Miksi yleensä ajatellaan että ylioppilasta voidaan juhlistaa, mutta ammattiin valmistuneelle riittävät pelkät onnittelut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman arvoisia kaikki valmistumiset ovat. Ainoa asia joka joitakin voi ärsyttää tuo liite -yli. Se viittaa parempaan kuin muut. Vertaa ylipäällikkö, ylivertainen, ylivoimainen eli asiaan tai ihmiseen joka on ylitse muiden. Eli tavallaan yhden opinahjon oppilaat ovat yli muiden ja se aiheuttaa väärän kuvan kaikista muista. Sinällään minulla ei ole mitään asiaa vastaan mutta saattaa selittää ärsyyntymistä.

Se on historiallinen jäänne ja osa kulttuuriperintöä. Aikoinaan ylioppilaita olivat ainoastaan yliopistoon päässeet. Ei tästä ole mitään syytä luopua, vaikka ylioppilastutkinnon merkitys onkin muuttunut.

Näinhän se on. Toisaalta ajat muuttuvat ja käsitykset ja perinteet sen mukaisesti. Itselläni ei ole asiaan varsinaista kantaa tai ehdotuksia asioiden muuttamiseksi mutta pohdin vain yleisesti 🙂

Lukiossa ja amiksessa on vaativuustasoissa valtava ero. Amislaiset valmistuvat pääosin työttömiksi koska työnantajat eivät palkkaa heitä, koska tutkinnostaan huolimatta he eivät osaa kunnolla edes kirjoittaa tai lukea. Se ei ole mikään saavutus. Lukiosta suoriutuminen valmistaa määrätietoiseen korkeakouluopiskeluun ja on todella vaativaa.

Se on karu fakta että uutiset ylioppilaista myy. Joissain vaiheessa toki kokeiltiin eri lehdissä että kiinostaako kansaa myös jutut esim lähihoitajiksi, siivoajiksi, sähköasentajiksi, tarjoilijoiksi ja korkeiksi valmistumeista, mutta ei kukaan halunnut lukea niistä ja lehdet jäi myymättä.

Olen suorittanut sekä ammattikoulun että lukion ja molempien päätyttyä oli koululla sekä kotona juhlatilaisuus. Tästä on jo aikaa, joten ei ole edes mikään uusi ajatus, että molempia ei voisi juhlia yhtä paljon. 

Ehkä lukiolla on pidemmät perinteet ja sen myötä niistä perinteistä on tullut näkyvämpiä. Nythän ammattikoulutkin ovat alkaneet järjestää omia perinteitään, jotka varmasti tuovat näkyvyyttä. Omissa kodeissaankin kaikki saavat vapaasti järjestää niin isot juhlat kuin haluavat. 

Vierailija kirjoitti:

Moni amiksen käynyt ei saisi ylioppilastodistusta eli ylioppilaat ovat fiksumpia.

Tiedän DI:n, joka ei ole käynyt päivääkään lukiota ja ylioppilaita, jotka eivät ole käyneet yliopistoa. Kumpi on fiksumpi?  

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ja amiksessa on vaativuustasoissa valtava ero. Amislaiset valmistuvat pääosin työttömiksi koska työnantajat eivät palkkaa heitä, koska tutkinnostaan huolimatta he eivät osaa kunnolla edes kirjoittaa tai lukea. Se ei ole mikään saavutus. Lukiosta suoriutuminen valmistaa määrätietoiseen korkeakouluopiskeluun ja on todella vaativaa.

Paitsi että suurin osa ei koskaan pääse yliopistoon tai pääsee vasta jotain 5. hakukerralla. 

Vierailija kirjoitti:

Koska Suomi on yhä edelleen törkeä luokkayhteiskunta ja rikas sekä hyvinvoiva yläluokka haluaa pitää tästä jaottelusta kiinni viimeiseen saakka.

Heille tasa-arvo ajatuksenakin on kauhistus. Herra on herra ja rahvas on rahvas.

Ja siellä taas äidinmaidossa ja isän kädestä sosialistisen kaunakasvatuksen saanut, ajattelemaan kykenemätön ja jatkuvalla syötöllä omille epäonnistumisilleen ja laiskuudelleen tekosyitä etsivä suoltaa saastaa.

Kukaan ei kiellä juhlistamasta jonkun valmistumista ammattiin. (Ja muuten ylioppilas ei ole ammatti, ammatti hankitaan yleensä vasta sen jälkeen) Ylioppilaita juhlitaan ihan aiheesta, ja heistä harvempi järjestelee mitään isompaa valmistuttuaan sitten jatko-opinnoista. Silloin menee lähinnä oman perheen kanssa.

Pitääkö niiden ylioppilaiden ja heidän vanhempien tulla sinne teillekin oikein kädestä pitäen opettamaan, miten juhlat järjestetään? Kummallista avuttomuutta sinun työväenluokallasi. Saisit oikein hävetä!

Vierailija kirjoitti:

Saman arvoisia kaikki valmistumiset ovat. Ainoa asia joka joitakin voi ärsyttää tuo liite -yli. Se viittaa parempaan kuin muut. Vertaa ylipäällikkö, ylivertainen, ylivoimainen eli asiaan tai ihmiseen joka on ylitse muiden. Eli tavallaan yhden opinahjon oppilaat ovat yli muiden ja se aiheuttaa väärän kuvan kaikista muista. Sinällään minulla ei ole mitään asiaa vastaan mutta saattaa selittää ärsyyntymistä.

Yli-liite voi olla myös negatiivinen, esim yliäyräiden, ylilaitojen ja ylirajojen, jolloin se tarkoittaa että jotakin on liikaa. Ja tästä tulee se vitsi että ylioppilas on ylioppinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman arvoisia kaikki valmistumiset ovat. Ainoa asia joka joitakin voi ärsyttää tuo liite -yli. Se viittaa parempaan kuin muut. Vertaa ylipäällikkö, ylivertainen, ylivoimainen eli asiaan tai ihmiseen joka on ylitse muiden. Eli tavallaan yhden opinahjon oppilaat ovat yli muiden ja se aiheuttaa väärän kuvan kaikista muista. Sinällään minulla ei ole mitään asiaa vastaan mutta saattaa selittää ärsyyntymistä.

Yli-liite voi olla myös negatiivinen, esim yliäyräiden, ylilaitojen ja ylirajojen, jolloin se tarkoittaa että jotakin on liikaa. Ja tästä tulee se vitsi että ylioppilas on ylioppinut.

Nykyään lukiosta ei taida enää valmistua liikaa oppineita, mutta aikoinaan se on kai ollut yleisempää. Sukulaiset ovat kertoneet edesmenneestä isosedästäni joka kävi silloisen lyseon korkeilla arvosanoilla ja ties kaiken antiikin filpsofeista ja filosofiasta kuten että mitä Aristoteles tai Platon oli sanonut, mutta normaalista elämästä ja politiikasta ei mitään ja oli täysi ummikko, esimerkiksi kenkien sitominen tuotti vaikeukska, ja tämä elikin sitten koko ikänsä työttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ja amiksessa on vaativuustasoissa valtava ero. Amislaiset valmistuvat pääosin työttömiksi koska työnantajat eivät palkkaa heitä, koska tutkinnostaan huolimatta he eivät osaa kunnolla edes kirjoittaa tai lukea. Se ei ole mikään saavutus. Lukiosta suoriutuminen valmistaa määrätietoiseen korkeakouluopiskeluun ja on todella vaativaa.

Paitsi että suurin osa ei koskaan pääse yliopistoon tai pääsee vasta jotain 5. hakukerralla. 

Niin, mutta se ei kuitenkaan tee lukiosta helpompaa ja edelleen lukio on vaativampi kuin amis.

Eron väen kesken huomaa jo siinä, että ylioppilaat osaavat järjestää juhlat eivätkä kateellisina kitise.

Jokainen perhe on ihan vapaa järjestämään ammattikoulun päättäneelle lapselleen juhlat, jos haluaa. Juhliin ei tarvitse lupaa, eikä sen tarvitse olla perinne.

Jos joku haluaa, että koulussa järjestetään jotain, niin siitä vaan kysymään muiden mielipidettä idealleen ja puhumaan reksille. Ei ole liian vaikea järjestää todistusten jakoa, jossa todistuksen lisäksi jokaiselle vaikkapa kukkanen. Tilaiuus voi olla vaikka vain valmistuneille, jotta pahimmat häiriköt saadaan pysymään poissa.

Mallia voi ottaa vaikka jo monissa peruskouluissa käytössä olevista menoista.

Mitä järkeä on vertailla ammattikoulusta saatavaa ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa tällä lailla kumpaa on syytä juhlia ja kumpi on parempi kun kyseessä on aivan eri tutkinnot joiden tarkoitus ja merkitys on aivan eri. Ylioppilastutkinto on korkeampi yleissivistävän peruskoulutuksen vaihtoehto pelkälle peruskoululle ja ylioppilastutkinnon on tarkoitus antaa kyvyt yliopistolliseen akateemiseen opiskeluun, ylioppilastutkinto on ollutkin alunperin siis nimenomaan yliopiston pääsykoe - muissa oppilaitoksissa onkin edelleen nimenomaan oppilaita ja oppilaskunnat kun taas yliopistoissa on ylioppilaita ja ylioppilaskunnat.

Esim. ammattikorkeakouluissa on oppilaita, vaikka osa näistä oppilaista onkin ylioppilastutkinnon suorittaneita, kuitenkin kaikki ammattikorkeakoulujen, ammattikoulujen, lukioiden, peruskoulujen ja vaikka esim. reserviupseerikurssien suorittajat ovat oppilaita, kun taas yliopistoissa opintojaan suorittavia henkilöitä nimitetään ylioppilaiksi, jos puhuu yliopistojen oppilaista niin käyttää väärää terminologiaa. Eikä yliopisto ole myöskään siis mikään koulu vaan tiedeyhteisö, AMK on koulu, jopa armeija on koulu (ja armeijassa onkin kouluttajia, ei opettajia siis).

Ylioppilastutkinto on siis yleissivistävä tutkinto ja korkein sellainen, yleissivistävää koulutusastetta kysytäänkin tyypillisesti esim. valtion ja kuntien virkoja haettaessa ja täytettäessä. Vaihtoehtona on siis ruksia peruskoulu tai ylioppilastutkinto. Sitten lukion jälkeen opiskellessa ammattiin tulee lukion jälkeinen koulutus ylimmäksi koulutusasteeksi, joillakin se on ammattikorkeakoulututkinto ja joillakin yliopistollinen akateeminen tutkinto. Eli esim. diakoni - pappi, sairaanhoitaja - lääkäri, käräjäsihteeri - tuomari, tradenomi - ekonomi, koulunkäyntiavustaja - opettaja, insinööri - diplomi-insinööri, kirvesmies - arkkitehti, aliupseeri - upseeri jne. Korkeampaa koulutusta vaativiin korkeampiin ammatteihin vaaditaan yleensä korkeampi yleissivistävä peruskoulutus siis. Ei ole järkeä vertailla siis ylioppilastutkintoa vaikka sähkömiehen tutkintoon, sama kuin vertailisi appelsiineja ja omenoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman arvoisia kaikki valmistumiset ovat. Ainoa asia joka joitakin voi ärsyttää tuo liite -yli. Se viittaa parempaan kuin muut. Vertaa ylipäällikkö, ylivertainen, ylivoimainen eli asiaan tai ihmiseen joka on ylitse muiden. Eli tavallaan yhden opinahjon oppilaat ovat yli muiden ja se aiheuttaa väärän kuvan kaikista muista. Sinällään minulla ei ole mitään asiaa vastaan mutta saattaa selittää ärsyyntymistä.

Yli-liite voi olla myös negatiivinen, esim yliäyräiden, ylilaitojen ja ylirajojen, jolloin se tarkoittaa että jotakin on liikaa. Ja tästä tulee se vitsi että ylioppilas on ylioppinut.

Nykyään lukiosta ei taida enää valmistua liikaa oppineita, mutta aikoinaan se on kai ollut yleisempää. Sukulaiset ovat kertoneet edesmenneestä isosedästäni joka kävi silloisen lyseon korkeilla arvosanoilla ja ties kaiken antiikin filpsofeista ja filosofiasta kuten että mitä Aristoteles tai Platon oli sanonut, mutta normaalista elämästä ja politiikasta ei mitään ja oli täysi ummikko, esimerkiksi kenkien sitominen tuotti vaikeukska, ja tämä elikin sitten koko ikänsä työttömänä.

Lopeta nyt hyvä ihminen tämä höpinä. Kukaan ei ole liikaa oppinut.  

Ylioppilaasta tulee presidentti @haavisto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ja amiksessa on vaativuustasoissa valtava ero. Amislaiset valmistuvat pääosin työttömiksi koska työnantajat eivät palkkaa heitä, koska tutkinnostaan huolimatta he eivät osaa kunnolla edes kirjoittaa tai lukea. Se ei ole mikään saavutus. Lukiosta suoriutuminen valmistaa määrätietoiseen korkeakouluopiskeluun ja on todella vaativaa.

Paitsi että suurin osa ei koskaan pääse yliopistoon tai pääsee vasta jotain 5. hakukerralla. 

Niin, mutta se ei kuitenkaan tee lukiosta helpompaa ja edelleen lukio on vaativampi kuin amis.

Eron väen kesken huomaa jo siinä, että ylioppilaat osaavat järjestää juhlat eivätkä kateellisina kitise.

Jokainen perhe on ihan vapaa järjestämään ammattikoulun päättäneelle lapselleen juhlat, jos haluaa. Juhliin ei tarvitse lupaa, eikä sen tarvitse olla perinne.

Jos joku haluaa, että koulussa järjestetään jotain, niin siitä vaan kysymään muiden mielipidettä idealleen ja puhumaan reksille. Ei ole liian vaikea järjestää todistusten jakoa, jossa todistuksen lisäksi jokaiselle vaikkapa kukkanen. Tilaiuus voi olla vaikka vain valmistuneille, jotta pahimmat häiriköt saadaan pysymään poissa.

Mallia voi ottaa vaikka jo monissa peruskouluissa käytössä olevista menoista.

Luuletko, ettei amiksissa järjestetä juhlia? :D Tiedoksi vaan, että kyllä järjestetään. On puheita, esityksiä, valmistuneiden todistusten ja stipendien jako ja kukitus muun yleisön edessä. Pukeudutaan juhlavasti, juhlan jälkeen on ainakin osassa kouluista kakkukahvitkin.

Tervetuloa 2000-luvulle.

Vierailija kirjoitti:

Moni amiksen käynyt ei saisi ylioppilastodistusta eli ylioppilaat ovat fiksumpia.

Missä tällainen tutkimus on tehty? Aivan, ei missään. Tuo on vain sinun paskalätinääsi.

Itse kävin amiksen jälkeen lukion netissä ja valmistuin ylioppilaaksi.

kirjoitti:

Mitä järkeä on vertailla ammattikoulusta saatavaa ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa tällä lailla kumpaa on syytä juhlia ja kumpi on parempi kun kyseessä on aivan eri tutkinnot joiden tarkoitus ja merkitys on aivan eri. Ylioppilastutkinto on korkeampi yleissivistävän peruskoulutuksen vaihtoehto pelkälle peruskoululle ja ylioppilastutkinnon on tarkoitus antaa kyvyt yliopistolliseen akateemiseen opiskeluun, ylioppilastutkinto on ollutkin alunperin siis nimenomaan yliopiston pääsykoe - muissa oppilaitoksissa onkin edelleen nimenomaan oppilaita ja oppilaskunnat kun taas yliopistoissa on ylioppilaita ja ylioppilaskunnat.

Esim. ammattikorkeakouluissa on oppilaita, vaikka osa näistä oppilaista onkin ylioppilastutkinnon suorittaneita, kuitenkin kaikki ammattikorkeakoulujen, ammattikoulujen, lukioiden, peruskoulujen ja vaikka esim. reserviupseerikurssien suorittajat ovat oppilaita, kun taas yliopistoissa opintojaan suorittavia henkilöitä nimitetään ylioppilaiksi, jos puhuu yliopistojen oppilaista niin käyttää väärää terminologiaa. Eikä yliopisto ole myöskään siis mikään koulu vaan tiedeyhteisö, AMK on koulu, jopa armeija on koulu (ja armeijassa onkin kouluttajia, ei opettajia siis).

Ylioppilastutkinto on siis yleissivistävä tutkinto ja korkein sellainen, yleissivistävää koulutusastetta kysytäänkin tyypillisesti esim. valtion ja kuntien virkoja haettaessa ja täytettäessä. Vaihtoehtona on siis ruksia peruskoulu tai ylioppilastutkinto. Sitten lukion jälkeen opiskellessa ammattiin tulee lukion jälkeinen koulutus ylimmäksi koulutusasteeksi, joillakin se on ammattikorkeakoulututkinto ja joillakin yliopistollinen akateeminen tutkinto. Eli esim. diakoni - pappi, sairaanhoitaja - lääkäri, käräjäsihteeri - tuomari, tradenomi - ekonomi, koulunkäyntiavustaja - opettaja, insinööri - diplomi-insinööri, kirvesmies - arkkitehti, aliupseeri - upseeri jne. Korkeampaa koulutusta vaativiin korkeampiin ammatteihin vaaditaan yleensä korkeampi yleissivistävä peruskoulutus siis. Ei ole järkeä vertailla siis ylioppilastutkintoa vaikka sähkömiehen tutkintoon, sama kuin vertailisi appelsiineja ja omenoita.

Hups! En tiennytkään, että kirvesmies on nykyään akateeminen tutkinto.

Mutta hauskana poikkeuksena kouluihin on akateemiset kauppakorkeaKOULUT, teknilliset korkeakoulut.

Ylläolevat huomiot ovat sinänsä merkityksettömiä. Muuten kommenttisi oli täyttä asiaa.

Näin työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä onko ihminen ylioppilas vai ei. Ammattikoulutus on kuitenkin se mikä ratkaisee ja on aivan sama onko ihminen valmistunut ammattiin lukion vai suoraan ammattikoulutuksen kautta. Kunhan vaadittu ammattitaito löytyy siihen työhön mihin hänet palkkaan. En ole huomannut mitään eroa lukion käyneen ja käymättömän ammattitutkinnon suorittaneen välillä.

Juhliahan saa ihmiset ihan mitä haluaa.

Monet ammattikoulu-tutkinnot on kyllä ihan huuhaata , joilla ei ole mitään asiaa töihin tsi ainakaan millekään omalle alalle.

Toki jos opiskelee lähihoitajaksi, sähkö-, putki-, rakennushenkilöksi niin sitten, mutta joku datanomi päätyy työttömäksi ellei huoli mitä tahansa muuts työtä.

Lukion todistuksella pystyy myös hakemaan laajemmin jatko-opintoihin, joten on sikäli parempi.

Ja kyllähän se niin on, että korkeasti koulutettuja asiantuntijoita arvostetaan enemmän, lukio tähtää siihen, tottakai sitä arvostetaan enemmän.

Ja nyt joku tulee urputtamaan kuinka yhteiskunta ei pyörisi ilman lähihoitajia yms. Ei pyörisikään, mutta ilman asiantuntijatason työtä yrityksissä, ei olisi sairaaloita tai terveyskeskuksia eikä niitä lähihoitajiakaan.

Yritykset tekee meidän kaikkien rahat, joilla kaikki asiat hankitaan. Se on arvokasta.

kirjoitti:

Mitä järkeä on vertailla ammattikoulusta saatavaa ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa tällä lailla kumpaa on syytä juhlia ja kumpi on parempi kun kyseessä on aivan eri tutkinnot joiden tarkoitus ja merkitys on aivan eri. Ylioppilastutkinto on korkeampi yleissivistävän peruskoulutuksen vaihtoehto pelkälle peruskoululle ja ylioppilastutkinnon on tarkoitus antaa kyvyt yliopistolliseen akateemiseen opiskeluun, ylioppilastutkinto on ollutkin alunperin siis nimenomaan yliopiston pääsykoe - muissa oppilaitoksissa onkin edelleen nimenomaan oppilaita ja oppilaskunnat kun taas yliopistoissa on ylioppilaita ja ylioppilaskunnat.

Esim. ammattikorkeakouluissa on oppilaita, vaikka osa näistä oppilaista onkin ylioppilastutkinnon suorittaneita, kuitenkin kaikki ammattikorkeakoulujen, ammattikoulujen, lukioiden, peruskoulujen ja vaikka esim. reserviupseerikurssien suorittajat ovat oppilaita, kun taas yliopistoissa opintojaan suorittavia henkilöitä nimitetään ylioppilaiksi, jos puhuu yliopistojen oppilaista niin käyttää väärää terminologiaa. Eikä yliopisto ole myöskään siis mikään koulu vaan tiedeyhteisö, AMK on koulu, jopa armeija on koulu (ja armeijassa onkin kouluttajia, ei opettajia siis).

Ylioppilastutkinto on siis yleissivistävä tutkinto ja korkein sellainen, yleissivistävää koulutusastetta kysytäänkin tyypillisesti esim. valtion ja kuntien virkoja haettaessa ja täytettäessä. Vaihtoehtona on siis ruksia peruskoulu tai ylioppilastutkinto. Sitten lukion jälkeen opiskellessa ammattiin tulee lukion jälkeinen koulutus ylimmäksi koulutusasteeksi, joillakin se on ammattikorkeakoulututkinto ja joillakin yliopistollinen akateeminen tutkinto. Eli esim. diakoni - pappi, sairaanhoitaja - lääkäri, käräjäsihteeri - tuomari, tradenomi - ekonomi, koulunkäyntiavustaja - opettaja, insinööri - diplomi-insinööri, kirvesmies - arkkitehti, aliupseeri - upseeri jne. Korkeampaa koulutusta vaativiin korkeampiin ammatteihin vaaditaan yleensä korkeampi yleissivistävä peruskoulutus siis. Ei ole järkeä vertailla siis ylioppilastutkintoa vaikka sähkömiehen tutkintoon, sama kuin vertailisi appelsiineja ja omenoita.

Harvinaisen yläluokkaisen elitistinen kirjoitus, minkä heijastama arvomaailma selkeästi kertoo eliitiksi itsensä kokevan kansanosan halveksuvan ja ylimielisen asenteen muita kansanryhmiä kohtaan.

Vastenmielistä luettavaa kaikenpaljastavassa ihmisvihassaan ja itsensä korottamisessa.

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ja amiksessa on vaativuustasoissa valtava ero. Amislaiset valmistuvat pääosin työttömiksi koska työnantajat eivät palkkaa heitä, koska tutkinnostaan huolimatta he eivät osaa kunnolla edes kirjoittaa tai lukea. Se ei ole mikään saavutus. Lukiosta suoriutuminen valmistaa määrätietoiseen korkeakouluopiskeluun ja on todella vaativaa.

Kiitos tästä. Päivän vitsiannos