Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hoitovapaalla 2-vuotiaan kanssa - miksi tätä ihmetellään niin paljon?
Kummallakin meistä vanhemmista on yliopistotutkinto ja vakituiset virat. Taloudellisesti ei ole ollut järkevää pitää pitkiä hoitovapaita, mutta meille lapsen kanssa kotona oleminen on ollut tärkeämpää. Molemmat meistä vanhemmista ollaan oltu vuorotellen hoitovapaalla lapsen kanssa. Lapsi on nyt 2 v ja menee päiväkotiin n. 2,5 v iässä. Lapsen täytettyä vuoden alkoi kysely, koska lapsi menee päiväkotiin. Tätä kyselyä kuulee niin neuvolassa, vapaa-ajalla kuin töissäkin. Yhä ihmetellään, miksi ihmeessä pidämme lasta kotona. Lapsi on kehittynyt oikein hyvin, puhuu monen sanan lauseita, on tyytyväinen ja sosiaalinen. Ikätovereiden kanssa lapsi saa kontakteja avoimissa kerhoissa. Lapsen kanssa tehdään paljon arkisia asioita yhdessä, eilen istutettiin kukkia, tänään käydään kirjastossa ja huomenna leivotaan. Ihan aidosti viihdymme lapsemme seurassa ja hän on mukavaa seuraa. Miksi ihmeessä lasta pitäisi olla tuppaamassa päiväkotiin mahdollisimman pienenä, jos ei ole taloudellista pakkoa tehdä niin? En usko, että näin pienen kanssa varhaiskasvatus pystyisi antamaan jotain sellaista, mitä me vanhemmat emme voisi tarjota.
Kommentit (335)
Me pidettiin lasta 2 v 4 kk ikään asti kotona. Nyt lapsi on 3 v. Päiväkodissa on alusta asti syyllistetty lapsen ongelmista sitä, että olemme pitäneet häntä kotona "liian pitkään". Lapsi puhuu sujuvasti, mutta ei suostu nukkumaan enää päiväunia eikä syö kaikkia ruokia. Sekin on kuulemma ongelma, että ainoalla lapsellamme ei ole sisaruksia, kun hän on tottunut kotona jakamattomaan huomioon eikä hänen ole tarvinnut odottaa. Tarvitseeko sanoa, että nyppii tämä päiväkotiarki? Vaihtaakaan ei voi, kun on ainoa mahdollinen päiväkoti kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös, eikä kukaan ihmettele. Ei ihmetellyt edellisenkään lapsen kanssa.
Minäkin olin joitain vuosia sitten hoitovapaalla, ja minulle useampi varhaiskasvatuksessa työskennellyt sanoi, että pitäisi ehdottomasti lasta kotona jos vain mahdollista.
Ja enemmän kuulin kommenttia, miten ihanaa on että jaksan touhuta lasten kanssa ja saavat olla kotona. Olivat kouluun asti osapäiväisenä.
Nyt ovat jo koulussa, hyväkäytöksisiä ja sosiaalisia lapsia, joihin minulla on erityisen hyvät välit.
Vierailija kirjoitti:
Helpompaahan se on olla siistissä sisätyössä, etänä vähän työskennellä ja välillä käydä koiran kanssa lenkillä tai juoksemassa. Siellä se lapsi on maksimiajan hoidossa joka päivä. Poissa silmistä. Helppoa ja mukavaa!
Kuka näin tekee? Itse teen etätöitä, lapsi päiväkodissa 6 tuntia. Ei todellakaan voi käydä missään juoksemassa. Pitäisikö lapsen olla kotona, kun vanhempi TEKEE TÖITÄ!?
Itse olin lapsen kanssa sen täydet kolme vuotta kotona. Olisin voinut olla pidempäänkin, mutta piti tehdä opinnot loppuun. Lapsen päiväkotivuodet pidin lasta pitkillä lomilla enkä ollut kesätöissä. Arvostelua tuli kyllä, mutta lapsesta kasvoi fiksu ja tasapainoinen ja meillä on edelleen lapsen ollessa teini todella läheiset ja hyvät välit. Uskallan väittää, että läheisiin avoimiin väleihin vaikuttaa se, että minulla on aina ollut aikaa olla läsnä lapselle, kuunnella, tehdä asioita yhdessä ja kiinnostua asioista, joista hän on kiinnostunut.
Lapsen kanssa vietetty aika on arvokkaampaa kuin nykyajan suoritus- ja urakeskeisessä maailmassa halutaan edes myöntää. Noita vuosia ei saa koskaan takaisin ja mielestäni olet vain onnekas, kun olet saanut olla lapsen kanssa noin pitkään kotona. Liian usein vanhemmat palaa loppuun uran ja perhe-elämän ristitulessa ja ensimmäisenä ollaan ehdottamassa lastenhoidon ulkoistamista muille, että vanhemmat jaksaa paremmin suorittaa töitään. Minusta tämä on aivan hirveä ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me pidettiin lasta 2 v 4 kk ikään asti kotona. Nyt lapsi on 3 v. Päiväkodissa on alusta asti syyllistetty lapsen ongelmista sitä, että olemme pitäneet häntä kotona "liian pitkään". Lapsi puhuu sujuvasti, mutta ei suostu nukkumaan enää päiväunia eikä syö kaikkia ruokia. Sekin on kuulemma ongelma, että ainoalla lapsellamme ei ole sisaruksia, kun hän on tottunut kotona jakamattomaan huomioon eikä hänen ole tarvinnut odottaa. Tarvitseeko sanoa, että nyppii tämä päiväkotiarki? Vaihtaakaan ei voi, kun on ainoa mahdollinen päiväkoti kyseessä.
Päikyn tädit nyt liian usein ovat tuollaisia, että kuvittelevat tietävänsä asiat paremmin kuin lapsen vanhemmat. Kannattaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Meillä on kolme lasta. Vanhin meni päiväkotiin n. 1,5-vuotiaana, mutta otin hänet kotiin, kun toinen lapsi syntyi. Lasten ikäero on 2 v 3 kk. Olihan se vähän rallia, mutta lapset kiintyivät kovasti toisiinsa. Ulkoiltiin leikkipuistossa, pieni nukkui vaunuissa ja iso leikki.
Kun pienempi oli 1,5-vuotias, molemmat menivät yhdessä ryhmäperhepäiväkotiin. Kuopus syntyi, kun vanhin oli täyttänyt 6 ja keskimmäinen oli melkein 4. He jäivät kotiin. Esikoisen vein aina eskariin kyllä n. klo 9-12.30. Suosittelen lämpimästi lasten kotihoitoa. Jos vanhempi on tolkuissaan, lapset saavat paljon rikkaampaa varhaiskasvatusta kuin päiväkodissa ikinä. Me käytiin uimahallissa, luistelemassa, hiihtämässä, leikkipuistoissa, kaupassa, asioilla, nukketeatterissa, kirjastossa jne. Rahan kanssa oli vähän niin ja näin. Ostin vaatteita kirpputorilta ja myin pieneksi jääneitä vaatteita netissä, tein jonkun verran keikkahommia, tein ruoan alusta alkaen itse. Äitini osti aina lasten haalarit, kun tiesi, että ne olivat kalliita ja tarpeellisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni syntyy pian ja olen ajatellut jäädä hoitovapaalle. Haluamme perheemme kanssa matkustaa, olla mökillä tai missä tahansa eikä mulla ole yhtään ikävä töihin. Miehen työt kulkevat mukana yrittäjänä missä tahansa. Varmasti pian lapsen syntymän jälkeen alkaa kysely että milloin palaan töihin ja milloin lapsi menee päiväkotiin, olen tähän valmistautunut henkisesti, koska ei mulla ole kavereissakaan näitä hoitovapaalaisia kotiäitejä. Mutta siinäpä sitten kyselevät. Lapsemme menee päiväkotiin tai perhepäivähoitoon ehkä 3 vuotiaan, ehkä 4, en tiedä vielä.
Meillä lapsi meni hoitoon vajaa 2-vuotiaana. Mies ei halunnut jäädä hoitovapaalle omien vanhempainvapaidensa jälkeen enkä minäkään halunnut enää jatkaa, koska itselläni tuli kyllä kaipuu omaan rahaan ja työntekoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi meni hoitoon vajaa 2-vuotiaana. Mies ei halunnut jäädä hoitovapaalle omien vanhempainvapaidensa jälkeen enkä minäkään halunnut enää jatkaa, koska itselläni tuli kyllä kaipuu omaan rahaan ja työntekoon.
Jep sama, minä sain vakituisen työpaikan lapsen ollessa reilu 1,5v ja menin töihin. Mies piti sen 2kk isyysvapaata ja sitten lapsi meni hoitoon, koska hän ei halunnut jäädä hoitovapaalle.
Hoitovapaalla ei varmaan tarvitse yhteiskunnan tukia jos hyvät työt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi meni hoitoon vajaa 2-vuotiaana. Mies ei halunnut jäädä hoitovapaalle omien vanhempainvapaidensa jälkeen enkä minäkään halunnut enää jatkaa, koska itselläni tuli kyllä kaipuu omaan rahaan ja työntekoon.
Jep sama, minä sain vakituisen työpaikan lapsen ollessa reilu 1,5v ja menin töihin. Mies piti sen 2kk isyysvapaata ja sitten lapsi meni hoitoon, koska hän ei halunnut jäädä hoitovapaalle.
Tuntuu, että se on jotenkin hyväksyttävämpää, kun isä sanoo, ettei halua jäädä hoitovapaalle. Äiti kun sanoo näin, niin on kamala kylmä ja etäinen.
Vierailija kirjoitti:
Hoitovapaalla ei varmaan tarvitse yhteiskunnan tukia jos hyvät työt?
No, täytyy kyllä sanoa, että se vajaa 300€ on aika "turha" sellaisille, joilla toisella vanhemmalla hyvät tulot ja maksaa kaiken. Ei sillä vajaa 300€ paljon mitään ylimääräistä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni syntyy pian ja olen ajatellut jäädä hoitovapaalle. Haluamme perheemme kanssa matkustaa, olla mökillä tai missä tahansa eikä mulla ole yhtään ikävä töihin. Miehen työt kulkevat mukana yrittäjänä missä tahansa. Varmasti pian lapsen syntymän jälkeen alkaa kysely että milloin palaan töihin ja milloin lapsi menee päiväkotiin, olen tähän valmistautunut henkisesti, koska ei mulla ole kavereissakaan näitä hoitovapaalaisia kotiäitejä. Mutta siinäpä sitten kyselevät. Lapsemme menee päiväkotiin tai perhepäivähoitoon ehkä 3 vuotiaan, ehkä 4, en tiedä vielä.
Voiko töistä olla poissa neljä vuotta? Hoitovapaan kesto on kolme vuotta. Varmasti jollain syyllä voi onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi meni hoitoon vajaa 2-vuotiaana. Mies ei halunnut jäädä hoitovapaalle omien vanhempainvapaidensa jälkeen enkä minäkään halunnut enää jatkaa, koska itselläni tuli kyllä kaipuu omaan rahaan ja työntekoon.
Jep sama, minä sain vakituisen työpaikan lapsen ollessa reilu 1,5v ja menin töihin. Mies piti sen 2kk isyysvapaata ja sitten lapsi meni hoitoon, koska hän ei halunnut jäädä hoitovapaalle.
Tuntuu, että se on jotenkin hyväksyttävämpää, kun isä sanoo, ettei halua jäädä hoitovapaalle. Äiti kun sanoo näin, niin on kamala kylmä ja etäinen.
Jep, isähän on hyvä isä kun pitää edes sen minimi 2-3kk vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolme lasta. Vanhin meni päiväkotiin n. 1,5-vuotiaana, mutta otin hänet kotiin, kun toinen lapsi syntyi. Lasten ikäero on 2 v 3 kk. Olihan se vähän rallia, mutta lapset kiintyivät kovasti toisiinsa. Ulkoiltiin leikkipuistossa, pieni nukkui vaunuissa ja iso leikki.
Kun pienempi oli 1,5-vuotias, molemmat menivät yhdessä ryhmäperhepäiväkotiin. Kuopus syntyi, kun vanhin oli täyttänyt 6 ja keskimmäinen oli melkein 4. He jäivät kotiin. Esikoisen vein aina eskariin kyllä n. klo 9-12.30. Suosittelen lämpimästi lasten kotihoitoa. Jos vanhempi on tolkuissaan, lapset saavat paljon rikkaampaa varhaiskasvatusta kuin päiväkodissa ikinä. Me käytiin uimahallissa, luistelemassa, hiihtämässä, leikkipuistoissa, kaupassa, asioilla, nukketeatterissa, kirjastossa jne. Rahan kanssa oli vähän niin ja näin. Ostin vaatteita kirpputorilta ja myin pieneksi jääneitä vaatteita netissä, tein jonkun verran keikkahommia, tein ruoan alusta alkaen itse. Äitini o
Olitko yh?
Prioriteetti lapsi. Lapsella on kivaa olla ihan rauhssa taapero. Nukkua herätä verkkaiseen tahtiin, kiireetön seurusteluaamu, ei mitään hötköilyä yhteiskunnanrattaisiin, lapsi kokee stressiä kun aamulla kiskotaan ylös ja ulos sää kun sää ja siihen rumbaan mukaan jota hän joutuukäymään koko loppuelämän eläkeikään asti. Vaikka 5v asti olisi kotona, optimaalista. Sitten esikoulua ja valmennusta peruskouluun. Nykymaailma/koulut todella kuormittavia, pikkuisen olisi hyvä vaan havannoida maailmaa, opetella olemaan ihminen, leikkiä nukkua syödä seurustella vanhempiensa kanssa
Vierailija kirjoitti:
Prioriteetti lapsi. Lapsella on kivaa olla ihan rauhssa taapero. Nukkua herätä verkkaiseen tahtiin, kiireetön seurusteluaamu, ei mitään hötköilyä yhteiskunnanrattaisiin, lapsi kokee stressiä kun aamulla kiskotaan ylös ja ulos sää kun sää ja siihen rumbaan mukaan jota hän joutuukäymään koko loppuelämän eläkeikään asti. Vaikka 5v asti olisi kotona, optimaalista. Sitten esikoulua ja valmennusta peruskouluun. Nykymaailma/koulut todella kuormittavia, pikkuisen olisi hyvä vaan havannoida maailmaa, opetella olemaan ihminen, leikkiä nukkua syödä seurustella vanhempiensa kanssa
Niin. Kaikille ei vaan ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi meni hoitoon vajaa 2-vuotiaana. Mies ei halunnut jäädä hoitovapaalle omien vanhempainvapaidensa jälkeen enkä minäkään halunnut enää jatkaa, koska itselläni tuli kyllä kaipuu omaan rahaan ja työntekoon.
Jep sama, minä sain vakituisen työpaikan lapsen ollessa reilu 1,5v ja menin töihin. Mies piti sen 2kk isyysvapaata ja sitten lapsi meni hoitoon, koska hän ei halunnut jäädä hoitovapaalle.
Tuntuu, että se on jotenkin hyväksyttävämpää, kun isä sanoo, ettei halua jäädä hoitovapaalle. Äiti kun sanoo näin, niin on kamala kylmä ja etäinen.
Jep, isähän on hyvä isä kun pitää edes sen minimi 2-3kk vapaata.
Valitettavasti näin, vaikka tuloerotkaan ei nykypäivänä ole niin suuret vanhempien välillä. Jos äiti pitää vuoden hoitovapaata, niin miksei isä voisi pitää yhtä hyvin vuoden?
Alue: Aihe vapaa
Vein lapsen päiväkotiin 3-vuotiaana. Ei olisi tullut mieleenkään viedä aiemmin vaikka rahasta oli pulaa kun olin 3 vuotta kotona.