Kehitysvammainen siskopuoli, tuettu asuminen ja itsemääräämis-oikeus
Mielestäni hän vaatisi enemmän vahtimista. Kaikki rahat menee karkkiin ja limsaan joista ruokavalio pääasiassa koostuu. Ei käy suihkussa eikä pese hampaitaan. Instaan laittaa kuvia joissa näkyy selvästi koti sisältä, koti ulkoa ja kotikatu. Kuka tahansa osaisi noiden tietojen perusteella mennä käymään.
19vuotias mutta henkisesti sanoisin olevan noin 10vuotiaan tasolla. Kuin lapsi joka on jätetty yksin kun vanhemmat lomailee. Mielestäni äitipuoleni ja isäni olisi pitänyt antaa häen asua vielä kotona.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako normaali paukuttaa kehukkaa, vai tuleeko nykyään rapsut?
Eihän se ole laissa kiellettyä, ei edes vaikeasti kehitysvammaisen kanssa. Toinen juttu tietysti on se, ettei vaikeasti kehitysvammainen ymmärrä edes, mitä seksi on ja miten kuukautishygieniasta pidetään huolta. Lievästi kehitysvammaiset taas liikkuvat samoilla kaduilla ja ostoskeskuksissa siinä missä muutkin, ja he yleensä ovat niitä, jotka kärsivät eniten kun on tietoisuutta oman tilansa suhteen. Lievästi kehitysvammaiset ovat älyllisesti 9-12-vuotiaan tasolla, vaikka nykyään ei taideta käyttää kuvauksia "tuolla ja tällä ikätasolla". Olisitko normaaliälyisenä valmis suhteeseen normaaliälyisen 9-12-vuotiaan kanssa? Tuskin, vaikka kehittyyhän se normaaliälyinen lapsi. Liikuntavammaiset, lyhytkasvuiset ja aistivam
Se olikin suuri virhe, kun kehitysvamma- ja vammaislaki yhdistettiin toisiinsa. Kehitysvammaisten omaisilla on niin kova tarve tunkeutua muiden vammaisten alueelle. Tuon lain suunnitteluvaiheen aikana totesin, että kohta pitää ravata edunvalvojalta lupalappu siihen, että saisi ostaa edes kahvipaketin ja vessapaperia. Ihan nöyryyttävää mielestäni. Minulla on liikuntavamma, jonka takia istun pyörätuolissa. Nykyään asun ulkomailla, ja nykyisessä asuinmaassani on tehty selkeä ero vammaisen ja kehitysvammaisen sekä vammais- ja kehitysvammalain välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako normaali paukuttaa kehukkaa, vai tuleeko nykyään rapsut?
Eihän se ole laissa kiellettyä, ei edes vaikeasti kehitysvammaisen kanssa. Toinen juttu tietysti on se, ettei vaikeasti kehitysvammainen ymmärrä edes, mitä seksi on ja miten kuukautishygieniasta pidetään huolta. Lievästi kehitysvammaiset taas liikkuvat samoilla kaduilla ja ostoskeskuksissa siinä missä muutkin, ja he yleensä ovat niitä, jotka kärsivät eniten kun on tietoisuutta oman tilansa suhteen. Lievästi kehitysvammaiset ovat älyllisesti 9-12-vuotiaan tasolla, vaikka nykyään ei taideta käyttää kuvauksia "tuolla ja tällä ikätasolla". Olisitko normaaliälyisenä valmis suhteeseen normaaliälyisen 9-12-vuotiaan kanssa? Tuskin, vaikka kehittyyhän se normaaliälyine
Kyllä meillä Suomessa on edelleen voimassa kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki. Nämä ovat erillisiä. Sinun ei vammaisena tarvitse pelätä, että sitten kun lainsäädäntö joskus yhdistyy, sinulta vaadittaisiin jokin lupalappu. Ei sinun vammaisen oikeuksiasi ole kukaan rajoittamassa, jos Suomessa asut.
Ennen oli kaikki paremmin.
Olen ollut kaupungin rakennuspuolella töissä 20 vuotta sitten.
Kehitysvammaisille rakensimme talon, jossa oli noin 5 huonetta ja yhteinen olohuone ja valvoja aina paikalla.
Toisessa kerroksessa oli yksi itsenäistymisasunto, jossa oli oma keittiö ja peseytymistilat ym. Sinne pääsi kokeilemaan, kykeneekö asumaan itsenäisesti.
Tällaiset pienet ihanat yksiköt on varmaan jo lakkautettu.
Appeni lähellä asuu pienessä omakotitalossa pariskunta, jotka on molemmat ĺievästi kehitysvammaisia.
Ihanaa, että heillä on toisensa. He saivat normaaliälyisen lapsenkin ja se sai kasvaa heidän luonaan tukitoimin.
Nykyään se lapsi on aikuinen ja auttelee vanhempiaan silloin tällöin.
Olen usein miettinyt, että tuo pari elää onnellsita elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako normaali paukuttaa kehukkaa, vai tuleeko nykyään rapsut?
Eihän se ole laissa kiellettyä, ei edes vaikeasti kehitysvammaisen kanssa. Toinen juttu tietysti on se, ettei vaikeasti kehitysvammainen ymmärrä edes, mitä seksi on ja miten kuukautishygieniasta pidetään huolta. Lievästi kehitysvammaiset taas liikkuvat samoilla kaduilla ja ostoskeskuksissa siinä missä muutkin, ja he yleensä ovat niitä, jotka kärsivät eniten kun on tietoisuutta oman tilansa suhteen. Lievästi kehitysvammaiset ovat älyllisesti 9-12-vuotiaan tasolla, vaikka nykyään ei taideta käyttää kuvauksia "tuolla ja tällä ikätasolla". Olisitko normaaliälyisenä valmis suhteeseen normaaliälyisen 9-12-vuotiaan kanssa? Tuskin, vaikka kehittyyhän se normaaliälyinen
Eipä edunvalvonta liity siihen, käytätkö pyörätuolia vai et. Edunvalvoja voidaan määrätä ihmiselle, joka ei kykene hoitamaan omia asioitaan. Kykenemättömyys hoitaa omia asioita tarkoittaa sitä, ettei osaa tai ymmärrä esimerkiksi raha-asioita. Yleisin on taloudellinen edunvalvonta, jossa edunvalvojalla on velvollisuus hoitaa päämiehensä taloudellisia asioita, kuten laskujen maksamista ja taloudellisten tukien hakemista. Hänen pitää varmistaa, että rahat riittävät lääkkeisiin, ruokaan ja asumiseen. Joillakin ihmisillä, esimerkiksi muistisairailla vanhuksilla, voi olla laajennettu edunvalvonta. Se tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen ei kykene ilmaisemaan tahtoaan hoitoonsa ja huolenpitoonsa liittyen lankaan, ei edes täydentävien kommunikaatiomenetelmien avulla. Lisäksi hän on vaaraksi itselleen, koska ei osaa ottaa kantaa hoitoonsa, ei pysty tuettunakaan hakeutumaan hoitoon tarvittaessa ja yleensä voi vastustaa omaa etuaan (muistisairailla vanhuksilla tyypillistä). Laajennetun edunvalvonnan tarkoitus on varmistaa sekä taloudellisesti toimeentulo ja asioiden hoitaminen että turvata riittävä hoito. Jos sinä käytät pyörätuolia, eihän se tarkoita, ettet ymmärrä mistään mitään, eikä sinulle tulla määräämään edunvalvojaa.
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Oikeuksia kyllä mutta entäpä vastuu?
Onko sinulla oikeus tai vastuu? Jos lähdet tänään kapakkaan ja juot 2 vuorokautta putkeen, jätät laskut maksamatta ja saat lopulta häädön, onko sinulla siihen oikeus? Voitko sinä päättää elää ns. väärin ja tehdä valintoja, joista on sinulle haittaa? Voitko mennä kouluun ja keskeyttää opinnot, vaikka se on väärin? Voitko irtisanoutua työstä, josta et pidä? Voitko irtisanoutua siitä silloinkin kun sinulla ei ole tiedossa uutta työpaikkaa, onko sinulla yksilön oikeus tehdä valinta, joka ei ole viisas? Muistutan, että myös ihan normaaliälyiset ihmiset töppäilevät ja tekevät huonoja valintoja, eikä se ole mikään kehitysvammaisen yksinoikeus tehdä joskus huonoja valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Oikeuksia kyllä mutta entäpä vastuu?
Onko sinulla oikeus tai vastuu? Jos lähdet tänään kapakkaan ja juot 2 vuorokautta putkeen, jätät laskut maksamatta ja saat lopulta häädön, onko sinulla siihen oikeus? Voitko sinä päättää elää ns. väärin ja tehdä valintoja, joista on sinulle haittaa? Voitko mennä kouluun ja keskeyttää opinnot, vaikka se on väärin? Voitko irtisanoutua työstä, josta et pidä? Voitko irtisanoutua siitä silloinkin kun sinulla ei ole tiedossa uutta työpaikkaa, onko sinulla yksilön oikeus tehdä valinta, joka ei ole viisas? Muistutan, että myös ihan normaaliälyiset ihmiset töppäilevät ja tekevät huonoja valintoja, eikä se ole mikään kehitysvammaisen yksinoikeus tehdä joskus huonoja valintoja.
Jopas kopsahti nilkkaan, jokaisella on oikeus mutta myös vastuu, minua häiritsee nimenomaan se että kehitysvammaisten kohdalla puhutaan pelkästään oikeuksista,aina muistetaan mainita miten heillä on oikeus päättää omista asioistaan mutta heillä on myös vastuu. Jokainen joskus valitsee väärin mutta se on jokaisen omalla vastuulla,jos käyttää palkkansa heti ensimmäisen viikon aikana niin päätös on hänen,toki huono päätös koska kuukautta on vielä jäljellä ja ehkä lääkkeet loppuu ym. Oikeus ja vastuu.
Vierailija kirjoitti:
Huoli on vähintäänkin aiheellinen. On ihan käsittämätöntä, miten omaisten on katsottava vain vierestä, kun kehitysvammainen aikuinen syö itsensä muodottomaksi ja tuhoaa terveytensä, koska itsemääräämisoikeus.
Kaverini poika työntää rahansa Arnoldsin donitseihin. Ja sellaisen on näköinenkin, kohta varmaan menee liikuntakyky. Jos sydän kestää sinne asti.
Vedän ehkä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta onko kaverisi pojalla harvinainen sairaus, oireyhtymä, johon liittyy tolkuton syömisvimma ja hidastunut kehitys? En muista taudin nimeä, mutta telkkarissa on ollut ohjelma sellaisista nuorista. Vanhempien oli pakko hankkia kotiin kestävät ruokakaapit ja järeät lukot niiden oviin, jotta henkilö ei söisi järjettömiä määriä. Potilaille oli olemassa joku paikka, jossa oli tarkoitus opetella tavallista elämää. Mutta sielläkin nämä alaikäiset käyttäytyivät erikoisella tavalla ja tulivat agressiivisiksi, jos heitä estettiin saamasta syötävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt käsittäkö etten pidä sanotaan nyt "Tiinasta". Pidän kyllä. Olemme olleet siskopuolia kymmenen vuotta ja Tiina on älyttömän suloinen, iloinen ja hauska. Mutta ihan lapsi se on.
Esim. kun olimme kirpputorilla ja piti ostaa hänelle joku kevätakki niin katsoi vaan pehmoleluja ja palapelejä eikä suostunut vilkaisemaan sati sovittamaan yhtään vaatetta. Lopulta alkoi kiukutella kun halusi kahvilaan limsalle. Saldona oli siis kaksi pehmolelua, pulla ja limppari!
Valvoo yöt pelaten kännykällä ja nukkuu päivät. Oli työkokeilussa kaupassa hyllyttäjänä muttei tahtonut tehdä siellä mitään. AP
Eikö hän ole eläkkeellä, jos on kehitysvammainen? Silloin ei olla missään työkokeilussa vaan jossakin päivätoiminnassa. Ja kyllä kuuluu olla edunvalvonta. Todella outoa, jos ei ole. Sinä voit itse tehdä ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa ol
Minun nuoruudessani oli avustavia töitä, joita teki ihmiset, joita ei luokiteltu kehitysvammaisiksi. Olivat liian heikkoja pärjätäkseen peruskoulussa, mutta liian älykkäitä saadakseen kehitysvammapalveluita. Ennen puhuttiin heikkolahjaisista. Kuitenkin heille oli niitä helppoja, rutiininomaisia työtehtäviä. Nykyään saavat syrjäytyä rauhassa. Käytännössä ovat vammaisia niin, ettei edes arkiset asiat luonnistu. Kuitenkaan eivät ole tarpeeksi kehitysvammaisia saadakseen kehitysvammaisille kuuluvia palveluita, tukimuotoja ja tukea jopa tavalliselle työpaikalle, jos kykyä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli kaikki paremmin.
Olen ollut kaupungin rakennuspuolella töissä 20 vuotta sitten.
Kehitysvammaisille rakensimme talon, jossa oli noin 5 huonetta ja yhteinen olohuone ja valvoja aina paikalla.
Toisessa kerroksessa oli yksi itsenäistymisasunto, jossa oli oma keittiö ja peseytymistilat ym. Sinne pääsi kokeilemaan, kykeneekö asumaan itsenäisesti.
Tällaiset pienet ihanat yksiköt on varmaan jo lakkautettu.
Toki yksiköt on nyt isompia. Voi olla esim. 5 ihmisen solu, jossa on 5 ihmiselle omat huoneet ja omat kylpyhuonetilat ja yhteiset olo-huone/ruokailutila. Samassa talossa voi olla kevyemmin tuettu käytävä, jossa on vaikkapa 7 asuntoa samalla käytävällä, henkilökunta käy ohjaamassa sovitusti (vaikka suihkussa ja siivouksissa ja pyykinpesussa pyykkihuoneessa) ja sitten voi olla vielä kolmas solu, jossa on vaikkapa 5 autistia, jotka tarvitsevat paljon apua ympäri vuorokauden.
Miksi samassa kompleksissa on siis 17 asukasta? Siksi, että voidaan järjestää yhteinen ruokahuolto ja yhteinen henkilökunta. Ei ole mitään järkeä joka solussa laittaa ruokaa erikseen. Lisäksi pyykkitilat ovat yhteiset, pyykin pesu ja kuivatus. Jos joku asukkaista pystyy pyykkihuoltoon itsenäisesti, voi olla omassa kylpyhuoneessa pyykinpesukone ja sitten ripustaa sinne kuivaustelineelle kuivumaan, myös itsenäistymisen harjoitteluun on olemassa tukiasuntoja. Ne voivat olla joko samassa talossa tai vaikka työpaikan vieressä jossain kerrostalossa. Tukiasunnossa apua ja ohjausta saa sopimuksen mukaan, esim. asiointiapu 2 tuntia viikossa, apu yhdessä siivoamiseen tunti viikossa jne. Niissä ei tule ohjaajat tekemään puolesta vaan ohjaaja neuvoo ja opastaa sovittujen tuntien mukaisesti.
Joskus aiemmin laitettiin yhdessä ruokaa, esim. perjantai-iltapäivällä tehtiin pitsa yhdessä tukiasukkaan kanssa. Siitä pitsasta hän saattoi syödä pe-su. Nykyisin ei paljon ruuanlaittoon enää myönnetä apua. Olihan siinä haasteita, kun sitä ruokaa saattoi löytyä jääkaapista vielä viikko valmistuksen jälkeen. Lisäksi yhteiskunnalle tulee aika kalliiksi sen yhden pitsapellillisen valmistus, kun ohjaajan työaika lasketaan. Ensin haetaan ainekset kaupasta ja sitten kokataan 2 tuntia ja raivataan ruuanlaittotiskit pois. Aika paljon halvempaa ostaa valmista lämmitettävää ruokaa.
Aikoinaan itse olin asuntoloissa töissä (siihen aikaan oli ohjattu asuntola ja monta autettua asuntolaa). Niissä oli tyypillisesti 7-8 asukasta. Mutta siellä oltiin yksin töissä vuorossa. Aika turvaton juttu, jos jotain sattui. Siis vaikka tapaturma, niin kuka lähtee saattamaan asukasta päivystykseen. Tosi usein oli pakko vaan hälyttää omaiset apuun, kun ei ollut ketään, joka olisi lähtenyt ja muita asukkaita ei voinut jättää yksin. Jokaisella yleensä oli ruuanlaittovuoro. No voin sanoa kokemuksesta, että osa asukkaista ei ollut siihen kykeneviä. Jos kaivaa nenää kesken lihapullien pyörityksen, miten sellaista ruokaa voi kaikille tarjota. Tai syljeneritys on runsasta ja sitä valuu salaattiin. Parempi että ne laittaa sen ruokahuollon, jotka pystyy sen hygieenisesti tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä työskentelen keh vammaisten parissa. Olen työskennellyt jo tosi pitkään. Minua lähinnä kauhistuttaa tuo itsemäärämisoikeuksista jauhaminen.. Sinänsä hyvä asia teoriassa, mutta mitä itse olen kokenut ja havainnut ihan kenttätyössä se mahdollistaa melkeinpä ihmisten heitteille jätön. Miksi he jotka eivät yksinkertaisesti pärjää omillaan ilman ohjausta, apua ja tukea osaisivat yhtäkkiä päättää kaikista asioistaan ihan itse? Esim hassata kaikki käyttörahansa tupakkaan, alkoholiin, karkkeihin jne, antaa ihme hamppien huijata rahat ja käyttää taloudellisesti hyväksi, mutta tähän ei voi työntekijä puuttua, koska itsemääräämisoikeus, olla syömättä mitään kunnon ruokaa, että menee jo huonoon kuntoon, elää likaisessa kämpässä, kun ei huvita siivota ja kun ei ole pakko, kulkea likaisena, likaisissa vaatteissa, kun ei ole pakko käydä suihkussa, hajottaa oman kämppänsä ovet rikki p
Mitä täyttä sontaa.
Keha-hoitaja täysin oikeassa.
t. Kehitysvammaisen sisko.
Minua ihmetyttää yksi asia. On ollut kaupassa tuetussa työssä, muttei tahtonut tehdä siellä mitään. Sitten se ei ollut hänen paikkansa. Siellä on voinut olla tekijöitä, joiden takia työ tai ympäristö ei tuntunut hyvältä. Meillä on ollut ravintolassa lievästi kehitysvammaisia töissä, kaikki ovat viihtyneet. Tälläkin hetkellä on 3 päivänä viikossa yksi henkilö avustavissa tehtävissä. Hän tuo tiskejä salista, lajittelee ne koreihin pestäväksi, vie pestyjä astioita oikeille paikoille, pyyhkii pöytiä asiakkaiden välissä ja vie roskat roskikseen. Hänellä on oma työhönvalmentaja, joka oli aluksi paikalla lähes joka työpäivä. Meillä on hyvä ja kannustava ilmapiiri. Hyväksytään toinen ihminen, autetaan tarvittaessa eikä haukuta, jos jokin menee pieleen. Sen huomaa, että hänen on hyvä olla meidän yhteisellä työpaikalla, ja aina tulee iloisena työvuoroon. Ei kaikissa työpaikoissa osata kohdata kehitysvammaista henkilöä tai antaa mielekkäitä työtehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako normaali paukuttaa kehukkaa, vai tuleeko nykyään rapsut?
Eihän se ole laissa kiellettyä, ei edes vaikeasti kehitysvammaisen kanssa. Toinen juttu tietysti on se, ettei vaikeasti kehitysvammainen ymmärrä edes, mitä seksi on ja miten kuukautishygieniasta pidetään huolta. Lievästi kehitysvammaiset taas liikkuvat samoilla kaduilla ja ostoskeskuksissa siinä missä muutkin, ja he yleensä ovat niitä, jotka kärsivät eniten kun on tietoisuutta oman tilansa suhteen. Lievästi kehitysvammaiset ovat älyllisesti 9-12-vuotiaan tasolla, vaikka nykyään ei taideta käyttää kuvauksia "tuolla ja tällä ikätasolla". Olisitko normaaliälyisenä valmis suhteeseen normaaliälyisen 9-12-vuotiaan kans
Edunvalvonnan alle pääsee nekin, jotka ovat velkaantuneita ja näin ollen rahat ei riitä välttämättömään.
Vierailija kirjoitti:
Appeni lähellä asuu pienessä omakotitalossa pariskunta, jotka on molemmat ĺievästi kehitysvammaisia.
Ihanaa, että heillä on toisensa. He saivat normaaliälyisen lapsenkin ja se sai kasvaa heidän luonaan tukitoimin.
Nykyään se lapsi on aikuinen ja auttelee vanhempiaan silloin tällöin.
Olen usein miettinyt, että tuo pari elää onnellsita elämää.
Toivottavasti lapsi ajattelee samoin, sillä kehitysvammainen vanhempi ei ole kyennyt normaaliin vanhemmuuteen. Tunnen tällaisen ihmisen, onhan se surullista, jos vielä molemmat vanhemmat ovat kehitysvammaisia. Tuntemassani tapauksessa isä oli normaali.
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Oikeuksia kyllä mutta entäpä vastuu?
Onko sinulla oikeus tai vastuu? Jos lähdet tänään kapakkaan ja juot 2 vuorokautta putkeen, jätät laskut maksamatta ja saat lopulta häädön, onko sinulla siihen oikeus? Voitko sinä päättää elää ns. väärin ja tehdä valintoja, joista on sinulle haittaa? Voitko mennä kouluun ja keskeyttää opinnot, vaikka se on väärin? Voitko irtisanoutua työstä, josta et pidä? Voitko irtisanoutua siitä silloinkin kun sinulla ei ole tiedossa uutta työpaikkaa, onko sinulla yksilön oikeus tehdä valinta, joka ei ole viisas? Muistutan, että myös ihan normaaliälyiset ihmiset töppäilevät ja tekevät huonoja valintoja, eikä se ole mikään kehitysvammaisen yksinoikeus tehdä joskus huonoja valintoja.
Jopas kopsahti nilkkaan, jokaisella on oikeus
Kevatkin voisi laittaa hakemaan opintotukea ja nostamaan opintolainaa. Työttöminä hakevat sitten neljä työpaikkaa kuukaudessa. Näitä velvollisuuksia on normaaliälyisillä opiskelijoilla tai työttömillä. Kehitysvammaisilla on taas oikeuksia, muttei velvollisuuksia. Mikä oikeus kehitysvammaisilla on saada kaikkea mahdollista mitä keksitään, mutta samaan aikaan opiskelijan pitää asua jossain betoniloukossa kaurapuuroa ja nuudeleita syöden. Kehitysvammainen tuttuni elelee kuin herrat linnassaan omassa asumisyksikössä: on toimintaa, käydään ohjaajien kanssa elokuvissa, Linnanmäellä, konserteissa ja museoissa ja aamupala on kuin hotellissa. Samaan aikaan meillä on vähävaraisia lapsia, joita ei hyysätä samalla tavoin. Olisi tuota itsekin opiskelijana asunut noin viihtyisässä asunnossa, jossa olisi ollut erilaista toimintaa tiedossa. Luulin Suomessa vankien olevan ainoa ihmisryhmä, jotka saavat neljästi päivässä ruoan ja saavat treenata, mutta kehitysvammaiset taitaa olla toinen ryhmä, jota kohdellaan kuin kuninkaallisia. Ei kukaan masentunutkaan saa kotiinsa yhteiskunnan piikkiin siivouspalveluita, vaan itse on siivottava kotinsa ja jaksettava laittaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää yksi asia. On ollut kaupassa tuetussa työssä, muttei tahtonut tehdä siellä mitään. Sitten se ei ollut hänen paikkansa. Siellä on voinut olla tekijöitä, joiden takia työ tai ympäristö ei tuntunut hyvältä. Meillä on ollut ravintolassa lievästi kehitysvammaisia töissä, kaikki ovat viihtyneet. Tälläkin hetkellä on 3 päivänä viikossa yksi henkilö avustavissa tehtävissä. Hän tuo tiskejä salista, lajittelee ne koreihin pestäväksi, vie pestyjä astioita oikeille paikoille, pyyhkii pöytiä asiakkaiden välissä ja vie roskat roskikseen. Hänellä on oma työhönvalmentaja, joka oli aluksi paikalla lähes joka työpäivä. Meillä on hyvä ja kannustava ilmapiiri. Hyväksytään toinen ihminen, autetaan tarvittaessa eikä haukuta, jos jokin menee pieleen. Sen huomaa, että hänen on hyvä olla meidän yhteisellä työpaikalla, ja aina tulee iloisena työvuoroon. Ei kaikissa työpaikoissa osata kohdata kehitysvammaista henkilöä tai antaa mi
Etkö todellakaan ymmärrä sitä, että kaikki kehitysvammaiset ei ole samanlaisia ja yhtä halukkaita työntekoon? Oli se sitten mitä tahansa.
Ovatko nämä lievästi kehitysvammaiset (entiset heikkolahjaiset) edunvalvonnassa vai eivätkö ole nykyisin? Nykyaikana ei ole oikein mitään töitä, jota tällainen ihminen voisi tehdä, eivätkä he kykene huolehtimaan itsestään.
Ennenvanhaan he olivat edunvalvonnassa, mikä oli oikein. Tunsin kaksi, kävivät ns. apukoulun ja toinen oli keittiössä ainakin nuorempana töissäkin. Nykyisin ei oikein ole töitä, joissa nämä ihmiset pärjäisivät. Ovat alttiita hyväksikäytölle. Pitäisihän yhteiskunnan heitä suojella määräämällä edunvalvontaan ja tuettuun asumiseen.
Entä voiko ihmisen pakottaa tutkimuksiin, jos herää epäilys kehitysvammasta aikuisella?
Vierailija kirjoitti:
Appeni lähellä asuu pienessä omakotitalossa pariskunta, jotka on molemmat ĺievästi kehitysvammaisia.
Ihanaa, että heillä on toisensa. He saivat normaaliälyisen lapsenkin ja se sai kasvaa heidän luonaan tukitoimin.
Nykyään se lapsi on aikuinen ja auttelee vanhempiaan silloin tällöin.
Olen usein miettinyt, että tuo pari elää onnellsita elämää.
On tämä ihmeellistä, kun miehiin ei luoteta huoltajina koska lapsen kehitys häiriintyisi jne. mutta joku kehitysvammainen, lapsen tasolla ,sopii hyvin vanhemmaksi. Minua säälittää kehitysvammaisille vanhemmille syntyvät lapset , jotka joutuvat liian varhain aikuistumaan. Pitäisi joku kummi- tai tukiperhe olla näille lapsille, jos vahinko on käynyt, jotta lapsille voidaan turvata normaali kehitys, etteivät syrjäytyisi ja traumatisoituisi.
Voi jestas taas näitä mutuja. Itsemääräämisoikeudesta on ihan säädetty erikseen kehitysvammaisilla ihmisillä. Meillä on myös kehitysvammalaki olemassa Suomessa. Se että kehitysvammainen voi saada myös vammaispalvelulain perusteella palveluita, kuten asunnonmuutostöitä, ei liity itsemääräämisoikeuteen mitenkään. Myös rajoitustoimet on tarkasti kirjattu itsemääräämisoikeuden lainsäädäntöön: miten ja milloin niitä voidaan toteuttaa.