Lue keskustelun säännöt.
Taisin vahingossa saada selville puolisoni mahdollisen syrjähypyn
12.06.2023 |
Tämä syrjähyppy on siis mahdollisesti tapahtunut pari vuotta sitten (tarkistin päiväkirjasta). Tuolloin puolisoni oli menossa viikonlopuksi veljensä mökille. Silloin olin päiväkirjamerkintäni mukaan ihmetellyt muutamaa seikkaa: Sitä, että hän ajoi partansa lähtiessään mökille (hänelle epätyypillistä) ja toiseksi sitä, että palattuaan, hän ei kertonut mitään koko viikonlopusta. Sellaista normaalia rupattelua siitä, millaista oli ollut tai mitä oli puuhattu tai tuumailtu, ei syntynyt.
Eilen sitten olimme ajelemassa kotiin päin autolla ja hän mainitsi, että tämä samainen veli on ollut mökillä koko viikonlopun. Jossain päin Köyliötä, mies sanoi ja lisäsi vielä, että tietää kyllä missä on Köyliö, mutta ei sitä missä mökki sijaitsee. Minä siihen sitten vähän ihmeissäni kysyin, että onko hänen veljellään montakin mökkiä käytössään. Ei kuulemma, sanoi mies, eikä tajunnut kai ollenkaan miksi asiaa kysyin. Minulle siis valkeni heti tästä keskustelusta, että veljen mökillä ei olla oltu muutamaa vuotta aikaisemmin.
Nyt sitten pohdiskelen tätä kaikkea. Meidän avioliittomme on kestänyt tähän mennessä 20 vuotta ja meillä on hyvä yhdessä. Ja minä ihmettelen, miksi minusta ei tunnu oikein miltään. Ei siis kiukkua, ei vihaa, ei katkeruutta ei mustasukkaisuutta, ei mitään. En ole puolisoni kanssa nyt puhunut tästä asiasta vielä ollenkaan, olen miettinyt vain päässäni tätä koko juttua. Muistan vain sen, että kun muutama vuosi sitten tein asiasta päiväkirjamerkinnän, niin silloin vatsani oli solmussa, olin täynnä pahoja aavistuksia ja vaistoni kilkattivat kuin kirkonkellot. Ja nyt, kun ehkä sain selville, että olin tuolloin oikeassa, niin ei tule mitään tunteita. Mitä ihmettä nyt siis? Kohautanko olkapäitä ja jatkan vain kuten tähänkin asti, vai pitääkö asiaa alkaa pöyhimään läpi? Minä en tiedä.
Kommentit (463)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia sitten omalla työpaikalla oli jossain korpihotellissa koulutuspäivät, jonne tuli porukkaa myös yrityksen muista toimipisteistä. Päivän päätteeksi oli illallinen ilmaisine juomineen. Voi jestas, mikä kuhina kävi ympärillä, kun miehet humaltui. Ehdotuksia tuli vaikka kuinka monelta. Tympäännyin siihen ja lähdin huoneeseeni. Matkan varrella minua houkuteltiin mukaan, omaan huoneeseen olisi ollut ukkoja tunkemassa ja se ovelle koputtelu jatkui pitkälle aamuyölle. Monella oli sormukset sormessa. sama toistui myöhemmin toisessa työpaikassa.
Ja ne normaalit uskolliset meihet olivat jo vuosia sitten kyllästyneet näihin "koulutuspäiviin" eivätkä edes osallistuneet tai lähtivät kotiin heti virallisen ohjelman jälkeen.
Pikkujouluistakin olen huomannut että jos ne firmassa ovat pelkkää ryyppäämistä ja rymyämistä niin niissä käy se sama porukka vuodesta vuoteen ja sitten on paljon jotka ovat lakanneet käymästä.
Tuolta eivät lähteneet, sillä sinne oli yli 200 kilometrin matka ja kaikille bussikuljetus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä ottiko joku tähän jo kantaa, ap, mutta teit niin tai näin miehen kanssa niin hakeudu nyt ainakin seksitautitesteihin. Monessa kunnassa voit täyttää oma olon kautta kyselyn niin saat lähetteet suoraan ilmaan puhelinkontaktia :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kysyisin asiasta, kyllä sen verran pitää olla kunnioitusta puolisoa kohtaan ettei lähde pettämään.
Katso mitä sanoo, luota tällä kertaa vaistoihin.
Jos senkin jälkeen haluat jatkaa yhdessä niin eihän siinä mitään.
Se on sinun oma päätös joka riittää.
Totta. Pitää olla kunnioitusta sen verran, ettei petä. Mutta epäkunniottava ap:kin on. Ehdottomasti. Miksi pimitttää tällaista puolisolta? Turha esittää ylevästi, että ihan vaan haluaa konflikteja välttää...
Kukaan täällä ei varmaan ota edes huomioon mahdollisuutta, että ap onkin väärässä? Entä jos ap tulkitsee väärin. Varsinkin jos jo valmiiksi epäilyjä, niin tottakai kaikki tulevat keskustelut tulkitaan niiden pohjalta eikä puhtaasti neutraalisti kuten normaalitilanteessa.
Jos mulle selviäis, et mun puoliso olis vatvonut tällaisia ajatuksia ja epäilyjä, niin en vois ikinä enää häneen luottaa. Se olis siinä.
Totta, sen ihmisen voi nähdä tuossa valossa tämän jälkeen, mutta silti aika jyrkkää jos tuollaisista epäilyksistä pitkä suhde pitäisi lopettaa?
Ehkä liian kontrolloivaa ja ehdotonta jopa.
Se ihminen on valehdellut, esittänyt olevansa jotain mitå ei ole. Päin naamaa. Vuosia. Ihan pokkana. Miten sellaiseen voisi enää koskaan luottaa? Mitä siellä taustalla aina muhii? Mistä tietää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kysyisin asiasta, kyllä sen verran pitää olla kunnioitusta puolisoa kohtaan ettei lähde pettämään.
Katso mitä sanoo, luota tällä kertaa vaistoihin.
Jos senkin jälkeen haluat jatkaa yhdessä niin eihän siinä mitään.
Se on sinun oma päätös joka riittää.
Totta. Pitää olla kunnioitusta sen verran, ettei petä. Mutta epäkunniottava ap:kin on. Ehdottomasti. Miksi pimitttää tällaista puolisolta? Turha esittää ylevästi, että ihan vaan haluaa konflikteja välttää...
Kukaan täällä ei varmaan ota edes huomioon mahdollisuutta, että ap onkin väärässä? Entä jos ap tulkitsee väärin. Varsinkin jos jo valmiiksi epäilyjä, niin tottakai kaikki tulevat keskustelut tulkitaan niiden pohjalta eikä puhtaasti neutraalisti kuten normaalitilanteessa.
Jos mulle selviäis, et mun puoliso olis vatvonut tällaisia ajatuksia ja epäilyjä, niin en vois ikinä enää häneen luottaa. Se olis siinä.
Totta, sen ihmisen voi nähdä tuossa valossa tämän jälkeen, mutta silti aika jyrkkää jos tuollaisista epäilyksistä pitkä suhde pitäisi lopettaa?
Ehkä liian kontrolloivaa ja ehdotonta jopa.
Se ihminen on valehdellut, esittänyt olevansa jotain mitå ei ole. Päin naamaa. Vuosia. Ihan pokkana. Miten sellaiseen voisi enää koskaan luottaa? Mitä siellä taustalla aina muhii? Mistä tietää...
Kyllähän se pätee kaikkiin ajatuksiin.
Aika vaikeaksi menisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kysyisin asiasta, kyllä sen verran pitää olla kunnioitusta puolisoa kohtaan ettei lähde pettämään.
Katso mitä sanoo, luota tällä kertaa vaistoihin.
Jos senkin jälkeen haluat jatkaa yhdessä niin eihän siinä mitään.
Se on sinun oma päätös joka riittää.
Totta. Pitää olla kunnioitusta sen verran, ettei petä. Mutta epäkunniottava ap:kin on. Ehdottomasti. Miksi pimitttää tällaista puolisolta? Turha esittää ylevästi, että ihan vaan haluaa konflikteja välttää...
Kukaan täällä ei varmaan ota edes huomioon mahdollisuutta, että ap onkin väärässä? Entä jos ap tulkitsee väärin. Varsinkin jos jo valmiiksi epäilyjä, niin tottakai kaikki tulevat keskustelut tulkitaan niiden pohjalta eikä puhtaasti neutraalisti kuten normaalitilanteessa.
Jos mulle selviäis, et mun puoliso olis vatvonut tällaisia ajatuksia ja epäilyjä, niin en vois ikinä enää häneen luottaa. Se olis siinä.
Oletko sä ajatuspoliisi?
En. Mutta jos puoliso vuosikaudet epäilee mun pettävän eikä kunnioita pätkän vertaa
A. Selvittääkseen edes onko se totta tai
B. Käsittele asioita aikuismaisestiniin enhän mä vois enää ikinä häneen luottaa. Kaikki olis rikki, perustunut valheelle.
Tuollaisilla marttyyreilla on lisäksi tapana rakentaa omaa todellisuuttaan muutenkin, en tiedä tekeekö ap niin, mutta siltähän vähän vaikuttaa. Kun on se epäily siellä, niin sen pohjalle rakennetaan koko stoori
No thanks.
Mielestäni se on täysin virheellinen oletus, että kaikki asiat tulisi aina käsitellä. Ihminen voi olla täysin tyytyväinen ja onnellinen silloinkin, kun asiat jätetään sikseen. Voi todeta tykönään, että yhteistä näkemystä ei voida saavuttaa joten asiaan on turha tarrautua. Sitten tietysti, jos on kyse asioista, jotka ovat totaalisia deal breakereita, niin asia on eri. Aloituksesta ei vielä käy ilmi, onko tämä asia sellainen vai ei. Ehkä tässä näkyy se, että mahdollinen pettäminen on ap:n taholta jo käsitelty, joten tämä uusi tiedonmuru ei enää muuta asiaa, kun se ei nostata tunteitakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Valitettavasti totta, monet on hyviä sitten puhumaan kotona, niin ettei osata epäillä, koska eihän se mun oma kultamussukka sellaista tekisi. Uskallan väittää että valtaosa miehistä on valmiita pettämään sopivan tilaisuuden tullen, hyvin monet yhden illan jutut paljastunut myös omalla kohdallani varatuiksi.
Ovatko monet oikeasti sitä mieltä, että asian voi vain painaa villaisella ja unohtaa ottamatta sitä edes puheeksi?
Mies on ollut uskoton tarkoituksella ja suunnitellusti. Kun täällä sanotaan että semmoista sattuu ja ei se kerrasta kulu, niin mielestäni tuollainen järjestelmällinen uskottomuus on ihan eri asia kuin joku känninen kertarykäys (ja sekin pitäisi heti tunnustaa). Tuossa on valehdeltu jo etukäteen, suunniteltu, toteutettu ja pimitetty.
Ap, pakko kyllä sanoa ettei minulla ole hajuakaan mihin lähtisin ajamaan jos nyt pitäisi ajaa taas kaverin mökille jossa olin viime kesänä. Useamman vuoden tauosta puhumattakaan. Mutta kyllä tuo silti vähän huonolta vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia sitten omalla työpaikalla oli jossain korpihotellissa koulutuspäivät, jonne tuli porukkaa myös yrityksen muista toimipisteistä. Päivän päätteeksi oli illallinen ilmaisine juomineen. Voi jestas, mikä kuhina kävi ympärillä, kun miehet humaltui. Ehdotuksia tuli vaikka kuinka monelta. Tympäännyin siihen ja lähdin huoneeseeni. Matkan varrella minua houkuteltiin mukaan, omaan huoneeseen olisi ollut ukkoja tunkemassa ja se ovelle koputtelu jatkui pitkälle aamuyölle. Monella oli sormukset sormessa. sama toistui myöhemmin toisessa työpaikassa.
Ja ne normaalit uskolliset meihet olivat jo vuosia sitten kyllästyneet näihin "koulutuspäiviin" eivätkä edes osallistuneet tai lähtivät kotiin heti virallisen ohjelman jälkeen.
Pikkujouluistakin olen huomannut että jos ne firmassa ovat pelkkää ryyppäämistä ja rymyämistä niin niissä käy se sama porukka vuodesta vuoteen ja sitten on paljon jotka ovat lakanneet käymästä.
Tuolta eivät lähteneet, sillä sinne oli yli 200 kilometrin matka ja kaikille bussikuljetus.
Siellä olis siis monta bussilastillista ihmisiä ja se että useampi mies on sinua yrittänyt iskeä todistaa että kaikki miehet pettävät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos liitto on muuten hyvä niin anna asian olla. Jos siis siihen pystyt eikä ala painaa sinua.
Huh huh mikä neuvo. Mies jatkaa pettämistä varmasti, kun sen makuun päässyt ja naisen pitäisi vain antaa olla.
Kyllä tässä on mielestäni totuuden siementä mukana.
Minä olen omalta kohdaltani ajatellut niin että haluan asua tässä missä mieheni kanssa asumme niin kauan kuin elän. Haluan olla yhdessä mieheni kanssa koska hän on paras kaverini myös ja tunnen hänet, ja ennen kaikkea hän tuntee minut paremmin kuin kukaan missään koskaan, ja paremmin kuin haluan että kukaan muu minua tuntee. Elämämme on muutakin kuin joku parisuhde jossain joita tulee ja menee. Minulla ei ole mitään haluja olla muiden kanssa, ja se on myös poikkeuksellista suhteissani. Olen niin sitoutunut tähän ja olen miettinyt asian halki jo kauan sitten.
Jos miehelläni olisi ollut tai tulisi olemaan joku sutina jossain, en vain haluaisi tietää asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut kommentteja, mutta jos minä olen käynyt pari vuotta sitten jossain korvessa mökillä, niin en välttämättä muista tarkemmin enää missä se on.
Olet ymmärtänyt väärin,hän meni veljensä kanssa mökille jonnekin muualle.Itelläki menee muisti kun dokaa viikonlopun.Annat asian olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kysyisin asiasta, kyllä sen verran pitää olla kunnioitusta puolisoa kohtaan ettei lähde pettämään.
Katso mitä sanoo, luota tällä kertaa vaistoihin.
Jos senkin jälkeen haluat jatkaa yhdessä niin eihän siinä mitään.
Se on sinun oma päätös joka riittää.
Totta. Pitää olla kunnioitusta sen verran, ettei petä. Mutta epäkunniottava ap:kin on. Ehdottomasti. Miksi pimitttää tällaista puolisolta? Turha esittää ylevästi, että ihan vaan haluaa konflikteja välttää...
Kukaan täällä ei varmaan ota edes huomioon mahdollisuutta, että ap onkin väärässä? Entä jos ap tulkitsee väärin. Varsinkin jos jo valmiiksi epäilyjä, niin tottakai kaikki tulevat keskustelut tulkitaan niiden pohjalta eikä puhtaasti neutraalisti kuten normaalitilanteessa.
Jos mulle selviäis, et mun puoliso olis vatvonut tällaisia ajatuksia ja epäilyjä, niin en vois ikinä enää häneen luottaa. Se olis siinä.
Oletko sä ajatuspoliisi?
En. Mutta jos puoliso vuosikaudet epäilee mun pettävän eikä kunnioita pätkän vertaa
A. Selvittääkseen edes onko se totta tai
B. Käsittele asioita aikuismaisestiniin enhän mä vois enää ikinä häneen luottaa. Kaikki olis rikki, perustunut valheelle.
Tuollaisilla marttyyreilla on lisäksi tapana rakentaa omaa todellisuuttaan muutenkin, en tiedä tekeekö ap niin, mutta siltähän vähän vaikuttaa. Kun on se epäily siellä, niin sen pohjalle rakennetaan koko stoori
No thanks.
Mielestäni se on täysin virheellinen oletus, että kaikki asiat tulisi aina käsitellä. Ihminen voi olla täysin tyytyväinen ja onnellinen silloinkin, kun asiat jätetään sikseen. Voi todeta tykönään, että yhteistä näkemystä ei voida saavuttaa joten asiaan on turha tarrautua. Sitten tietysti, jos on kyse asioista, jotka ovat totaalisia deal breakereita, niin asia on eri. Aloituksesta ei vielä käy ilmi, onko tämä asia sellainen vai ei. Ehkä tässä näkyy se, että mahdollinen pettäminen on ap:n taholta jo käsitelty, joten tämä uusi tiedonmuru ei enää muuta asiaa, kun se ei nostata tunteitakaan.
Mutta tuossa on kyse muustakin. Perusasioista, kuten rehellisyydestä, kunnioituksesta, luottamuksesta joille parisuhde usein perustuu. Puoliso ei ole rehellinen, jos epäilee tuollaisia eikä kerro niistä ja rehellisyys ja luottamus on yleensä arvostettu korkealle suhteessa.
Kyse on myös kunnioituksesta toista kohtaan. On todella kaksinaamaista esittää muuta kuin mitä ajattelee ja tuntee.
Lisäksi, kuten mainitsin, se johtaa usein myös epäreiluihin jatkotulkintoihin. Ihmismieli on siitä jännä, että se havannoi asioita siitä näkökulmasta, joka vahvistaa aiempia ennakkoluuloja ja -odotuksia. Epäilevä ihminen ei suhtaudu samalla tavalla asioihin kuin ei-epäilevä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Valitettavasti totta, monet on hyviä sitten puhumaan kotona, niin ettei osata epäillä, koska eihän se mun oma kultamussukka sellaista tekisi. Uskallan väittää että valtaosa miehistä on valmiita pettämään sopivan tilaisuuden tullen, hyvin monet yhden illan jutut paljastunut myös omalla kohdallani varatuiksi.
No varmaan aika iso osa pettäisi jos syliin ilmestyisi kiehnäämään joku tyrmäävän seksikäs nainen joka sen jälkeen vetäisi perässään hotellihuoneeseen. Tällaista ei vain tosielämässä juuri tapahdu vaan sen pettämiskumppanin löytäminen ja mukaan saaminen vaatii mieheltä melkoista aktiivisuutta. Joten ei niitä tilaisuuksia miehelle juuri eteen tule jos niitä ei erikseen hae.
Itse olen ollut 25 vuotta naimisissa ja elänyt ihan normaalin aktiivista elämää mutta kertaakaan ei ole tullut eteen tilaisuutta jossa olisi ollut ihan selvää että siinä nyt olisi helppo tilaisuus pettää tai ajautua siihen ilman omaa yritystä. Kyllä ne miehet joiden tiedän pettävän ovat ihan itse ne tilanteet hakeneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on pettänyt niin useamman kerran. Vai oikeestiko luulet että vaan yhden...
Jos mies ei ole pettänyt, toivottavasti älyää lähteä toksisesta suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Valitettavasti totta, monet on hyviä sitten puhumaan kotona, niin ettei osata epäillä, koska eihän se mun oma kultamussukka sellaista tekisi. Uskallan väittää että valtaosa miehistä on valmiita pettämään sopivan tilaisuuden tullen, hyvin monet yhden illan jutut paljastunut myös omalla kohdallani varatuiksi.
No varmaan aika iso osa pettäisi jos syliin ilmestyisi kiehnäämään joku tyrmäävän seksikäs nainen joka sen jälkeen vetäisi perässään hotellihuoneeseen. Tällaista ei vain tosielämässä juuri tapahdu vaan sen pettämiskumppanin löytäminen ja mukaan saaminen vaatii mieheltä melkoista aktiivisuutta. Joten ei niitä tilaisuuksia miehelle juuri eteen tule jos niitä ei erikseen hae.
Itse olen ollut 25 vuotta naimisissa ja elänyt ihan normaalin aktiivista elämää mutta kertaakaan ei ole tullut eteen tilaisuutta jossa olisi ollut ihan selvää että siinä nyt olisi helppo tilaisuus pettää tai ajautua siihen ilman omaa yritystä. Kyllä ne miehet joiden tiedän pettävän ovat ihan itse ne tilanteet hakeneet.
No nyt et oo pikkujouluista tms kuullut. Kysypä baarityöntekijöiltä ja portsareilta, niin saatat oppia jotain uutta...
Tunneköyhyys ja tunteiden laimeus on jo masennusta tms. alistumista tilanteeseen eikä lainkaan terve reaktio. Silloin on ilokin jo sammunut ja hyviä tunteita. Raivo, viha, pettymys ja epäluulo olisivat ihan tarpeellisia ja oikeita tunteita tähän tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia sitten omalla työpaikalla oli jossain korpihotellissa koulutuspäivät, jonne tuli porukkaa myös yrityksen muista toimipisteistä. Päivän päätteeksi oli illallinen ilmaisine juomineen. Voi jestas, mikä kuhina kävi ympärillä, kun miehet humaltui. Ehdotuksia tuli vaikka kuinka monelta. Tympäännyin siihen ja lähdin huoneeseeni. Matkan varrella minua houkuteltiin mukaan, omaan huoneeseen olisi ollut ukkoja tunkemassa ja se ovelle koputtelu jatkui pitkälle aamuyölle. Monella oli sormukset sormessa. sama toistui myöhemmin toisessa työpaikassa.
Ja ne normaalit uskolliset meihet olivat jo vuosia sitten kyllästyneet näihin "koulutuspäiviin" eivätkä edes osallistuneet tai lähtivät kotiin heti virallisen ohjelman jälkeen.
Pikkujouluistakin olen huomannut että jos ne firmassa ovat pelkkää ryyppäämistä ja rymyämistä niin niissä käy se sama porukka vuodesta vuoteen ja sitten on paljon jotka ovat lakanneet käymästä.
Tuolta eivät lähteneet, sillä sinne oli yli 200 kilometrin matka ja kaikille bussikuljetus.
Siellä olis siis monta bussilastillista ihmisiä ja se että useampi mies on sinua yrittänyt iskeä todistaa että kaikki miehet pettävät?
En ole missään väittänyt, että kaikki miehet pettävät.
Jos joku mies kirjais tuollaisia merkintöjä, miten vaimo ulkonäköään hoitais mökille lähtiessään, niin sitähän pidettäis umpisairaana. Jotain todella pimeetä tuossa koko suhteessa on
Ja kommentoijien kaksoissatandardit.. hohhoijaa.
Minä tein aikanaan sen virheen, että en nostanut kissaa pöydälle ja hän petti uudestaan ja uudestaan, en pystynyt lähtemään, en lasten tähden enkä taloustilanteen tähden. Elettiin kumpainenkin tietoisina asiasta.
Kun tuli tilanne paremmaksi, sai tämä kotiäiti heti työn ja asunnon, niin en saanut vaan otin itseäni niskasta kiinni ja tein tarvittavan liikkeen. Paha olo loppui siihen, lapset olivat jo lähteneet omilleen, sain ja voin tehdä tuon kaipaamani ratkaisun elämään. Olen ollut tyytyväinen ja ainoa asia elämässäni jota kadun, on se että en lähtenyt heti kun sain tietää ensipetoksesta. On vain yksi elämä ja se tulisi elää oikein, onnellisena ja nauttien. Omatunto on voimaannuttava tekijä, kuuntele sitä.