nuoruuden, mutta kun muutin omilleni ja innostuin terveysruoasta, hiuksistani tuli mielettömän paksut ja ihostani heleä.
Ylipainoisella rasva- ja sokerimäärä on ihan yhtä "maltillinen" kuin normaalipainoisellakin, poislukien ahmimishäiriöiset. Itsekin söin paljon enemmän rasvaa ja sokeria hoikkana, esim. lapsena sain rajattomasti kaikkia herkkuja En vaan lihonut silloin koska elin aktiivista elämää.
Itse syön kasvirasvaa noin 50-60 g päivässä, se tulee kasvisruoan mukana, ei herkuista. Sokerisia herkkuja syön paljon vähemmän kuin muut ihmiset. Kuituja tulee 40-65 g. Kolesterolia 0.
t. kilpirauhasen vajauksesta toipuva laihtuja 90 kg
Anna hänen olla "ruokapositiivinen" äläkä valita. Tuo on ihan yhtälailla sheimaamista kuin läskiksi haukkuminen (ja lisäksi kateutta). Voisiko olla myös, että hän vetää sen suklaalevyn salitreenin ja 10 km lenkin jälkeen? Rasvaprosentti EI VOI olla noin korkea normaalipainoisella - silloin ei olisi esim. luita just ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista kehonegatiivisempia ihmisiä tuntemistani ihmisistä ovat sellaiset, jotka eivät itseään hyväksy. Esim äitini. Olen koko lapsuuteni joutunut kuuntelemaan miten joku on lihava, kuinka naapuri on taas lihonut ja anopilla on kaksoisleuka ja sekin söi sitä ja tätä siellä juhlissa. Ikinä ei ollut tyytyväinen kehoonsa ja sitä vihaa sitten kylvi ympäriinsä kaikille, jotka kiinni sai. Ei ääneen kyseisille ihmisille, vaan selän takana ja täysin viattomille uhreille. Hänellä oli jokunen kilo ylipainoa, mutta aina oli kaikki niin huonosti sen suhteen.
Jos hän olisi hyväksynyt itsensä ja lopettanut sen loputtoman jojoilunsa, niin meillä kaikilla olisi ollut paljon helpompaa.
Toinen, joka lihavia vihaa on mieheni, jolla itsellään on myös muutama kilo ylimääräistä ja sen kanssa kamppailee. Mutta selkeästi kun ei kykene elämään itsensä kanssa, niin helposti kehittää siitä ison ongelman, joka taas kehittää lisää negatiivisuutta ympärilleen.
Yhä selvemmin tuntuu, että ylipainoisuus on mielenterveyshäiriö ja sitä pitäisi hoitaa sellaisena. Ei masentunutkaan voi itseään parantaa vain haluamalla olla terve. Pitää kyetä tekemään useita pieniä ja isompia muutoksia, jotta siitä suosta nousee. Mutta se masennus estää sen. Lihavilla on myös joku blokki miksi sitä omaa terveyttä ei kykene varjelemaan. Nämä pitäisi selvittää.
Ehkä asiat joskus muuttuu ja ylipainoisten 'toruminen' lakkaa. Ymmärretään ehkä enemmän niitä juurisyitä ja pureudutaan niihin.
Jännä että ylipainoisilla on ymmärrystä, samoin asiaan perehtyneillä lääkäreillä tai ravitsemuksen asiantuntijoilla tai tutkijoilla. Eikä kyse todellakaan ole synnynnäistä mt ongelmista läheskään aina. Mikään heidän sanomansa ei tule koskaan vakuuttamaan näitä maailman viisaimpia koulujakäymättömiä nimittelijöitä joille ainoa kerran kuultu totuus on että ylipainoiset ahmii kaksin käsin rasvaa ja sokeria, tai valehtelee.
Vain kuolema lopettaa hokemisen. Heillä on mt ongelmia, hurjan paljon. Ylipainoinen reagoi kiusaamiseen, hyvin usein. Kymmeniä vuosia nimittelyä ja vahva aikuinenkin sortuu, saati sitten pieni lapsi. Uhrin syyllistäminen on jotakin käsittämätöntä tässä maassa.Joo kouluja ei ole käyty eikä opittu muutenkaan mitään. Kaikki opit tulee tositv:stä. Katsotaan suurlihavien tosiohjelmia USAsta ja muualta missä näytetään miten ne ahmii ja siitä päätellään että näin ne kaikki tekee.
Jaaha, eikös Suomessakin ole näitä ohjelmia, taisi Mikkoskakin olla yhdessä niistä?
Joskus katsoin jonkun jakson ja kaikki olivat joko persoja ruualle ylipäätään, mielialasyöjiä, salasyöjiä, oluen/sidukan suurkuluttajia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista kehonegatiivisempia ihmisiä tuntemistani ihmisistä ovat sellaiset, jotka eivät itseään hyväksy. Esim äitini. Olen koko lapsuuteni joutunut kuuntelemaan miten joku on lihava, kuinka naapuri on taas lihonut ja anopilla on kaksoisleuka ja sekin söi sitä ja tätä siellä juhlissa. Ikinä ei ollut tyytyväinen kehoonsa ja sitä vihaa sitten kylvi ympäriinsä kaikille, jotka kiinni sai. Ei ääneen kyseisille ihmisille, vaan selän takana ja täysin viattomille uhreille. Hänellä oli jokunen kilo ylipainoa, mutta aina oli kaikki niin huonosti sen suhteen.
Jos hän olisi hyväksynyt itsensä ja lopettanut sen loputtoman jojoilunsa, niin meillä kaikilla olisi ollut paljon helpompaa.
Toinen, joka lihavia vihaa on mieheni, jolla itsellään on myös muutama kilo ylimääräistä ja sen kanssa kamppailee. Mutta selkeästi kun ei kykene elämään itsensä kanssa, niin helposti kehittää siitä ison ongelman, joka taas kehittää lisää negatiivisuutta ympärilleen.
Yhä selvemmin tuntuu, että ylipainoisuus on mielenterveyshäiriö ja sitä pitäisi hoitaa sellaisena. Ei masentunutkaan voi itseään parantaa vain haluamalla olla terve. Pitää kyetä tekemään useita pieniä ja isompia muutoksia, jotta siitä suosta nousee. Mutta se masennus estää sen. Lihavilla on myös joku blokki miksi sitä omaa terveyttä ei kykene varjelemaan. Nämä pitäisi selvittää.
Ehkä asiat joskus muuttuu ja ylipainoisten 'toruminen' lakkaa. Ymmärretään ehkä enemmän niitä juurisyitä ja pureudutaan niihin.
Jännä että ylipainoisilla on ymmärrystä, samoin asiaan perehtyneillä lääkäreillä tai ravitsemuksen asiantuntijoilla tai tutkijoilla. Eikä kyse todellakaan ole synnynnäistä mt ongelmista läheskään aina. Mikään heidän sanomansa ei tule koskaan vakuuttamaan näitä maailman viisaimpia koulujakäymättömiä nimittelijöitä joille ainoa kerran kuultu totuus on että ylipainoiset ahmii kaksin käsin rasvaa ja sokeria, tai valehtelee.
Vain kuolema lopettaa hokemisen. Heillä on mt ongelmia, hurjan paljon. Ylipainoinen reagoi kiusaamiseen, hyvin usein. Kymmeniä vuosia nimittelyä ja vahva aikuinenkin sortuu, saati sitten pieni lapsi. Uhrin syyllistäminen on jotakin käsittämätöntä tässä maassa.Joo kouluja ei ole käyty eikä opittu muutenkaan mitään. Kaikki opit tulee tositv:stä. Katsotaan suurlihavien tosiohjelmia USAsta ja muualta missä näytetään miten ne ahmii ja siitä päätellään että näin ne kaikki tekee.
Jaaha, eikös Suomessakin ole näitä ohjelmia, taisi Mikkoskakin olla yhdessä niistä?
Joskus katsoin jonkun jakson ja kaikki olivat joko persoja ruualle ylipäätään, mielialasyöjiä, salasyöjiä, oluen/sidukan suurkuluttajia jne.
Joo ei television laihdutusohjelmissa ole vielä tullut vastaan yhtään superterveellisesti eläjää jonka päälle paha haltijatar ripottelee kaloripölyä, vaikka nettifoorumit onkin näitä täynnä
Lihavuus on epäterveellistä ja kasvattaa sairauksien riskejä. Tämän faktan tunnustaminen ei tarkoita että vihaa lihavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista kehonegatiivisempia ihmisiä tuntemistani ihmisistä ovat sellaiset, jotka eivät itseään hyväksy. Esim äitini. Olen koko lapsuuteni joutunut kuuntelemaan miten joku on lihava, kuinka naapuri on taas lihonut ja anopilla on kaksoisleuka ja sekin söi sitä ja tätä siellä juhlissa. Ikinä ei ollut tyytyväinen kehoonsa ja sitä vihaa sitten kylvi ympäriinsä kaikille, jotka kiinni sai. Ei ääneen kyseisille ihmisille, vaan selän takana ja täysin viattomille uhreille. Hänellä oli jokunen kilo ylipainoa, mutta aina oli kaikki niin huonosti sen suhteen.
Jos hän olisi hyväksynyt itsensä ja lopettanut sen loputtoman jojoilunsa, niin meillä kaikilla olisi ollut paljon helpompaa.
Toinen, joka lihavia vihaa on mieheni, jolla itsellään on myös muutama kilo ylimääräistä ja sen kanssa kamppailee. Mutta selkeästi kun ei kykene elämään itsensä kanssa, niin helposti kehittää siitä ison ongelman, joka taas kehittää lisää negatiivisuutta ympärilleen.
Yhä selvemmin tuntuu, että ylipainoisuus on mielenterveyshäiriö ja sitä pitäisi hoitaa sellaisena. Ei masentunutkaan voi itseään parantaa vain haluamalla olla terve. Pitää kyetä tekemään useita pieniä ja isompia muutoksia, jotta siitä suosta nousee. Mutta se masennus estää sen. Lihavilla on myös joku blokki miksi sitä omaa terveyttä ei kykene varjelemaan. Nämä pitäisi selvittää.
Ehkä asiat joskus muuttuu ja ylipainoisten 'toruminen' lakkaa. Ymmärretään ehkä enemmän niitä juurisyitä ja pureudutaan niihin.
Jännä että ylipainoisilla on ymmärrystä, samoin asiaan perehtyneillä lääkäreillä tai ravitsemuksen asiantuntijoilla tai tutkijoilla. Eikä kyse todellakaan ole synnynnäistä mt ongelmista läheskään aina. Mikään heidän sanomansa ei tule koskaan vakuuttamaan näitä maailman viisaimpia koulujakäymättömiä nimittelijöitä joille ainoa kerran kuultu totuus on että ylipainoiset ahmii kaksin käsin rasvaa ja sokeria, tai valehtelee.
Vain kuolema lopettaa hokemisen. Heillä on mt ongelmia, hurjan paljon. Ylipainoinen reagoi kiusaamiseen, hyvin usein. Kymmeniä vuosia nimittelyä ja vahva aikuinenkin sortuu, saati sitten pieni lapsi. Uhrin syyllistäminen on jotakin käsittämätöntä tässä maassa.Joo kouluja ei ole käyty eikä opittu muutenkaan mitään. Kaikki opit tulee tositv:stä. Katsotaan suurlihavien tosiohjelmia USAsta ja muualta missä näytetään miten ne ahmii ja siitä päätellään että näin ne kaikki tekee.
Tuskin kukaan, kouluja käynyt tai käymätön, katsoo noita ohjelmia sillä silmällä. Sosiaalipornoahan nuo on, ja huonoa sellaista.
Ihan sama juttu! Painoin muutama vuosi sitten 58kg /168cm. Nyt 74kg/168cm. Lääkäri sanoi muakin hoikaksi! Itse olen sitä mieltä, että pituus - 100 - 10% on terve paino. Minulla siis 68-6,8= 61,2kg.
Vierailija kirjoitti:
Paljo varaa puhua jos vaatekoko on 47!
Miksi ei olis varaa puhua, oli koko mikä hyvänsä? Tämä on juuri sitä lyttäämistä, miksi pluskokoisten pitää puolustautua.
Tosin en ole kai koskaan nähnyt tuota kokoa. Yleensä on parilliset luvut 42-44-46-48...
Oikein.
Mun mielestä on järkyttävää miten reippaasti ylipainoiset ihmiset hokee miten hyvä olo heillä on kehossaan. No ei varmasti ole. Ylipainoon turtuu, kun ei tiedä "paremmasta" = terveestä, normaalipainoisesta kehosta. Ei kaikkien tarvitse olla mallin mitoissa, koska meitä on kuitenkin niin eri kokoisia ja jokaisen ruumiinrakenne on uniikki.
Itsellä on ihan helvetin vaikea ruokasuhde, joka on alkanut varhaislapsuudessa. Pienenä en syönyt, ala-asteikäisenä rupesin syömään tunteisiin koulukiusaamisen seurauksena. Olen jojoillut lähes koko aikuisikäni, tavoitteena on olla terve ja hyvinvoiva. Nyt olen kuitenkin tehnyt jotain oikein, koska huhtikuusta on pudonnut lähes 10 kiloa :).
Alue: Aihe vapaa
Hämmentävintä on ollut nyt aikuisena sairaaloissa. Mulle on tarjoiltu makeita jogurtteja, viilejä ja mehukeittoja sitä tahtia, et piolet jääneet syömättä ja toinen puoli pyrki väkisin ylös. Kysyin, olisko hedelmää, hoitaja jäi miettimään, olisko jollain hoitajalla eväänä.