Hyväksyisitkö sinä, että miehesi ei kertoisi sinulle työaikojaan etukäteen?

Mun mieheni on ollut vuosikausia yrittäjä. Kun lapsi oli pieni, niin en tiennyt milloin hän tulee kotiin. Monesti päivät oli 10-12 tuntia.

Kyllä mä nyt jollain tasolla haluaisin tietää, onko miestä odotettavissa kotiin klo 14 maissa vai klo 19 maissa... Mitään tarkkaa työaikaselontekoa ei kuitenkaan tarvitse antaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni on ollut vuosikausia yrittäjä. Kun lapsi oli pieni, niin en tiennyt milloin hän tulee kotiin. Monesti päivät oli 10-12 tuntia.

Miltä sinusta tuo tuntui?

Ap

Vastaavassa tilanteessa muistan, että oli todella tärkeää tietää milloin puoliso tulee kotiin. Päivät pienten kanssa olivat usein rankkoja, ilman hetken hengähdystaukoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni on ollut vuosikausia yrittäjä. Kun lapsi oli pieni, niin en tiennyt milloin hän tulee kotiin. Monesti päivät oli 10-12 tuntia.

Miltä sinusta tuo tuntui?

Ap

Kyllä se mulle sopi. Pakkohan sitä oli töitä tehdä, että taloudellisesti pärjättiin.

Minä olen valitettavasti tottunut siihen, että miehen työpäivät ovat mitä ovat. Vaikka sanoo aamulla, että tänään lopetan klo 15, voi hän silti olla töissä vielä klo 21. (Eikä nyt kannata huudella toisesta naisesta mitään, hän voi tehdä noita töitä ihan kotonakin).

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni on ollut vuosikausia yrittäjä. Kun lapsi oli pieni, niin en tiennyt milloin hän tulee kotiin. Monesti päivät oli 10-12 tuntia.

Yksi lapsi menee aika lailla heittämällä. Kun on vaikka 1- ja 3-vuotiaat, lapsilla on ihan erilaiset tarpeet. 3-vuotias on aktiivinen ja tarvitsee toimintaa. 1-vuotiasta enimmäkseen syötetään, vaihdetaan vaippoja ja nukutetaan.

Meillä on kummallakin duunit joissa päivät saattavat helposti venähtää, sen verran sovitaan etukäteen että kumpi vie/hakee lapset minäkin päivänä ja tekee ruuan muuten ei arjesta tulisi mitään. 

Meillä on molemmilla aika muuttuvat työajat ja työmatkalle lähtö voi tulla hyvin pikaisella varoituksella. Samoin saattaa tulla tieto iltatilaisuuteen osallistumisesta saman työpäivän aikana. Siinä vaiheessa yleensä vaan viestillö tietoa puolin ja toisin, että menee tänään myöhempään.

Toki meillä ei ole lapsia, joten tämä onnistuu helpommin näin. Sovitut menot pyritään aina hoitamaan tietysti, mutta välillä vaan ei ole mahdollista. Oma työnkuvakin on sellainen, että välillä kannattaa tehdä pidempää päivää ja toisinaan voi vastavaasti tasoittaa. Ymmärrän, että lasten kanssa tilanne varmasti eri, mutta itseäni ainakin ahdistaisi, jos parisuhteessa jotenkin "kytättäisiin" puolin ja toisin toisen menemistä ja työaikoja.

En minä ainakaan tiedätöihin lähtiessäni monelta pääsen kotiin. Työ on sen luonteista, että 'tulipalot' on pakko hoitaa. Toki, jos on pakollisia menoja, jotka tietää etukäteen esim. neuvolat, lääkärit, vanhempainillat jne. ne pystyy kalenteroimaan ja hoitamaan. Muutoin mennään työtilanteen mukaan. Toki korvaus työstä on myös sellainen, että sen jälkikasvun voi viedä tarvittaessa yksityiselle lääkärille.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on molemmilla aika muuttuvat työajat ja työmatkalle lähtö voi tulla hyvin pikaisella varoituksella. Samoin saattaa tulla tieto iltatilaisuuteen osallistumisesta saman työpäivän aikana. Siinä vaiheessa yleensä vaan viestillö tietoa puolin ja toisin, että menee tänään myöhempään.

Toki meillä ei ole lapsia, joten tämä onnistuu helpommin näin. Sovitut menot pyritään aina hoitamaan tietysti, mutta välillä vaan ei ole mahdollista. Oma työnkuvakin on sellainen, että välillä kannattaa tehdä pidempää päivää ja toisinaan voi vastavaasti tasoittaa. Ymmärrän, että lasten kanssa tilanne varmasti eri, mutta itseäni ainakin ahdistaisi, jos parisuhteessa jotenkin "kytättäisiin" puolin ja toisin toisen menemistä ja työaikoja.

Ei se ole kyttäämistä, jos on lapsia. Vaan työajat on pakko kertoa aika minuutilleen, jotta voidaan sopia kumpi on lasten kanssa, kumpi vie ja hakee lapsia päiväkodist, kumpi kuskaa harrastuksiin ym.

Jätä se sika ja ota tuilla elävä mies, joka on aina kotona.

Vierailija kirjoitti:

En minä ainakaan tiedätöihin lähtiessäni monelta pääsen kotiin. Työ on sen luonteista, että 'tulipalot' on pakko hoitaa. Toki, jos on pakollisia menoja, jotka tietää etukäteen esim. neuvolat, lääkärit, vanhempainillat jne. ne pystyy kalenteroimaan ja hoitamaan. Muutoin mennään työtilanteen mukaan. Toki korvaus työstä on myös sellainen, että sen jälkikasvun voi viedä tarvittaessa yksityiselle lääkärille.

Mutta kuka vahtii lapsia jos sinun työpäivä venyy? Entä kuka hakee me päiväkodista kun sinun työpäivä venyy? Entä kuka vie lätkäharkkoihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on molemmilla aika muuttuvat työajat ja työmatkalle lähtö voi tulla hyvin pikaisella varoituksella. Samoin saattaa tulla tieto iltatilaisuuteen osallistumisesta saman työpäivän aikana. Siinä vaiheessa yleensä vaan viestillö tietoa puolin ja toisin, että menee tänään myöhempään.

Toki meillä ei ole lapsia, joten tämä onnistuu helpommin näin. Sovitut menot pyritään aina hoitamaan tietysti, mutta välillä vaan ei ole mahdollista. Oma työnkuvakin on sellainen, että välillä kannattaa tehdä pidempää päivää ja toisinaan voi vastavaasti tasoittaa. Ymmärrän, että lasten kanssa tilanne varmasti eri, mutta itseäni ainakin ahdistaisi, jos parisuhteessa jotenkin "kytättäisiin" puolin ja toisin toisen menemistä ja työaikoja.

Ei se ole kyttäämistä, jos on lapsia. Vaan työajat on pakko kertoa aika minuutilleen, jotta voidaan sopia kumpi on lasten kanssa, kumpi vie ja hakee lapsia päiväkodist, kumpi kuskaa harrastuksiin ym.

Niin, siksi sanoinkin, että lasten kanssa tilanne on varmaan eri. Mutta toisaalta ymmärrän tässä kyllä miestä tuon luonteisessa työssä, jos kerran vaimo on hoitovapaalla eli mitään estettä työpäivän venyttämiselle sopivana aikana ei sinällään ole. Ja tilanne varmasti muuttuu siinä kohden, kun noita hoitoonkuskaamisia pitää alkaa sovittelemaan.

Kyllä tuossa elämäntilanteessa ihmisen olisi syytä alkaa opetella sitä perheen asettamista etusijalle ja työpäiviensä hallintaa niin, että kykenee sitten sitoutumaan viemään/hakemaan lapset tiettyihin aikoihin päiväkodista ja muutenkin järjestelemään hommia niin että pystyy tarvittaessa irtautumaan lapsen neuvolaan ja hammaslääkäriin jne. Ja kyllä pitäisi ajatella myös sitä puolison jaksamista ja että puoliso pääsee tarvittaessa iltaisin omiin menoihinsa. Lapsettomana sitä voi tosiaan tehdä työnsä miten tykkää, mutta lapsiperheellisen pitää kyetä hoitamaan osansa lapsista myös. Ellei sitten ole erikseen sovittu muuta, jos työ ei jousta, mutta liukuvan työajan idea yleisesti ottaen on, että työ joustaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on molemmilla aika muuttuvat työajat ja työmatkalle lähtö voi tulla hyvin pikaisella varoituksella. Samoin saattaa tulla tieto iltatilaisuuteen osallistumisesta saman työpäivän aikana. Siinä vaiheessa yleensä vaan viestillö tietoa puolin ja toisin, että menee tänään myöhempään.

Toki meillä ei ole lapsia, joten tämä onnistuu helpommin näin. Sovitut menot pyritään aina hoitamaan tietysti, mutta välillä vaan ei ole mahdollista. Oma työnkuvakin on sellainen, että välillä kannattaa tehdä pidempää päivää ja toisinaan voi vastavaasti tasoittaa. Ymmärrän, että lasten kanssa tilanne varmasti eri, mutta itseäni ainakin ahdistaisi, jos parisuhteessa jotenkin "kytättäisiin" puolin ja toisin toisen menemistä ja työaikoja.

Ei se ole kyttäämistä, jos on lapsia. Vaan työajat on pakko kertoa aika minuutilleen, jotta voidaan sopia kumpi on lasten kanssa, kumpi vie ja hakee lapsia päiväkodist, kumpi kuskaa harrastuksiin ym.

Niin, siksi sanoinkin, että lasten kanssa tilanne on varmaan eri. Mutta toisaalta ymmärrän tässä kyllä miestä tuon luonteisessa työssä, jos kerran vaimo on hoitovapaalla eli mitään estettä työpäivän venyttämiselle sopivana aikana ei sinällään ole. Ja tilanne varmasti muuttuu siinä kohden, kun noita hoitoonkuskaamisia pitää alkaa sovittelemaan.

Kokemuksesta voin kertoa, että ei muutu silloin.

Minulla on liukuva työaika, 37,5 h/vko mutta tuntisaldoa saa kertyä plussaa kolmen päivän verran ja miinusta yhden päivän verran. Työt pitää aloittaa aamulla 7-9 välillä ja lopettaa 15-18 välillä, paitsi perjantaisin voi lopettaa jo klo 13.

En ole missään vaiheessa kokenut tarpeelliseksi infota puolisolleni, mistä mihin aion seuraavana päivänä tehdä töitä paitsi jos siihen liittyy jotain erityistä (esim. kokous joka menee yli iltakuuden tai työmatka). En itsekään aamulla aloittaessani voi tietää, jos iltapäivästä tulee pöydälle joku akuutti juttu, jonka takia päivä venähtääkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on molemmilla aika muuttuvat työajat ja työmatkalle lähtö voi tulla hyvin pikaisella varoituksella. Samoin saattaa tulla tieto iltatilaisuuteen osallistumisesta saman työpäivän aikana. Siinä vaiheessa yleensä vaan viestillö tietoa puolin ja toisin, että menee tänään myöhempään.

Toki meillä ei ole lapsia, joten tämä onnistuu helpommin näin. Sovitut menot pyritään aina hoitamaan tietysti, mutta välillä vaan ei ole mahdollista. Oma työnkuvakin on sellainen, että välillä kannattaa tehdä pidempää päivää ja toisinaan voi vastavaasti tasoittaa. Ymmärrän, että lasten kanssa tilanne varmasti eri, mutta itseäni ainakin ahdistaisi, jos parisuhteessa jotenkin "kytättäisiin" puolin ja toisin toisen menemistä ja työaikoja.

Ei se ole kyttäämistä, jos on lapsia. Vaan työajat on pakko kertoa aika minuutilleen, jotta voidaan sopia kumpi on lasten kanssa, kumpi vie ja hakee lapsia päiväkodist, kumpi kuskaa harrastuksiin ym.

Minä ymmärsin avauksesta, että ap on kotona lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En minä ainakaan tiedätöihin lähtiessäni monelta pääsen kotiin. Työ on sen luonteista, että 'tulipalot' on pakko hoitaa. Toki, jos on pakollisia menoja, jotka tietää etukäteen esim. neuvolat, lääkärit, vanhempainillat jne. ne pystyy kalenteroimaan ja hoitamaan. Muutoin mennään työtilanteen mukaan. Toki korvaus työstä on myös sellainen, että sen jälkikasvun voi viedä tarvittaessa yksityiselle lääkärille.

Mä sain sen käsityksen AP:n kirjoituksesta, että hänen miehellään työ ei ole tällainen, missä tulisi yhtäkkiä joitain "tulipaloja sammutettavaksi". Vaan että hän voi ihan itse päättää, tekeekö tänään 4 tuntia vai 12 tuntia, sen mukaan mikä on fiilis.

Kyllä tällaiset työt ymmärtää varmaan paremmin se kotona olevakin, mutta tuollainen "enpäs nyt viitsi vaimolle ilmoittaa, että olenkin tänään töissä iltakahdeksaan asti ja sitten perjantain vapaalla" on vähän kurjaa sen kotona olevan kannalta.

Ja siis käsitin, ettei AP:n mies ilmoita vaimolleen edes kesken työpäivän, että oonkin tänään vähän pitempään.

Muuten olisi täysin ok että liukuu fiiliksen mukaan, mutta voihan sitä sopia että tulee kotiin viimeistään johonkin aikaan tms. Tai jos on jotain menoja niin täytyy voida luottaa että toinen tulee silloin kun on sovittu.