Lue keskustelun säännöt.
Kehitysvammainen siskopuoli, tuettu asuminen ja itsemääräämis-oikeus
31.05.2023 |
Mielestäni hän vaatisi enemmän vahtimista. Kaikki rahat menee karkkiin ja limsaan joista ruokavalio pääasiassa koostuu. Ei käy suihkussa eikä pese hampaitaan. Instaan laittaa kuvia joissa näkyy selvästi koti sisältä, koti ulkoa ja kotikatu. Kuka tahansa osaisi noiden tietojen perusteella mennä käymään.
19vuotias mutta henkisesti sanoisin olevan noin 10vuotiaan tasolla. Kuin lapsi joka on jätetty yksin kun vanhemmat lomailee. Mielestäni äitipuoleni ja isäni olisi pitänyt antaa häen asua vielä kotona.
Kommentit (185)
Eikö ole olemassa myös kokoaikaisesti valvottuja ryhmäkoteja, joissa katsotaan asukkaiden perään, että eivät esim. tuhlaa rahojaan tai luuhaa ties missä ja ties kenen kanssa? Tuntuisi siltä, että sellainen asumismuoto olisi siskopuolellesi parempi kuin liiankin itsenäinen asuminen. Olkoon vaan itsemääräämisoikeus, mutta jos äly ei sano, miten pitäisi toimia (asunnon siivous, oma hygienia, holtiton rahankäyttö), niin jonkun pitäisi pitää huolta, ei vain satunnaisesti, vaan jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole olemassa myös kokoaikaisesti valvottuja ryhmäkoteja, joissa katsotaan asukkaiden perään, että eivät esim. tuhlaa rahojaan tai luuhaa ties missä ja ties kenen kanssa? Tuntuisi siltä, että sellainen asumismuoto olisi siskopuolellesi parempi kuin liiankin itsenäinen asuminen. Olkoon vaan itsemääräämisoikeus, mutta jos äly ei sano, miten pitäisi toimia (asunnon siivous, oma hygienia, holtiton rahankäyttö), niin jonkun pitäisi pitää huolta, ei vain satunnaisesti, vaan jatkuvasti.
En ole ap, mutta lievästi kehitysvammaisille ei ole olemassa tuollaista palvelua, koska heidän katsotaan pärjäävän itsenäisesti. Tämän oikeuden ovat ilmeisesti kehitysvammaisten edunvalvojat ajan mittaan ajaneet, jos keskustelussa esitetyt asiat pitävät paikkansa.
Luin terveyskirjaston artikkelin kehitysvammaisuudesta ja siinä sanottiin, että ennen kehitysvammaisina pidettiin suurempaa joukkoa ihmisiä kuin nykyään. Se on pirullinen säästökeino, kun tai jos edunvalvonta on johtanut siihen, että vammaisen leiman poistamista on ajettu ja saatu näin aikaan hyvinvoinnin purkutalkoot näille ihmisille. He ovat sitten vaikeasti päihdeongelmaisina vankiloissa ja sukulaisten hoidettavina ilman omaishoitajan korvausta, jos omaisia on. Hienoa olla itsenäinen ja samanarvoinen kuin muut, mutta millä hinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikaisenpa toisenkin harhaluulon. Että olisi jotenkin yleistä todeta aikuisiässä jonkun olevan kehitysvammainen. Eihän se mitenkään yleistä ole vaan harvinaista. Oppimisvaikeudet pitää olla todennettu ennen 18 vuoden ikää. Suomessa tutkitaan paljon lapsia ja nuoria. Meillä on neuvola, jossa seurataan pienen lapsen kehitystä ja tarvittaessa lähetetään tutkimuksiin ja peruskoulu, jossa oppimisvaikeuksien oletetaan tulevan esille. Testaus on laaja-alaista. Valitettavasti on myös lapsia/ nuoria, jotka saavat testeistä liian hyvät pisteet suhteessa suoriutumiseen arjessa. Tämän vuoksi haastatellaan aina vanhemmat ja tarvittaessa muita lapsen asioissa mukana olevia aikuisia ja arvioidaan arjen toimintakykyä. Pelkästään köyhä ja virikkeetön ympäristö ei voi tehdä kenestäkään kehitysvammaista, vaikka ympäristötekijöiden osuus myös huomioidaan. Moni saa myös aikuisena avun siitä, kun todetaankin vaik
Edunvalvonta on ensisijaisesti aina taloudellista edunvalvontaa eli raha-asioista päättämistä. Miten se ratkaisee tilanteen, jossa omaiset huolehtivat kehitysvammaisesta henkilöstä vasten omaa tahtoaan? Edunvalvoja ei tule hoitamaan eikä hakemaan pois kyliltä keskellä yötä, ei suihkuttamaan eikä väkisin syöttämään kunnon ruokaa herkkujen sijaan. Laajennettu edunvalvonta voidaan määrätä vain ihmiselle, joka ei osaa kertoa kantaansa hoitoaan koskeviin asioihin. Laajennettu edunvalvonta on vaikea saada, mutta kyllä sitä Suomessa on vaikeasti kehitysvammaisilla ja muistisairailla henkilöillä, joilla on pitkälle edennyt muistisairaus.
84. Mahtoikohan olla minulle suunnattu kommentti? Lainaukset eivät täällä toimi.
Edunvalvonta on yksi osatekijä niissä toimenpiteissä, joita vajaavaltainen tarvitsee ja ennen myös sai. Vammaisjärjestöjen edunvalvonta on tietysti tuonut valtavasti myös hyvää kehitysvammaisten elämään, mutta ehkä se jossain vaiheessa meni liian pitkälle nimenomaan itsemääräämisoikeuden suhteen.
Valtiolla on tietysti hyvä intressi olla kannattamassa sellaista vähemmistöpolitiikkaa, missä vähemmistöiksi määritellään vähemmän ihmisiä, joilla on subjektiivisia oikeuksia kuten oikeus tuettuun asumiseen. Silloin siihen kuluu vähemmän rahaa. Terveyskirjaston artikkelin mukaan suuri joukko niitä ihmisiä, jotka ennen olivat kehitysvammaisia, on nykyisin normaalien kirjoissa ja näin ollen palvelujen ulottumattomissa ja omillaan.
En kuitenkaan sano, että ennen oli paremmin. Muistan vielä itsekin valtavat kehitysvammaisten laitokset, jossa kehitysvammaiset joutuivat asumaan. Ne jotka saavat diagnoosin ja palvelut, voivat käsittääkseni hyvin. Toisin on niiden laita, jotka ovat muka normaaleja ja pärjäävät, vaikka tosiasiassa muodostavat heitteille jätetyn ryhmän.
Kuinkahan tässä keskustelussa rönsyillään ja kauhistellaan, kun kyse on tytöstä joka pistää rahat karkkiin ja limppaan ja joka kärsii (?) yksinäisyydestä?
Siirtymä ei ole ns normollekaan helppo, saati jollekulle joka ei ole ehkä se ihan perusperuna.
Kai puhe kuitenkin sujuu, joten ap, jospa keskustelisit tämän neitokaisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
84. Mahtoikohan olla minulle suunnattu kommentti? Lainaukset eivät täällä toimi.
Edunvalvonta on yksi osatekijä niissä toimenpiteissä, joita vajaavaltainen tarvitsee ja ennen myös sai. Vammaisjärjestöjen edunvalvonta on tietysti tuonut valtavasti myös hyvää kehitysvammaisten elämään, mutta ehkä se jossain vaiheessa meni liian pitkälle nimenomaan itsemääräämisoikeuden suhteen.
Valtiolla on tietysti hyvä intressi olla kannattamassa sellaista vähemmistöpolitiikkaa, missä vähemmistöiksi määritellään vähemmän ihmisiä, joilla on subjektiivisia oikeuksia kuten oikeus tuettuun asumiseen. Silloin siihen kuluu vähemmän rahaa. Terveyskirjaston artikkelin mukaan suuri joukko niitä ihmisiä, jotka ennen olivat kehitysvammaisia, on nykyisin normaalien kirjoissa ja näin ollen palvelujen ulottumattomissa ja omillaan.
En kuitenkaan sano, että ennen oli paremmin. Muistan vielä itsekin valtavat kehitysvammaisten laitokset, jossa ke
*ne, jotka nykyisin saavat kehitysvammadiagnoosin, voivat käsittääkseni hyvin.
Kehitysvammaisten asiat ovat nykyisin käsittääkseni aika hyvin. Joku jo tuolla aiemmin jopa kadehti heidän Lintsin reissujaan ja vastaavaa. Olen sillä kannalla, että myös ns. heikkolahjaisten pitäisi myös saada tuollaista apua ja tukea.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan tässä keskustelussa rönsyillään ja kauhistellaan, kun kyse on tytöstä joka pistää rahat karkkiin ja limppaan ja joka kärsii (?) yksinäisyydestä?
Siirtymä ei ole ns normollekaan helppo, saati jollekulle joka ei ole ehkä se ihan perusperuna.
Kai puhe kuitenkin sujuu, joten ap, jospa keskustelisit tämän neitokaisen kanssa?
Ero on siinä, että kehitysvammainen ei kehity eikä opi kokemastaan. Siksi hän tarvitsee jatkuvaa tukea eikä häntä voi jättää itsekseen opiskelemaan asioita kuten normaaliälyisen nuoren voi jättää.
Oletko sinä ollut tekemisissä tällaisen ihmisen kanssa? Ikävä puoli siinä on, että jos diagnoosia ei ole, niin ihmiset hermostuvat herkästi heikkolahjaiseen ja hän itsekin hermostuu ja suuttuu koska ei ymmärrä. Ei opi käyttämään puhelinta, ei ymmärrä viranomaisen kirjettä, vaikka sen selittäisi kuinka hyvin jne. Ero on valtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla heräsi huoli kun luin isä ja äitipuoli... Missä tytön äiti on? Mitä siellä on tapahtunut? Miksi eivät antaneet asua? Kuka näin päätti? Minusta kuulostaa masennukselta. Hiilaripitoinen ruoka on lohtusyöntiä.
Varmaan henkisiä haavoja. Vois olla hyvä juttu joku kivakoti, jos sellaisia on.
Olen ollut koulunkäyntiavustaja, ja nää lapset oli rakastavista perheistä. Osa vaikeavammaisia joita laitteet kotona valvoi 24h7.
Muusta en sano. Ihania ja välittömiä kuitenkin. Taviskouluissa jää monesti syrjään.
Toivon että löydätte sopivan kodin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoli on vähintäänkin aiheellinen. On ihan käsittämätöntä, miten omaisten on katsottava vain vierestä, kun kehitysvammainen aikuinen syö itsensä muodottomaksi ja tuhoaa terveytensä, koska itsemääräämisoikeus.
Kaverini poika työntää rahansa Arnoldsin donitseihin. Ja sellaisen on näköinenkin, kohta varmaan menee liikuntakyky. Jos sydän kestää sinne asti.
Vedän ehkä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta onko kaverisi pojalla harvinainen sairaus, oireyhtymä, johon liittyy tolkuton syömisvimma ja hidastunut kehitys? En muista taudin nimeä, mutta telkkarissa on ollut ohjelma sellaisista nuorista. Vanhempien oli pakko hankkia kotiin kestävät ruokakaapit ja järeät lukot niiden oviin, jotta henkilö ei söisi järjettömiä määriä. Potilaille oli olemassa joku paikka, jossa oli tarkoitus opetella tavallista elämää. Mutta sielläkin
Prader-Willi-syndrooma eli oireyhtymä. Tila on harvinainen, esim. Suomessa on vain runsaat sata henkilöä. Todetaan geenitestillä.
Kaikki pitelemätön ylensyöminen ja käytösongelmat eivät tietenkään ole P-W:ä, toisaalta monella heistä (P-W) on aivan mahtava luonne. Hoitona on käytettty mm. kasvuhormonia, joka auttaa sekä fyysisessä että psyykkisessä kehityksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
68. Ps. En ymmärrä sitä että vanhempien etu menee lapsen edun edelle. Siinä ei mielestäni ole mitään hullunkurista, että lapsi joutuu olosuhteisiin, missä hänestä ei voida huolehtia.
Eläimiä ei koskaan suotaisi laittaa asumaan huonoihin olosuhteisiin. Koiran omistajaehdokkaatkin syynätään tarkkaan verrattuna tuleviin vanhempiin. Voitte vain kuvitella, kun kehitysvammainen serkkuni kertoi haluavansa koiran. Hänelle sanottiin suoraan, että koiraa pitää ulkoiluttaa säännöllisesti ja sitä pitää käyttää ulkona, satoi tai paistoi, oli sitten kipeänä tai ei.
Kun tuli puheeksi haaveet omasta lapsesta, ei voi keva-ohjaaja mitään sanoa vaan siihen oikein kannustetaan. Tytön vanhemmat ovat taas ihan kauhuissaan ja toivovat, että ei koskaan tulisi perheenlisäystä toisen vanhemmista ollessa eläkkeellä fyysisten vaivojen takia ja toinen vielä käy töissä. Myös serkun poikaystävän vanhempi vastustaa myös asiaa ja haaveita yritetään jarruttaa.
Voin vain kuvitella, jos haaveiltu lapsi tulee. Lapsi huostaanotetaan, sillä nuori pari ei täysin kykene itsestään huolehtimaan ja lasten kasvatus/hoito ei käytännössä toteutuisi. Ei he kykenisi huolehtimaan lapsen ravitsemuksesta, kun itsekin syödään herkkuja. Sekin pitäisi ymmärtää, että vanhemmuuteen tulee paljon sellaisia asioita, joita ei ole ennen halunnut tai tarvinnut tehdä. Näitä ovat esimerkiksi lyhyet yöunet vauvan takia ja monipuolinen ravitsemus, joista on pakko huolehtia, vaikkei jaksaisi tai pitäisi niistä.
Tätini on valmistautunut siihen, että jos lapsi tulee ja lapsi huostaanotetaan, niin nuori pari menee sitten keva-ohjaajalle valittamaan vaatien selitystä, että miksi heille ei kerrottu, että huostaanotto oli riskinä lapsia hankkiessa.
Vierailija kirjoitti:
Toisella kierroksella tulee sutta ja sekundaa.
Olet siitä todiste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoli on vähintäänkin aiheellinen. On ihan käsittämätöntä, miten omaisten on katsottava vain vierestä, kun kehitysvammainen aikuinen syö itsensä muodottomaksi ja tuhoaa terveytensä, koska itsemääräämisoikeus.
Kaverini poika työntää rahansa Arnoldsin donitseihin. Ja sellaisen on näköinenkin, kohta varmaan menee liikuntakyky. Jos sydän kestää sinne asti.
Vedän ehkä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta onko kaverisi pojalla harvinainen sairaus, oireyhtymä, johon liittyy tolkuton syömisvimma ja hidastunut kehitys? En muista taudin nimeä, mutta telkkarissa on ollut ohjelma sellaisista nuorista. Vanhempien oli pakko hankkia kotiin kestävät ruokakaapit ja järeät lukot niiden oviin, jotta henkilö ei söisi järjettömiä määriä. Potilaille oli olemassa joku paikka, jossa oli tarko
Se lyhenne on kylläkin PWS, ja heille on olemassa Suomessakin 2 ihan pelkästään näille henkilöille tarkoitettua palvelukotia. He eivät tunne lainkaan kylläisyyttä, joten ruuan halu on jatkuva ja kyltymätön. Moni on lisäksi älyllisesti kehitysvammainen sillä tavoin, että tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten peseytyminen, pukeutuminen, dieetin mukaan ruuan annostelu. Lisäksi tarvitsevat paljon liikuntaa lihaskunnon ylläpitämiseksi. Myös heillä voi olla liitännäisvammoja, kuten autismikirjoon kuuluvia diagnooseja tai psyykesairauksia, mikä aiheuttaa rajatonta käytöstä ja joillakin hallitsematonta aggressiivisuutta ja impulsiivisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
68. Ps. En ymmärrä sitä että vanhempien etu menee lapsen edun edelle. Siinä ei mielestäni ole mitään hullunkurista, että lapsi joutuu olosuhteisiin, missä hänestä ei voida huolehtia.
Eläimiä ei koskaan suotaisi laittaa asumaan huonoihin olosuhteisiin. Koiran omistajaehdokkaatkin syynätään tarkkaan verrattuna tuleviin vanhempiin. Voitte vain kuvitella, kun kehitysvammainen serkkuni kertoi haluavansa koiran. Hänelle sanottiin suoraan, että koiraa pitää ulkoiluttaa säännöllisesti ja sitä pitää käyttää ulkona, satoi tai paistoi, oli sitten kipeänä tai ei.
Kun tuli puheeksi haaveet omasta lapsesta, ei voi keva-ohjaaja mitään sanoa vaan siihen oikein kannustetaan. Tytön vanhemmat ovat taas ihan kauhuissaan ja toivovat, että ei koskaan tulisi perheenlisäystä toisen vanhemmista ollessa eläkkeellä fyysisten vaivojen takia ja toinen vielä käy töiss
Tuntuu ihan uskomattomalta, että tällainen on mahdollista? Turvallinen ehkäisykeino tai sterilointi (ei pakolla) pitäisi olla normi ja joku tuossa sanoikin, että kehitysvammaisten vanhemmuus on hyvin harvinaista. Vain muutama lapsi kuulemma syntyy vuosittain, mutta lievästi kehitysvammaisille lapsia varmaan syntyy enemmän. Osa heistä ei ole minkäänlaisessa seurannassa, jos vanhemmalta puuttuu diagnoosi.
Tänäkin vuonna ollut tapauksia, jossa erittäin vakavista rikoksista syytetään vanhempia, joista toinen ei ole älyllisesti normaali. Ulkomailta muistan lukuisia rikollisia, jotka ovat olleet lievästi kehitysvammaisia ja joiden vanhemmat ovat myös olleet. Kun ymmärrys lapsen tarpeista puuttuu ja mukana on ylisukupolvista väkivaltaa ja päihdeongelmia, ovat seuraukset kauhistuttavia. Useampi sarjamurhaaja on ollut lievästi kehitysvammainen eli se käsitys, että sarjamurhaajat olisivat älykkäitä on erittäin kaukana todellisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, mikset sinä voi kertoa siskopuolellesi, että ei kannata julkaista kuvia omasta kodistaan siten, että sen tunnistaa? Anteeksi vaan, mutta omaiset saavat ihan kertoakin asioista, jotka ovat riski turvallisuudelle. Tosin ei tuo mitään erikoista ole. Julkkikset avoimesti kuvaavat kotiaan ja julkaisevat kuvia reissuista, kun ovat sieltä poissa. Jotkut ovat jopa esitelleet tv:ssä. Kauhistuin, kun Veitola meni Päivi Lipposen kakkoskotiin. Kuka tahansa tunnistaa, missä se on, jos on koskaan saman veden äärellä liikkunut. Päivi kertoi ohjelmassa vielä, miten paljon on siellä jne. Rosvot saa hyvän käsityksen vain katsomalla Veitolan ohjelman. Jorma Uotisen kodin sijainti myös kuvattu aika tarkasti, samoin kuvia kodista. Mutta jos nämä asiat huolettaa, mikset kerro hänelle, millaista riskejä voi tulla?
Toinen juttu, että strukturointi ja suunnittelu voi auttaa arkea. Kun merkitsee aikatauluun hampaiden pesut, ne ei unohdu niin helposti. Kauppalista kannattaa tehdä valmiiksi, niin ei tule osteltua pelkkiä herkkuja. Myös suihkut voi merkitä aikatauluun, päivät ja kellonajat. Jotkut käyttää tavallista kalenteria, jossa ne on merkittynä, ettei unohdu. Toki jos hampaiden pesu on hyvin haastavaa, myös vessaan voi laittaa itselleen muistutuksen: pese hampaat. Yksi tuttuni veti aina rastin, kun oli sen tehnyt, hänellä oli sellainen tuloste hammaslääkäriltä, johon lapset merkitsee, siinä on viikonpäivät ja aamu ja ilta. Se tuottaa myös mielihyvää, kun näkee, kuinka usein on pessyt.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, mikset sinä voi kertoa siskopuolellesi, että ei kannata julkaista kuvia omasta kodistaan siten, että sen tunnistaa? Anteeksi vaan, mutta omaiset saavat ihan kertoakin asioista, jotka ovat riski turvallisuudelle. Tosin ei tuo mitään erikoista ole. Julkkikset avoimesti kuvaavat kotiaan ja julkaisevat kuvia reissuista, kun ovat sieltä poissa. Jotkut ovat jopa esitelleet tv:ssä. Kauhistuin, kun Veitola meni Päivi Lipposen kakkoskotiin. Kuka tahansa tunnistaa, missä se on, jos on koskaan saman veden äärellä liikkunut. Päivi kertoi ohjelmassa vielä, miten paljon on siellä jne. Rosvot saa hyvän käsityksen vain katsomalla Veitolan ohjelman. Jorma Uotisen kodin sijainti myös kuvattu aika tarkasti, samoin kuvia kodista. Mutta jos nämä asiat huolettaa, mikset kerro hänelle, millaista riskejä voi tulla?
Toinen juttu, että strukturointi ja suunnittelu voi auttaa arkea. Kun merkitsee aikatauluun hampaiden pesut, ne ei unohdu niin helposti. Kauppalist
Hyviä vinkkejä, mutta kehitysvammaiset ovat usein hyvin itsepäisiä. Jos kerran diagnoosi löytyy, niin kaipa tyttö saa jotain ohjausta yksin elämiseensä?
Oma kokemus kehitysvammaisen ohjaamisesta rajoittuu naapuriin ja hän ei ainakaan useimmiten ottanut minkäänlaisia neuvoja vastaan asioissaan. Ehkä ohjaajilla on enemmän auktoriteettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
68. Ps. En ymmärrä sitä että vanhempien etu menee lapsen edun edelle. Siinä ei mielestäni ole mitään hullunkurista, että lapsi joutuu olosuhteisiin, missä hänestä ei voida huolehtia.
Eläimiä ei koskaan suotaisi laittaa asumaan huonoihin olosuhteisiin. Koiran omistajaehdokkaatkin syynätään tarkkaan verrattuna tuleviin vanhempiin. Voitte vain kuvitella, kun kehitysvammainen serkkuni kertoi haluavansa koiran. Hänelle sanottiin suoraan, että koiraa pitää ulkoiluttaa säännöllisesti ja sitä pitää käyttää ulkona, satoi tai paistoi, oli sitten kipeänä tai ei.
Kun tuli puheeksi haaveet omasta lapsesta, ei voi keva-ohjaaja mitään sanoa vaan siihen oikein kannustetaan. Tytön vanhemmat ovat taas ihan kauhuissaan ja toivovat, että ei koskaan tulisi perheenlisäystä toisen vanhemmista ollessa eläkkeellä f
Kyllähän suurimmalla osalla kehitysvammaisista henkilöistä on ehkäisy, jos ovat seksuaalisesti aktiivisia. On pillereitä ja kapselia ja mikä kenellekin on sopiva. Sukupuolivalistusta saa jokainen tässä maassa. Se että joku ei suostu käyttämään ehkäisyä, on harvinaisuus, mutta tietysti niin voi käydä. Eihän ketään voi pakottaa. Ei niitä tuhansia päihdeäitejäkään, jotka ovat ko kerran synnyttäneet vammaisen lapsen päihteiden seurauksena. Eikä voi pakottaa ehkäisyyn psyykkisesti sairasta ihmistäkään. Meidän suvussa oli äiti, jolla oli paranoidinen skitsofrenia, ei pystynyt huolehtimaan millään tavalla itsestään ja synnytti lapsen, jonka antoi adoptioon heti syntymän jälkeen. Hän eli isoimman osan aikuisiästään suljetulla osastolla ja jonkin aikaa kokeili kevyempiä asumismuotoja, mitkä eivät onnistuneet. Kukaan sukulaisista ei tiedä tästä adoptoidusta lapsesta mitään. Hänellä ei tainnut olla vielä nimeäkään kun oli viety uuteen perheeseen vauvana. Ja hyvä niin, koska kukapa haluaisi kuulla, että äidilläni oli niin vaikeahoitoinen paranoidinen skitsofrenia, että hän oli vaaraksi itselleen ja muille. Hän antoi sinulle silti elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
68. Ps. En ymmärrä sitä että vanhempien etu menee lapsen edun edelle. Siinä ei mielestäni ole mitään hullunkurista, että lapsi joutuu olosuhteisiin, missä hänestä ei voida huolehtia.
Eläimiä ei koskaan suotaisi laittaa asumaan huonoihin olosuhteisiin. Koiran omistajaehdokkaatkin syynätään tarkkaan verrattuna tuleviin vanhempiin. Voitte vain kuvitella, kun kehitysvammainen serkkuni kertoi haluavansa koiran. Hänelle sanottiin suoraan, että koiraa pitää ulkoiluttaa säännöllisesti ja sitä pitää käyttää ulkona, satoi tai paistoi, oli sitten kipeänä tai ei.
Kun tuli puheeksi haaveet omasta lapsesta, ei voi keva-ohjaaja mitään sanoa vaan siihen oikein kannustetaan. Tytön vanhemmat ovat taas ihan kauhuissaan ja toivovat, että ei koskaan tulisi perheen
Sehän tässä keskustelussa tulee heti eteen, että onko itsemääräämisoikeus järkevää, jos kykyä huolehtia edes itsestään ei ole. Vielä 60-luvulla lisääntymistä yritettiin rajoittaa ja oli voimassa vajaavaltaisuuden käsite, joka on sittemmin poistunut. Kannatan päihdeäitienkin kohdalla sitä, että heidän itsemääräämisoikeuttaan rajoitetaan. Mikään laki ei ole ikuinen, vaan sen voi muuttaa, joten siihen ei kannata vedota.
Itsekin tunnen skitsofrenian vuoksi adoptioon annetun lapsen, hänen kohtalonsa oli sama kuin äidillään. Tässä yhteiskunnassa erilaisten on ihan yhtä vaikea, ellei vaikeampikin pärjätä kuin ennen. Poikkeuksena ehkä sellaiset kehitysvammaiset, joilla on hyvät tukitoimet ja samanaikaisesti ovat fyysisesti terveitä ja toimintakykyisiä.
Vaikka olenkin keskustelussa kannattanut kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden rajoittamista, niin pidän itseäni vammaisten oikeuksien puolustajana silti. He ovat arvokkaita sellaisina kuin ovat ja minusta itsemääräämisoikeus korostaa virheellisesti sitä, että he ovat samanlaisia kuin normaalit, vaikka erityisyys on heidän vahvuutensa myös. Heillä on erilainen näkemys moniin asioihin kuten lapsilla. Se on arvokas, ei se, että heidän samanlaisuuttaan normaaliälyisiin nähden yritettäisiin korostaa.
Itsemääräämisoikeus on keskeistä myös suostumuksessa seksuaaliseen kanssakäymiseen normaaliälyisen kanssa. Hyväksikäyttäjä ottaa mielellään tuollaisen argumentin käyttöönsä ja kun kehitysvammaista on helppo manipuloida, niin pidän kyllä itsemääräämisoikeuden korostamista osasyynä tragedioihin mitä noissa tilanteissa tapahtuu. Kehitysvammaiselle ei pitäisi uskotella, että hän kykenee antamaan suostumuksen samalla tavalla kuin normaaliälyinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole olemassa myös kokoaikaisesti valvottuja ryhmäkoteja, joissa katsotaan asukkaiden perään, että eivät esim. tuhlaa rahojaan tai luuhaa ties missä ja ties kenen kanssa? Tuntuisi siltä, että sellainen asumismuoto olisi siskopuolellesi parempi kuin liiankin itsenäinen asuminen. Olkoon vaan itsemääräämisoikeus, mutta jos äly ei sano, miten pitäisi toimia (asunnon siivous, oma hygienia, holtiton rahankäyttö), niin jonkun pitäisi pitää huolta, ei vain satunnaisesti, vaan jatkuvasti.
En ole ap, mutta lievästi kehitysvammaisille ei ole olemassa tuollaista palvelua, koska heidän katsotaan pärjäävän itsenäisesti. Tämän oikeuden ovat ilmeisesti kehitysvammaisten edunvalvojat ajan mittaan ajaneet, jos keskustelussa esitetyt asiat pitävät paikkansa.
Luin terveyskirjaston artikkelin kehitysvammaisuudesta ja siinä sanottiin, että ennen kehitysvammaisina pidettiin suuremp
Vaikka olisi kuinka vakavasti kehitysvammainen niin on silti samanarvoinen kuin muut.
Suomessa arvioidaan olevan tuhansia diagnosoimattomia lievästi kehitysvammaisia ihmisiä. Siis valitettavasti ei todella ole yleistä todeta olemassaoleva kehitysvamma vasta aikuisena, vaan se jää kokonaan toteamatta ja ihminen jää heitteille. Hänellä ei ole kykyä pärjätä, kun itsemääräämisoikeutta ei missään vaiheessa kyseenalaisteta, vaikka ei pärjää.
https://yle.fi/a/3-11251794
Itsekin tunnen ihmisen, jolla on selkeä ymmärtämisen vaikeus, mutta ei diagnoosia. Hän on täysin omaistensa hoidon varassa, vaikka kuuluisi edunvalvontaan. Näitä on varmaan vanhemmissa ihmisissä paljon. Ja vankiloissa todetaan myös kuten joku jo totesi. Olen tuosta jonkun lehtijutun lukenut.
ÄO:n testaaminen olisi hyvä ja halpa keino ratkaista tätä ongelmaa. Sen voisi tehdä koulussa jo alaluokilla kaikille niin ettei siitä tule leimaa kenellekään erityisesti.