Lue keskustelun säännöt.
Taisin vahingossa saada selville puolisoni mahdollisen syrjähypyn
12.06.2023 |
Tämä syrjähyppy on siis mahdollisesti tapahtunut pari vuotta sitten (tarkistin päiväkirjasta). Tuolloin puolisoni oli menossa viikonlopuksi veljensä mökille. Silloin olin päiväkirjamerkintäni mukaan ihmetellyt muutamaa seikkaa: Sitä, että hän ajoi partansa lähtiessään mökille (hänelle epätyypillistä) ja toiseksi sitä, että palattuaan, hän ei kertonut mitään koko viikonlopusta. Sellaista normaalia rupattelua siitä, millaista oli ollut tai mitä oli puuhattu tai tuumailtu, ei syntynyt.
Eilen sitten olimme ajelemassa kotiin päin autolla ja hän mainitsi, että tämä samainen veli on ollut mökillä koko viikonlopun. Jossain päin Köyliötä, mies sanoi ja lisäsi vielä, että tietää kyllä missä on Köyliö, mutta ei sitä missä mökki sijaitsee. Minä siihen sitten vähän ihmeissäni kysyin, että onko hänen veljellään montakin mökkiä käytössään. Ei kuulemma, sanoi mies, eikä tajunnut kai ollenkaan miksi asiaa kysyin. Minulle siis valkeni heti tästä keskustelusta, että veljen mökillä ei olla oltu muutamaa vuotta aikaisemmin.
Nyt sitten pohdiskelen tätä kaikkea. Meidän avioliittomme on kestänyt tähän mennessä 20 vuotta ja meillä on hyvä yhdessä. Ja minä ihmettelen, miksi minusta ei tunnu oikein miltään. Ei siis kiukkua, ei vihaa, ei katkeruutta ei mustasukkaisuutta, ei mitään. En ole puolisoni kanssa nyt puhunut tästä asiasta vielä ollenkaan, olen miettinyt vain päässäni tätä koko juttua. Muistan vain sen, että kun muutama vuosi sitten tein asiasta päiväkirjamerkinnän, niin silloin vatsani oli solmussa, olin täynnä pahoja aavistuksia ja vaistoni kilkattivat kuin kirkonkellot. Ja nyt, kun ehkä sain selville, että olin tuolloin oikeassa, niin ei tule mitään tunteita. Mitä ihmettä nyt siis? Kohautanko olkapäitä ja jatkan vain kuten tähänkin asti, vai pitääkö asiaa alkaa pöyhimään läpi? Minä en tiedä.
Kommentit (463)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Valitettavasti totta, monet on hyviä sitten puhumaan kotona, niin ettei osata epäillä, koska eihän se mun oma kultamussukka sellaista tekisi. Uskallan väittää että valtaosa miehistä on valmiita pettämään sopivan tilaisuuden tullen, hyvin monet yhden illan jutut paljastunut myös omalla kohdallani varatuiksi.
No varmaan aika iso osa pettäisi jos syliin ilmestyisi kiehnäämään joku tyrmäävän seksikäs nainen joka sen jälkeen vetäisi perässään hotellihuoneeseen. Tällaista ei vain tosielämässä juuri tapahdu vaan sen pettämiskumppanin löytäminen ja mukaan saaminen vaatii mieheltä melkoista aktiivisuutta. Joten ei niitä tilaisuuksia miehelle juuri eteen tule jos niitä ei erikseen hae.
Itse olen ollut 25 vuotta naimisissa ja elänyt ihan normaalin aktiivista elämää mutta kertaakaan ei ole tullut eteen tilaisuutta jossa olisi ollut ihan selvää että siinä nyt olisi helppo tilaisuus pettää tai ajautua siihen ilman omaa yritystä. Kyllä ne miehet joiden tiedän pettävän ovat ihan itse ne tilanteet hakeneet.
No nyt et oo pikkujouluista tms kuullut. Kysypä baarityöntekijöiltä ja portsareilta, niin saatat oppia jotain uutta...
No olen kuullut ja myös käynyt lukemattomissa pikkujouluissa ja juhlissa. Ja kertaakaan en ole nähnyt ketään miestä vedettävän niistä puoliväkisin pettämään. Kyllä ne pettämiset tapahtuvat ihan niin että mies sitä haluaa ja iskee sen naisen. Ei pettämistä juuri ihan vahingossa tapahdu tai niin että se tilaisuus vain tulisi ja yllättäisi miehen tahtoa kyselemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia sitten omalla työpaikalla oli jossain korpihotellissa koulutuspäivät, jonne tuli porukkaa myös yrityksen muista toimipisteistä. Päivän päätteeksi oli illallinen ilmaisine juomineen. Voi jestas, mikä kuhina kävi ympärillä, kun miehet humaltui. Ehdotuksia tuli vaikka kuinka monelta. Tympäännyin siihen ja lähdin huoneeseeni. Matkan varrella minua houkuteltiin mukaan, omaan huoneeseen olisi ollut ukkoja tunkemassa ja se ovelle koputtelu jatkui pitkälle aamuyölle. Monella oli sormukset sormessa. sama toistui myöhemmin toisessa työpaikassa.
Ja ne normaalit uskolliset meihet olivat jo vuosia sitten kyllästyneet näihin "koulutuspäiviin" eivätkä edes osallistuneet tai lähtivät kotiin heti virallisen ohjelman jälkeen.
Pikkujouluistakin olen huomannut että jos ne firmassa ovat pelkkää ryyppäämistä ja rymyämistä niin niissä käy se sama porukka vuodesta vuoteen ja sitten on paljon jotka ovat lakanneet käymästä.
Tuolta eivät lähteneet, sillä sinne oli yli 200 kilometrin matka ja kaikille bussikuljetus.
Siellä olis siis monta bussilastillista ihmisiä ja se että useampi mies on sinua yrittänyt iskeä todistaa että kaikki miehet pettävät?
En ole missään väittänyt, että kaikki miehet pettävät.
Vaan siis että kolme miestä sadasta pettää vai mitä yritit sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Se ettei edes muistanut koko aiempaa mökkikeskusteluanne (että hänen piti olla siellä) viittaa siihen että valheita on niin paljon ettei hän enää edes muistanut tuota sinun mielestäsi yksittäistä valhetta.
Just tämä. Jos olisi vain tuo yksi kerta, niin taatusti muistaisi mitä olisi valehdellut. Ap:nä menisin sptautitesteihin asap. Osa taudeista saattaa olla ikävästi oireettomia vuosikausia, ja sitten iskeä päälle. Mutta mitä suhteen kanssa kannattaa tehdä, no, sehän riippuu siitä mitä ap haluaa ja on valmis sietämään.
Ap taisi kadota jo linjoilta kun tuli joitan liian vaikeita kysymyksiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ettei edes muistanut koko aiempaa mökkikeskusteluanne (että hänen piti olla siellä) viittaa siihen että valheita on niin paljon ettei hän enää edes muistanut tuota sinun mielestäsi yksittäistä valhetta.
Just tämä. Jos olisi vain tuo yksi kerta, niin taatusti muistaisi mitä olisi valehdellut. Ap:nä menisin sptautitesteihin asap. Osa taudeista saattaa olla ikävästi oireettomia vuosikausia, ja sitten iskeä päälle. Mutta mitä suhteen kanssa kannattaa tehdä, no, sehän riippuu siitä mitä ap haluaa ja on valmis sietämään.
Kyllä minä olen vähän huolissani myös AP:n muistista. Miehen veljen mökki on samalla paikkakunnalla kuin AP:n anoppila ja AP tuntee sen paikkakunnan omien sanojensa mukaan hyvin eli käynyt siellä aika paljon. Silti AP:lla ei ole oikein aavistustakaan koko veljen mökistä ja sen sijainnista puhumattakaan että olisi käynyt siellä 20 vuotisen liittonsa aikana tai edes keskustellut siitä miehensä tai miehen veljen kanssa. Tämä on melko epäuskottava joten ehkä AP:kin jo unohtelee asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kysyisin asiasta, kyllä sen verran pitää olla kunnioitusta puolisoa kohtaan ettei lähde pettämään.
Katso mitä sanoo, luota tällä kertaa vaistoihin.
Jos senkin jälkeen haluat jatkaa yhdessä niin eihän siinä mitään.
Se on sinun oma päätös joka riittää.
Totta. Pitää olla kunnioitusta sen verran, ettei petä. Mutta epäkunniottava ap:kin on. Ehdottomasti. Miksi pimitttää tällaista puolisolta? Turha esittää ylevästi, että ihan vaan haluaa konflikteja välttää...
Kukaan täällä ei varmaan ota edes huomioon mahdollisuutta, että ap onkin väärässä? Entä jos ap tulkitsee väärin. Varsinkin jos jo valmiiksi epäilyjä, niin tottakai kaikki tulevat keskustelut tulkitaan niiden pohjalta eikä puhtaasti neutraalisti kuten normaalitilanteessa.
Jos mulle selviäis, et mun puoliso olis vatvonut tällaisia ajatuksia ja epäilyjä, niin en vois ikinä enää häneen luottaa. Se olis siinä.
Jos miehenä kirjoittaisin tällaisen epäilyn, tulisi miljoona alapeukkua turhasta mustasukkaisuudesta. Myös saisin satikutia siitä, että menin lukemaan päiväkirjamerkinnän. Joo, mutta kyllä miehetkin voivat aistia tilanteen.
Mutta minulla on AP:n kanssa samankaltainen juttu menossa. Vaimo puhui hiljattain sivu suunsa. Kertoi aikaisemmin innoissaan reissusta, jossa oli jutellut miehen kanssa. Nyt kertoi kuinka olivat olleet, kuinka olivat viettäneet viikonlopun vain tyttöporukalla. Ihan yhtä hämärä tarina ja ristiin menee kertomukset kuin AP:lla. Samoin mun hälytyskellot soivat jo silloin, mutta en ollut varma. Ainakin makuuhuone-elämä sai piristystä.
Mielestäni juttu on niin, että kun valehtelee, valehtelija ei muista mitä valehteli aikaisemmin ja siksi pettämisestä voi jäädä kiinni vuosienkin päästä. Minulla tämä aukaisi Pandoran lippaan ja aloin muistaa muitakin ihme kommentteja historiasta, jotka saavat nyt erilaisen merkityksen.
Luulen, että AP:n mies ei valehdellut ekaa kertaa. AP:n kannattaa muistella miehensä muitakin outoja kommentteja. Varsinkin, jos pitää tehdä välitilinpäätöstä. Kohtaako miehen sanat ja teot? Itse tein samaa kun tuntui, että vaimolla oli perheessämme eri tavoitteet kuin minulla. Tavoitteet olivat suurin piirtein samat, mutta kuukauden päästä jo näkyi, että en ollutkaan mikään prioriteetti vaimolle vaikka se vaimon listassa oli kirjoitettu.
Konfliktinpelko on ihan todellinen ongelma, joka koskettaa monia ihmisiä. Mutta ei se ole ylevää, kuten täällä joku kirjoitti, vaan toimintaa, joka aiheuttaa ongelmia pidemmän päälle ja nimenomaan sille konflikteja väistelevälle henkilölle itselleen. Jos antaa aina muiden kävellä ylitseen, eikä milloinkaan riidan tai hylkäämisen pelossa ota asioita esiin, siitä syntyy kuormaa, joka tulee heikentämään mielenterveyttä. Jos olisi ap, miettisin missä se raja menee.
Itse olen ollut samanlainen mutta opetellut tietoisesti uuden toimintamallin, kun kumppanini alkoholisoitui. Vaikka en olisi halunnut käydä asiaa läpi ja riidelläkin asiasta, se oli pakko, koska putken toisessa päässä häämötti hauta. Esimerkki on tietysti vähän raju, mutta kun panokset ovat tarpeeksi suuret, siitä saa kimmokkeen suhtautua asioihin terveemmällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kysyisin asiasta, kyllä sen verran pitää olla kunnioitusta puolisoa kohtaan ettei lähde pettämään.
Katso mitä sanoo, luota tällä kertaa vaistoihin.
Jos senkin jälkeen haluat jatkaa yhdessä niin eihän siinä mitään.
Se on sinun oma päätös joka riittää.
Totta. Pitää olla kunnioitusta sen verran, ettei petä. Mutta epäkunniottava ap:kin on. Ehdottomasti. Miksi pimitttää tällaista puolisolta? Turha esittää ylevästi, että ihan vaan haluaa konflikteja välttää...
Kukaan täällä ei varmaan ota edes huomioon mahdollisuutta, että ap onkin väärässä? Entä jos ap tulkitsee väärin. Varsinkin jos jo valmiiksi epäilyjä, niin tottakai kaikki tulevat keskustelut tulkitaan niiden pohjalta eikä puhtaasti neutraalisti kuten normaalitilanteessa.
Jos mulle selviäis, et mun puoliso olis vatvonut tällaisia ajatuksia ja epäilyjä, niin en vois ikinä enää häneen luottaa. Se olis siinä.
Jos miehenä kirjoittaisin tällaisen epäilyn, tulisi miljoona alapeukkua turhasta mustasukkaisuudesta. Myös saisin satikutia siitä, että menin lukemaan päiväkirjamerkinnän. Joo, mutta kyllä miehetkin voivat aistia tilanteen.
Mutta minulla on AP:n kanssa samankaltainen juttu menossa. Vaimo puhui hiljattain sivu suunsa. Kertoi aikaisemmin innoissaan reissusta, jossa oli jutellut miehen kanssa. Nyt kertoi kuinka olivat olleet, kuinka olivat viettäneet viikonlopun vain tyttöporukalla. Ihan yhtä hämärä tarina ja ristiin menee kertomukset kuin AP:lla. Samoin mun hälytyskellot soivat jo silloin, mutta en ollut varma. Ainakin makuuhuone-elämä sai piristystä.
Mielestäni juttu on niin, että kun valehtelee, valehtelija ei muista mitä valehteli aikaisemmin ja siksi pettämisestä voi jäädä kiinni vuosienkin päästä. Minulla tämä aukaisi Pandoran lippaan ja aloin muistaa muitakin ihme kommentteja historiasta, jotka saavat nyt erilaisen merkityksen.
Luulen, että AP:n mies ei valehdellut ekaa kertaa. AP:n kannattaa muistella miehensä muitakin outoja kommentteja. Varsinkin, jos pitää tehdä välitilinpäätöstä. Kohtaako miehen sanat ja teot? Itse tein samaa kun tuntui, että vaimolla oli perheessämme eri tavoitteet kuin minulla. Tavoitteet olivat suurin piirtein samat, mutta kuukauden päästä jo näkyi, että en ollutkaan mikään prioriteetti vaimolle vaikka se vaimon listassa oli kirjoitettu.
Eikös Ap ihan omaa päiväkirjaansa lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Valitettavasti totta, monet on hyviä sitten puhumaan kotona, niin ettei osata epäillä, koska eihän se mun oma kultamussukka sellaista tekisi. Uskallan väittää että valtaosa miehistä on valmiita pettämään sopivan tilaisuuden tullen, hyvin monet yhden illan jutut paljastunut myös omalla kohdallani varatuiksi.
No varmaan aika iso osa pettäisi jos syliin ilmestyisi kiehnäämään joku tyrmäävän seksikäs nainen joka sen jälkeen vetäisi perässään hotellihuoneeseen. Tällaista ei vain tosielämässä juuri tapahdu vaan sen pettämiskumppanin löytäminen ja mukaan saaminen vaatii mieheltä melkoista aktiivisuutta. Joten ei niitä tilaisuuksia miehelle juuri eteen tule jos niitä ei erikseen hae.
Itse olen ollut 25 vuotta naimisissa ja elänyt ihan normaalin aktiivista elämää mutta kertaakaan ei ole tullut eteen tilaisuutta jossa olisi ollut ihan selvää että siinä nyt olisi helppo tilaisuus pettää tai ajautua siihen ilman omaa yritystä. Kyllä ne miehet joiden tiedän pettävän ovat ihan itse ne tilanteet hakeneet.
No nyt et oo pikkujouluista tms kuullut. Kysypä baarityöntekijöiltä ja portsareilta, niin saatat oppia jotain uutta...
No olen kuullut ja myös käynyt lukemattomissa pikkujouluissa ja juhlissa. Ja kertaakaan en ole nähnyt ketään miestä vedettävän niistä puoliväkisin pettämään. Kyllä ne pettämiset tapahtuvat ihan niin että mies sitä haluaa ja iskee sen naisen. Ei pettämistä juuri ihan vahingossa tapahdu tai niin että se tilaisuus vain tulisi ja yllättäisi miehen tahtoa kyselemättä.
Ok olet mielipiteesi muodostanut. Ei siinä sit mitään. Seksisti olet ja vain mies iskee aktiivisesti naisia. Seksistejä tämä palsta onkin täynnä.
Vastuuta en vieritä pois pettäjältä sukupuolesta riippumatta, mutta on naurettavaa olettaa, että kaikissa tapauksissa vain mies aina aktiivisesti etsii pettämisseuraa, kyllä miesten kimpussakin kiehnätään ihan siinä kuin miehet naisten. Ja kyllä. Myös mies voi "ajautua" pettämään ihan kuin nainenkin.
Mutta tämä totuus ei teille kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niihin vaistoihin kannattaa aina luottaa. Nyt sait vastauksesi.
Tästä riippuu nyt paljon miten suhtaudut asiaan, oletko vaimo joka sulkee silmänsä jatkossakin vai onko asia ylittämätön. Ymmärrän molempia suhtautumistapoja, sellaista se elämä on. Itse lopulta läksin kuitenkin omilleni.
Eipä välttämättä kannata luottaa "vaistoihin". On minuakin epäilty vaikka kuinka monta kertaa, vaikka kertaakaan en ole pettänyt. Kun se kuuluisa vaisto sanoo niin kovasti.
Mikä sun käytöksestä tekee sellaisen, että on pitänyt epäillä monta kertaa? Pitäisikö muuttaa käytöstä?
Vai, onko se puolisosi joka on se epäilijä? Puolisosi voi olla itse pettäjä
Jos epäillään monta kertaa, jompi kumpi toimii parisuhteessa väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia sitten omalla työpaikalla oli jossain korpihotellissa koulutuspäivät, jonne tuli porukkaa myös yrityksen muista toimipisteistä. Päivän päätteeksi oli illallinen ilmaisine juomineen. Voi jestas, mikä kuhina kävi ympärillä, kun miehet humaltui. Ehdotuksia tuli vaikka kuinka monelta. Tympäännyin siihen ja lähdin huoneeseeni. Matkan varrella minua houkuteltiin mukaan, omaan huoneeseen olisi ollut ukkoja tunkemassa ja se ovelle koputtelu jatkui pitkälle aamuyölle. Monella oli sormukset sormessa. sama toistui myöhemmin toisessa työpaikassa.
Ja ne normaalit uskolliset meihet olivat jo vuosia sitten kyllästyneet näihin "koulutuspäiviin" eivätkä edes osallistuneet tai lähtivät kotiin heti virallisen ohjelman jälkeen.
Pikkujouluistakin olen huomannut että jos ne firmassa ovat pelkkää ryyppäämistä ja rymyämistä niin niissä käy se sama porukka vuodesta vuoteen ja sitten on paljon jotka ovat lakanneet käymästä.
Tuolta eivät lähteneet, sillä sinne oli yli 200 kilometrin matka ja kaikille bussikuljetus.
Siellä olis siis monta bussilastillista ihmisiä ja se että useampi mies on sinua yrittänyt iskeä todistaa että kaikki miehet pettävät?
En ole missään väittänyt, että kaikki miehet pettävät.
Vaan siis että kolme miestä sadasta pettää vai mitä yritit sanoa?
Lähinnä sitä, että ihmettelin, miten paljon myös varatut miehet tekevät itseään tykö. Minulle ei jäänyt epäselväksi, mitä he olivat vailla. Ainakaan tuolla en nähnyt, että varatut naiset olisivat menneet koputtelemaan miesten hotellihuoneiden ovelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Konfliktinpelko on ihan todellinen ongelma, joka koskettaa monia ihmisiä. Mutta ei se ole ylevää, kuten täällä joku kirjoitti, vaan toimintaa, joka aiheuttaa ongelmia pidemmän päälle ja nimenomaan sille konflikteja väistelevälle henkilölle itselleen. Jos antaa aina muiden kävellä ylitseen, eikä milloinkaan riidan tai hylkäämisen pelossa ota asioita esiin, siitä syntyy kuormaa, joka tulee heikentämään mielenterveyttä. Jos olisi ap, miettisin missä se raja menee.
Itse olen ollut samanlainen mutta opetellut tietoisesti uuden toimintamallin, kun kumppanini alkoholisoitui. Vaikka en olisi halunnut käydä asiaa läpi ja riidelläkin asiasta, se oli pakko, koska putken toisessa päässä häämötti hauta. Esimerkki on tietysti vähän raju, mutta kun panokset ovat tarpeeksi suuret, siitä saa kimmokkeen suhtautua asioihin terveemmällä tavalla.
Ei itselleen, vaan toisille. Sillä loukataan toisia. Yrittäkää tajuta se. Aina kaikessa ei ole kyse omasta persaukosta.
Ei kerro pettämisestä, valehtelusta ehkä. Onhan se voinut olla mökin sijaan vaikka vetämässä salaa huumeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konfliktinpelko on ihan todellinen ongelma, joka koskettaa monia ihmisiä. Mutta ei se ole ylevää, kuten täällä joku kirjoitti, vaan toimintaa, joka aiheuttaa ongelmia pidemmän päälle ja nimenomaan sille konflikteja väistelevälle henkilölle itselleen. Jos antaa aina muiden kävellä ylitseen, eikä milloinkaan riidan tai hylkäämisen pelossa ota asioita esiin, siitä syntyy kuormaa, joka tulee heikentämään mielenterveyttä. Jos olisi ap, miettisin missä se raja menee.
Itse olen ollut samanlainen mutta opetellut tietoisesti uuden toimintamallin, kun kumppanini alkoholisoitui. Vaikka en olisi halunnut käydä asiaa läpi ja riidelläkin asiasta, se oli pakko, koska putken toisessa päässä häämötti hauta. Esimerkki on tietysti vähän raju, mutta kun panokset ovat tarpeeksi suuret, siitä saa kimmokkeen suhtautua asioihin terveemmällä tavalla.
Ei itselleen, vaan toisille. Sillä loukataan toisia. Yrittäkää tajuta se. Aina kaikessa ei ole kyse omasta persaukosta.
Kyllä jokainen on ihan ensikädessä vastuussa itsestään ja omasta elämästään. Koskaan ei pidä tehdä ratkaisuja, että omasta selkänahastaan repii yhteiseen hyvään vaan niin, että molemmat rakentavat yhdessä. Ja jos toinen ei tee omaa panostaan, silloin vedetään myös oma panos pois. Muuten sitä ihminen sairastuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei kerro pettämisestä, valehtelusta ehkä. Onhan se voinut olla mökin sijaan vaikka vetämässä salaa huumeita.
Tai pelaamassa kasinolla.
Miksei ekana tulee pettäminen mieleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma sinkkuaikainen kokemukseni on että 90% miehistä ainakin pettää.
Vietin villin jakson ja suurin osa panokavereista oli varattuja. Oli myös vakipanoja. Miesten parisuhteista ei keskusteltu, pidettiin vain hauskaa - yleensä pelkkää seksiä.
Tapaamispaikkoina hotellit, motellit, jommankumman koti, joskus autossakin.
Valitettavasti totta, monet on hyviä sitten puhumaan kotona, niin ettei osata epäillä, koska eihän se mun oma kultamussukka sellaista tekisi. Uskallan väittää että valtaosa miehistä on valmiita pettämään sopivan tilaisuuden tullen, hyvin monet yhden illan jutut paljastunut myös omalla kohdallani varatuiksi.
No varmaan aika iso osa pettäisi jos syliin ilmestyisi kiehnäämään joku tyrmäävän seksikäs nainen joka sen jälkeen vetäisi perässään hotellihuoneeseen. Tällaista ei vain tosielämässä juuri tapahdu vaan sen pettämiskumppanin löytäminen ja mukaan saaminen vaatii mieheltä melkoista aktiivisuutta. Joten ei niitä tilaisuuksia miehelle juuri eteen tule jos niitä ei erikseen hae.
Itse olen ollut 25 vuotta naimisissa ja elänyt ihan normaalin aktiivista elämää mutta kertaakaan ei ole tullut eteen tilaisuutta jossa olisi ollut ihan selvää että siinä nyt olisi helppo tilaisuus pettää tai ajautua siihen ilman omaa yritystä. Kyllä ne miehet joiden tiedän pettävän ovat ihan itse ne tilanteet hakeneet.
No nyt et oo pikkujouluista tms kuullut. Kysypä baarityöntekijöiltä ja portsareilta, niin saatat oppia jotain uutta...
No olen kuullut ja myös käynyt lukemattomissa pikkujouluissa ja juhlissa. Ja kertaakaan en ole nähnyt ketään miestä vedettävän niistä puoliväkisin pettämään. Kyllä ne pettämiset tapahtuvat ihan niin että mies sitä haluaa ja iskee sen naisen. Ei pettämistä juuri ihan vahingossa tapahdu tai niin että se tilaisuus vain tulisi ja yllättäisi miehen tahtoa kyselemättä.
Ok olet mielipiteesi muodostanut. Ei siinä sit mitään. Seksisti olet ja vain mies iskee aktiivisesti naisia. Seksistejä tämä palsta onkin täynnä.
Vastuuta en vieritä pois pettäjältä sukupuolesta riippumatta, mutta on naurettavaa olettaa, että kaikissa tapauksissa vain mies aina aktiivisesti etsii pettämisseuraa, kyllä miesten kimpussakin kiehnätään ihan siinä kuin miehet naisten. Ja kyllä. Myös mies voi "ajautua" pettämään ihan kuin nainenkin.
Mutta tämä totuus ei teille kelpaa.
No tietenkin mies voi ajautua pettämään naisen aloitteesta mutta noita tilaisuuksia jossa nainen iskee miehen ilman että mies on alunperin lainkaan aktiivinen, innostunut ja kiinnostunut on kyllä aika vähän.
Väite siitä että lähes jokainen mies pettäisi tilaisuuden tullen on siis ehkä sinällään tosi mutta oikeassa elämässä aika harva mies päätyy tuollaisen tilanteen kautta pettämään ihan koska sellaisia ei tule kovin monelle eteen. Kyllä sieltä juhlista löytyy yleensä naisille kiinnostavampaa iskettävää kuin se normaali kiltti perheenisä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kerro pettämisestä, valehtelusta ehkä. Onhan se voinut olla mökin sijaan vaikka vetämässä salaa huumeita.
Tai pelaamassa kasinolla.
Miksei ekana tulee pettäminen mieleen?
Voihan mies olla myös osa kansainvälistä liskoihmisten tunnelisalaliittoa. Niillä oli suurkokous litteän maan keskipisteessä juuri sinä viikonloppuna.
Vierailija kirjoitti:
Konfliktinpelko on ihan todellinen ongelma, joka koskettaa monia ihmisiä. Mutta ei se ole ylevää, kuten täällä joku kirjoitti, vaan toimintaa, joka aiheuttaa ongelmia pidemmän päälle ja nimenomaan sille konflikteja väistelevälle henkilölle itselleen. Jos antaa aina muiden kävellä ylitseen, eikä milloinkaan riidan tai hylkäämisen pelossa ota asioita esiin, siitä syntyy kuormaa, joka tulee heikentämään mielenterveyttä. Jos olisi ap, miettisin missä se raja menee.
Itse olen ollut samanlainen mutta opetellut tietoisesti uuden toimintamallin, kun kumppanini alkoholisoitui. Vaikka en olisi halunnut käydä asiaa läpi ja riidelläkin asiasta, se oli pakko, koska putken toisessa päässä häämötti hauta. Esimerkki on tietysti vähän raju, mutta kun panokset ovat tarpeeksi suuret, siitä saa kimmokkeen suhtautua asioihin terveemmällä tavalla.
Minä vältän konflikteja sillä uskon toisten hyvään kohteluun, ja keskustelemalla asioiden selvittämiseen. Ympärilläni olevilla läheisillä ihmisillä on myös tieto siitä mitä hyväksyn ja mitä en, en lähde niistä vääntämään, eikä tuntemattomampien kohtelu minua kohtaan liikauta.
Ymmärrän että imhinen voi vaikeassa tilanteessa sanoa rumasti ilman että tarkoittaa sitä, eikä suhteemme siitä muutu, eikä asiasta tarvi konfronteerata.
Esimerkiksi mieheni tietää että mikä minulle on pettämistä, ja että en sitä missään nimessä halua elämääni. Näin ollen jos hän menee ja pettää, ei minulla ole siitä mitään puhumista enää, vaan homma on siinä. En näe mitään syytä miksi alkaisin hakemaan konfliktia asiasta jonka lopputulos on molemmilla osapuolilla jo tiedossa. Pidän konfliktin hakuisuutta lapsellisena draamailuna.
Olisko veli voinut ostaa vain uuden mökin?
En ole mieheni äiti, joten pitäisin aika kummallisena, jos minulle tultaisiin kertomaan, että hän lähentelee tai yrittää housuihin. Eli älä nolaa itseäsi.