Miksi yleensä ajatellaan että ylioppilasta voidaan juhlistaa, mutta ammattiin valmistuneelle riittävät pelkät onnittelut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huisii :D kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä onko ihminen ylioppilas vai ei. Ammattikoulutus on kuitenkin se mikä ratkaisee ja on aivan sama onko ihminen valmistunut ammattiin lukion vai suoraan ammattikoulutuksen kautta. Kunhan vaadittu ammattitaito löytyy siihen työhön mihin hänet palkkaan. En ole huomannut mitään eroa lukion käyneen ja käymättömän ammattitutkinnon suorittaneen välillä.

Ylioppilaat harvemmin taitaa mennä ammattikouluun 😂

Niin no pidän ammattikorkeakoulua edelleen ammattikouluna jos se auttaa sinua ymmärtämään asian. Periaatteessa pidän kaikkia entisiä opistoasteen tutkintoja ammattitutkintoina ja yleistän ne ammattikouluiksi. Jos haluat viilata pilkkuja niin sehän ei vaikuta minuun koska minä ne työntekijät valitsen  ja palkan heille maksan 🙂

Annati siis omien elitististen harhakuvitelmiesi mennä faktojen edelle. Ja olet vielä ilmeisen ylpeä siitä. Miten sen yleissivistävän koulutuksen kanssa menikään?

eri

Ei minulla ole sellaisia kuvitelmia. Mistä tuollaisen sait ongittua? 

Niin no pidän ammattikorkeakoulua edelleen ammattikouluna

Periaatteessa pidän kaikkia entisiä opistoasteen tutkintoja ammattitutkintoina ja yleistän ne ammattikouluiksi.

Harhakuvitelmia, ei faktaa.

Ahaa taisin satuttaa sinua ja olen siitä pahoillani. Pidän kyseisiä koulutuksia ammattiin valmistavina koulutuksina. Lukio ei valmista ammattiin. Yliopisto valmistaa hallinnollisiin tehtäviin joissa vaaditaan laajaa tietopohjaa kyseisen hallinnonalan työn suorittamiseksi. Ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu ovat tasoltaan hieman eritasoisia liittyen yleisten aineiden laajuuteen. Jos vielä jäi jotain epäselvää tai korjattavaa tietoihini niin olen valmis omaksumaan kertomasi korjauksen joten ole hyvä 🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huisii :D kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä onko ihminen ylioppilas vai ei. Ammattikoulutus on kuitenkin se mikä ratkaisee ja on aivan sama onko ihminen valmistunut ammattiin lukion vai suoraan ammattikoulutuksen kautta. Kunhan vaadittu ammattitaito löytyy siihen työhön mihin hänet palkkaan. En ole huomannut mitään eroa lukion käyneen ja käymättömän ammattitutkinnon suorittaneen välillä.

Ylioppilaat harvemmin taitaa mennä ammattikouluun 😂

Niin no pidän ammattikorkeakoulua edelleen ammattikouluna jos se auttaa sinua ymmärtämään asian. Periaatteessa pidän kaikkia entisiä opistoasteen tutkintoja ammattitutkintoina ja yleistän ne ammattikouluiksi. Jos haluat viilata pilkkuja niin sehän ei vaikuta minuun koska minä ne työntekijät valitsen  ja palkan heille maksan 🙂

Annati siis omien elitististen harhakuvitelmiesi mennä faktojen edelle. Ja olet vielä ilmeisen ylpeä siitä. Miten sen yleissivistävän koulutuksen kanssa menikään?

eri

Ei minulla ole sellaisia kuvitelmia. Mistä tuollaisen sait ongittua? 

Niin no pidän ammattikorkeakoulua edelleen ammattikouluna

Periaatteessa pidän kaikkia entisiä opistoasteen tutkintoja ammattitutkintoina ja yleistän ne ammattikouluiksi.

Harhakuvitelmia, ei faktaa.

Ahaa taisin satuttaa sinua ja olen siitä pahoillani. Pidän kyseisiä koulutuksia ammattiin valmistavina koulutuksina. Lukio ei valmista ammattiin. Yliopisto valmistaa hallinnollisiin tehtäviin joissa vaaditaan laajaa tietopohjaa kyseisen hallinnonalan työn suorittamiseksi. Ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu ovat tasoltaan hieman eritasoisia liittyen yleisten aineiden laajuuteen. Jos vielä jäi jotain epäselvää tai korjattavaa tietoihini niin olen valmis omaksumaan kertomasi korjauksen joten ole hyvä 🙂

Ei, et satuttanut. Huvitat ennemminkin.

Lukio on sellainen että sen voi käydä vain kerran kun taas amiksen voi käydä uudelleen ja vaihtaa alaa niin monta kertaa kuin haluaa. Siinä on syy miksi se lukio tuntuu erityisemmältä ja sieltä valmistumista juhlitaan mieluummin kuin jonkin kuudennesta kertaa amiksesta valmistuvan lähihoitaja-siivoaja Tertun valmistumista.

Yritysten johtajat ja valkokaulisporras tulee lukioista. Ammattikoulusta valmistuu vain työreservin nautakarja, joka on yritykselle pelkkä koneisto ja korvattavissa jos osanen vioittuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huisii :D kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä onko ihminen ylioppilas vai ei. Ammattikoulutus on kuitenkin se mikä ratkaisee ja on aivan sama onko ihminen valmistunut ammattiin lukion vai suoraan ammattikoulutuksen kautta. Kunhan vaadittu ammattitaito löytyy siihen työhön mihin hänet palkkaan. En ole huomannut mitään eroa lukion käyneen ja käymättömän ammattitutkinnon suorittaneen välillä.

Ylioppilaat harvemmin taitaa mennä ammattikouluun 😂

Niin no pidän ammattikorkeakoulua edelleen ammattikouluna jos se auttaa sinua ymmärtämään asian. Periaatteessa pidän kaikkia entisiä opistoasteen tutkintoja ammattitutkintoina ja yleistän ne ammattikouluiksi. Jos haluat viilata pilkkuja niin sehän ei vaikuta minuun koska minä ne työntekijät valitsen  ja palkan heille maksan 🙂

Annati siis omien elitististen harhakuvitelmiesi mennä faktojen edelle. Ja olet vielä ilmeisen ylpeä siitä. Miten sen yleissivistävän koulutuksen kanssa menikään?

eri

Ei minulla ole sellaisia kuvitelmia. Mistä tuollaisen sait ongittua? 

Niin no pidän ammattikorkeakoulua edelleen ammattikouluna

Periaatteessa pidän kaikkia entisiä opistoasteen tutkintoja ammattitutkintoina ja yleistän ne ammattikouluiksi.

Harhakuvitelmia, ei faktaa.

Ahaa taisin satuttaa sinua ja olen siitä pahoillani. Pidän kyseisiä koulutuksia ammattiin valmistavina koulutuksina. Lukio ei valmista ammattiin. Yliopisto valmistaa hallinnollisiin tehtäviin joissa vaaditaan laajaa tietopohjaa kyseisen hallinnonalan työn suorittamiseksi. Ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu ovat tasoltaan hieman eritasoisia liittyen yleisten aineiden laajuuteen. Jos vielä jäi jotain epäselvää tai korjattavaa tietoihini niin olen valmis omaksumaan kertomasi korjauksen joten ole hyvä 🙂

Ei, et satuttanut. Huvitat ennemminkin.

Hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Lukio on sellainen että sen voi käydä vain kerran kun taas amiksen voi käydä uudelleen ja vaihtaa alaa niin monta kertaa kuin haluaa. Siinä on syy miksi se lukio tuntuu erityisemmältä ja sieltä valmistumista juhlitaan mieluummin kuin jonkin kuudennesta kertaa amiksesta valmistuvan lähihoitaja-siivoaja Tertun valmistumista.

Nuoren ensimmäiseen ammattiin valmistuminen on erityinen juttu.

Vierailija kirjoitti:

Yritysten johtajat ja valkokaulisporras tulee lukioista. Ammattikoulusta valmistuu vain työreservin nautakarja, joka on yritykselle pelkkä koneisto ja korvattavissa jos osanen vioittuu.

Tuo sinun kannattaa muistaa jos haet töihin yritykseen jonka omistajan on käynyt ammattikoululainen 🤣 Muista oikein kehua miten hyvä olet ja kuinka halveksit hunommin koulutettuja. Onnea työnhakuusi 🤪🤪😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio ei ole kuin peruskoulun jatke, ei siinä mihinkään valmistu. On vain vähintään kolme vuotta päntännyt ulkoa turhaa nippelitietoa ja saanut siitä hyvästä lokinpaskan päähän

Valmistuuhan: Ylioppilaaksi.  Viisaana ja sivistyneenä painaa lakin päähän, ja sekös amiksia vtuttaa :D

Viisaana? Sivistyneenä? Ite kävin lukion koska tulevaan ammattiini vaadittiin aketeeminen koulutus mutta pidin valkolakkia vain yhtenä turhana steppinä matkalla tavoitteeseen. En koe lukioajasta olleen sinänsä muuta hyötyä kuin että se oli pakko tehdä kun ilman sitä ei olisi yliopistoon ollut asiaa

Sinänsä en halua erotella ammattikoulusta tai lukiosta valmistuvien tärkeyttä, pääasia että jokainen valmistunut kokee onnistuneensa omissa tavoitteissaan

Tämä on mulle hieman käsittämätöntä. Lukio nimenomaan on yleissivistävä koulutus, jossa saa jatkoa ja syvennystä niille perusteille mitä jo peruskoulussa on pohjustettu. Nämä yhdessä luovat tärkeät perusteet yleistiedolle ja kyvylle soveltaa tietoa sitä kautta. Jos ei pysähdy ajattelemaan, niin ei sitä edes mieti miten laaja tietokirjasto päässä on lukion jälkeen. "Mihin mä tätäkin ainetta tarvitsen, kun haluan xxxx" on kummallinen ajatus, koska jollain muotoa kaikki linkittyy toisiinsa jotenkin. 

Itse kävin lukion ja kirjoitin ylioppilaaksi, koska en 16-vuotiaana tiennyt yhtään mitä haluaisin. Onneksi kävin. Mulla ei myöskään ole mitään heitä vastaan, jotka jo nuorena tietävät ja menevät heti ammattikouluun. 

Sitten tietenkin jos vaan väkisin lukee sen vuoksi, että pääsee kokeista läpi ja antaa kaiken unohtua, niin ehkä asia on eri. 

Huisii :D kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä onko ihminen ylioppilas vai ei. Ammattikoulutus on kuitenkin se mikä ratkaisee ja on aivan sama onko ihminen valmistunut ammattiin lukion vai suoraan ammattikoulutuksen kautta. Kunhan vaadittu ammattitaito löytyy siihen työhön mihin hänet palkkaan. En ole huomannut mitään eroa lukion käyneen ja käymättömän ammattitutkinnon suorittaneen välillä.

Ylioppilaat harvemmin taitaa mennä ammattikouluun 😂

Ennen oli amiksissakin yo-pohjaisia linjoja.

Silloin tosin amiksessa sai pätevää opetusta.

Toki nykyäänkin joku hakee paikkaansa pidemmän kaavan mukaan.

Eräs tuttavani kävi lukion, piipahti yliopistossa, kävi amiksen ja oli hetken alansa töissä, kouluttautui sitten harrastuksensa kautta tutustumalleen alalle työnantajan järjestämällä kurssilla ja on nyt alkanut etenemään urallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni amiksen käynyt ei saisi ylioppilastodistusta eli ylioppilaat ovat fiksumpia.

Missä tällainen tutkimus on tehty? Aivan, ei missään. Tuo on vain sinun paskalätinääsi.

Itse kävin amiksen jälkeen lukion netissä ja valmistuin ylioppilaaksi.

Ensimmäinen lauseesi viittaa kyllä siihen, että olet ikuinen amislainen. Siivoa suusi.

Ensimmäisen kommentin väittämä voisi pitää paikkansa, jos tarkastellaan suurta joukkoa. On kuitenkin niin, että valinta ammattikoulun ja lukion väilllä on monille ihan muusta kuin tasosta kiinni. Jotkut vain haluavat nopeasti "elämään" eli saada ammatin, (ja sen jälkeen ne haaveissa olevat auto, vaimo, lapset, asunto. )

Ja monet yksinkertaisesti tykkäävät tehdä käsillään, tai nähdä konkreettista tulosta-

Moni ymmärtää jo 9-luokkalaisena, että kannattaa valita se väylä mistä pääsee unelma-ammattiin. Jos vaikka haluaa jatkaa perheen ravintolaa, opiskellaan kokiksi eikä mennä lukioon vain siksi että se muka olisi jotenkin parempi.

No kyllä se peruskoulussa opintojen-ohjauksen eli opo:n tunneilla käydään läpi, mitkä ammatit käytännössä vaativat ylioppilastutkinnon pohjalle, eikä pelkkä peruskoulu riitä. Esim. lääkäri, pappi, lakimies, upseeri, opettaja, arkkitehti, ekonomi joitakin mainitakseni. Saa sinne lääkikseen, oikikseen ja kauppikseen hake ammattikoulupohjaltakin, mutta ei noihin pääse käytännössä amiksesta tai ainakin helpompaa on se lukio käydä jos ja kun vaikka lääkiksen pääsykokeissa vaaditaan koko lukion pitkää fysiikkaa ja pitkää kemiaa ja näiden kunnollinen osaaminen vaatii käytännössä lukion pitkää matematiikkaa. Voihan nuo opiskella vaikka iltalukiossa sen amiksen perään tai jopa oikein kova oppilas ammattikoulun ohessa käy vielä iltalukiota, mutta helpommalla pääsee kun suorittaa vain kunnolla sen lukion ja kirjoittaa ylioppilaaksi ja jos oikein hyvin kirjoittaa, niin pääsee jopa ylioppilastutkintotodistuksella ilman erillisiä pääsykokeita vaikka sinne lääkikseen. Se vaatii tyypillisesti vähintään 5 laudaturia ja 1-2 eximia cum laude approbaturia ja ne laudaturit pitkästä matematiikasta, pitkästä englannista, äidinkielestä ja fysiikasta sekä kemiasta, keskipitkästä ruotsista riittää eximiakin. Laudatur annetaan kokelaista parhaalle 5%, eximia siitä alaspäin 15% eli kokelaista 1/5 parhaimmistosta saa eximian/laudaturin, ( aikoinaan ennen vuotta 1996 ei eximia cum laude approbatur -arvosanaa ollut käytössä ja 20% parhaimmisto sai laudaturin, mutta haluttiin uusi L, jonka saa vain 5% parhaista, E on siis vanha L.

Mutta tosiaan osa yliopistojen opiskelijoista valitaan erillisellä pääsykokeella, eli vaikka olisi kirjoittanut 4 approbturia tai käynyt vain amiksen, niin voi teoriassa päästä vaikka sinne lääkikseen. Mutta kannattaa katsoa mitä pääsykokeissa kysytään, minkälaisia tehtäviä niissä on ja miettiä, että kannattaisiko kuitenkin käydä se lukio kunnolla, olisi meinaan pienemmän riesan tie. Ja mitäpä sillä leipurin tai kokin koulutuksella sitten tekee jos on lääkäri, eiköhän silloin pyri koulutustaan vastaavan työhön sitten kuitenkin. Enkä tiedä yhtään amis-pohjalta arkkitehdiksi, lääkäriksi, papiksi tai juristiksi opiskellutta henkilöä.

Mulla oli ihan perinteiset YO-juhlat, mutta ei ketään kiinnostanut sen jälkeen ammattikoulusta valmistuminen.

Moni amis on sisäistänyt tämän ajatuksen, että ovat jotenkin alempiarvoisia kuin ylioppilaat. Aikoinaan monen suusta olen kuullut, että eihän tämän takia mitään juhlia kannata järjestää eikä tämä ole mikään hieno juttu. En tiedä, ovatko nykyään jo enemmän ylpeitä suorituksestaan ja haluavat sitä juhlistaa.

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ja amiksessa on vaativuustasoissa valtava ero. Amislaiset valmistuvat pääosin työttömiksi koska työnantajat eivät palkkaa heitä, koska tutkinnostaan huolimatta he eivät osaa kunnolla edes kirjoittaa tai lukea. Se ei ole mikään saavutus. Lukiosta suoriutuminen valmistaa määrätietoiseen korkeakouluopiskeluun ja on todella vaativaa.

Tämä on ihan totta. Sijaistin aikaisemmin amiksessa ja huolestuttaa todella, jos nämä ovat tulevaisuuden ammattilaisia. Porukasta ehkä 25% oli sellaisia, joita voisi harkita ruuvinpussittamista monimutkaisempaan työelämään. Muut olivat sitten päivähoidossa jakamassa kavereilleen kännijuttuja.

Vierailija kirjoitti:

Huisii :D kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä onko ihminen ylioppilas vai ei. Ammattikoulutus on kuitenkin se mikä ratkaisee ja on aivan sama onko ihminen valmistunut ammattiin lukion vai suoraan ammattikoulutuksen kautta. Kunhan vaadittu ammattitaito löytyy siihen työhön mihin hänet palkkaan. En ole huomannut mitään eroa lukion käyneen ja käymättömän ammattitutkinnon suorittaneen välillä.

Ylioppilaat harvemmin taitaa mennä ammattikouluun 😂

Ennen oli amiksissakin yo-pohjaisia linjoja.

Silloin tosin amiksessa sai pätevää opetusta.

Toki nykyäänkin joku hakee paikkaansa pidemmän kaavan mukaan.

Eräs tuttavani kävi lukion, piipahti yliopistossa, kävi amiksen ja oli hetken alansa töissä, kouluttautui sitten harrastuksensa kautta tutustumalleen alalle työnantajan järjestämällä kurssilla ja on nyt alkanut etenemään urallaan.

Entiset yo-pohjaiset linjat ovat nykyään kaikille, joilla on jo pohjalla toisen asteen koulutus. He eivät joudu käymään samoja yleisaineita kuin pk-pohjaiset, ja esimerkiksi työkokemuksen ansiosta opinnoissa voi edetä tosi nopeasti. Jokaiselle tehdään oma joustava suunnitelma, ja sen ansiosta voi valmistua vaikka vuodessa siinä missä joku toinen käyttää kaksi vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huisii :D kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä onko ihminen ylioppilas vai ei. Ammattikoulutus on kuitenkin se mikä ratkaisee ja on aivan sama onko ihminen valmistunut ammattiin lukion vai suoraan ammattikoulutuksen kautta. Kunhan vaadittu ammattitaito löytyy siihen työhön mihin hänet palkkaan. En ole huomannut mitään eroa lukion käyneen ja käymättömän ammattitutkinnon suorittaneen välillä.

Ylioppilaat harvemmin taitaa mennä ammattikouluun 😂

Niin no pidän ammattikorkeakoulua edelleen ammattikouluna jos se auttaa sinua ymmärtämään asian. Periaatteessa pidän kaikkia entisiä opistoasteen tutkintoja ammattitutkintoina ja yleistän ne ammattikouluiksi. Jos haluat viilata pilkkuja niin sehän ei vaikuta minuun koska minä ne työntekijät valitsen  ja palkan heille maksan 🙂

Annati siis omien elitististen harhakuvitelmiesi mennä faktojen edelle. Ja olet vielä ilmeisen ylpeä siitä. Miten sen yleissivistävän koulutuksen kanssa menikään?

eri

Ei minulla ole sellaisia kuvitelmia. Mistä tuollaisen sait ongittua? 

Niin no pidän ammattikorkeakoulua edelleen ammattikouluna

Periaatteessa pidän kaikkia entisiä opistoasteen tutkintoja ammattitutkintoina ja yleistän ne ammattikouluiksi.

Harhakuvitelmia, ei faktaa.

Olen 80-luvulla käynyt heikkovirta-amiksen, ei siellä juuri vaadittu 1. asteen yhtälöä ja neliöjuurta raskaampaa matematiikkaa.

Oletan, että AMK:n vaatimustaso on korkeampi.

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ja amiksessa on vaativuustasoissa valtava ero. Amislaiset valmistuvat pääosin työttömiksi koska työnantajat eivät palkkaa heitä, koska tutkinnostaan huolimatta he eivät osaa kunnolla edes kirjoittaa tai lukea. Se ei ole mikään saavutus. Lukiosta suoriutuminen valmistaa määrätietoiseen korkeakouluopiskeluun ja on todella vaativaa.

Eivät osaa kunnolla kirjoittaa ja lukea. Etköhän nyt hieman liioittele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan niillä opinnoilla ero, vaikka kuinka vääntäis asian toisin.

Ei kukaan kai tosissaan voi väittää, etteikö olisi. - Toisaalta molemmat antavat mahdollisuuden päästä opiskelemaan korkeakouluun tai yliopistoon. Mutta kuten joku jo täällä mainitsikin, niin ylioppilastutkinnon arvoa pidetään tässä kohtaa parempana, koska  "riittävän hyvällä" ylioppilastutkinnolla voi saada suoraan opiskelupaikan, niin  ammattikoulututkinto pohjalta saat vain oikeuden hakea ja saada paikan, jos menetyt kyllin hyvin pääsykokeissa, eikä edes teoreettista mahdollisuutta, että voisi paikan suoraan ammattitutkintosi perusteella, niin kuin kaikkein huonoimmillakin arvosanoilla olevalla ylioppilastutkinnolla on.   

Vanhentunutta tietoa. Kaikilla toisen asteen todistuksilla voi hakea suoraan jatko-opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli ihan perinteiset YO-juhlat, mutta ei ketään kiinnostanut sen jälkeen ammattikoulusta valmistuminen.

Oletan, että yo-juhlien aikaan asuit vielä vanhempiesi kanssa ja vanhempasi järjestivät sinulle juhlat. Oliko näin? Ammattikoulusta valmistumisen aikaan olit aikuinen, joten varmaan itse järjestit juhlan. Se on aina sääli, jos kutsuista vieraista vain osa tulee paikalle.

Itse pääsin amispohjalta yliopistoon, mutta jos minulla ei olisi ollut koulun ulkopuolista kiinnostusta kirjallisuuteen ja tieteisiin, en olisi ikinä päässyt yliopistoon sisään niillä opeilla mitä sieltä sain. Amisten taso on todella surkea ja tenteistä pääsee läpi jos osaa kirjoittaa nimensä paperiin. Millekään tukiopetukselle ei ole resursseja ja porukka päästetään sen vuoksi armosta läpi. Siksi sieltä valmistumista ei haluta juhlia, koska se ei ole mikään saavutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huisii :D kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä onko ihminen ylioppilas vai ei. Ammattikoulutus on kuitenkin se mikä ratkaisee ja on aivan sama onko ihminen valmistunut ammattiin lukion vai suoraan ammattikoulutuksen kautta. Kunhan vaadittu ammattitaito löytyy siihen työhön mihin hänet palkkaan. En ole huomannut mitään eroa lukion käyneen ja käymättömän ammattitutkinnon suorittaneen välillä.

Ylioppilaat harvemmin taitaa mennä ammattikouluun 😂

Niin no pidän ammattikorkeakoulua edelleen ammattikouluna jos se auttaa sinua ymmärtämään asian. Periaatteessa pidän kaikkia entisiä opistoasteen tutkintoja ammattitutkintoina ja yleistän ne ammattikouluiksi. Jos haluat viilata pilkkuja niin sehän ei vaikuta minuun koska minä ne työntekijät valitsen  ja palkan heille maksan 🙂

Annati siis omien elitististen harhakuvitelmiesi mennä faktojen edelle. Ja olet vielä ilmeisen ylpeä siitä. Miten sen yleissivistävän koulutuksen kanssa menikään?

eri

Ei minulla ole sellaisia kuvitelmia. Mistä tuollaisen sait ongittua? 

Niin no pidän ammattikorkeakoulua edelleen ammattikouluna

Periaatteessa pidän kaikkia entisiä opistoasteen tutkintoja ammattitutkintoina ja yleistän ne ammattikouluiksi.

Harhakuvitelmia, ei faktaa.

Ahaa taisin satuttaa sinua ja olen siitä pahoillani. Pidän kyseisiä koulutuksia ammattiin valmistavina koulutuksina. Lukio ei valmista ammattiin. Yliopisto valmistaa hallinnollisiin tehtäviin joissa vaaditaan laajaa tietopohjaa kyseisen hallinnonalan työn suorittamiseksi. Ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu ovat tasoltaan hieman eritasoisia liittyen yleisten aineiden laajuuteen. Jos vielä jäi jotain epäselvää tai korjattavaa tietoihini niin olen valmis omaksumaan kertomasi korjauksen joten ole hyvä 🙂

Yliopistossa voi opiskella kasvatustieteitä ja taloushuuhaata. Laadukkaita opintoja tosiaan, ymmärtää sen jälkeen luonnonilmiöistä todella laajasti :D