Miksi yleensä ajatellaan että ylioppilasta voidaan juhlistaa, mutta ammattiin valmistuneelle riittävät pelkät onnittelut?

Vierailija kirjoitti:

Moni amis on sisäistänyt tämän ajatuksen, että ovat jotenkin alempiarvoisia kuin ylioppilaat. Aikoinaan monen suusta olen kuullut, että eihän tämän takia mitään juhlia kannata järjestää eikä tämä ole mikään hieno juttu. En tiedä, ovatko nykyään jo enemmän ylpeitä suorituksestaan ja haluavat sitä juhlistaa.

Edelleen moni amis ajattelee samalla tavalla. Mutta sen sijaan että amikset syyttelisivät omista ajatuksistaan mediaa ja ulioppilaita niin olisi peiliin katsomisen paikka koska se ainoa syylinen noille ajatuksille on siellä

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Hups! En tiennytkään, että kirvesmies on nykyään akateeminen tutkinto.

Mutta hauskana poikkeuksena kouluihin on akateemiset kauppakorkeaKOULUT, teknilliset korkeakoulut.

Ylläolevat huomiot ovat sinänsä merkityksettömiä. Muuten kommenttisi oli täyttä asiaa.

Ei, ei, kun siis tuossa oli ammattipareja samalta alalta, joista toinen duunari-tasoa ja toinen akateemiata taso, eli kirvesmies - arkkitehti, kirvesmies on duunari, kun taas rakennusinsinööri on jo ammattikorkea/opistotasoa ja rakennusinsinööriä työmaalla jo kirvesmiehet katsovat vähän ylöspäin kun rakennusinsinööri tulee valkoinen kypärä päässä keltakypäristen kirvesmiesten luo katsomaan piirustuksia ja käskemään ja ohjeistamaan, mutta sitten varsinaisena yliopistollisena akateemisena tutkintona arkkitehti saapuessaan työmaalle on se työmaan puolijumala, jota kunnioitetaan, jopa pelätään jos rakennuksen suunnitellut ja piirtänyt arkkitehti on tyytymätön työn jälkeen ja antaa kirvesmiesten ja rakennusinsinöörien kuulla kunniansa.

Sama se on sairaaloissa, hoitsut siellä tekevät hommiaan juuri sen mukaan mitä osastonlääkäri on käskenyt ja ylilääkärin kiertoa jopa pelätään, jos kaikki ei ole just eikä melkein. Suomen lain mukaan Laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Toisin sanoen diagnoosia ei saa asettaa kuin lääkäri, vain lääkärillä on oikeus määrittää mikä sairaus sillä potilaalla on. Lisäksi potilaan tutkimuksista päättää lääkäri ja tietenkin potilaan hoidosta päättää lääkäri. Lääkärillä on oikeus määrätä lääkkeitä. Lääkärillä on oikeus laatia lausuntoja ja todistuksia potilaan terveydentilasta.

Enää Suomessa ei ole pitkään aikaan ollut kauppakorkeakouluja vaan ne ovat yliopistoja eli entinen kauppakorkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on Lappeenrannanteknillinen yliopisto yliopisto (jossa voi myös kauppatieteen maisterin tutkinnon suorittaa) jne. samoin teknillinen korkeakoulu on Aalto-yliopiston osa, Tampereella on teknillinen yliopisto, Suomessa on siis korkeimman kolmannen asteen koulutus duaali-mallin mukaisesti järjestetty siten, että Suomen lain mukaan korkeakouluja on kahta eri taso: ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Yliopistolain mukaan

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Eli yliopistoissa annetaan Suomen lain mukaan ylintä opetusta. Lain mukaan Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus.

Ammattikorkeakouluista taas Suomen laissa sanotaan että Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Vissi ero siis. Jos jollekin dosentille tai professorille menet sanomaan lääkistä kouluksi, niin saat kuulla kunniasi, yliopisto ei ole koulu, siellä ei ole kouluttajia. Armeijassa on kouluttajia. Yliopisto on tiedeyhteisö ja jos kerrot vaikkapa kaverillesi meneväsi yliopistolle luennolle, tekemään tutkimusta tai suorittamaan tentin tai jotain niin et voi sanoa menen koululle tai kouluun tekemään sitä taikka tätä, vaan oikea ilmaisu on, että menen laitokselle tekemään sitä taikka tätä, eli täytyypä käydä lääketieteen laitoksella suorittamassa tentti ja huom. olen laitoksella, ei suinkaan olen laitoksessa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan niillä opinnoilla ero, vaikka kuinka vääntäis asian toisin.

Ei kukaan kai tosissaan voi väittää, etteikö olisi. - Toisaalta molemmat antavat mahdollisuuden päästä opiskelemaan korkeakouluun tai yliopistoon. Mutta kuten joku jo täällä mainitsikin, niin ylioppilastutkinnon arvoa pidetään tässä kohtaa parempana, koska  "riittävän hyvällä" ylioppilastutkinnolla voi saada suoraan opiskelupaikan, niin  ammattikoulututkinto pohjalta saat vain oikeuden hakea ja saada paikan, jos menetyt kyllin hyvin pääsykokeissa, eikä edes teoreettista mahdollisuutta, että voisi paikan suoraan ammattitutkintosi perusteella, niin kuin kaikkein huonoimmillakin arvosanoilla olevalla ylioppilastutkinnolla on.   

Vanhentunutta tietoa. Kaikilla toisen asteen todistuksilla voi hakea suoraan jatko-opintoihin.

Juu, voi hakea, mutta on pakko käydä pääsykokeissa, amiksen todistuksista ei saa mitään pisteitä / vast. yliopistoon hakiessa, amiksen todistuksella saa vain oikeuden hakea pääsykokeen kautta, mutta yhtään mitään muuta ei amiksen totareista hyödy, kun taas ylioppilastutkintotodistuksella saa paitsi oikeuden hakea, niin myös saa pisteitä siten, että riittävän hyvällä todistuksella pääsee suoraan sisään jopa ilman päsykoetta. Lisäksi jos on ylioppilas ja saa riittävät pisteet pääsykokeesta, niin yliopiston on otettava ylioppilas tiedekuntaan opiskelijaksi. Toisaalta tiedekuntaneuvosti voi harkintansa mukaan ottaa kenet tahansa jolla on tiedekuntaneuvoston harkinnan muka. riittävät tiedot ja taidot sisään opiskelijaksi, siis vaikka olisi käynyt vain peruskoulun. Mutta pakko ei tietenkään ole vaikka olisi minkälainen nero kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Heh, muistan noin 30-vuotta sitten kun valmistuin ammattikoulusta ja kaksi serkkuani pääsi ylioppilaiksi. Sukulaiset halusivat juhlia serkkuja. Minulle tosiaan riitti onnittelut.

Nyttemmin kun katsoo, niin toinen serkku on lähihoitajana oleva yh ja toinen työtön viinaan menevä tradenomi. Kumpikin asuu vuokraluukuissa. Minä olen yrittäjä insinööri ja löytyy talot järven rannalta ja parit mökit kahta päätä Suomea. Viimeiset velat maksettu parin vuoden päästä ja lapsetkin alkavat olemaan kohta aikuisia.

Lähinnä vaan että eipä nuo juhlimiset korreloi myöhemmän elämässä ja työelämässä menestymisen kanssa.

Näinhän se on. Ymmärrän kyllä oman asenteesi tässä yhteydessä, mutta toisaalta jos ihminen on tyytyväinen omaan elämäänsä sellaisena kuin se on, miksi hänen pitäisi muuttaa sitä miellyttääkseen sillä jotain muuta?

Itse olen aikanaan juhlinut ammattiin valmistumista. Ne ovatkin olleet ainoat juhlat, mitä olen halunnut pitää, vaikka sen jälkeen olen saanut lakin ja jopa väheksymäsi tradenomin tutkinnon.

Miksi muuten tradenomeja väheksytään? Kyllähän meitä paljon pusketaan kouluista, mutta yhteiskunnan eri tehtävissä kaupan alasta finanssialalle ja yrittäjinä meitä on monissa eri tehtävissä, eri veroprosentilla, samassa oravanpyörässä valmistuneina kuin muitakin ammattilaisia. Ihan en ole tätä ymmärtänyt. Eihän kaikki työtehtävät vaan ole kaikkia varten ja hyvä niin, ja ihan itseni näköisen hyvän elämän olen saanut tälläkin tutkinnolla :D

Yhteiskunta pitää sisällään eri alan ammattilaisia ja me kaikki tarvitsemme toisiamme. Minäkin ammattikoulusta valmistuneita kuljettajia, parturi-kampaajia, keittäjiä, myyjiä, sähkömiehiä...

Onnea kaikille valmistuneille! Myös lukiosta valmistuneille ja ylioppilaiksi kirjoittaneille.