Taisin vahingossa saada selville puolisoni mahdollisen syrjähypyn
Tämä syrjähyppy on siis mahdollisesti tapahtunut pari vuotta sitten (tarkistin päiväkirjasta). Tuolloin puolisoni oli menossa viikonlopuksi veljensä mökille. Silloin olin päiväkirjamerkintäni mukaan ihmetellyt muutamaa seikkaa: Sitä, että hän ajoi partansa lähtiessään mökille (hänelle epätyypillistä) ja toiseksi sitä, että palattuaan, hän ei kertonut mitään koko viikonlopusta. Sellaista normaalia rupattelua siitä, millaista oli ollut tai mitä oli puuhattu tai tuumailtu, ei syntynyt.
Eilen sitten olimme ajelemassa kotiin päin autolla ja hän mainitsi, että tämä samainen veli on ollut mökillä koko viikonlopun. Jossain päin Köyliötä, mies sanoi ja lisäsi vielä, että tietää kyllä missä on Köyliö, mutta ei sitä missä mökki sijaitsee. Minä siihen sitten vähän ihmeissäni kysyin, että onko hänen veljellään montakin mökkiä käytössään. Ei kuulemma, sanoi mies, eikä tajunnut kai ollenkaan miksi asiaa kysyin. Minulle siis valkeni heti tästä keskustelusta, että veljen mökillä ei olla oltu muutamaa vuotta aikaisemmin.
Nyt sitten pohdiskelen tätä kaikkea. Meidän avioliittomme on kestänyt tähän mennessä 20 vuotta ja meillä on hyvä yhdessä. Ja minä ihmettelen, miksi minusta ei tunnu oikein miltään. Ei siis kiukkua, ei vihaa, ei katkeruutta ei mustasukkaisuutta, ei mitään. En ole puolisoni kanssa nyt puhunut tästä asiasta vielä ollenkaan, olen miettinyt vain päässäni tätä koko juttua. Muistan vain sen, että kun muutama vuosi sitten tein asiasta päiväkirjamerkinnän, niin silloin vatsani oli solmussa, olin täynnä pahoja aavistuksia ja vaistoni kilkattivat kuin kirkonkellot. Ja nyt, kun ehkä sain selville, että olin tuolloin oikeassa, niin ei tule mitään tunteita. Mitä ihmettä nyt siis? Kohautanko olkapäitä ja jatkan vain kuten tähänkin asti, vai pitääkö asiaa alkaa pöyhimään läpi? Minä en tiedä.
Kommentit (463)
Tavallaanhan ap pettää omalla tavallaan itsekin. On vatvonut epämääräisiä epäilyjä ja päätelmiä vuosia puhumatta niistä puolisolle. Pahimmassa tapauksessa jollekin perheen ulkopuoliselle...
En jäisi tuollaiseen suhteeseen, jossa ei ole mitään tervettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Tai sitten se kertoo vain siitä, että sinä et tuolloin kelvannut suhteeseen, vaan pelkäksi panoksi.
Noh villi nainen, kertakäyttö tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Tai sitten se kertoo vain siitä, että sinä et tuolloin kelvannut suhteeseen, vaan pelkäksi panoksi.
VARATTUJEN miesten kanssa. Tässä puhuttiin nyt varatuista. Oman kokemuksen mukaan myös aika iso otanta parisuhteessa elävistä miehistä tekee jos jonkinlaisia ehdotuksia. Jokaisen olen tyrmännyt, mutta ihan vakavissani olen myös miettinyt, pitäisikö jokainen alkaa käräyttää jatkossa kumppanilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Jos otantasi perustuu omiin seksikumppaneihisi niin tuo 90% väitetty tilasto kertoo ehkä enemmän sinusta kuin kaikista miehistä.
Olen eri, enkä mitään tarkkaa prosenttilukuja osaa antaa, mutta suuri se on joka tapauksessa. Omalta osaltani luku perustuu siihen, millaiset ihmiset minua ovat lähestyneet baarissa, työpaikan juhlissa, tinderissä... you name it. Lähestyminen ei läheskään aina ole johtanut mihinkään sen kummempaan, mutta kaikki näistä sellaisia, että olisivat johtaneet jos olisin suostunut.
Ja mielestäsi ne sinua iskevät miehet on kattava otanta kaikista varatuista miehistä?
Tässähän nyt vaan tulee selväksi tämä, miten tosiaan kaikki salaisuudet tulee aina ilmi. Mies ei ole muistanut enää varoa sanojaan
Jokainen tietysti tavallaan, mutta itse selvittäisin ja todennäköisesti olisi ero edessä. Kyseessä oli silloin aikanaan selvästi suunniteltu teko, joten mistälie muusta valehtelee? Minulta menisi luottamus ja tunnen itseni riittävän hyvin ja tietäisin, että jatkossa epäilisin joka liikettään (muissakin asioissa, kun pettäminen) ja ajaisin itseni hulluksi.
Sinulla on siitä hyvä tilanne, että tapahtuma ei ole tuore eikä siihen liity tunnekuohuja, joten voit ihan rauhassa pohdiskella ja mietiskellä miten tämä sinuun vaikuttaa ja miten haluat jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Meillä on ollut puolisoni kanssa viimeisen vuoden aikana koko suhteen "välitilinpäätös" käsittelyssä ja minä tiedän satavarmasti, että olen hänelle rakas ja tärkeä. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä. Mutta sitähän minä en tiedä, johtuuko tämä varmuus hänen taholtaan siitä, että hän on töppäillyt ja katuu. Korona-aikaan meillä oli vaikeampi pätkä, kun koko perhe sullottiin kotiin ja ainakin miehelle tuntuivat kaatuvan seinät päälle. Joku kysyi, olenko itse pettänyt. En ole, enkä ole muutenkaan mikään huomiota hakeva tai flirtti tyyppi. Olen tässä asiassa horjumaton ja sitoutuminen minulle tarkoittaa tasapainoa ja mielenrauhaa ulkopuolisilta ärsykkeiltä.
Jatkan vielä sen verran, että Köyliö on minulle ja puolisolleni tuttu paikka, joten jos mies olisi ollut siellä mökillä, hän olisi pystynyt piirtämään minulle kartan siitä, missä se sijaitsee. Toinen asia, meillä oli autossa kyydissä tyttäremme eilen, enkä halunnut lähteä hänen kuultensa asiaa siinä autossa ruotimaan. Muuten olisin heti kysynyt asiasta. ap
Aloituksessasi sanoit:"Jossain päin Köyliötä, mies sanoi ja lisäsi vielä, että tietää kyllä missä on Köyliö, mutta ei sitä missä mökki sijaitsee."
Hieman kummasti sanottu jos Köyliö on kovin tuttu sekä sinulle että puolisollesi. Joten tulikohan tässä nyt sinun puhuttua hieman ristiin?
Älä nyt jankkaa. Eiköhän AP ole kirjoittanut tänne siten ettei ole ihan heti tunnistettavissa. Case on varmasti sinänsä ihan kuvatunlainen.
Ap halusi todistaa epäilyksensä siteeraamalla sanatarkasti miehensä puheita. Sitten kävi ilmi että ne siteeraukset ovat ristiriidassa sen kanssa mitä AP ja hänen miehensä paikkakunnasta tietävät. Ei se ole jankkausta jos huomatuuaa ihan ilmeisestä ristiriidasta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kysyisin asiasta, kyllä sen verran pitää olla kunnioitusta puolisoa kohtaan ettei lähde pettämään.
Katso mitä sanoo, luota tällä kertaa vaistoihin.
Jos senkin jälkeen haluat jatkaa yhdessä niin eihän siinä mitään.
Se on sinun oma päätös joka riittää.
Totta. Pitää olla kunnioitusta sen verran, ettei petä. Mutta epäkunniottava ap:kin on. Ehdottomasti. Miksi pimitttää tällaista puolisolta? Turha esittää ylevästi, että ihan vaan haluaa konflikteja välttää...
Kukaan täällä ei varmaan ota edes huomioon mahdollisuutta, että ap onkin väärässä? Entä jos ap tulkitsee väärin. Varsinkin jos jo valmiiksi epäilyjä, niin tottakai kaikki tulevat keskustelut tulkitaan niiden pohjalta eikä puhtaasti neutraalisti kuten normaalitilanteessa.
Jos mulle selviäis, et mun puoliso olis vatvonut tällaisia ajatuksia ja epäilyjä, niin en vois ikinä enää häneen luottaa. Se olis siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Kaikki pettävät, jos tulee sopiva tilaisuus. Kaikki.
No aika isolle osalle ei sitten koskaan tule sitä sopivaa tilaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kysyisin asiasta, kyllä sen verran pitää olla kunnioitusta puolisoa kohtaan ettei lähde pettämään.
Katso mitä sanoo, luota tällä kertaa vaistoihin.
Jos senkin jälkeen haluat jatkaa yhdessä niin eihän siinä mitään.
Se on sinun oma päätös joka riittää.
Totta. Pitää olla kunnioitusta sen verran, ettei petä. Mutta epäkunniottava ap:kin on. Ehdottomasti. Miksi pimitttää tällaista puolisolta? Turha esittää ylevästi, että ihan vaan haluaa konflikteja välttää...
Kukaan täällä ei varmaan ota edes huomioon mahdollisuutta, että ap onkin väärässä? Entä jos ap tulkitsee väärin. Varsinkin jos jo valmiiksi epäilyjä, niin tottakai kaikki tulevat keskustelut tulkitaan niiden pohjalta eikä puhtaasti neutraalisti kuten normaalitilanteessa.
Jos mulle selviäis, et mun puoliso olis vatvonut tällaisia ajatuksia ja epäilyjä, niin en vois ikinä enää häneen luottaa. Se olis siinä.
Oletko sä ajatuspoliisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Tai sitten se kertoo vain siitä, että sinä et tuolloin kelvannut suhteeseen, vaan pelkäksi panoksi.
VARATTUJEN miesten kanssa. Tässä puhuttiin nyt varatuista. Oman kokemuksen mukaan myös aika iso otanta parisuhteessa elävistä miehistä tekee jos jonkinlaisia ehdotuksia. Jokaisen olen tyrmännyt, mutta ihan vakavissani olen myös miettinyt, pitäisikö jokainen alkaa käräyttää jatkossa kumppanilleen.
Kai tajuat että ne uskolliset miehet eivät istuskele siellä baaritiskillä tai ole Tinderissä sinua iskemässä? Otantasi perustuu siis vain niihin miehiin jotka ovat valmiita pettämään, ei kaikkiin miehiin.
Vuosia sitten omalla työpaikalla oli jossain korpihotellissa koulutuspäivät, jonne tuli porukkaa myös yrityksen muista toimipisteistä. Päivän päätteeksi oli illallinen ilmaisine juomineen. Voi jestas, mikä kuhina kävi ympärillä, kun miehet humaltui. Ehdotuksia tuli vaikka kuinka monelta. Tympäännyin siihen ja lähdin huoneeseeni. Matkan varrella minua houkuteltiin mukaan, omaan huoneeseen olisi ollut ukkoja tunkemassa ja se ovelle koputtelu jatkui pitkälle aamuyölle. Monella oli sormukset sormessa. sama toistui myöhemmin toisessa työpaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Silloin pari vuotta sitten en kysynyt mökkikuulumisia, koska odotin, mitä mies reissustaan itse kertoo ja koska hänen paluunsa tunnelmat eivät olleet kovin riemukkaat ylipäätään. Normaalisti kun hän matkustelee mm. työnsä puolesta, tiedän suunnilleen mitä mies on syönyt, missä ja kenen kanssa, mitä hän on tehnyt, ajatellut ja mitä töihin kuuluu. Ja hän puhua pulputtaa nämä asiansa erikseen kysymättä. Valitettavasti en pysty tähän tekstiin tallentamaan ihmisen äänen sävyjä, joten siksi tuo kohta Köyliöstä voi vaikuttaa puupäiseltä, mutta joka tapauksessa appivanhempani asuvat alueella, joten paikka on tuttu miehelle, minulle ja lapsillekin. Sen lisään vielä, että en pidä konflikteista noin yleisesti, joten osa luonnettani on väistellä riitaa silloin kun tuntuu siltä, että sellainen saattaa olla tulossa. Mutta täytyy todeta, että monia asia myös tätä suhteemme "välitilinpäätöstä" koskien alkaa loksahtaa paikoilleen tämän uuden keskustelun valossa.
ap
Siihen että miehesi oli hiljainen mökkireissun jälkeen voi olla lukemattomia muitakin syitä kuin pettäminen. Kuten jo aikaisemmin sanoin, mies on voinut vaikka riidellä rajusti veljensä kanssa jostain asiasta josta et tiedä. Tai on voinut vain juoda liikaa eikä oikein edes muista mitä on tapahtunut.
Ja edelleen ihmettelen miten noin tutulla alueella oleva veljen mökki on sekä sinulle että näköjään miehellekin niin outo että mieskin on käynyt siellä vain kerran? Ettekö ole ollenkaan veljeen yhteydessä tai koskaan jutelleet hänen mökistään?
On tässä ainakin valehdeltu, vaikka ei olisikaan petetty. On oltu jossain muualla kuin missä on sanottu olleensa. Salasuhteesta sinällään ei voi tämän kertomuksen perusteella varmistua, mutta on siitä ainakin vahva epäilys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kysyisin asiasta, kyllä sen verran pitää olla kunnioitusta puolisoa kohtaan ettei lähde pettämään.
Katso mitä sanoo, luota tällä kertaa vaistoihin.
Jos senkin jälkeen haluat jatkaa yhdessä niin eihän siinä mitään.
Se on sinun oma päätös joka riittää.
Totta. Pitää olla kunnioitusta sen verran, ettei petä. Mutta epäkunniottava ap:kin on. Ehdottomasti. Miksi pimitttää tällaista puolisolta? Turha esittää ylevästi, että ihan vaan haluaa konflikteja välttää...
Kukaan täällä ei varmaan ota edes huomioon mahdollisuutta, että ap onkin väärässä? Entä jos ap tulkitsee väärin. Varsinkin jos jo valmiiksi epäilyjä, niin tottakai kaikki tulevat keskustelut tulkitaan niiden pohjalta eikä puhtaasti neutraalisti kuten normaalitilanteessa.
Jos mulle selviäis, et mun puoliso olis vatvonut tällaisia ajatuksia ja epäilyjä, niin en vois ikinä enää häneen luottaa. Se olis siinä.
Totta, sen ihmisen voi nähdä tuossa valossa tämän jälkeen, mutta silti aika jyrkkää jos tuollaisista epäilyksistä pitkä suhde pitäisi lopettaa?
Ehkä liian kontrolloivaa ja ehdotonta jopa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kysyisin asiasta, kyllä sen verran pitää olla kunnioitusta puolisoa kohtaan ettei lähde pettämään.
Katso mitä sanoo, luota tällä kertaa vaistoihin.
Jos senkin jälkeen haluat jatkaa yhdessä niin eihän siinä mitään.
Se on sinun oma päätös joka riittää.
Totta. Pitää olla kunnioitusta sen verran, ettei petä. Mutta epäkunniottava ap:kin on. Ehdottomasti. Miksi pimitttää tällaista puolisolta? Turha esittää ylevästi, että ihan vaan haluaa konflikteja välttää...
Kukaan täällä ei varmaan ota edes huomioon mahdollisuutta, että ap onkin väärässä? Entä jos ap tulkitsee väärin. Varsinkin jos jo valmiiksi epäilyjä, niin tottakai kaikki tulevat keskustelut tulkitaan niiden pohjalta eikä puhtaasti neutraalisti kuten normaalitilanteessa.
Jos mulle selviäis, et mun puoliso olis vatvonut tällaisia ajatuksia ja epäilyjä, niin en vois ikinä enää häneen luottaa. Se olis siinä.
Oletko sä ajatuspoliisi?
En. Mutta jos puoliso vuosikaudet epäilee mun pettävän eikä kunnioita pätkän vertaa
A. Selvittääkseen edes onko se totta tai
B. Käsittele asioita aikuismaisesti
niin enhän mä vois enää ikinä häneen luottaa. Kaikki olis rikki, perustunut valheelle.
Tuollaisilla marttyyreilla on lisäksi tapana rakentaa omaa todellisuuttaan muutenkin, en tiedä tekeekö ap niin, mutta siltähän vähän vaikuttaa. Kun on se epäily siellä, niin sen pohjalle rakennetaan koko stoori
No thanks.
Vierailija kirjoitti:
Vuosia sitten omalla työpaikalla oli jossain korpihotellissa koulutuspäivät, jonne tuli porukkaa myös yrityksen muista toimipisteistä. Päivän päätteeksi oli illallinen ilmaisine juomineen. Voi jestas, mikä kuhina kävi ympärillä, kun miehet humaltui. Ehdotuksia tuli vaikka kuinka monelta. Tympäännyin siihen ja lähdin huoneeseeni. Matkan varrella minua houkuteltiin mukaan, omaan huoneeseen olisi ollut ukkoja tunkemassa ja se ovelle koputtelu jatkui pitkälle aamuyölle. Monella oli sormukset sormessa. sama toistui myöhemmin toisessa työpaikassa.
Ja ne normaalit uskolliset meihet olivat jo vuosia sitten kyllästyneet näihin "koulutuspäiviin" eivätkä edes osallistuneet tai lähtivät kotiin heti virallisen ohjelman jälkeen.
Pikkujouluistakin olen huomannut että jos ne firmassa ovat pelkkää ryyppäämistä ja rymyämistä niin niissä käy se sama porukka vuodesta vuoteen ja sitten on paljon jotka ovat lakanneet käymästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Jos otantasi perustuu omiin seksikumppaneihisi niin tuo 90% väitetty tilasto kertoo ehkä enemmän sinusta kuin kaikista miehistä.
Olen eri, enkä mitään tarkkaa prosenttilukuja osaa antaa, mutta suuri se on joka tapauksessa. Omalta osaltani luku perustuu siihen, millaiset ihmiset minua ovat lähestyneet baarissa, työpaikan juhlissa, tinderissä... you name it. Lähestyminen ei läheskään aina ole johtanut mihinkään sen kummempaan, mutta kaikki näistä sellaisia, että olisivat johtaneet jos olisin suostunut.
Luvuista en tiedä minäkään mitään, mutta valtaosa niistä varatuista miehistä ei ole siellä tinderissä, ja vähemmissä määrin myöskään baareissa tai juhlissa (ainakaan yksin). Tottakai varatuista miehistä TINDERISSÄ iso osa on pettäjiä. Yleistystä mainitsemistasi tilanteista ei voi tehdä, koska vain se pettäjäprosentti ikinä lähestyy tuolla tavalla.
Omat kokemukset on subjektiivisia, ei ne kerro mitään oikeista "luvuista".
Eri
Vierailija kirjoitti:
Niihin vaistoihin kannattaa aina luottaa. Nyt sait vastauksesi.
Tästä riippuu nyt paljon miten suhtaudut asiaan, oletko vaimo joka sulkee silmänsä jatkossakin vai onko asia ylittämätön. Ymmärrän molempia suhtautumistapoja, sellaista se elämä on. Itse lopulta läksin kuitenkin omilleni.
Eipä välttämättä kannata luottaa "vaistoihin". On minuakin epäilty vaikka kuinka monta kertaa, vaikka kertaakaan en ole pettänyt. Kun se kuuluisa vaisto sanoo niin kovasti.
Kaikki mitä AP olet kertonut, viittaa siihen että tiedät jo sisimmässäsi mitä on tapahtunut, vaistosi kertoi sen jo tuolloin aiemmin. Nyt vaan mietintään että miten tästä eteenpäin.