Onko työkaveri vain ystävällinen vai vähän ihastunut?
Mistä sen oikein tietää? Tämä on ikuisuuskysymys, tiedän. Olen tavannut töissä vastakkaisen sukupuolen edustajan, jonka kanssa juttu luistaa aivan mielettömän hyvin. Ollaan samalla aaltopituudella ja huumorintaju osuu yksiin alalla, joka muuten on varsin vakava. Tuntuu, että tuomme iloa ja kepeyttä toistemme päiviin.
Olen tykännyt tästä ihmisestä ihan heti kun hänet tapasin, meillä lähti juttu luistamaan alusta alkaen. Ollaan työkuvioiden puitteissa varsin paljon oltu tekemisissä ja käyty yhdessä myös syömässä työaikana. Kaikki on tuntunut tosi luontevalta ja mukavalta. Ei yhtään ahdistavaa tai epäselvää, vaivaannuttavaa tai outoa. Silti viime viikolla alkoi tuntumaan, että jotain uutta astuu nyt kuvaan. Jutut alkaa mennä syvällisemmäksi.
Olemme molemmat varattuja. Tässä suhteessa mitään ei voisi koskaan meidän välillä tapahtua. Periaatteessa sillä onko ilmassa ihastusta ei ole mitään merkitystä, koska tämä ei tule etenemään. Olisi vaan kiva tietää sekin, koska pystyn elämään sen tiedon kanssa ja pystymme kyllä olemaan myös tällä levelillä, jossa juttu luistaa ja on mukavaa kaveritasolla.
Ehkä tämä tunne on syvenevää ystävyyttä, kun alkaa nähdä toisessa hyviä puolia ja ikävöi jo päästä kertomaan arjen hassuja pikkujuttuja seuraavana päivänä tai seuraavalla tauolla toiselle.
Meillä on varsin paljon ikäeroa, yli 10 vuotta. Minä olen vanhempi. Olen nainen, hän on nuorempi mies. Minulla on perhettä, hän on lapseton mutta naimisissa. Tuntuu että oma pää alkaa olla hiukan sekaisin, koska en ole ollut näin läheisesi miesten kanssa aikoihin tekemisissä ainakaan näin jatkuvasti ja usein, että se alkaisi saada jo tunnepohjaa.
Kommentit (91)
Ehkä sinua kiinnostaa tässä se, että oletko vielä niin viehättävä, että joku nuorempi mies voisi olla sinusta kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emotional affair googleen. Tottakai on olemassa tunnetason pettämistä, jos toinen on koko ajan mielessä ja asiat jaetaan mieluummin tämän toisen kuin oman kumppanin kanssa.
10 vuotta ikäeroa ei ole mitään, ainakaan vielä "turvallinen äitihahmo" tasoa.
T. 10v nuoremman miehen kanssa naimisissa
No eihän ole. Se että joku on mielessä, ei ole pettämistä. Ihastuminenkaan ei ole pettämistä. Asioita voi jakaa myös kavereiden kanssa. Järkyttävää että kumppanin pitäisi olla ainut, jonka kanssa on mitään sielujen sympatiaa?
Pointti kai oli, että kumppanin pitäisi olla se, jonka kanssa on eniten sielujen sympatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emotional affair googleen. Tottakai on olemassa tunnetason pettämistä, jos toinen on koko ajan mielessä ja asiat jaetaan mieluummin tämän toisen kuin oman kumppanin kanssa.
10 vuotta ikäeroa ei ole mitään, ainakaan vielä "turvallinen äitihahmo" tasoa.
T. 10v nuoremman miehen kanssa naimisissa
No eihän ole. Se että joku on mielessä, ei ole pettämistä. Ihastuminenkaan ei ole pettämistä. Asioita voi jakaa myös kavereiden kanssa. Järkyttävää että kumppanin pitäisi olla ainut, jonka kanssa on mitään sielujen sympatiaa?
Pointti kai oli, että kumppanin pitäisi olla se, jonka kanssa on eniten sielujen sympatiaa.
Aika kova vaatimus, että yhden ihmisen tulisi koko loppuelämän ajan olla 24/7 kaikin puolin "eniten" jotain. Läheisiä ihmissuhteita voi aivan hyvin olla enemmänkin, eikä se ole pettämistä, jos joskus tuntuu, että jonkun muunkin kanssa synkkaa. Kun ei siltikään tarvitse pettää. Ap:lla ilmeisesti myös kumppaninsa kanssa ihan hyvät välit edelleen, eikä mitään salailua tekemisistään. Mitään tilivelvollisuutta keskustelujen sisällöstä ei toki ole, oman vapautensa ja yksityisyytensä saa säilyttää parisuhteessakin.
Jos olisin sun työkaveri, pystyisin varmaan kertomaan, onko mies kiinnostunut. Tälläkin hetkellä omassa duunissa olen huomannut parikin ihastunutta miestä. Sen vaan jotenkin huomaa niistä katseista ja eleistä, kehonkielestä.
Voihan tuo mieskin ajatella susta että voiko yli 10vuotta vanhempi nainen muka olla kiinnostunut näin paljon nuoremmasta? Hän saattaa ajatella että pidät häntä jonain tyyliin pikkuveljenä.
Minkä ikäisiä siis olette? Voisiko tuossa olla matkassa myös ikäkriisiä? Ts. nuoren miehen ihailu tuntuu imartelevalta, ja sitä kaipaisi jälleen ihastumisen tuomaa jännitystä samalla tavoin kuin nuorempana. Ja tämän kysymyksen ei ole tarkoitus olla millään tavoin loukkaava, vaan pohdin asiaa myös oman ikäni kautta.
Millaisia huomionosoituksia tämä nuori mies sinulle tekee, josta pohdit myös hänen mahdollisesti ihastuneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emotional affair googleen. Tottakai on olemassa tunnetason pettämistä, jos toinen on koko ajan mielessä ja asiat jaetaan mieluummin tämän toisen kuin oman kumppanin kanssa.
10 vuotta ikäeroa ei ole mitään, ainakaan vielä "turvallinen äitihahmo" tasoa.
T. 10v nuoremman miehen kanssa naimisissa
No eihän ole. Se että joku on mielessä, ei ole pettämistä. Ihastuminenkaan ei ole pettämistä. Asioita voi jakaa myös kavereiden kanssa. Järkyttävää että kumppanin pitäisi olla ainut, jonka kanssa on mitään sielujen sympatiaa?
Pointti kai oli, että kumppanin pitäisi olla se, jonka kanssa on eniten sielujen sympatiaa.
Aika kova vaatimus, että yhden ihmisen tulisi koko loppuelämän ajan olla 24/7 kaikin puolin "eniten" jotain. Läheisiä ihmissuhteita voi aivan hyvin olla enemmänkin, eikä se ole pettämistä, jos joskus tuntuu, että jonkun muunkin kanssa synkkaa. Kun ei siltikään tarvitse pettää. Ap:lla ilmeisesti myös kumppaninsa kanssa ihan hyvät välit edelleen, eikä mitään salailua tekemisistään. Mitään tilivelvollisuutta keskustelujen sisällöstä ei toki ole, oman vapautensa ja yksityisyytensä saa säilyttää parisuhteessakin.
Kai parisuhteessa pitää jotakin olla "enemmän" kuin muissa ihmissuhteissa. Muuten olisi aika vaikea edes tietää, mikä kaikista näistä minun ihmissuhteistani on se parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emotional affair googleen. Tottakai on olemassa tunnetason pettämistä, jos toinen on koko ajan mielessä ja asiat jaetaan mieluummin tämän toisen kuin oman kumppanin kanssa.
10 vuotta ikäeroa ei ole mitään, ainakaan vielä "turvallinen äitihahmo" tasoa.
T. 10v nuoremman miehen kanssa naimisissa
No eihän ole. Se että joku on mielessä, ei ole pettämistä. Ihastuminenkaan ei ole pettämistä. Asioita voi jakaa myös kavereiden kanssa. Järkyttävää että kumppanin pitäisi olla ainut, jonka kanssa on mitään sielujen sympatiaa?
Pointti kai oli, että kumppanin pitäisi olla se, jonka kanssa on eniten sielujen sympatiaa.
Aika kova vaatimus, että yhden ihmisen tulisi koko loppuelämän ajan olla 24/7 kaikin puolin "eniten" jotain. Läheisiä ihmissuhteita voi aivan hyvin olla enemmänkin, eikä se ole pettämistä, jos joskus tuntuu, että jonkun muunkin kanssa synkkaa. Kun ei siltikään tarvitse pettää. Ap:lla ilmeisesti myös kumppaninsa kanssa ihan hyvät välit edelleen, eikä mitään salailua tekemisistään. Mitään tilivelvollisuutta keskustelujen sisällöstä ei toki ole, oman vapautensa ja yksityisyytensä saa säilyttää parisuhteessakin.
Kai parisuhteessa pitää jotakin olla "enemmän" kuin muissa ihmissuhteissa. Muuten olisi aika vaikea edes tietää, mikä kaikista näistä minun ihmissuhteistani on se parisuhde.
No ei ole hirveän vaikeaa tietää, jos on monogaminen suhde. Parisuhteen erottaa ystävyyssuhteesta vaikkapa romanttinen ja seksuaalinen puoli. Muutenhan sielujen sympatiaa ja "potentiaalisia kumppaneita" voi olla vaikka kuinka paljon, mutta vain se yksi on valittu ja haluttu parisuhteeseen.
Oletko sinä ihastunut? Sillähän tässä oikeastaan merkitystä vaan on. Kuulostaa, siltä että olet.
Olette molemmat varattuja, millään muulla ei ole mitään merkitystä. Kerää selkärankaa housuista ellei toinen pysty ja lopeta yksi suhde ennen seuraavaa, tai toiveajattelu.
Ei kannata työtä sotkea huviin ja muutenkaan kertoa liikaa itsestään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emotional affair googleen. Tottakai on olemassa tunnetason pettämistä, jos toinen on koko ajan mielessä ja asiat jaetaan mieluummin tämän toisen kuin oman kumppanin kanssa.
10 vuotta ikäeroa ei ole mitään, ainakaan vielä "turvallinen äitihahmo" tasoa.
T. 10v nuoremman miehen kanssa naimisissa
No eihän ole. Se että joku on mielessä, ei ole pettämistä. Ihastuminenkaan ei ole pettämistä. Asioita voi jakaa myös kavereiden kanssa. Järkyttävää että kumppanin pitäisi olla ainut, jonka kanssa on mitään sielujen sympatiaa?
Pointti kai oli, että kumppanin pitäisi olla se, jonka kanssa on eniten sielujen sympatiaa.
Aika kova vaatimus, että yhden ihmisen tulisi koko loppuelämän ajan olla 24/7 kaikin puolin "eniten" jotain. Läheisiä ihmissuhteita voi aivan hyvin olla enemmänkin, eikä se ole pettämistä, jos joskus tuntuu, että jonkun muunkin kanssa synkkaa. Kun ei siltikään tarvitse pettää. Ap:lla ilmeisesti myös kumppaninsa kanssa ihan hyvät välit edelleen, eikä mitään salailua tekemisistään. Mitään tilivelvollisuutta keskustelujen sisällöstä ei toki ole, oman vapautensa ja yksityisyytensä saa säilyttää parisuhteessakin.
Kai parisuhteessa pitää jotakin olla "enemmän" kuin muissa ihmissuhteissa. Muuten olisi aika vaikea edes tietää, mikä kaikista näistä minun ihmissuhteistani on se parisuhde.
No ei ole hirveän vaikeaa tietää, jos on monogaminen suhde. Parisuhteen erottaa ystävyyssuhteesta vaikkapa romanttinen ja seksuaalinen puoli. Muutenhan sielujen sympatiaa ja "potentiaalisia kumppaneita" voi olla vaikka kuinka paljon, mutta vain se yksi on valittu ja haluttu parisuhteeseen.
Sitähän se romanttinen puoli tarkoittaa, että sielujen sympatiaa on enemmän sen henkilön kuin muiden kanssa.
Jos töissä on tylsää niin piristäähän se ihastuminen muuten tylsää päivää. Ei siinä ole mitään vakavampaa.
Olen kertonut työkaverille tunteistani ja jouduin pilkan kohteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinua kiinnostaa tässä se, että oletko vielä niin viehättävä, että joku nuorempi mies voisi olla sinusta kiinnostunut.
Kieltämättä, ehkä sekin. Olishan se aika huikeeta, mutta uskon että tässä on pohjimmiltaan kyse ystävällisyydestä. Tai siitä work husbandista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emotional affair googleen. Tottakai on olemassa tunnetason pettämistä, jos toinen on koko ajan mielessä ja asiat jaetaan mieluummin tämän toisen kuin oman kumppanin kanssa.
10 vuotta ikäeroa ei ole mitään, ainakaan vielä "turvallinen äitihahmo" tasoa.
T. 10v nuoremman miehen kanssa naimisissa
No eihän ole. Se että joku on mielessä, ei ole pettämistä. Ihastuminenkaan ei ole pettämistä. Asioita voi jakaa myös kavereiden kanssa. Järkyttävää että kumppanin pitäisi olla ainut, jonka kanssa on mitään sielujen sympatiaa?
Pointti kai oli, että kumppanin pitäisi olla se, jonka kanssa on eniten sielujen sympatiaa.
Kieltämättä. Oman miehen kanssa on ollut vaikeita aikoja. Siksi kohteliaan nuoren miehen seura ja hyvä käytös tuntuu aivan ihanalle. Olkoonkin vaikka vaan ystävällisyyttä.
Ap
Ihastuin 11 vuotta nuorempaan miespuoliseen työkaveriin. Olimme molemmat vapaita. Jatkuvaa viestittelyä joka johti perjantai-illan drinkkeihin kahdestaan. Kun ilmaisin kiinnostukseni, hän järkyttyi. Mehän olemme vain kavereita! Oli kuulemma niin helppoa olla kanssani kun oltiin samalla aaltopituudella mutta mitään ihastusta ei ollut eikä olisikaan voinut olla.
Siihen loppui ihastelut mun osalta. Olen tehokkaasti vältellyt kaikkea tällaista. Ei nimittäin ollut eka kerta, mutta saa luvan olla viimeinen.
Minuun ihastui 16 vuotta vanhempi mies. En tajunnut, ennen kuin muut työpaikalla ilmaisivat sen minulle. En ollut itse kiinnostunut.
Useimmilla miehillä on taka-ajatuksia jos kaveeraavat naisen kanssa. Kaikilla ei ole, mutta useimmilla on.
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla miehillä on taka-ajatuksia jos kaveeraavat naisen kanssa. Kaikilla ei ole, mutta useimmilla on.
Ei millään pahalla, mutta miksi kukaan mies haluaisi olla naisen kaveri?
Itseasiassa kyllä. Mies on tavannut tän tyypin myös firman bileissä ja sanonut et on hyvä tyyppi. Hänellä kestää itsetunto kyllä, just oli viikonloppuna puhetta siitä miten sitä ihastuu ihmisiin, miehiin ja naisiin sen perusteella millaisia tyyppejä he ovat. Monesti ihan ystävänä, ajattelee miten ihana joku onkaan luonteeltaan ja tuon ystävä tai kanssa olisi kiva viettää aikaa.
Ehkä oma luonne on enemmän sellainen ulkomaalainen, olen asunut ulkomailla useampaan otteeseen joten en pidä melko syvällistäkään keskustelua, hymyä tai lähelle tulemista vielä kovinkaan vakavana flirttinä. Ehkä sen takia tän työkaverin kanssa synkkaa hyvin kun huomaan ettei tarvi ns. varoa vaan hän ei käsitä minua väärin tai minä häntä. Nyt tämä ihastus liittyy enemmän luonteeseen ja siihen, että pidän häntä miellyttävänä nuorena miehenä.