Miksi yleensä ajatellaan että ylioppilasta voidaan juhlistaa, mutta ammattiin valmistuneelle riittävät pelkät onnittelut?

Vierailija kirjoitti:

Koska Suomi on yhä edelleen törkeä luokkayhteiskunta ja rikas sekä hyvinvoiva yläluokka haluaa pitää tästä jaottelusta kiinni viimeiseen saakka.

Heille tasa-arvo ajatuksenakin on kauhistus. Herra on herra ja rahvas on rahvas.

Meillä kaikilla on nykyään mahdollisuus minkään estämättä opiskella niin pitkälle kuin halua tai älliä riittää. Tämä, jos mikä on tasa-arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Ammattiin valmistunut osaa yleensä jotain yleishyödyllistä ja alkaa kantaa kortensa yhteiskunnan kekoon. Ylioppilas sen sijaan luulee olevansa parempaa kastia ja alkaa hahmotella miten saisi helpoiten eväät kasaan opiskellen aluksi kymmenisen vuotta lisää ja mahdollisesti alkaa teettää ikävemmät hommat muilla. Kummassa tapauksessa on syytä juhlaan?

Molemmissa.

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilas tehnyt paljon suuremman työn kuin amis joka pyöritellyt peukaloitaan kolme vuotta

Ei kaikki pyörittele peukaloitaan kolmea vuotta vaikka sä oletkin niin tehnyt. Sä olet juuri näitä ihmisiä jotka luulee että jos itse on jotain tehnyt tai jättänyt tekemättä niin jokainen muukin on toiminut niin.

Minua on vuosia ärsyttänyt se että lehdissä mediassa ylioppilaita pidetään jonkinlaisina supersankareita ja tähtinä joita pitää juhlistaa ja hypettää joka paikassa täydellä rummutuksella vaikka kyseessä on ihan tavallisia ihmisiä jotka eivät ole tehneet elämässään vielä mitään sen ihmeellisempää kuin päässeet vasta toisen asteen koulusta.

Ja ennen kuin joku alkaa inttää että olen joku katkeroitunut amis jota harmittaa kun en valinnut lukiota, niin teille tiedoksi olen kyllä itsekin saanut sen lakin ja olen ylioppilas, joten minulla on täysi oikeis sanoa niin kuin yllä kirjoitin.

Vierailija kirjoitti:

Sinäkö vai kuka ajattelee? Jokainen juhlistaa kuten haluaa.

Tottakai ammattiin valmistumista voi juhlia. Se lienee tavallista nykyään. Joku vuosi sitten olin menossa sovitulle vierailulle tutun vanhuksen luokse. Heti ovella täti sanoi, että naapurin poika on juuri valmistunut ammattiopilaitoksesta ja täti oli kutsuttu juhliin. Minä pääsin mukaan kutsumattomana juhlavieraana. Olin silti tervetullut ja oli kivat juhlat.

Ei ole koskaan tullut kutusua amiksen päättöjuhliin. Miksi, sitä en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Onhan niillä opinnoilla ero, vaikka kuinka vääntäis asian toisin.

Ei kai kukaan ole väittänytkään ettei olisi eroa. Mutta juhlansa on jokainen valmistuva ansainnut ja voi ne halutessaan pitää, valmistuipa sitten amiksesta tai lukiosta.

Olen ainaostan onnitellut ammattiin valmistuneita sukulaisia koska kukaan ei ole koskaan pitänyt mitään valmistujaisjuhlaa. Korkeintaan pienet kahvit ja siinä se. Jos haluaa teitä juhlitaan niin ne juhlat pitää järjestää.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole koskaan tullut kutusua amiksen päättöjuhliin. Miksi, sitä en tiedä.

Menisitkö jos tulisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, muistan noin 30-vuotta sitten kun valmistuin ammattikoulusta ja kaksi serkkuani pääsi ylioppilaiksi. Sukulaiset halusivat juhlia serkkuja. Minulle tosiaan riitti onnittelut.

Nyttemmin kun katsoo, niin toinen serkku on lähihoitajana oleva yh ja toinen työtön viinaan menevä tradenomi. Kumpikin asuu vuokraluukuissa. Minä olen yrittäjä insinööri ja löytyy talot järven rannalta ja parit mökit kahta päätä Suomea. Viimeiset velat maksettu parin vuoden päästä ja lapsetkin alkavat olemaan kohta aikuisia.

Lähinnä vaan että eipä nuo juhlimiset korreloi myöhemmän elämässä ja työelämässä menestymisen kanssa.

Olisit sinäkin juhlat voinut järjestää halutessasi. Ei kai kukaan tule juhlimaan, jos et itse kutsu ja järjestä. Turha pillittää jälkikäteen.

Järjestinkin, mutta osanotto oli hyvin pientä. Etäisyys serkkuihin pitkä, niin kaikkiin kolmeen paikkaan ei suurin osa halunnut ajella. Minä olin silloin se ns. häviäjä juhlijoissa laskien. No, eipä väliä. Toisin on nyt. :)

Noin oli omankin lapsen kohdalla. Samaan aikaan oli kahdet yo-juhlat ja yhdet valmistujaiset. Meidän juhlat oli paikkakunnalla A, toiset paikkakunnalla B ja kolmannet C. Sukulaiset paikkakunnalta B menivät sinne juhliin ja sukulaiset paikkakunnalta C sinne. Meidän paikkakunnalla ei asunut muita kuin lapsen isovanhemmat ja eno, joten koko minun suvusta meille tuli vain kolme vierasta. Mitä kummallista tuossa on? Syytä vanhempiasi, kun eivät ottaneet tuota huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Onhan niillä opinnoilla ero, vaikka kuinka vääntäis asian toisin.

Ei kukaan kai tosissaan voi väittää, etteikö olisi. - Toisaalta molemmat antavat mahdollisuuden päästä opiskelemaan korkeakouluun tai yliopistoon. Mutta kuten joku jo täällä mainitsikin, niin ylioppilastutkinnon arvoa pidetään tässä kohtaa parempana, koska  "riittävän hyvällä" ylioppilastutkinnolla voi saada suoraan opiskelupaikan, niin  ammattikoulututkinto pohjalta saat vain oikeuden hakea ja saada paikan, jos menetyt kyllin hyvin pääsykokeissa, eikä edes teoreettista mahdollisuutta, että voisi paikan suoraan ammattitutkintosi perusteella, niin kuin kaikkein huonoimmillakin arvosanoilla olevalla ylioppilastutkinnolla on.   

Pojan kavereita valmistui ammattikoulusta sähkö puolelta. Yhdellä oli juhlat tammikuussa, toisella helmikuussa ja kolmannella viikko sitten. Kaikkien kolmen nimet oli paikallislehdessä viikko sitten.

Eli ammattikoulusta valmistutaan hyvin eri aikoihin, joten ei ehkä huomaa, vaikka juhlia onkin. Itse huomasin äitien Facebook päivityksistä.

Onneksi ammattin valmistuvat eivät nykyään juhli samana päivänä, kuin ylioppilaat, jolloin voisivat jäädä yo juhlien "jalkoihin".

90 luvulla itselleni oli valmistujaiset päivää ennen yo juhlia, niin kaverit eivät tulleet omiin juhliin, koska heillä oli omat juhlavalmistelut kesken. Odottivat kyllä, että minä menen heidän juhliin(niin kuin menikin)

No ei tietenkään voi juhlia, johan sen lakikin kieltää.

ammattiin valmistunut on valmis töihin, ylioppilas on peruskoulun jatko-osan suorittanut on aloitteleva opiskelija. eli tuottamaton yksilö yhteiskunnalle. sitä on syytä juhlia.

Vierailija kirjoitti:

Minua on vuosia ärsyttänyt se että lehdissä mediassa ylioppilaita pidetään jonkinlaisina supersankareita ja tähtinä joita pitää juhlistaa ja hypettää joka paikassa täydellä rummutuksella vaikka kyseessä on ihan tavallisia ihmisiä jotka eivät ole tehneet elämässään vielä mitään sen ihmeellisempää kuin päässeet vasta toisen asteen koulusta.

Ja ennen kuin joku alkaa inttää että olen joku katkeroitunut amis jota harmittaa kun en valinnut lukiota, niin teille tiedoksi olen kyllä itsekin saanut sen lakin ja olen ylioppilas, joten minulla on täysi oikeis sanoa niin kuin yllä kirjoitin.

Itse tunnen ja tiedän äidin, joka edelleen jaksaa kertoa kuinka hänen tyttärensä kirjoitti ällän ja on tänään melkein lääkäri kun on valmistunut terveydenhoitajaksi Suomen kenties tunnetuimmasta ja suurimmasta ammattikorkeakoulusta. - Sen sijaan tytön kanssa samaan aikaan ala ja yläasteen käynyt poika, joka ei ole käynyt päivääkään lukiota mutta on valmistunut maisteriksi mutta ei voi mitenkään olla koulutukseltaan samaa tasoa hänen tyttärensä opintomenestyksen kanssa, koska on suorittanut tämän tutkintonsa maakuntayliopistossa (Turussa), eikä Helsingissä, niin kuin hänen tyttärensä.   

Muistan myös yläaste ajaltani asiattoman opon käytöksen, joka oli kaikkein merkittävimpiä ammattikoulutukseen hakeutuneiden halveksevia ja piikittelijöitä. - Hänen ammattikoulutukseen lähinnä ajauduttiin ja päädyttiin ellei sitä enenn jouduttu esimerkiksi katuojaan tai nuorisokotiin. Kun taas lukiin hakeutuivat ja pyrkivät kaikki tulevat kansakunnan toivot ja sankarit, jotka tulisivat toimillaan ylläpitämään ja rakentamaan  kaiken kiitettävän ja arvostettavan.

En ymmärrä alkuunkaan vastakkaisasettelua ja toisen väheksymistä. Ja tätä näkyy molempiin suuntiin. Noin puolet valmistuu ammattiin, puolet ylioppilaaksi. Jokainen on arvokas omana itsenään ja ansaitsee onnittelut riippumatta siitä mistä on valmistunut ja mihin suuntaa jatkossa. Myös vähän heikommin suoriutuneita saa ja pitää onnitella, hekin ovat nähneet vaivaa tutkintonsa eteen. Medialla olisi paljon petrattavaa asennoitumisessaan, mutta ollaan me muut sitten vastaavasti fiksumpia.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä vieläkö näin ajatellaan, mutta ainakin tuttava piireissä on mammoja joka kehuskelevat sillä kuinka kielsivät omaa nuorta hakemasta amiksen ja kannustivat menemään lukioon että saisivat sieltä hatun ja laudaturit sekä pääsivät lehtiin ja uutisiin.

Täällä luetellaan lehdessä myös ammattikoulusta valmistuneet ja hekin saavat halutessaan hatun, jos sellaisesta haluavat maksaa. Ammattikoulussa voi suorittaa myös kaksoistutkinnon (ne älykkäät amislaiset yleensä tekevät sen), jolloin kirjoittavat ylioppilaskirjoitukset ja voivat saada sen laudaturinsa. Jotkut suorittavat jopa kolmoistutkinnon, missä suorittavat koko lukion oppimäärän (kaksoistutkinnossa suoritetaan vain kirjoitettavien aineiden kurssit), ylioppilaskirjoitukset ja ammattikoulun opinnot.

Toisaalta on amismammojakin, joiden mielestä opiskelu on turhaa. Yksi selitti, miten on ihan turhaa, kun hänen lapsensa, joka kävi amiksen, oli töissäkin ja sitten meni jatkamaan opintoja samalta alalta amk:hon. On kuulema ihan pelkkää rahan hukkaa. Mutta olen varma, että tulee näkymään palkkapussissa, kun pääsee pomoksi pelkästä rividuunarista. Noihin pomo tehtäviin vaaditaan kuitenkin tietty pätevyys, samoin omaa firmaa on hankala pyörittää ilman noita jatko-opintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska Suomi on yhä edelleen törkeä luokkayhteiskunta ja rikas sekä hyvinvoiva yläluokka haluaa pitää tästä jaottelusta kiinni viimeiseen saakka.

Heille tasa-arvo ajatuksenakin on kauhistus. Herra on herra ja rahvas on rahvas.

Meillä kaikilla on nykyään mahdollisuus minkään estämättä opiskella niin pitkälle kuin halua tai älliä riittää. Tämä, jos mikä on tasa-arvoa.

Suomessa on aina ollut kaikilla mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin haluaa ilmaiseksi, Suomessa yliopistossa ei ole ollut koskaan mitään lukukausimaksuja ja myös köyhän torpan lapsilla on ollut mahdollista suorittaa vaikka tohtorin tutkinto (eli korkein tutkinto, mitä on), kuten esim. Kekkonen teki.

Saman arvoisia kaikki valmistumiset ovat. Ainoa asia joka joitakin voi ärsyttää tuo liite -yli. Se viittaa parempaan kuin muut. Vertaa ylipäällikkö, ylivertainen, ylivoimainen eli asiaan tai ihmiseen joka on ylitse muiden. Eli tavallaan yhden opinahjon oppilaat ovat yli muiden ja se aiheuttaa väärän kuvan kaikista muista. Sinällään minulla ei ole mitään asiaa vastaan mutta saattaa selittää ärsyyntymistä.

Vierailija kirjoitti:

Saman arvoisia kaikki valmistumiset ovat. Ainoa asia joka joitakin voi ärsyttää tuo liite -yli. Se viittaa parempaan kuin muut. Vertaa ylipäällikkö, ylivertainen, ylivoimainen eli asiaan tai ihmiseen joka on ylitse muiden. Eli tavallaan yhden opinahjon oppilaat ovat yli muiden ja se aiheuttaa väärän kuvan kaikista muista. Sinällään minulla ei ole mitään asiaa vastaan mutta saattaa selittää ärsyyntymistä.

Se on historiallinen jäänne ja osa kulttuuriperintöä. Aikoinaan ylioppilaita olivat ainoastaan yliopistoon päässeet. Ei tästä ole mitään syytä luopua, vaikka ylioppilastutkinnon merkitys onkin muuttunut.