Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hoitovapaalla 2-vuotiaan kanssa - miksi tätä ihmetellään niin paljon?
Kummallakin meistä vanhemmista on yliopistotutkinto ja vakituiset virat. Taloudellisesti ei ole ollut järkevää pitää pitkiä hoitovapaita, mutta meille lapsen kanssa kotona oleminen on ollut tärkeämpää. Molemmat meistä vanhemmista ollaan oltu vuorotellen hoitovapaalla lapsen kanssa. Lapsi on nyt 2 v ja menee päiväkotiin n. 2,5 v iässä. Lapsen täytettyä vuoden alkoi kysely, koska lapsi menee päiväkotiin. Tätä kyselyä kuulee niin neuvolassa, vapaa-ajalla kuin töissäkin. Yhä ihmetellään, miksi ihmeessä pidämme lasta kotona. Lapsi on kehittynyt oikein hyvin, puhuu monen sanan lauseita, on tyytyväinen ja sosiaalinen. Ikätovereiden kanssa lapsi saa kontakteja avoimissa kerhoissa. Lapsen kanssa tehdään paljon arkisia asioita yhdessä, eilen istutettiin kukkia, tänään käydään kirjastossa ja huomenna leivotaan. Ihan aidosti viihdymme lapsemme seurassa ja hän on mukavaa seuraa. Miksi ihmeessä lasta pitäisi olla tuppaamassa päiväkotiin mahdollisimman pienenä, jos ei ole taloudellista pakkoa tehdä niin? En usko, että näin pienen kanssa varhaiskasvatus pystyisi antamaan jotain sellaista, mitä me vanhemmat emme voisi tarjota.
Kommentit (335)
Hienoa, että voitte ja haluatte valita lapsen. Meillä lapsi meni päiväkotiin juuri kolme vuotta täytettyään, ja minä takaisin töihin. Isä oli parin viikon isyysvapaata lukuunottamatta töissä. Tämä järjestys sopi meille. Jälkeenpäin mietin, olinko itsekäs, olisiko pitänyt aktiivisemmin tarjota myös isälle hoitovapaamahdollisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni syntyy pian ja olen ajatellut jäädä hoitovapaalle. Haluamme perheemme kanssa matkustaa, olla mökillä tai missä tahansa eikä mulla ole yhtään ikävä töihin. Miehen työt kulkevat mukana yrittäjänä missä tahansa. Varmasti pian lapsen syntymän jälkeen alkaa kysely että milloin palaan töihin ja milloin lapsi menee päiväkotiin, olen tähän valmistautunut henkisesti, koska ei mulla ole kavereissakaan näitä hoitovapaalaisia kotiäitejä. Mutta siinäpä sitten kyselevät. Lapsemme menee päiväkotiin tai perhepäivähoitoon ehkä 3 vuotiaan, ehkä 4, en tiedä vielä.
Voiko töistä olla poissa neljä vuotta? Hoitovapaan kesto on kolme vuotta. Varmasti jollain syyllä voi onnistua.
Ei mutta haluamme myös toisen lapsen pian ja toki voi olla ettei se ole mahdollista, mutta joka tapauksessa ajattelin olla useamman vuoden kotona. Irtisanoudun sitten vaikka, en ole kovin kiinnostunut nykyisestä työstäni kuitenkaan, vaikka vakituinen virka onkin. Tukia tai ylimääräistä rahaa emme miehen tulojen lisäksi tarvitse.
Teette ihan oikein kun hoidatte lasta kotona, on rakkautta. Kyllä lapsi ehtii olla tarhassa, kouluissa ihan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka sitä nyt niin kovasti ihmettelee?
Niinpä, eikö tämä ole aika normaalia? En tiedä ketään joka olisi vienyt lapsen hoitoon ennen 2v ikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole edes mitenkään ruuhkainen päiväkoti, mutta silti ei kiinnosta viedä pientä lasta hoitoon. Kerrankin saa olla kotona. Kyseessä siis ainoa lapsi ja työelämästäkin saa mukavasti taukoa, kun tulevaisuudessa ei mitään vuorotteluvapaita ja muita ole tulossa.
Sama täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en yksin viihtyisi lapsen kanssa kauaa kotona. Eri juttu tosiaan, jos toinen suostuisi siihen, että vuorotellaan.
Kuka tekee lapsen ihmisen kanssa, joka ei "suostu" tekemään omaa osuuttaan?! Aina jaksaa ihmetyttää tämä sama asia.
Minua taas ihmetyttää miten jotkut eivät ymmärrä että ihmisiä ja työpaikkoja, tilanteita on erilaisia. On esim. yrittäjiä, johtajia ym., jotka eivät voi olla töistä poissa ja vuorotella toisen vanhemman kanssa. He osallistuvat sitten omalla tavallaan eli esim taloudellisesti niin että puolison ei tarvitse miettiä toimeentuloa kun on kotona lapsen kanssa.
Suurin osa isistä on kyllä ihan tavallisia työntekijöitä, ei ole siitä kiinni. Ne tuloerotkaan ei selitä sitä, miksi niin pieni osa miehistä jää hoitamaan lapsia. Naisyrittäjät ja -johtajat kuitenkin jotenkin onnistuu olemaan töistä pois, joten siitähän se on kiinni mitä haluaa elämässään priorisoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälkiviisaana sanoisin, että lyhytnäköistä ajattelua. Itse tein saman valinnan, viihdyin kotona ja lapsi tarvitsi allergian takia hoivaa. Nyt kun olen palannut työelämään, on tullut yllätyksenä kotiäitiyden hinta. Eläkeikäni on pari kuukautta alle 70. Sopii toivoa, että puolisoni elää pitkään emmekä eroa, jotta saan nauttia myös hänen eläkkeestään, oma eläkekertymä jää pieneksi.
Minä olin hoitovapaalla kolme vuotta tyttäreni kanssa. Se oli todella antoisaa ja hyvää aikaa. en muista että kukaan olisi ihmetellyt tai kysellyt - ainakaan minulta suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän ihmetyttää ne jotka vie vuoden ikäisen lapsen päiväkotiin...
Ihanaa, että olet priorisoinut lapsesi ja sulla on mahdollisuus olla kotona hänen kanssaan. Nauti täysillä tästä ajasta, äläkä välitä ihmettelijöistä ja arvostelijoista. Lapsikin varmasti muistaa hyvällä noita kotona rauhassa vietettyjä vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tämä kulttuuri ole myös sellainen että ns. ahkeruus palkitaan. Pitää tehdä töitä ahkerasti ja paljon. Laiskuudelle ei ole tilaa, kuintenkin normaalit vapaapäivät ja ansaitut vuosilomat on ok pitää. Niin mitäpä sen lapsen kanssa nyt lorvailemaan siellä kotona muuta kun sen ns. "pakollisen ajan". Huuhtoutuiko ahkeruus lapsiveden mukana viemäriin? Töitä kun pitäis tehä ja niin maan pirusti. Ja silti pitäis tehä töitä perk leesti vaikka vähemmälläkin työmääräällä pärjäisi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka sitä nyt niin kovasti ihmettelee?
En ole minäkään kuullut kenenkään ihmettelevän. Olisiko kyseessä siitä että näitä kommentteja lukiessa luulee ihmisten ihmettelevän.
Kannattaa olla lukematta negatiivisia kommentteja. On hienoa kun voi hoitaa lapsen itse ilman päiväkotiin viemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajat on kyllä muuttuneet. 20 vuotta sitten oli tavallista hoitaa lasta kotona vähintään kaksi vuotta. Se oli ihmetyksen aihe, jos 1-vuotias vietiin päivähoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Jälkiviisaana sanoisin, että lyhytnäköistä ajattelua. Itse tein saman valinnan, viihdyin kotona ja lapsi tarvitsi allergian takia hoivaa. Nyt kun olen palannut työelämään, on tullut yllätyksenä kotiäitiyden hinta. Eläkeikäni on pari kuukautta alle 70. Sopii toivoa, että puolisoni elää pitkään emmekä eroa, jotta saan nauttia myös hänen eläkkeestään, oma eläkekertymä jää pieneksi.
Öö, miten sä luulet että kotiäitiys vaikuttaa sun eläkeikään???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkiviisaana sanoisin, että lyhytnäköistä ajattelua. Itse tein saman valinnan, viihdyin kotona ja lapsi tarvitsi allergian takia hoivaa. Nyt kun olen palannut työelämään, on tullut yllätyksenä kotiäitiyden hinta. Eläkeikäni on pari kuukautta alle 70. Sopii toivoa, että puolisoni elää pitkään emmekä eroa, jotta saan nauttia myös hänen eläkkeestään, oma eläkekertymä jää pieneksi.
Öö, miten sä luulet että kotiäitiys vaikuttaa sun eläkeikään???
Olin lapsen kanssa kotona 2 vuotta ja 7 kuukautta. Minulla ei ollut edes työpaikkaa, minne palata. Puoliso tienasi n. 2500€ bruttona. Vuokra oli yli 900€ kuussa. Saimme kyllä asumistukea, mutta ei se ollut kuin ehkä satasen kuussa. Ei edes meille tullut kertaakaan sellainen tilanne, että kuollaan nälkään tai ei ole varaa maksaa laskuja tai tehdä normaaleja arkiasioita. Autoa ei tosin ollutkaan, joten ehkäpä siinä sitten säästi useita satasia. Veikkaan, että hieman parempituloisissa perheissä kotona oleminen kolmen vuoden ajan on täysin mahdollista, vaikka toinen saisikin pelkkää kotihoidontukea.
Siinä sängyllä lokoillaan ja raukeaa rakastelua, joka hiljalleen kiihtyy himokkaaksi naimiseksi.
Seksiä päivittäin kassien tyhjennyksineen, se on elämän suola.
Molemmilla meillä vakituiset virat ja palkkaa tulee niin että tuntuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkiviisaana sanoisin, että lyhytnäköistä ajattelua. Itse tein saman valinnan, viihdyin kotona ja lapsi tarvitsi allergian takia hoivaa. Nyt kun olen palannut työelämään, on tullut yllätyksenä kotiäitiyden hinta. Eläkeikäni on pari kuukautta alle 70. Sopii toivoa, että puolisoni elää pitkään emmekä eroa, jotta saan nauttia myös hänen eläkkeestään, oma eläkekertymä jää pieneksi.
Öö, miten sä luulet että kotiäitiys vaikuttaa sun eläkeikään???
Työeläkekertymästä tarkastamalla selviää, että saadakseni täyden työeläkkeeni, minun pitää työskennellä 69,9- vuotiaaksi.
Alue: Aihe vapaa
Minua taas ihmetyttää miten jotkut eivät ymmärrä että ihmisiä ja työpaikkoja, tilanteita on erilaisia. On esim. yrittäjiä, johtajia ym., jotka eivät voi olla töistä poissa ja vuorotella toisen vanhemman kanssa. He osallistuvat sitten omalla tavallaan eli esim taloudellisesti niin että puolison ei tarvitse miettiä toimeentuloa kun on kotona lapsen kanssa.