Löytöeläin talolta ei haluta antaa kissaa? Omaa ja tuttujen kokemaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

Monilla on yksityinen IG. Miksi ihmeessä sitä pitäisi jakaa tuntemattomien kanssa. Kissan kuvia voi sovitusti lähettää ko. eläinsuojelujärjestön sähköpostiin, jos niitä halutaan.

Tee kissalle oma tili. Kuka niitä sähköposteja ehtii selata päiväkausia että kuka minkäkin kuvan lähetti ja milloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on oikaistu mutkia suoriksi. Kahden kissan vaatimus koskee useimmilla vain pentuja tai kissoja jotka todellakin vaatii sen kissakaverin. Lisää illemmalla, meen nyt töihin.

Miks se koskee pentuja? Se on ymmärrettävää, että jotku oikeasti tarvii sen kaverin tai jos on pitkään eläny tutun kissakaverinsa kans ja halutaan että pääsee samaan paikkaan. Täällä ainakin lukee, että luovutetaan lähtökohtaisesti pareittain tai jo olemassaolevan kissan seuraksi. Poislukien siis vain harvat äreät tapaukset

Ehkä on taas se luottamuspula, että ei uskota, että kissalla olisi tarpeeksi seuraa kotona jos ihmiset töissä yms. Kahdella kissalla on aina toisensa. Mutta moni kissa viihtyy hyvin yksin ja ihmislaumansa kanssa, kun on sopivasti seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheellä ei ole koskaan ollut mitään vaikeuksia saada löytöeläintalosta kissaa, ja tarkastuskäynneillä olemme aina saaneet vain ylistystä. Samoin eläinlääkäreiltä, kissan hoitamiselle omistautumisestamme ja vastuullisuudestamme.

Voin toki helposti arvata, mistä tiukkuus muiden kohdalla voisi johtua. Varmaankin ihan siitä, että löytöeläintaloilla on yleensä yleisesti ottaen todella huonoja kokemuksia niistä ihmisistä, jotka kissoja, koiria, marsuja ja kaneja sekä etenkin liskoja ja lintuja sieltä kärttää. Näitä kokemuksia ei kuitenkaan Suomessa voi mitenkään julkaista, koska henkilösuoja, kunnianloukkas ja pläp pläp plää. Eli laki ei ole eläimen puolella vaan eläinrääkkääjän puolella. Rääkkäys salataan maassamme. Suuri yleisö ei tajuakaan, miten yleisiä kaiken maailman teemumäet ovat. Tai miten paljon adoptoituja eläimiä palautuu. Usein rääkättyinä ruumiina.

Meidän maassamme on myös aivan liian nuori (vasta joskus kasarilla-ysärillä kohentunut mutta ei vieläkään hyvä), kehittymätön eläinsuojelulainsäädäntö, joka suojelee ei eläintä vaan sitä ongelmaperhettä, joka ottaa kissoja lapsille leluiksi, sitä yksinäistä sinkkua, joka ottaa kissoja vauvakuumeeseen mutta lyö niiden hoidon laimin heti kun löytää puolison tai hedelmöittyy hoidoista, sekä sitä pariskuntaa, joka ottaa kissoja, jotta olisi edes jokin yhteinen harrastus. Tähän päälle kaikki somekuvien takia halutut kissat, toimintakyvyttömän vanhuksen seuraksi halutut kissat, autistiselle lapselle muka empatian opettamiseksi halutut kissat... Kissaa pidetään Suomessa turhan paljon esineenä. Välineenä. Kertakäyttöeläimenä, jolla voi paikata minkä tahansa elämänsä aukon.

Tällä hetkellä meillä on mm. 10-vuotias kodinvaihtajakissa, joka tuli meille löytöeläintalon kautta. Kissaa oli edeltävä adoptoija mm. lyönyt. Siis adoptoija, ihminen, joka oli ihan hakemuksella hakenut tätä kissaa itselleen "loppuelämän hoivaan". Että semmoista.

Tiedätkö, mihin meidän löytäeläintalon kissan saanti tyssäsi?

Meillä kellään ei ole facebook-tiliä.

"Te ootte tosi ihanteellinen koti kissoille (oltaisiin siis otettu kissapari), kun teillä on tuota sijoituskotitoimintaakin ollut aikaisemmin (ollaan siis otettu näitä suoraan poliisilta tulleita kissoja sijoitukseen, kunnes ovat kuntoutuneet esimerkiksi kissalaan sijoitettavaksi tai löytäneet kodin). Mut me ei voida antaa teille kissoja, kun teillä ei oo tota facebookkia eikä muuta somea, ettei me voida seurata teidän elämää." Olin siis kertonut, että voimme lähettää kuvia ja kuulumisia, meille voi sovittuina aikoina tulla käymään jne, mutta ei sekään riittänyt. Olisi vielä pitänyt päästä seuraamaan perhe-elämää livenä facebookista/instastakin.

Löysimme sitten lopulta kissan toiselta puolen Suomea, ihan perinteisen "kuistin alle" syntyneestä puolivillistä pentueesta. Se on nykyään kainaloinen, joka kutsuttaessa tulee juttelemaan ja pussailemaan ja eläinlääkärien mielestä tasapainoisen oloinen reipas ja terve kissa.

Sen Facebook tilin perustaa kissoille muutamassa minuutissa eikä sinne tarvitse omaa perhe-elämäänsä päivittää sen kummemmin. Kuva kerran kuukaudessa rauhoittaa luovuttajien mieltä. Mutta onhan se helpompi hakea kissa toiselta puolelta maata ja jättää jälleen yhdestä kissanomistajsta huono mielikuva ja epäilys kissalaa pitäville. Seuraava kissan adoptoija saa taas astetta tiukemmat kysymykset ja vaatimukset, koska edellinen hylkäsi kovasti haluamansa ihanan kissan Facebook kysymyksen vuoksi.

Facebookissa on yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa epäkunnioittavat käyttöehdot, että kaikki ei halua hyväksyä niitä.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus sijaiskotina olosta: kotien etsintä oli jopa pelottavaa siitä syystä, että yhdistykselle monikaan koti ei tuntunut kelpaavan. Minä haastattelin uusia koteja ja olisin huolinut 90% kodeista, yhdistys ei. Ei opiskelijoita, ei työttömiä, ei pienten lasten perheitä, ei kerrostalossa asujia jne jne. Näitä sääntöjä ei lukenut missään, mutta sanallisesti painotettiin kyllä millaiset kodit kelpaavat. Olo haastattelijana oli kuin rikoksia selvittävällä konstaapelilla. En kovin kauaa viihtynyt vapaaehtoisena.

Tuohan on syrjintää. Ei ihmistä saa syrjiä lain mukaan tuollaisten seikkojen takia muissakaan asioissa. Esimerkiksi kun vuokraa asuntoa, niin ei saa olla vuokraamatta esimerkiksi sen takia jos asunnon hakijan on raskaana tai on vaikka toisesta maasta kotoisin. (Käytännössä tavallaan voi, mutta syy pitää perustella jollain muulla.)

Esimerkiksi kerrostalossahan voi olla ihan yhtä hyvä koti kissalle, tai jopa parempi, koska ok-talossa asuvat todennäköisemmin päästävät kissan ulkoilemaan yksin.

Ja outoa että pelkästään työssäkäyvät sopii. Työssä olevathan todennäköisimmin joutuvat jättämään kissan pitkiksi päiviksi kotiin heti alkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

Monilla on yksityinen IG. Miksi ihmeessä sitä pitäisi jakaa tuntemattomien kanssa. Kissan kuvia voi sovitusti lähettää ko. eläinsuojelujärjestön sähköpostiin, jos niitä halutaan.

Tee kissalle oma tili. Kuka niitä sähköposteja ehtii selata päiväkausia että kuka minkäkin kuvan lähetti ja milloin.

Miksi kissanomistajan tarvisi olla aktiivinen somessa? Kissaa ajatellen siittä ei ainakaan ole mitään hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille olisi annettu kissa, mutta vain sillä ehdolla että tulevat tarkastamaan kodin ennen luovutusta sekä 1 kk sen jälkeen arvioivat kodin tilanteen omin silmin. Tämän lisäksi olisi pitänyt lähettää seikkaperäinen kertomus säännöllisesti, miten menee. Ainakin vuoden ajan. Kuvien kera. Ja Facebookiin olisi pitänyt postata julkisia kissakuvia.

Itse en todellakaan suostu tuollaiseen kyttäämiseen. Ja sanoin että etukäteen voitte käydä meillä ja voin ehkä kerran lähettää kuvia mutta sen kummempaan en lähde, yrittäkää löytää henkilö joka tollaiseen kyttäykseen suostuu mut mua ei kiinnnosta olla sairaalloisen kyttäyksen kohteena, hankin kissan muualta.

Niinpä ostettiin aivan ihana maatiaiskissan pentu. Myyjä ei ole perään kysellyt.

Ei tuollaisiin ehtoihin tarvitse edes suostua vaikka olisi nimen paperiin laittanutkin. Täysin kohtuuttomia tavarakaupassa. 

Mä halusiin ny myydä mun pikku-Fiiatin satasella, mut mä oon niin kiintyny siihen ku se oli mun eka kaara, niin ostajaa velvoitetaan lähettämään facebook-kuvia ja mielellään kopio huoltokirjasta et miten sitä mun pientä huolletaan ja velvoitetaan ainaski mulle pari vierailua paikanpäälle et mä saan tsekkaa että ainaski sen öljyt on vaihdettu.

Kissa on elävä olento, aika lailla eri asia kuin auto. Lakikin jo määrää huolehtimisesta ihan eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

Monilla on yksityinen IG. Miksi ihmeessä sitä pitäisi jakaa tuntemattomien kanssa. Kissan kuvia voi sovitusti lähettää ko. eläinsuojelujärjestön sähköpostiin, jos niitä halutaan.

Tee kissalle oma tili. Kuka niitä sähköposteja ehtii selata päiväkausia että kuka minkäkin kuvan lähetti ja milloin.

Miksi kissanomistajan tarvisi olla aktiivinen somessa? Kissaa ajatellen siittä ei ainakaan ole mitään hyötyä.

Jos kissan luovuttaja haluaa varmistua hoidokkinsa hoidosta ja sitä pyytää, voisit rehellisyytesi ja sitoumuksesi todistaa ja tehdä sen sometilin. Jos siis oikeasti haluat sen kissan. Kyllä siitä huono mielikuva jää jos jo varaamassa ollaan jotain tiettyä kissaa ja kun pyydetään sometiliä, kissa hylätään (jälleen kerran). Entä jos jotain suurempaa vaaditaan vaikka kalliita ruokavalioita tai lääkehoitoja, hylätäänkö taas?

Et ole sovelias tällaisen kissan hoitajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ikävä niitä aikoja kun ilmaiseksi annettavia kissanpentuja oli joka joka puolella.

Nykyään pentutehtalijat myyvät Torissa sairaita pentuja viidelläsadalla.

Hinnat ovat naurettavia, moni hyvä ihminen ei kykene ostamaan kissaa. Joku 200 olisi ok.

Jos ei kykene maksamaan 500€ kissasta, miten pystyy maksamaan tuhansia euroja lääkärikuluja? Ihan järkevää kova hinnoittelu, karsii ne ihmiset jotka eivät kissojaan hoidata kun ei ole varaa.

Kissalle voi ostaa vakuutuksen, jolloin eläinlääkärikulut ei ole tuhansia euroja.

Toisekseen monet varakkaatkin ihmiset lopettaa kissansa, jos se on niin sairas, että el-kuluihin uppoaisi tonneja.

Lisäksi tuo 500 euroa on jo aika lähellä rotukissan hintaa, ja rotukissasta saa paperit, on tietoa suvusta, on kasvatettu pennusta oikein, sille saa paremman vakuutuksen, voi saada korvausta myyjältä jos ostettu kissa olikin sairas jne. Silloin rotukissa alkaa olla järkevämpi ostos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus sijaiskotina olosta: kotien etsintä oli jopa pelottavaa siitä syystä, että yhdistykselle monikaan koti ei tuntunut kelpaavan. Minä haastattelin uusia koteja ja olisin huolinut 90% kodeista, yhdistys ei. Ei opiskelijoita, ei työttömiä, ei pienten lasten perheitä, ei kerrostalossa asujia jne jne. Näitä sääntöjä ei lukenut missään, mutta sanallisesti painotettiin kyllä millaiset kodit kelpaavat. Olo haastattelijana oli kuin rikoksia selvittävällä konstaapelilla. En kovin kauaa viihtynyt vapaaehtoisena.

Tuohan on syrjintää. Ei ihmistä saa syrjiä lain mukaan tuollaisten seikkojen takia muissakaan asioissa. Esimerkiksi kun vuokraa asuntoa, niin ei saa olla vuokraamatta esimerkiksi sen takia jos asunnon hakijan on raskaana tai on vaikka toisesta maasta kotoisin. (Käytännössä tavallaan voi, mutta syy pitää perustella jollain muulla.)

Esimerkiksi kerrostalossahan voi olla ihan yhtä hyvä koti kissalle, tai jopa parempi, koska ok-talossa asuvat todennäköisemmin päästävät kissan ulkoilemaan yksin.

Ja outoa että pelkästään työssäkäyvät sopii. Työssä olevathan todennäköisimmin joutuvat jättämään kissan pitkiksi päiviksi kotiin heti alkuun.

Työssä olevalla todennäköisesti on paremmin varaa se kissa elättää. Työttömällä useinkaan ei ole. Kissa ei ole mikään halpa lemmikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

Monilla on yksityinen IG. Miksi ihmeessä sitä pitäisi jakaa tuntemattomien kanssa. Kissan kuvia voi sovitusti lähettää ko. eläinsuojelujärjestön sähköpostiin, jos niitä halutaan.

Tee kissalle oma tili. Kuka niitä sähköposteja ehtii selata päiväkausia että kuka minkäkin kuvan lähetti ja milloin.

Miksi kissanomistajan tarvisi olla aktiivinen somessa? Kissaa ajatellen siittä ei ainakaan ole mitään hyötyä.

Jos kissan luovuttaja haluaa varmistua hoidokkinsa hoidosta ja sitä pyytää, voisit rehellisyytesi ja sitoumuksesi todistaa ja tehdä sen sometilin. Jos siis oikeasti haluat sen kissan. Kyllä siitä huono mielikuva jää jos jo varaamassa ollaan jotain tiettyä kissaa ja kun pyydetään sometiliä, kissa hylätään (jälleen kerran). Entä jos jotain suurempaa vaaditaan vaikka kalliita ruokavalioita tai lääkehoitoja, hylätäänkö taas?

Et ole sovelias tällaisen kissan hoitajaksi.

Voi tietysti tehdä sometilin ja vaikka poistaa sen sitten. Ei kissan myyjällä ole mitään syytä velvoittaa ostajaa sometiliin. Kuulumisia voi hoitaa muullakin tavalla ja olisi kohtuullista myyjän ymmärtää se.

Olin jostain syystä kuvitellut, että eläinsuojelun kautta tulleiden vanhempien kissojen terveydentila olisi tarkistettu jo eläinkodilla. Meille tuli noin 8 v. kissa, joka sai outoja kohtauksia. Lääkäri tutki ettei näyttäisi olevan mitään neurologista. Kohtauksen uusittua, pyysin tarkistamaan mm. munuaisten toiminnan ja kissalla oli arvot todella koholla. Siirryttiin ruokkimaan munuaisten vajaatoimintaan tarkoitetulla märkäruoalla.

Kissa ehti olla meillä noin 5 vuotta, ennen kuin jouduttiin nukuttamaan ikiuneen sairauden edettyä pitkälle.

Jos nyt ottaisin uuden kissan veisin sen heti tarkempiin tutkimuksiin. Meillä huolehdittiin vain rutiinirokotuksista, kun luultiin kaiken olevan ok. Munuaisten vajaatoiminta on etenevä ja parantumaton sairaus. Sitä parempi mitä aikaisemminse huomataan, nii sen etenemistä voidaan hidastaa.

Ei, ei haluttu. Olisi pitänyt ottaa moniongelmainen kissa, toki olisin saanut apua sen sopeuttamisessa uuteen kotiin. Vaihtoehtona oli ottaa kaksi kissaa.

Ongelma ratkesi, sain navettakissan, hyvin on sopeutunut sisäkissaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

Monilla on yksityinen IG. Miksi ihmeessä sitä pitäisi jakaa tuntemattomien kanssa. Kissan kuvia voi sovitusti lähettää ko. eläinsuojelujärjestön sähköpostiin, jos niitä halutaan.

Tee kissalle oma tili. Kuka niitä sähköposteja ehtii selata päiväkausia että kuka minkäkin kuvan lähetti ja milloin.

Miten IG tilien selaamiseen on aikaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus sijaiskotina olosta: kotien etsintä oli jopa pelottavaa siitä syystä, että yhdistykselle monikaan koti ei tuntunut kelpaavan. Minä haastattelin uusia koteja ja olisin huolinut 90% kodeista, yhdistys ei. Ei opiskelijoita, ei työttömiä, ei pienten lasten perheitä, ei kerrostalossa asujia jne jne. Näitä sääntöjä ei lukenut missään, mutta sanallisesti painotettiin kyllä millaiset kodit kelpaavat. Olo haastattelijana oli kuin rikoksia selvittävällä konstaapelilla. En kovin kauaa viihtynyt vapaaehtoisena.

Tuohan on syrjintää. Ei ihmistä saa syrjiä lain mukaan tuollaisten seikkojen takia muissakaan asioissa. Esimerkiksi kun vuokraa asuntoa, niin ei saa olla vuokraamatta esimerkiksi sen takia jos asunnon hakijan on raskaana tai on vaikka toisesta maasta kotoisin. (Käytännössä tavallaan voi, mutta syy pitää perustella jollain muulla.)

Esimerkiksi kerrostalossahan voi olla ihan yhtä hyvä koti kissalle, tai jopa parempi, koska ok-talossa asuvat todennäköisemmin päästävät kissan ulkoilemaan yksin.

Ja outoa että pelkästään työssäkäyvät sopii. Työssä olevathan todennäköisimmin joutuvat jättämään kissan pitkiksi päiviksi kotiin heti alkuun.

Työssä olevalla todennäköisesti on paremmin varaa se kissa elättää. Työttömällä useinkaan ei ole. Kissa ei ole mikään halpa lemmikki.

Onko? Jos työssä oleva saa palkaa vaikka reilu 1000e kuussa ja niin onko hänellä paremmin varaa elättää kissa kuin työttömällä, joka saa joka kuu kelalta suunnilleen saman summan? Olet jäänyt 80-luvulle jos luulet että työssä olevalla on varma tilanne.

Tästä aiheesta Huomenta Suomeen molemmilta puolilta kokemuksia ihmisiä ja kunnon keskustelu käytiin: missä menee raja jos myy kissan talosta tai yksityiseltä? Mitä saa kysellä ja miten saa tunkea kaupan jälkeen? Toisaalta mikä on hyvä kissanluovuttaja ja YHTENÄISTÄKÄÄ nyt hyvänen aika tämä käytäntöä. Ei KUKAAN uskalla mennä löytötaloihinne jos ensin tyyppi googletellaan (siellähän voi olla vaikka mitä rikollisten tekstiä sinusta) ja jos seuraa vuoden putki vieraita naamoja pällistelemässä kodissasi. Kukaan ei halua moiseen verkostoon silmätikuksi.

TV ohjelma tästä. Kuitenkin jatkuvasti esitetään kuvia taloissa kissaparoista jotka odottavat kotia. Tilanne on kestämätön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

Monilla on yksityinen IG. Miksi ihmeessä sitä pitäisi jakaa tuntemattomien kanssa. Kissan kuvia voi sovitusti lähettää ko. eläinsuojelujärjestön sähköpostiin, jos niitä halutaan.

Tee kissalle oma tili. Kuka niitä sähköposteja ehtii selata päiväkausia että kuka minkäkin kuvan lähetti ja milloin.

Miksi kissanomistajan tarvisi olla aktiivinen somessa? Kissaa ajatellen siittä ei ainakaan ole mitään hyötyä.

Jos kissan luovuttaja haluaa varmistua hoidokkinsa hoidosta ja sitä pyytää, voisit rehellisyytesi ja sitoumuksesi todistaa ja tehdä sen sometilin. Jos siis oikeasti haluat sen kissan. Kyllä siitä huono mielikuva jää jos jo varaamassa ollaan jotain tiettyä kissaa ja kun pyydetään sometiliä, kissa hylätään (jälleen kerran). Entä jos jotain suurempaa vaaditaan vaikka kalliita ruokavalioita tai lääkehoitoja, hylätäänkö taas?

Et ole sovelias tällaisen kissan hoitajaksi.

Eletään sitten aivan eri maailmoissa, jos sometilin vaatimista voi pitää jotenkin kohtuullisena. Eihän kaikki edes omista älylaitetta, saati sitten halua hyväksyä niitä käyttöehtoja. Jos siittä jää huono mielikuva, niin se lienee molemminpuolista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ikävä niitä aikoja kun ilmaiseksi annettavia kissanpentuja oli joka joka puolella.

Nykyään pentutehtalijat myyvät Torissa sairaita pentuja viidelläsadalla.

Hinnat ovat naurettavia, moni hyvä ihminen ei kykene ostamaan kissaa. Joku 200 olisi ok.

Jos ei kykene maksamaan 500€ kissasta, miten pystyy maksamaan tuhansia euroja lääkärikuluja? Ihan järkevää kova hinnoittelu, karsii ne ihmiset jotka eivät kissojaan hoidata kun ei ole varaa.

Kissalle voi ostaa vakuutuksen, jolloin eläinlääkärikulut ei ole tuhansia euroja.

Toisekseen monet varakkaatkin ihmiset lopettaa kissansa, jos se on niin sairas, että el-kuluihin uppoaisi tonneja.

Lisäksi tuo 500 euroa on jo aika lähellä rotukissan hintaa, ja rotukissasta saa paperit, on tietoa suvusta, on kasvatettu pennusta oikein, sille saa paremman vakuutuksen, voi saada korvausta myyjältä jos ostettu kissa olikin sairas jne. Silloin rotukissa alkaa olla järkevämpi ostos.

Moni VOI ottaa vakuutuksen mutta moni varakaskaan ei sitä ota vaan lopettaa kissansa kun kulut nousevat. Niinpä, siinäpä se totuus tuli miksi niitä ei anneta kenelle tahansa. Niihin ei sitouduta tiukan paikan tullen. Silti jokainen kuvittelee olevansa paras mahdollinen kissanomistaja ja että hänellä on oikeus saada jonkun toisen hylkäämä kissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

Monilla on yksityinen IG. Miksi ihmeessä sitä pitäisi jakaa tuntemattomien kanssa. Kissan kuvia voi sovitusti lähettää ko. eläinsuojelujärjestön sähköpostiin, jos niitä halutaan.

Tee kissalle oma tili. Kuka niitä sähköposteja ehtii selata päiväkausia että kuka minkäkin kuvan lähetti ja milloin.

Miksi kissanomistajan tarvisi olla aktiivinen somessa? Kissaa ajatellen siittä ei ainakaan ole mitään hyötyä.

Jos kissan luovuttaja haluaa varmistua hoidokkinsa hoidosta ja sitä pyytää, voisit rehellisyytesi ja sitoumuksesi todistaa ja tehdä sen sometilin. Jos siis oikeasti haluat sen kissan. Kyllä siitä huono mielikuva jää jos jo varaamassa ollaan jotain tiettyä kissaa ja kun pyydetään sometiliä, kissa hylätään (jälleen kerran). Entä jos jotain suurempaa vaaditaan vaikka kalliita ruokavalioita tai lääkehoitoja, hylätäänkö taas?

Et ole sovelias tällaisen kissan hoitajaksi.

Eletään sitten aivan eri maailmoissa, jos sometilin vaatimista voi pitää jotenkin kohtuullisena. Eihän kaikki edes omista älylaitetta, saati sitten halua hyväksyä niitä käyttöehtoja. Jos siittä jää huono mielikuva, niin se lienee molemminpuolista.

No sitten se kissa pitää hankkia jostain muualta jos some pelottaa. Nämä adoptoitavat on jo ainakin kerran hylätty. Ei kukaan tervepäinen luovuta uudelleen hylättäväksi tai sellaiselle joka ei ole valmis todistamaan sitoutumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

Monilla on yksityinen IG. Miksi ihmeessä sitä pitäisi jakaa tuntemattomien kanssa. Kissan kuvia voi sovitusti lähettää ko. eläinsuojelujärjestön sähköpostiin, jos niitä halutaan.

Tee kissalle oma tili. Kuka niitä sähköposteja ehtii selata päiväkausia että kuka minkäkin kuvan lähetti ja milloin.

Miksi kissanomistajan tarvisi olla aktiivinen somessa? Kissaa ajatellen siittä ei ainakaan ole mitään hyötyä.

Jos kissan luovuttaja haluaa varmistua hoidokkinsa hoidosta ja sitä pyytää, voisit rehellisyytesi ja sitoumuksesi todistaa ja tehdä sen sometilin. Jos siis oikeasti haluat sen kissan. Kyllä siitä huono mielikuva jää jos jo varaamassa ollaan jotain tiettyä kissaa ja kun pyydetään sometiliä, kissa hylätään (jälleen kerran). Entä jos jotain suurempaa vaaditaan vaikka kalliita ruokavalioita tai lääkehoitoja, hylätäänkö taas?

Et ole sovelias tällaisen kissan hoitajaksi.

Eletään sitten aivan eri maailmoissa, jos sometilin vaatimista voi pitää jotenkin kohtuullisena. Eihän kaikki edes omista älylaitetta, saati sitten halua hyväksyä niitä käyttöehtoja. Jos siittä jää huono mielikuva, niin se lienee molemminpuolista.

No sitten se kissa pitää hankkia jostain muualta jos some pelottaa. Nämä adoptoitavat on jo ainakin kerran hylätty. Ei kukaan tervepäinen luovuta uudelleen hylättäväksi tai sellaiselle joka ei ole valmis todistamaan sitoutumista.

Paremminhan sellaisella on aikaa eläimelle joka ei koko aikaa tai ollenkaan roiku somessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ikävä niitä aikoja kun ilmaiseksi annettavia kissanpentuja oli joka joka puolella.

Nykyään pentutehtalijat myyvät Torissa sairaita pentuja viidelläsadalla.

Hinnat ovat naurettavia, moni hyvä ihminen ei kykene ostamaan kissaa. Joku 200 olisi ok.

Jos ei kykene maksamaan 500€ kissasta, miten pystyy maksamaan tuhansia euroja lääkärikuluja? Ihan järkevää kova hinnoittelu, karsii ne ihmiset jotka eivät kissojaan hoidata kun ei ole varaa.

Kissalle voi ostaa vakuutuksen, jolloin eläinlääkärikulut ei ole tuhansia euroja.

Toisekseen monet varakkaatkin ihmiset lopettaa kissansa, jos se on niin sairas, että el-kuluihin uppoaisi tonneja.

Lisäksi tuo 500 euroa on jo aika lähellä rotukissan hintaa, ja rotukissasta saa paperit, on tietoa suvusta, on kasvatettu pennusta oikein, sille saa paremman vakuutuksen, voi saada korvausta myyjältä jos ostettu kissa olikin sairas jne. Silloin rotukissa alkaa olla järkevämpi ostos.

Moni VOI ottaa vakuutuksen mutta moni varakaskaan ei sitä ota vaan lopettaa kissansa kun kulut nousevat. Niinpä, siinäpä se totuus tuli miksi niitä ei anneta kenelle tahansa. Niihin ei sitouduta tiukan paikan tullen. Silti jokainen kuvittelee olevansa paras mahdollinen kissanomistaja ja että hänellä on oikeus saada jonkun toisen hylkäämä kissa.

Niin, mutta enin mitä voi tehdä kissan luovuttajana on kysyä, aiotko ottaa eläimelle vakuutusta tai että miten edellisen/olemassaolevien lemmikkien eläinlääkärikulujen kanssa on toimittu. Ja sitten arvioida, että puhuuko se ihminen totta ja onko miettinyt asiaa.

Huomaa, että eläimen lopettaminen ei ole aina välinpitämättömyyden merkki. Eläinlääkäri usein suosittelee lopettamista heti silloin, kun arvioi että eläin ei todennäköisesti selviä tai tulisi elämään huonolla elämänlaadulla. Joskus omistajat haluaa hoitaa eläintä loppuun asti, vaikka se kärsii jo paljon. Tiedän että esim hammasremonttiin voi upota se monta tuhatta ja tällaisen takia kannattaa se vakuutus olla. Mutta läheskään aina ei ole järkeä jatkaa sairaan eläimen hoitoa hinnalla millä hyvänsä.