Hoitovapaalla 2-vuotiaan kanssa - miksi tätä ihmetellään niin paljon?
Kummallakin meistä vanhemmista on yliopistotutkinto ja vakituiset virat. Taloudellisesti ei ole ollut järkevää pitää pitkiä hoitovapaita, mutta meille lapsen kanssa kotona oleminen on ollut tärkeämpää. Molemmat meistä vanhemmista ollaan oltu vuorotellen hoitovapaalla lapsen kanssa. Lapsi on nyt 2 v ja menee päiväkotiin n. 2,5 v iässä. Lapsen täytettyä vuoden alkoi kysely, koska lapsi menee päiväkotiin. Tätä kyselyä kuulee niin neuvolassa, vapaa-ajalla kuin töissäkin. Yhä ihmetellään, miksi ihmeessä pidämme lasta kotona. Lapsi on kehittynyt oikein hyvin, puhuu monen sanan lauseita, on tyytyväinen ja sosiaalinen. Ikätovereiden kanssa lapsi saa kontakteja avoimissa kerhoissa. Lapsen kanssa tehdään paljon arkisia asioita yhdessä, eilen istutettiin kukkia, tänään käydään kirjastossa ja huomenna leivotaan. Ihan aidosti viihdymme lapsemme seurassa ja hän on mukavaa seuraa. Miksi ihmeessä lasta pitäisi olla tuppaamassa päiväkotiin mahdollisimman pienenä, jos ei ole taloudellista pakkoa tehdä niin? En usko, että näin pienen kanssa varhaiskasvatus pystyisi antamaan jotain sellaista, mitä me vanhemmat emme voisi tarjota.
Kommentit (335)
Teillä on ap juuri ihanteellinen tilanne, koska te molemmat vanhemmat olette pystyneet vuorottelemaan. Näin sen kuuluisikin mennä eikä vaan niin, että äiti menettää tulonsa.
Vierailija kirjoitti:
Itse en yksin viihtyisi lapsen kanssa kauaa kotona. Eri juttu tosiaan, jos toinen suostuisi siihen, että vuorotellaan.
Kuka tekee lapsen ihmisen kanssa, joka ei "suostu" tekemään omaa osuuttaan?! Aina jaksaa ihmetyttää tämä sama asia.
Nyt kun mun lapset on 4 ja pian 6v, musta lapsi on päiväkotivalmis vasta n. 3-vuotiaana. Eli jos ei olisi ollut rahasta kiinni olisin vienyt myöhemmin. Molemmat joutuivat mennä n. 1,5-vuotiaina. Vanhempi perhepäivähoitoon mikä sujui kuitenkin pääosin hyvin, nuoremmalle tuotti suuria vaikeuksia kun joutui ihan päiväkotiin. Ensimmäiset 6kk huusi kuin hyeena joka ikinen aamu ja huutoa jatkui puolisen tuntia vielä lähtöni jälkeen. Jos toivoi pääsevänsä isosiskon ryhmään "kylään", huusi taas lähes tunnin ja hänet jouduttiin väkisin kantamaan hoitajien huoneeseen rauhoittumaan. Ihan kamalaa aikaa. Meillä lapset syntyi niin lähekkäin että jos olisi odotettu kuopuksen 3v synttäreitä niin esikoinen olisi ollut jo aika vanha päivähoitoon, ehkä olisin tehnyt niin että että esikoinen hoitoon n. 3v esim 4pv viikko ja kuopus myös 3v ja siitä alkaen molemmat täyttä viikkoa tai 4pv vk. Itsellä ei tosiaan rahat riittänyt tähän mutta jos ei olisi ollut rahasta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvalla on mahdollisuutta, ja sen takia täytyy kateellisena kysellä.
Harva myöskään jaksaa olka kotiäitinä . Kyllähän toi 1,5-3v on aivan kaamean raskas ikävaihe! Ehkäpä siks jengi ihmettelee.
Miksi sitten tehdä lapsia jos niitä ei jaksa hoitaa? :D
Samaa ihmettelen..
Ehkä nuo ihmiset haluaa vain vauvoja. Vauvat on söpöjä, helppoja ja mutkattomia. Taaperot on niin raskaita kun niitä pitää jopa KASVATTAA ja kieltää tekemästä asioita x ... Noi ihmiset haluu päästä helpolla.
Sit isommat lapset,eskari- ja kouluikäiset , on kans kiviha kun ne on jo niin osaavia ja itsenäisiä!Nykyvsnhemmista monet haluaa ulkoistaa taaperoiden ja leikki-ikäisten hoidon, koska mukavuudenhalu.
Olen satavarma, että sinulla itselläsi ei ole lapsia. Itsekin kuulostin tuolta, kun olin vielä mistään tietämätön idealisti :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en yksin viihtyisi lapsen kanssa kauaa kotona. Eri juttu tosiaan, jos toinen suostuisi siihen, että vuorotellaan.
Kuka tekee lapsen ihmisen kanssa, joka ei "suostu" tekemään omaa osuuttaan?! Aina jaksaa ihmetyttää tämä sama asia.
Nimenomaan. Näitä on valitettavasti PALJON! Ja nimenomaan niin, ettei mies halua jäädä, vaikka olisi rahallisesti mahdollistakin.
Tosi hyvä. Mitä pidemmälle pidätte lapset kotona, sen parempi. Tiedän vanhempia jotka eivät koskaan vieneet lastaan hoitoon. Oli paikkakunnalla hoitopaikat vähissä tai tuhan kaukana tai paikkoja ei ollut ollenkaan. Olivat sitten isovanhempiensa luona päivät. Ihan kunnon nuoria kaikista on tullut. Ja tutut päiväkotien hoitajat ja opettajat kertovat että pienimmät ovat vaativimpia ja vähiten haluttuja hoidokkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvalla on mahdollisuutta, ja sen takia täytyy kateellisena kysellä.
Harva myöskään jaksaa olka kotiäitinä . Kyllähän toi 1,5-3v on aivan kaamean raskas ikävaihe! Ehkäpä siks jengi ihmettelee.
Itse taas en näe mitään raskasta tuossa ikävaiheessa. Raskaita oli ne yläaste "iän " vuodet, ei mikään muu.
Vierailija kirjoitti:
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/jari-sinkkonen-hsssa-alle-3-vuotias-ei…
"Pienten lasten kodin ulkopuoliselle hoidolle voi olla talouteen ja työelämän vaatimuksiin liittyviä perusteluja, mutta lasten tarpeista puhutaan valitettavan yksipuolisesti ja tarkoitushakuisesti, lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
Sinkkosesta sanapari laadukas varhaiskasvatus on silkkaa sanahelinää, kun puhutaan 12-vuotiaista lapsista."
Tässä linkki alkuperäiseen kirjoitukseen, ei ole maksullinen:
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005112772.html
Tuo on vuodelta 2017, mutta eihän lapsen kehitys ole siitä mihinkään muuttunut. Myös Liisa Keltikangas-Järvinen on tuonut esiin huolensa siitä, että päiväkodissa ei mitenkään oteta huomioon sitä, miten lasten aivot kehittyvät ja minkälaisia valmiuksia heillä on missäkin iässä.
Tätä koko päivähoitoasiaa on yhteiskunnassa katsottu aivan liikaa talouden näkökulmasta ja on sivuutettu kokonaan lapsen etu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvalla on mahdollisuutta, ja sen takia täytyy kateellisena kysellä.
Harva myöskään jaksaa olka kotiäitinä . Kyllähän toi 1,5-3v on aivan kaamean raskas ikävaihe! Ehkäpä siks jengi ihmettelee.
Itse taas en näe mitään raskasta tuossa ikävaiheessa. Raskaita oli ne yläaste "iän " vuodet, ei mikään muu.
Se yläasteikäinen osaa kuitenkin jo toimia itsenäisesti. Se joka paikkaan menevä, kaiken alas repivä, kiukuttelukohtauksia saava uhmataapero on kieltämättä aika raskasta. Se vaatii vanhemmalta 100 % läsnäolon KOKO AJAN. Hyvä, kun edes vessaan ehtii itsekseen :D ihanaa aikaa, mutta aika raskasta, jos/kun yksin pitää olla päivät.
Joku kysyi, miksi opettaja ei anna kouluvuoden töitä tehneelle sijaiselle kesäajalta palkkaa vaan ottaa sen itse. Joku olisi halunnut antaa palkkansa sijaiselle (jolle se moraalisesti kuuluneekin), mutta tässä tapauksessa kunta ei maksa sijaiselle palkkaa. Jättää siis tuon palkan kokonaan maksamatta. Nykyisin varmaan on tehty parannuksia, jotka koskevat sijaisen palkkaa.
Siksi ihmetellään, kun tänä päivänä tehdään lapset suoraan päivähoitoon. Alle vuoden vanhana lykätään 10 tunniksi päiväkotiin, koska "on ihan pakko", että saadaan liian kalliit omakotitalot ja autot maksettua.
Ihanaa, että olet ollut kotona lapsesi kanssa en itse laittaisi alle kaksivuotiasta päiväkotiin mistään hinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen niitä vanhempia, jotka haluavat monta lasta, mutta sitten lapset menevät 1-vuotiaana päiväkotiin. Hoitaisivat itse lapsensa.
Olisiko vaikka siksi, ettei ole varaa olla ilman työtä? Kun eläminen maksaa ja kaikki eivät ole perinnöllisesti varakkaita. On myös ura-ammatteja, joista ei voi olla vuosia pois.
Silloin kannattaa sitä lasten tekoa miettiä. Ei ainakaan lapsen hyvinvointia ajatella siinä, kun se laitetaan 9kk iässä päiväkotiin. Aivan järkyttävää touhua. Mutta kun on pakko olla omakotitalo ja kallis auto, niin eihän se muu auta. Elämä on valintoja täynnä, moni valitsee itsensä ja lapsi kärsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en yksin viihtyisi lapsen kanssa kauaa kotona. Eri juttu tosiaan, jos toinen suostuisi siihen, että vuorotellaan.
Kuka tekee lapsen ihmisen kanssa, joka ei "suostu" tekemään omaa osuuttaan?! Aina jaksaa ihmetyttää tämä sama asia.
Kyllähän se toinen saattaa ennen lapsen tuloa sanoa vaikka mitä. Käytäntö on sitten eri. Monella saattaa olla hyvin ruusuisia kuvitelmia lasten hoidosta ja ne sitten karisee lapsen synnyttyä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvalla on mahdollisuutta, ja sen takia täytyy kateellisena kysellä.
Harva myöskään jaksaa olka kotiäitinä . Kyllähän toi 1,5-3v on aivan kaamean raskas ikävaihe! Ehkäpä siks jengi ihmettelee.
Itse taas en näe mitään raskasta tuossa ikävaiheessa. Raskaita oli ne yläaste "iän " vuodet, ei mikään muu.
Jaa minusta taas teinivuodet ei ole mitään taaperoaikaan verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi meni hoitoon vajaa 2-vuotiaana. Mies ei halunnut jäädä hoitovapaalle omien vanhempainvapaidensa jälkeen enkä minäkään halunnut enää jatkaa, koska itselläni tuli kyllä kaipuu omaan rahaan ja työntekoon.
Jep sama, minä sain vakituisen työpaikan lapsen ollessa reilu 1,5v ja menin töihin. Mies piti sen 2kk isyysvapaata ja sitten lapsi meni hoitoon, koska hän ei halunnut jäädä hoitovapaalle.
Tuntuu, että se on jotenkin hyväksyttävämpää, kun isä sanoo, ettei halua jäädä hoitovapaalle. Äiti kun sanoo näin, niin on kamala kylmä ja etäinen.
Jep, isähän on hyvä isä kun pitää edes sen minimi 2-3kk vapaata.
Valitettavasti näin, vaikka tuloerotkaan ei nykypäivänä ole niin suuret vanhempien välillä. Jos äiti pitää vuoden hoitovapaata, niin miksei isä voisi pitää yhtä hyvin vuoden?
Kyllä se hyvin tiukassa istuu se ajatusmalli, että (pienten) lasten hoitaminen ja kotona olo on äidin hommaa ja isän tehtävä on tuoda rahaa kotiin. Sekä naisilla että miehillä. Onneksi tämä on pikkuhiljaa muuttumaan päin, ja yhä useampi isä pitää vanhempainvapaitaan.
Miehen työpaikalla on 6kk palkallinen isyysloma, jonka voi pitää siihen mennessä, kun lapsi täyttää 2v. Ei tuolla kukaan jätä tuota isyyslomaa pitämättä, eikä siellä kukaan katso kieroon, kun joku lähtee puoleksi vuodeksi töistä pois. Kaikki ovat kovapalkkaisia asiantuntijoita, tai vastavalmistuneelle saatetaan maksaa 6000€/kk mutta muut tienaavat reippaasti enemmän.
Molemmilla vanhemmilla vakituiset virat = eli urakehityksen kannalta yhdentekevää onko 3 vuotta pois kunnan(?) töistä. Vastaava voi olla hyvinkin vahingollista yritysmaailmassa varsinkin useamman lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Johan 2-vuotias kaipaa seuraa ja toimintaa.
Joo, kerran viikossa päiväkerho on ihan tarpeeksi parivuotiaalle. Tuon ikäinen kaipaa rauhallista oleilua, leikkiä, sylissä oloa ja kiireetöntä aikaa. Ei sitä että revitään aamu seiskalta ylös ja paahdetaan kiireellä päiväkotiin kilpailemaan huomiosta.
Olisiko vaikka siksi, ettei ole varaa olla ilman työtä? Kun eläminen maksaa ja kaikki eivät ole perinnöllisesti varakkaita. On myös ura-ammatteja, joista ei voi olla vuosia pois.