Kehitysvammainen siskopuoli, tuettu asuminen ja itsemääräämis-oikeus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appeni lähellä asuu pienessä omakotitalossa pariskunta, jotka on molemmat ĺievästi kehitysvammaisia. 

Ihanaa, että heillä on toisensa. He saivat normaaliälyisen lapsenkin ja se sai kasvaa heidän luonaan tukitoimin. 

Nykyään se lapsi on aikuinen ja auttelee vanhempiaan silloin tällöin. 

Olen usein miettinyt, että tuo pari elää onnellsita elämää. 

 

On tämä ihmeellistä, kun miehiin ei luoteta huoltajina koska lapsen kehitys häiriintyisi jne. mutta joku kehitysvammainen, lapsen tasolla ,sopii hyvin vanhemmaksi. Minua säälittää kehitysvammaisille vanhemmille syntyvät lapset , jotka joutuvat liian varhain aikuistumaan. Pitäisi joku kummi- tai tukiperhe olla näille lapsille, jos vahinko on käynyt, jotta lapsille voidaan turvata normaali kehitys, etteivät syrjäytyisi ja traumatisoituisi.

Ei heille välttämätää mitään vahinkoa ole käynyt, jos kerran on täysi itsemääräämisoikeus ja ovat halunneet lapsia. Johan tässä ketjussa joku kertoikin, että lapsia voi tehdä vaikka liukuhihnalta.

En tiedä mitä ihmeen järkeä siinä on, että älyllisesti kehitysvammainen saa tehdä lapsia, joista sitten vastaa yhteiskunta? Jos on lapsen tasolla eikä koskaan tule siitä tasosta etenemään, niin silloin tulisi olla vajaavaltainen kuten lapsi on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako normaali paukuttaa kehukkaa, vai tuleeko nykyään rapsut?

Eihän se ole laissa kiellettyä, ei edes vaikeasti kehitysvammaisen kanssa. Toinen juttu tietysti on se, ettei vaikeasti kehitysvammainen ymmärrä edes, mitä seksi on ja miten kuukautishygieniasta pidetään huolta. Lievästi kehitysvammaiset taas liikkuvat samoilla kaduilla ja ostoskeskuksissa siinä missä muutkin, ja he yleensä ovat niitä, jotka kärsivät eniten kun on tietoisuutta oman tilansa suhteen. Lievästi kehitysvammaiset ovat älyllisesti 9-12-vuotiaan tasolla, vaikka nykyään ei taideta käyttää kuvauksia "tuolla ja tällä ikätasolla". Olisitko normaaliälyisenä valmis suhteeseen normaaliälyisen 9-12-vuotiaan kanssa? Tuskin, vaikka kehittyyhän se normaaliälyinen lapsi. Liikuntavammaiset, lyhytkasvuiset ja aistivammaiset ovat eri asia, ja heidän kanssa voi ihan vam

Tästä on yli 10 vuotta, mutta muistan katsoneeni uteliaisuutta kehitysvammaisten Me itse ry:n sivustoa, jossa oli vaadittu mm. pakkoehkäisyn poistoa, oikeutta työhön, itsenäiseen asumiseen ja vanhemmuuteen. Oikeuksia vain vaadittiin, mutta missään ei tullut esiin, että on myös velvollisuuksiakin. Eikö heille kerrota velvollisuuksista? Niitä on normaaliälyisilläkin. Jopa minullakin, jolla on mielenterveystaustaa. Minun pitää siivota itse kotini ja töitäkin on haettava 3 kk välein, vaikka opiskelen nyt ammattikoulussa samalla työttömyysetuutta saaden. Sain edes lievennettyä työnhakuvelvollisuutta.

Hei AP!

Käykö hän sitten usein kotona yötä?

Käyttäjä42269 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä42269 kirjoitti:

Oikeuksia kyllä mutta entäpä vastuu?

Onko sinulla oikeus tai vastuu? Jos lähdet tänään kapakkaan ja juot 2 vuorokautta putkeen, jätät laskut maksamatta ja saat lopulta häädön, onko sinulla siihen oikeus? Voitko sinä päättää elää ns. väärin ja tehdä valintoja, joista on sinulle haittaa? Voitko mennä kouluun ja keskeyttää opinnot, vaikka se on väärin? Voitko irtisanoutua työstä, josta et pidä? Voitko irtisanoutua siitä silloinkin kun sinulla ei ole tiedossa uutta työpaikkaa, onko sinulla yksilön oikeus tehdä valinta, joka ei ole viisas? Muistutan, että myös ihan normaaliälyiset ihmiset töppäilevät ja tekevät huonoja valintoja, eikä se ole mikään kehitysvammaisen yksinoikeus tehdä joskus huonoja valintoja.

 

 

Jopas kopsahti nilkkaan, jokaisella on oikeus

Niin meinaatko että kehitysvammaisella pitäisi myös olla oikeus käyttää kaikki tahansa viikon sisällä siten, että ei pysty enää ostamaan lääkkeitään? Nythän se yleensä ei mene niin, kun joku muu maksaa laskut, kuten asumisen ja lääkekulut. Käyttörahaa vain jää kehitysvammaiselle omaan käyttöön. Että jos saa käyttörahaa 20 euroa viikossa, siitä pitää tuntea suurta vastuuta, mihin sen kuluttaa. Ostaako limsaa ja karkkia vai ehkä käy kaljalla lähikuppilassa tai ostaa 5 nallea kirppikseltä. Minusta on naurettavaa alkaa puhua vastuusta, kun joka toinen nuori käyttää sitä pientä käteen jäävää käyttövaraa holtittomasti. Miten sen kehitysvammaisen vastuu olisi jotenkin eri vastuu kuin muilla? Kyllä minunkin oma poikani armeijassa ollessaan tuhlasi päivärahansa. Ajeli autolla turhaan kaupungilla ja osti siihen bensaa. Osti sotilaskodista munkkia ja energiajuomaa. Miten se on eri asia kehitysvammaisella? Että jos hän ostaa sen energiajuoman ja munkkeja, se on täysin vastuutonta ja silloin hänellä vain on oikeuksia, ei mitään vastuuta. Kun samanikäinen nuorimies armeijan päivärahat käyttää samalla tavalla, kuka hänelle paasaa vastuusta?

Kehitysvammainen mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia. 

62. Ilmeisesti nuo tavoitteet ovat toteutuneet, jos tämän ketjun kertomukset pitävät paikkansa.

Katsoin jonkun uutispätkän siitä, miten vaaditaan vammaisille samaa palkkaa kuin muillekin työntekijöille. Tässä tarvittiin normaaliälyisten apua, joille ei kuitenkaan tullut mieleen, että tuo tavoite herkästi estää vammaisten työllistymisen kokonaan. Mikään työnantaja ei maksa vajaatyökykyiselle samaa palkkaa kuin täyden työpanoksen tekevälle, itsenäiselle työntekijälle. Jos sellainen vaatimus on, niin loppuvat työpaikat sitten kokonaan. 

Vammaisten elämään samaistuminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen voi herkästi johtaa siihen, että isompi kuva unohtuu kokonaan. Isoimpia tuossa vaikka lapsen etu, jos heitä syntyy kehitysvammaisille useampi eikä heidän oikeutensa tasapainoiseen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen toteudu. Ei lapsia pitäisi tieten tahtoen tuoda olosuhteisiin, joissa heistä ei voida huolehtia.

Tällaiset oikeuksien puolustamiset osuvat herkästi kehitysvammaisten omaan nilkkaan, koska asenteet heitä kohtaan voivat tiukentua. 

Vierailija kirjoitti:

Ovatko nämä lievästi kehitysvammaiset (entiset heikkolahjaiset) edunvalvonnassa vai eivätkö ole nykyisin? Nykyaikana ei ole oikein mitään töitä, jota tällainen ihminen voisi tehdä, eivätkä he kykene huolehtimaan itsestään.

Ennenvanhaan he olivat edunvalvonnassa, mikä oli oikein. Tunsin kaksi, kävivät ns. apukoulun ja toinen oli keittiössä ainakin nuorempana töissäkin. Nykyisin ei oikein ole töitä, joissa nämä ihmiset pärjäisivät. Ovat alttiita hyväksikäytölle. Pitäisihän yhteiskunnan heitä suojella määräämällä edunvalvontaan ja tuettuun asumiseen.

Entä voiko ihmisen pakottaa tutkimuksiin, jos herää epäilys kehitysvammasta aikuisella?

Älä nyt höpötä. Älyllinen kehitysvammaisuus tarkoittaa sitä, että on ennen 18 vuoden ikää todettu henkilö älyllisesti kehitysvammaiseksi. Eli aivojen kehityksen on todettu olevan poikkeavaa ja että ero keskiarvoon on enemmän kuin kaksi keskihajonnan mittaa. Tällä hetkellä ÄO-raja on alle 70. Meillä on valtava määrä kansalaisia, joiden ÄO on vaikkapa välillä 70-79. Ilman muuta se vaikeuttaa suoriutumista arjessa. Nykyisin lapsella puhutaan silloin laaja-alaisesta oppimisen vaikeudesta. He eivät ole kehitysvammaisia, vaikka eivät suoriudu kognitiivisesti (ajattelu, muisti, hahmottaminen, muut älylliset toiminnot) kuten keskivertoväestö. Tämä porukka myös altistuu keskimääräistä enemmän mielenterveyden ongelmille. Monilla voi olla myös muita haasteita, kuten keskittymiskyvyn haasteita, käyttäytymisen säätelyn vaikeutta tai vaikka neurokirjon ongelmia tai päihderiippuvuuksiin alttius. On todettu, että vankiloissa on enemmän ihmisiä, joilla on moniongelmaisuutta ja kognitiivisia haasteita kuin keskimäärin väestössä. Tietysti se vaikuttaa koko elämänhallintaan, jos on vaikeuksia lukea ja ymmärtää lukemaansa, laskea, ymmärtää syy-seuraussuhteita, tehdä järkeviä päätöksiä jne. Silti ei puhuta kehitysvammaisuudesta, jos sitä ei ole todettu lapsuudessa tai nuoruudessa. Kyllä se on isompi osuus, joiden äo on vaikkapa 70-79 kuin se porukka, joiden äo on 60-69. Käyrä käyttäytyy niin, että mitä pienempi äo, sitä pienempi on heidän lukumääränsä, samoin tietysti yläpäässä. Onhan keskivertoälykkyydellä varustettuja ihmisiä huomattavasti lukumääräisesti enemmän kuin huippuälykkäitä.

Vierailija kirjoitti:

62. Ilmeisesti nuo tavoitteet ovat toteutuneet, jos tämän ketjun kertomukset pitävät paikkansa.

Katsoin jonkun uutispätkän siitä, miten vaaditaan vammaisille samaa palkkaa kuin muillekin työntekijöille. Tässä tarvittiin normaaliälyisten apua, joille ei kuitenkaan tullut mieleen, että tuo tavoite herkästi estää vammaisten työllistymisen kokonaan. Mikään työnantaja ei maksa vajaatyökykyiselle samaa palkkaa kuin täyden työpanoksen tekevälle, itsenäiselle työntekijälle. Jos sellainen vaatimus on, niin loppuvat työpaikat sitten kokonaan. 

Vammaisten elämään samaistuminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen voi herkästi johtaa siihen, että isompi kuva unohtuu kokonaan. Isoimpia tuossa vaikka lapsen etu, jos heitä syntyy kehitysvammaisille useampi eikä heidän oikeutensa tasapainoiseen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen toteudu. Ei lapsia pitäisi tieten tahtoen tuoda olosuhteisiin, joissa heistä ei voida huolehtia.

<

Tuo on niin hullunkurinen argumentti. Kehitysvammaisille henkilöille syntyy tutkimusten mukaan hyvin vähän lapsia, lasten hankkiminen on siis harvinaista. Sen sijaan Suomessa syntyy joka vuosi 600-3000 lasta, joilla on raskaudenaikaisen päihteidenkäytön vaurio. Puhutaan fasd-lapsista. Lisäksi huumeidenkäytön vaurioittamat lapset lisäksi. Paljon suurempi ongelma meillä on päihteitä käyttävät odottajat, ja päihteiden käytöstä syntyisin oleva kehitysvammaisuus kuin se, että muutama kehitysvammainen tulee vanhemmaksi per vuosi. Jos haluat asettaa rajoja lisääntymiselle, aloita se mieluiten päihderiippuvaisista naisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko nämä lievästi kehitysvammaiset (entiset heikkolahjaiset) edunvalvonnassa vai eivätkö ole nykyisin? Nykyaikana ei ole oikein mitään töitä, jota tällainen ihminen voisi tehdä, eivätkä he kykene huolehtimaan itsestään.

Ennenvanhaan he olivat edunvalvonnassa, mikä oli oikein. Tunsin kaksi, kävivät ns. apukoulun ja toinen oli keittiössä ainakin nuorempana töissäkin. Nykyisin ei oikein ole töitä, joissa nämä ihmiset pärjäisivät. Ovat alttiita hyväksikäytölle. Pitäisihän yhteiskunnan heitä suojella määräämällä edunvalvontaan ja tuettuun asumiseen.

Entä voiko ihmisen pakottaa tutkimuksiin, jos herää epäilys kehitysvammasta aikuisella?

Älä nyt höpötä. Älyllinen kehitysvammaisuus tarkoittaa sitä, että on ennen 18 vuoden ikää todettu henkilö älyllisesti kehitysvammaiseksi. Eli aivojen kehityksen on todettu olevan poikkeavaa ja että er

Et vastannut kysymykseeni, vaan höpötit muuta asiaa. Lievästi kehitysvammaisia on googlen mukaan seitsemän prosenttia väestöstä. Kysymykseni kuului ovatko he edunvalvonnassa vai eivät? Jos siis heillä on diagnoosi (osalla ei ole). Tämä ryhmä on sama kuin entisajan heikkolahjaiset, nykyisin puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Itse asia on kuitenkin sama.

Nykyisin on monenlaisia diagnooseja vielä lisäksi, mutta äo on kuitenkin se kaikkein tärkein mittari siinä, mihin ihminen oikeasti pystyy tai ei pysty. Jos esimerkiksi viranomaisen lähettämä kirje ei mene jakeluun, on omien asioiden hoitaminen mahdotonta itsenäisesti. Tällainen ihminen tarvitsisi edunvalvonnan ja tuetun asumisen. Saako hän sellaista?

68. Päihdeäideistä voidaan keskustella toisessa ketjussa, vaikkakin epäilen, että heistä osa voi olla lievästi kehitysvammaisia ilman diagnoosia. Lukemassani lehtijutussa (YLE) oli sanottu, että ilman diagnoosia olevia lievästi kehitysvammaisia on tuhansia ja seitsemän prosenttia väestöstä on aika paljon. Joka vuosi on useampia tapauksia, missä kehitysvammaista naista jollakin tavalla hyväksikäytetään seksuaalisesti (pari vuotta sitten oli mieskin), nämä tapaukset ehkä voitaisiin ehkäistä, jos näiden ihmisten itsemääräämisoikeutta rajoitettaisiin.

Kommentistasi päätellen vastustat heidän itsemääräämisoikeutensa rajoittamista. Minkähän vuoksi?

68. Ps. En ymmärrä sitä että vanhempien etu menee lapsen edun edelle. Siinä ei mielestäni ole mitään hullunkurista, että lapsi joutuu olosuhteisiin, missä hänestä ei voida huolehtia.

Vierailija kirjoitti:

Minä työskentelen keh vammaisten parissa. Olen työskennellyt jo tosi pitkään. Minua lähinnä kauhistuttaa tuo itsemäärämisoikeuksista jauhaminen.. Sinänsä hyvä asia teoriassa, mutta mitä itse olen kokenut ja havainnut ihan kenttätyössä se mahdollistaa melkeinpä ihmisten heitteille jätön. Miksi he jotka eivät yksinkertaisesti pärjää omillaan ilman ohjausta, apua ja tukea osaisivat yhtäkkiä päättää kaikista asioistaan ihan itse? Esim hassata kaikki käyttörahansa tupakkaan, alkoholiin, karkkeihin jne, antaa ihme hamppien huijata rahat ja käyttää taloudellisesti hyväksi, mutta tähän ei voi työntekijä puuttua, koska itsemääräämisoikeus, olla syömättä mitään kunnon ruokaa, että menee jo huonoon kuntoon, elää likaisessa kämpässä, kun ei huvita siivota ja kun ei ole pakko, kulkea likaisena, likaisissa vaatteissa, kun ei ole pakko käydä suihkussa, hajottaa oman kämppänsä ovet rikki potkimalla, josta tavallinen ihminen saisi häädön

Laki määrittelee, asialle ei voi työntekijät tehdä mitään. Sama ongelma mielenterveyskuntoutujien kanssa, valintoihin ei voi puuttua, ihmisellä on oikeus tuhota elämänsä. 

Ryhmäkotipaikkaa ei myönnetä, jos arjen taidot riittävän hyvät ja ihminen pärjää omassa asunnossa riittävän hyvin. Lievästi kehitysvammaisilla näin yleensä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko nämä lievästi kehitysvammaiset (entiset heikkolahjaiset) edunvalvonnassa vai eivätkö ole nykyisin? Nykyaikana ei ole oikein mitään töitä, jota tällainen ihminen voisi tehdä, eivätkä he kykene huolehtimaan itsestään.

Ennenvanhaan he olivat edunvalvonnassa, mikä oli oikein. Tunsin kaksi, kävivät ns. apukoulun ja toinen oli keittiössä ainakin nuorempana töissäkin. Nykyisin ei oikein ole töitä, joissa nämä ihmiset pärjäisivät. Ovat alttiita hyväksikäytölle. Pitäisihän yhteiskunnan heitä suojella määräämällä edunvalvontaan ja tuettuun asumiseen.

Entä voiko ihmisen pakottaa tutkimuksiin, jos herää epäilys kehitysvammasta aikuisella?

Älä nyt höpötä. Älyllinen kehitysvammaisuus tarkoittaa sitä, että on ennen 18 vuoden ikää todettu henkilö älyllisesti kehitysvammaiseksi. Eli aivojen

Suurimmalla osalla kehitysvammaiseksi todetuista ihmisistä on taloudellinen edunvalvoja ja heillä on käytössään ainoastaan omaan käyttöön tarkoitettu käyttövara, joka jää yli pakollisten kulujen jälkeen, kuten asumisen, ruuan ja lääkkeiden. Joskus edunvalvojaa ei ole, mikäli omainen hoitaa raha-asiat eikä koeta tarvetta edunvalvojalle. Heikkolahjaisuus tarkoitti entisaikaan kaikkia, joilla oli älyllisiä vaikeuksia suoriutumisessaan, siis myös sitä porukkaa, joiden äo oli 70 tai yli, eivätkä olleet kehitysvammaiseksi luokiteltavissa. Tuettu asuminen on subjektiivinen oikeus silloin kun henkilö oikeasti on kehitysvammainen. Kehitysvammainen ihminen voi asia ryhmäkodissa, palvelukodissa, tukiasunnossa tai vapailla vuokramarkkinoilla, on myös varakkaiden perheiden lapsia, joilla on omistusasunto, jonne saa ohjaajan käyntejä maksutta. Osa saa perintöä vanhempien kuollessa ja edunvalvoja ostaa heille omistusasunnon, jos on ollut iso perintö. Ei sitä missään laissa sanota, mikä on ainoa oikea asumismuoto, osa kehitysvammaisista aikuisista asuu jopa vanhempiensa luona, eikä laki sitäkään kiellä. Ei palvelukodissa asuvallakaan ole velvollisuutta ostaa kirpparilta kevättakkia tai olla ostamatta limua ja karkkia, koska heillä on myös oma käyttöraha, saattaa olla vaikka 20 euroa viikossa vapaaseen käyttöön. Monet ostavat sillä jonkin herkun ja lisäksi vaikka shampoota tai elokuviin lipun tai hampurilaisen Hesessä. Jotkut ei käytä käyttörahojaan joka viikko, jolloin rahaa voikin olla sitten enemmän kerralla, konserttikäyntiin, kampaamokäyntiin tai vaikka play stationiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako normaali paukuttaa kehukkaa, vai tuleeko nykyään rapsut?

Eihän se ole laissa kiellettyä, ei edes vaikeasti kehitysvammaisen kanssa. Toinen juttu tietysti on se, ettei vaikeasti kehitysvammainen ymmärrä edes, mitä seksi on ja miten kuukautishygieniasta pidetään huolta. Lievästi kehitysvammaiset taas liikkuvat samoilla kaduilla ja ostoskeskuksissa siinä missä muutkin, ja he yleensä ovat niitä, jotka kärsivät eniten kun on tietoisuutta oman tilansa suhteen. Lievästi kehitysvammaiset ovat älyllisesti 9-12-vuotiaan tasolla, vaikka nykyään ei taideta käyttää kuvauksia "tuolla ja tällä ikätasolla". Olisitko normaaliälyisenä valmis suhteeseen normaaliälyisen 9-12-vuotiaan kans

Edunvalvonnasta sen verran, että nykyään kun saattaa tulla täysin perusteettomia laskuja, ja saat korruptoituneelta käräjäoikeudelta yksipuolisia velkomispäätöksiä vaikka kuinka olet todistellut asiasi, niin minne voi ns valittaa? 

Entäpä väärät kirjaukset? 

Mitä jos kyseessä on r i k o s?

         Tai suorastaan useita? 

Katsokaas kun taviksellakin teettää töitä näitten paskuleitten kanssa, niin miten sitten he jotka ovat aiemmin käsittäneet että heillä on oikeuksia ja jotka sitten yritetään jyrätä?

Ei kaikki ole niin silkoista.

😂 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko nämä lievästi kehitysvammaiset (entiset heikkolahjaiset) edunvalvonnassa vai eivätkö ole nykyisin? Nykyaikana ei ole oikein mitään töitä, jota tällainen ihminen voisi tehdä, eivätkä he kykene huolehtimaan itsestään.

Ennenvanhaan he olivat edunvalvonnassa, mikä oli oikein. Tunsin kaksi, kävivät ns. apukoulun ja toinen oli keittiössä ainakin nuorempana töissäkin. Nykyisin ei oikein ole töitä, joissa nämä ihmiset pärjäisivät. Ovat alttiita hyväksikäytölle. Pitäisihän yhteiskunnan heitä suojella määräämällä edunvalvontaan ja tuettuun asumiseen.

Entä voiko ihmisen pakottaa tutkimuksiin, jos herää epäilys kehitysvammasta aikuisella?

Älä nyt höpötä. Älyllinen kehitysvammaisuus tarkoittaa sitä, että on ennen 18 vuoden ikää todettu henkilö älyllisesti kehitysvammaiseksi. Eli aivojen kehityksen on todettu olevan poikkeavaa ja että er

Vielä ysärillä puhuttiin heikkolahjaisuudesta. He ovat siis niitä, jotka eivät vielä ole luokiteltavissa kehitysvammaisiksi, mutta silti ei ymmärretä, että mitä äänestäminen käytännössä on ja onko suotavaa luovuttaa vastaantulevalle ihmiselle bussikorttinsa. Kyllä, eräs tuttu on juuri tällainen. On helposti manipuloitavissa, peruskoulu meni rimaa hipoen helpotuksista huolimatta. Ammattikoulusta ei tullut mitään, vaikka sielläkin helpotettiin oppimäärää. Tarvitsee ohjausta ja neuvontaa työssään. Työtä ei ole kuitenkaan tehnyt, vaikka on 21-vuotias. Kuntoutusta ja muuta sellaista ei ole saanut, koska ei ole riittävän vammainen. Vanhemmat ovat niitä, jotka auttavat ja neuvovat toimeentulotuen lisäksi ja ostavat ruokaa kaappiin. Tuttu kuuluisi tuetun asumisen yksikköön, mutta hän ei ole sinne riittävän vammainen.

Nykyään pitää olla niin hienotunteinen, ettei saisi leimata mutta samalla kielletään ihmisten eroavaisuudet. Psykologin lausunnoissa puhutaan heikosta prosessointinopeudesta, on hahmotus, nopea nimeäminen ja kielelliset taidot sitä tai tuota tasoa, vaikeuksia asioissa x ja y. Matala älykkyys on tabu. Asianomaiset voivat luulla lapsella olevan "vain" lukihäiriö. Jopa opettajien on vaikeaa saada selkoa mistä oppilaan todelliset vaikeudet johtuvat. Jos ilmaistaisiin suoraan, että syynä on lukihäiriö, niin osaa opettajakin arvioida että voiko oppilaalta vaatia enemmän vai vähemmän. 

Nykyään ei ole tavatonta, että jopa kehitysvammakin voidaan diagnosoida vasta aikuisena, jopa keski-ikäisenä. Sitä ennen on voitu tutkia mahdolliset oppimisvaikeudet ja on opiskeltu pienryhmässä helpottaen tehtäviä. Ei olla tutkittu asiaa pintaa syvemmälle, vaan on ajateltu lapsella olevan vain oppimisvaikeuksia. Teini-iässä on voitu joutua "kavereiden" jujutettavaksi "tyhmyyden" takia. "Kaverit" ovat voineet myös laittaa heidät tekemään likaisen työn varastamalla tupakkaa kaupasta "kavereille". Vanhempia on voinut hävettää lapsen erilaisuus ja näin ollen he ovat kieltäneet tosiasiat.

Ammattikoulukin on voitu vielä suorittaa helpottaen opetussuunnitelmaa, mutta todelliset vaikeudet ovat tulleet eteen valmistuessa. Te-toimiston listoilla nämä notkuvat työttöminä työnhakijoina kunnes joku ottaa kopin ja alkaa epäilemään, että jokin on pielessä. Tai pahimmassa tapauksessa diagnoosi selviää vankilassa ollessa. Sielläkin on näitä diagnosoimattomia lievästi kehitysvammaisia. Osalla heikolla diagnoosi voi vielä tarkentua lieväksi kehitysvammaksi, jos osattaisiin paremmin paneutua asiaan. Minun mielestä koko laaja-alaiset oppimisvaikeudet -diagnoosin saisi yhdistää lievään kehitysvammaan, jolloin henkilö pääsisi parhaiten avun piiriin ja saisi tuen asumiseen, työllistymiseen tai (osittaisen) eläkkeen.

Ettei nyt menisi taas kummalliseksi väittelyksi, niin kehitysvammaisia henkilöitä on 1% väestöstä! Heistä 70% on lievästi kehitysvammaisia.

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli kaikki paremmin. 

Olen ollut kaupungin rakennuspuolella töissä 20 vuotta sitten. 

Kehitysvammaisille rakensimme talon, jossa oli noin 5 huonetta ja yhteinen olohuone ja valvoja aina paikalla. 

Toisessa kerroksessa oli yksi itsenäistymisasunto, jossa oli oma keittiö ja peseytymistilat ym. Sinne pääsi kokeilemaan, kykeneekö asumaan itsenäisesti. 

Tällaiset pienet ihanat yksiköt on varmaan jo lakkautettu. 

Juuri tämä on oikea lähestymistapa kehitysvammaisten asumiseen. Kehitysvammaiselle pojalleni tarjottiin asuntoa, jossa hänen olisi pitänyt selvitä lähes kaikesta itse, koska ohjaajat olisivat vain käyneet kerran, pari, päivässä. Ehkä se jollekin riittää, mutta pojalleni ei. Päätimme sitten hakea hänelle paikkaa ryhmäkodista. Nyt sitä paikkaa sitten odotellaan. Hän itsekin sanoo haluavansa ryhmäkotiin, koska siellä on muitakin ja apua paremmin tarjolla. Hänelle oli ikävä ajatus joutua asumaan yksin jossain kerrostalon uumenissa. 

72. Mitä pitää sisällään riittävän hyvä pärjääminen? 

Taustalla on tietysti se myös, että edunvalvonta maksaa. Jos omaiset huolehtivat ja joten kuten pärjää, niin poliisi ja lastensuojeluviranomaiset hoitaa ongelmat, jotka jäävät jäljelle, mutta ei se kyllä inhimillistä ole. 

Nykyisin siis ilmeisesti katsotaan, että heikkolahjaiset eivät olekaan kehitysvammaisia kuten ennen ajateltiin. Ja kehitysvammaisille ajetaan tai on jo ajettu laaja itsemääräämisoikeus, joka ehkä myös säästää valtion varoja. Tätä eivät vammaisjärjestöjen edunvalvojat ole osanneet ajatella, sillä mikä kerran on poistettu, sitä ei herkästi enää takaisin valtion budjettiin saa. 

Edunvalvonta on usein sellaista, että kokonaiskuva unohtuu, niin ay-liikkeessä kuin tässäkin asiassa sikäli kun tässä keskustelussa esitetyt asiat pitävät paikkansa. Samansuuntaisen havainnoin tein siitä uutispätkästä, missä vaadittiin kehitysvammaisille sama palkka kuin muille työntekijöille.

75. Kirjoitat samasta näkökulmasta kuin itsekin asiaa ajattelen. Olisi myös paljon halvempaa testata äo, se olisi tehokasta, sillä monesta muusta asiasta voi selvitä treenaamalla ja harjoittelemalla, mutta jos äo on alhainen, sille ei voi yhtään mitään. Sen pitäisi siis olla ensimmäinen askel, kun selvitellään ongelmia pärjäämisessä.

Oikaisenpa toisenkin harhaluulon. Että olisi jotenkin yleistä todeta aikuisiässä jonkun olevan kehitysvammainen. Eihän se mitenkään yleistä ole vaan harvinaista. Oppimisvaikeudet pitää olla todennettu ennen 18 vuoden ikää. Suomessa tutkitaan paljon lapsia ja nuoria. Meillä on neuvola, jossa seurataan pienen lapsen kehitystä ja tarvittaessa lähetetään tutkimuksiin ja peruskoulu, jossa oppimisvaikeuksien oletetaan tulevan esille. Testaus on laaja-alaista. Valitettavasti on myös lapsia/ nuoria, jotka saavat testeistä liian hyvät pisteet suhteessa suoriutumiseen arjessa. Tämän vuoksi haastatellaan aina vanhemmat ja tarvittaessa muita lapsen asioissa mukana olevia aikuisia ja arvioidaan arjen toimintakykyä. Pelkästään köyhä ja virikkeetön ympäristö ei voi tehdä kenestäkään kehitysvammaista, vaikka ympäristötekijöiden osuus myös huomioidaan. Moni saa myös aikuisena avun siitä, kun todetaankin vaikkapa adhd tai autismikirjo, mikä on voinut vaikuttaa arjessa selviytymisen vaikeuksiin. Eriasteiset luki-häiriöt ovat yleisiä ja vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä, samoin kielellisen kehityksen häiriöt ja muunkielisyys. On todettu, että monia auttaa selkokieli. Myös muita kuin älyllisesti kehitysvammaisia henkilöitä. Meitä mahtuu monenlaisia ihmisiä tähän maahan. Se että teknologian kehitys ja tiedollisuuden korostaminen ovat tulleet osaksi elämää, vaikeuttaa tietysti selviytymistä yhteiskunnassa. Entisaikaan oli töitä rengeille ja pelloilla työskenteleville työmiehille, myös savottaan. Eihän niitä töitä enää ole, minkä takia ihminen jää helpommin syrjään työelämästä, jos ei pärjää ja työ ei ole riittävän yksinkertaista.