Löytöeläin talolta ei haluta antaa kissaa? Omaa ja tuttujen kokemaa

Minä koetin saada Mikkelin eläinsuojeluyhdistykseltä kissaaa kaksi vuotta. Vastaus oli aina "meillä ei ole  teille sopivaa kissaa". Sitten käännyin Pieksämäen suuntaan. Sieltä sain tekstiviestinä kuvia kissoista ja pian meille muuttivatkin seniorisiskokset eläkepäiviä viettämään.

Mutta toiminta näillä kahdella yhdistyksellä oli kyllä  kuin yö ja päivä! Toisella asenne ettei voisi vähempää kiinnostaa, toisella että meille löytyisi pian kissa.

Nyt on oikaistu mutkia suoriksi. Kahden kissan vaatimus koskee useimmilla vain pentuja tai kissoja jotka todellakin vaatii sen kissakaverin. Lisää illemmalla, meen nyt töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

On ikävä niitä aikoja kun ilmaiseksi annettavia kissanpentuja oli joka joka puolella.

Nykyään pentutehtalijat myyvät Torissa sairaita pentuja viidelläsadalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tämä! Meillä vähän saman kaltanen tilanne. Ei kissa sopeutunu sisälle vaikka yrittettiin. Nää kissak ulkoilun vihaajat on hirviöitä! Niin mustavalkosia. Jos meille tulis pentukissa pitäsin kyllä sisäkissana mutta jos jo ulkoilevia yritetään saada sisälle se on kuin ihmiset laitettas vankilaan. Puhdasta pahuutta. Jotkut ehkä sopeutuu mut iso osa kuolee kärsien

Miten toimitte lopulta? Minulla ja kissalla olisi muutto isosta kodista ja ulkoilumahdollisuudesta yksiöön. Myös toinen "vanhempi" jää pois kuvuoista, eikä seuraa ole enää niin paljoa. Olen 99% varma, että kissa ei tule viihtymään, enkä tiedä mitä tehdä. Kissa on 11 vuotias, syntynyt villinä ja koko elämänsä ulkoillut ilman valjaita.

Tosin kissasi on jo sen verran iäkäs että voi olla ihan sopeutuvainen sisäkisuksi?   Jos asunnossasi on sauna, sinne pesä jossa se saa lepäillä itsekseen.

Kannattaa yrittää. Yhdellä ystävällä on maalla tuttu jonka pihalla aika ajoin ulkoiluttaa kissojaan (2kpl), muuten ovat kaksiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt tiedä onko tää provo vai ei mut en ihmettelesi vaikka ois aitoa. Muutenkin kissa keskustelu menny ihan oydoks ja ihmisten mieltymyksiä vastaavaks ei kissojen hyväää. Meidän kissa tuli meille 8vuotiaana silleen perinteisesti et päätti vaan et hänen koti on meillä. Löydettiin alkuperänen koti mut tuli aina takas. Päätettiin et saa olla meillä. Alko oksentaa kun yritettiin pitää sisällä. Hänelle paras on ulkoilla vaikka jäis auton alle siis. Ainakin kuolis onnellisena. On nyt 17vuotias. Ne jotka tuomitsee ulkoilun on säälittäviä hirviöitä!! Itekki pitäsin kissan sisäl jos tulis pentu mut nykysen pitäminen sisäl ois kidutusta. Eli ne jotka puhuu et koskaan ei sais ulkoilla yksin on puhtaasti eläinten vihaajia ja putkiaivoja

Ei millään pahalla mutta ne suositukset siitä, että kissaa ei päästetä pihalle on ihan aiheellisia. Kannattaa tutustua niihin tietoihin, että miten paljon kissa aiheuttaa elinympäristössään tuhoa. Lisäksi myös kissa on itse vaarassa idiootti ihmisten vuoksi luonnossa jos on irrallaan.

Ihan kun kaikkk ei tietäs noita asioita!! Silti asiat ei koskaan ole niin mustavalkosia!! Haluisiklo sä oikeesti ei kissa kuolis oksentaen stressaantuneena sisäl jos tottunu ulkoileen? Jos haluisit olet hirviö!!

No tämä! Meillä vähän saman kaltanen tilanne. Ei kissa sopeutunu sisälle vaikka yrittettiin. Nää kissak ulkoilun vihaajat on hirviöitä! Niin mustavalkosia. Jos meille tulis pentukissa pitäsin kyllä sisäkissana mutta jos jo ulkoilevia yritetään saada sisälle se on kuin ihmiset laitettas vankilaan. Puhdasta pahuutta. Jotkut ehkä sopeutuu mut iso osa kuolee kärsien

Kuolee kärsien ? Aika dramaattista. Kissa voi kuolla kärsien ulkoillessa vapaana. Jää auton töytäisemäksi, joku kiduttaa hengiltä, paleltuu talvella.  Meillä on entinen ulkokissa, ihan aikuisena tullut. Jonkun hylkäämä tai kenties ulos syntynyt, ei ole tietoa. Se on erittäin hyvin tottunut sisäkissan elämään. Tosin sillä onkin meillä virikkeitä ja puuhasteltavaa , ulkotarhakin löytyy . Vapaana kulkemaan en kissaani päästä . Ihan senkin takin kuinka paljon kissat tappavat lintuja . Ja sen takia etten aseta kissaani vaaroille ja taudeille alttiiksi. 

Vanha ja kulunut lause : kissa ei kuulu Suomen luontoon. Ja tämähän on ihan fakta. 

Vierailija kirjoitti:

On ikävä niitä aikoja kun ilmaiseksi annettavia kissanpentuja oli joka joka puolella.

Nykyään pentutehtalijat myyvät Torissa sairaita pentuja viidelläsadalla.

Hinnat ovat naurettavia, moni hyvä ihminen ei kykene ostamaan kissaa. Joku 200 olisi ok.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on oikaistu mutkia suoriksi. Kahden kissan vaatimus koskee useimmilla vain pentuja tai kissoja jotka todellakin vaatii sen kissakaverin. Lisää illemmalla, meen nyt töihin.

Miks se koskee pentuja? Se on ymmärrettävää, että jotku oikeasti tarvii sen kaverin tai jos on pitkään eläny tutun kissakaverinsa kans ja halutaan että pääsee samaan paikkaan. Täällä ainakin lukee, että luovutetaan lähtökohtaisesti pareittain tai jo olemassaolevan kissan seuraksi. Poislukien siis vain harvat äreät tapaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ikävä niitä aikoja kun ilmaiseksi annettavia kissanpentuja oli joka joka puolella.

Nykyään pentutehtalijat myyvät Torissa sairaita pentuja viidelläsadalla.

Hinnat ovat naurettavia, moni hyvä ihminen ei kykene ostamaan kissaa. Joku 200 olisi ok.

Kissaa voi joutua viemään eläinlääkäriin. Siihen pitää olla varaa. Koiraa käytettiin kolme kertaa kuukauden sisään, kokonaishinta oli noin 1000 €.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä omia traumojaan projisoivat eläinsuojeluyhdistyksen työntekijät tekevät suojateilleen hallaa toiminnallaan. Sekin vaatimus että pitäisi ottaa kaksi kissaa kerralla on järjetön. Harva haluaa/pystyy ottamaan kahta kissaa. Eikö ole parempi että saavat yksinään kodin kuin että kukaan ei niitä ota.

Tuo kahden kissan vaatimus on kyllä vähän jännä. Kissathan ei luonnostaan ole edes laumaeläimiä, mutta silti täälläpäin kans sama vaatimus.

Kissat eivät ole joo laumaeläimiä, mutta pienryhmäeläimiä kyllä. Ne ovat sosiaalisia eläimiä, eivät erakoita (tottakai yksilöllisiä eroja on kuten ihmisissäkin, ehkä jopa enemmän, mutta yleisesti). Kissat varsin usein nauttivat niille mieluisien olentojen seurasta ja hakeutuvat näiden seuraan: se voi olla perheen koira, perheet toinen/muut kissat tai joku perheenjäsen. Jos kissalla on vahva ystävyys jonkun toisen kissan/eläimen kanssa, niin näiden erottaminen voi olla hyvin traumaattista.

Ja jos sosiaalinen kissa menettää ystävänsä, niin sille voi olla hyväksi se, että se saa uuden kaverin (koira, lapsi, kani, minipossu - mikä kullekin kissalle on paras vaihtoehto, onhan noita kissa+ankka jne kaveruksia maailma täynnä). Ja jos kissalla on takanaan vaikea menneisyys (hylätty kesäkissa tms) niin jos se on löytänyt kissalassa parhaan kaverin, toisen kissan, jonka kanssa se viihtyy ja tuntee olonsa turvalliseksi, niin tällaista paria ei saisi kyllä erottaa. Koska se erottaminen johtaa kissojen traumatisoitumiseen (ei tietenkään aina, ei tietenkään, mutta aika usein). Vähintään kissalle tulee suruaika, ja se voi kestää vuodenkin. Ja vuoden sureminen vaikuttaa kyllä jo neurologisestikin ja muuttaa kissan luonnetta peruuttamattomasti (kuten ihmisenkin).

Eli on todellakin kissan parhaaksi se, että se pääsee samaan kotiin parhaan kaverinsa kanssa. Mutta on myös kissoja, joille on parempi päästä yksin hyvään kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

Tästä puuttuu nyt ihan varmasti joku oleellinen seikka. Ei todellakaan ole tuollaisia vaatimuksia hesyllä eikä muissakaan seyn jäsenyhdistyksissä.

Eipä ehkä virallisia, mutta tuntuu, että siellä vastaillaan sähköposteihin kovin tunteella ja omilla säännöillä varustettuja eläinaktivisteja.

Liian monta vastaavaa tarinaa löytyy lähipiiristä.

Jotenkin helppo ymmärtää miksi suhtautuvat tunteella. Etenkin jos ovat vuosia tai vuosikymmeniä tuota työtä tehneet. Siinä on ehtinyt ihmisen pahuus tulla aika tutuksi kun on kissoja pelastanut näiden raakalaisten kynsistä. Tavallinen tervepäinen kissanomistaja ei niitä kamalimpia koskaan näe eikä niistä kuule. Kurjuuden näkeminen kyynistyttää kovakuorisimmankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ikävä niitä aikoja kun ilmaiseksi annettavia kissanpentuja oli joka joka puolella.

Nykyään pentutehtalijat myyvät Torissa sairaita pentuja viidelläsadalla.

Hinnat ovat naurettavia, moni hyvä ihminen ei kykene ostamaan kissaa. Joku 200 olisi ok.

Kissaa voi joutua viemään eläinlääkäriin. Siihen pitää olla varaa. Koiraa käytettiin kolme kertaa kuukauden sisään, kokonaishinta oli noin 1000 €.

Meillä tuli kuukauden sisään kissan eläinlääkärilaskuja noin kolmella tonnilla. Ja kaikki laskut maksettiin silmää räpäyttämättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

Anteeksi, että olemme some-hylkiöitä.

Kyllä välillä tuntuu, että kissaihmiset ovat - anteeksi vain - tärähtäneitä. Epäluottamus kissoja haluaviin on suuri. Lapsen hankkija saa synnyttää vaikka minkä lauman, mutta kissaa ei saa löytöeläinkodista helposti, jos ollenkaan kaikesta päätellen.

500 euron hintapyyntö maatiaiskissasta on jo rikollista toimintaa, että kehdataan! Kissanottajan on syytä varautua kaikenlaisiin kuluihin, nyt on tulossa kissarekisterikin - rahastusta sekin.

Vierailija kirjoitti:

Kolme kissaa ollaan saatu vuosikymmenen aikana eläintalolta ihan vaan ottamalla yhteyttä. Kannattaa muistaa että siellä voi olla joku haasteellisesti työllistyvä työharjoittelussa voittoa tavoittelemattomassa yhdistyksessä. Eli se ihminen kenen kanssa käydessä asioit, ei välttämättä ole asiakaspalvelun ammattilainen vaan vaikkapa tukityöllistetty. Lisäksi siellä kuolee aika usein vanhempia kissoja, joten jos vaikka mietit että miltä tuntuisi nostaa kuollut kissa kylmiöön ja sen jälkeen pitäisi olla jollekin Karenille iloisena esittelemässä paikkoja.

Onpa järkyttävän asenteellista tekstiä, melkein sanattomaksi vetää. Sen verran kommentoin kuitenkin että tukityöllistetyt on ihan normaaleja ihmisiä, toisin kuin sinä.

Löytölöillä on niin paljon huonoja kokemuksia kissojen ottajista, että seulaa on pitänyt kiristää vuosi vuodelta.

Olin hesyn sijaiskotina, minulle tuli pentu yhdistyksen ulkopuolelta ja oli luovutusikään saakka. Pentu pääsi samaan kotiin, josta oli tullutkin. Kuukauden sisällä olivat heittäneet kissanpennun seinään ja se kuoli.

Ihmisiä soittelee eläinlääkärille, että pitääkö koiraa ruokkia ja viedä ulos. Näitä ihmisiä on vielä enemmän löytölöiden asiakkaina.

Koronan vuoksi ihmiset otti lemmikkejä hetken mielijohteesta ja sitten ne hylättiin.

Kertoo jotain aikuisten ihmisten päätöksentekokyvystä, ettei ajatella asioita edes vuoden päähän.

Rescueyhdistykset on myös joutuneet harkitsemaan antavatko koiria ollenkaan lapsiperheisiin, koska sieltä palautuu niin paljon takaisin. Lapsiperheissä ilmeisesti ajatellaan, ettei koiraa tarvitse kouluttaa ollenkaan.

Tarkat kriteerit on seurausta muiden ihmisten toiminnasta, joten syyttäkää mieluummin heitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheellä ei ole koskaan ollut mitään vaikeuksia saada löytöeläintalosta kissaa, ja tarkastuskäynneillä olemme aina saaneet vain ylistystä. Samoin eläinlääkäreiltä, kissan hoitamiselle omistautumisestamme ja vastuullisuudestamme.

Voin toki helposti arvata, mistä tiukkuus muiden kohdalla voisi johtua. Varmaankin ihan siitä, että löytöeläintaloilla on yleensä yleisesti ottaen todella huonoja kokemuksia niistä ihmisistä, jotka kissoja, koiria, marsuja ja kaneja sekä etenkin liskoja ja lintuja sieltä kärttää. Näitä kokemuksia ei kuitenkaan Suomessa voi mitenkään julkaista, koska henkilösuoja, kunnianloukkas ja pläp pläp plää. Eli laki ei ole eläimen puolella vaan eläinrääkkääjän puolella. Rääkkäys salataan maassamme. Suuri yleisö ei tajuakaan, miten yleisiä kaiken maailman teemumäet ovat. Tai miten paljon adoptoituja eläimiä palautuu. Usein rääkättyinä ruumiina.

Meidän maassamme on myös aivan liian nuori (vasta joskus kasarilla-ysärillä kohentunut mutta ei vieläkään hyvä), kehittymätön eläinsuojelulainsäädäntö, joka suojelee ei eläintä vaan sitä ongelmaperhettä, joka ottaa kissoja lapsille leluiksi, sitä yksinäistä sinkkua, joka ottaa kissoja vauvakuumeeseen mutta lyö niiden hoidon laimin heti kun löytää puolison tai hedelmöittyy hoidoista, sekä sitä pariskuntaa, joka ottaa kissoja, jotta olisi edes jokin yhteinen harrastus. Tähän päälle kaikki somekuvien takia halutut kissat, toimintakyvyttömän vanhuksen seuraksi halutut kissat, autistiselle lapselle muka empatian opettamiseksi halutut kissat... Kissaa pidetään Suomessa turhan paljon esineenä. Välineenä. Kertakäyttöeläimenä, jolla voi paikata minkä tahansa elämänsä aukon.

Tällä hetkellä meillä on mm. 10-vuotias kodinvaihtajakissa, joka tuli meille löytöeläintalon kautta. Kissaa oli edeltävä adoptoija mm. lyönyt. Siis adoptoija, ihminen, joka oli ihan hakemuksella hakenut tätä kissaa itselleen "loppuelämän hoivaan". Että semmoista.

Tiedätkö, mihin meidän löytäeläintalon kissan saanti tyssäsi?

Meillä kellään ei ole facebook-tiliä.

"Te ootte tosi ihanteellinen koti kissoille (oltaisiin siis otettu kissapari), kun teillä on tuota sijoituskotitoimintaakin ollut aikaisemmin (ollaan siis otettu näitä suoraan poliisilta tulleita kissoja sijoitukseen, kunnes ovat kuntoutuneet esimerkiksi kissalaan sijoitettavaksi tai löytäneet kodin). Mut me ei voida antaa teille kissoja, kun teillä ei oo tota facebookkia eikä muuta somea, ettei me voida seurata teidän elämää." Olin siis kertonut, että voimme lähettää kuvia ja kuulumisia, meille voi sovittuina aikoina tulla käymään jne, mutta ei sekään riittänyt. Olisi vielä pitänyt päästä seuraamaan perhe-elämää livenä facebookista/instastakin.

Löysimme sitten lopulta kissan toiselta puolen Suomea, ihan perinteisen "kuistin alle" syntyneestä puolivillistä pentueesta. Se on nykyään kainaloinen, joka kutsuttaessa tulee juttelemaan ja pussailemaan ja eläinlääkärien mielestä tasapainoisen oloinen reipas ja terve kissa.

Sen Facebook tilin perustaa kissoille muutamassa minuutissa eikä sinne tarvitse omaa perhe-elämäänsä päivittää sen kummemmin. Kuva kerran kuukaudessa rauhoittaa luovuttajien mieltä. Mutta onhan se helpompi hakea kissa toiselta puolelta maata ja jättää jälleen yhdestä kissanomistajsta huono mielikuva ja epäilys kissalaa pitäville. Seuraava kissan adoptoija saa taas astetta tiukemmat kysymykset ja vaatimukset, koska edellinen hylkäsi kovasti haluamansa ihanan kissan Facebook kysymyksen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin hesylle viestiä että haluaisin adoptoida heiltä kissan. Kerroin että perheeseen kuuluu yksi työssäkäyvä aikuinen, yksi lukiolainen ja yksi seuraa kaipaava kissa. Kerroin myös että pidetään lomaa kun kissa tulee taloon ja on varaa syöttää kunnon ruokaa ja käyttää lääkärissä. Parveke lasitettu ym. Sain vastauksen että yhden aikuisen ihmisen on oltava kotona (työtön tai etätyö ilmeisesti) että voivat edes ottaa meidät jonoon. No ostettiin sit torista kissanpentu ku ei me hesylle kellahti

En käsitä, miksi valehtelet täällä päin naamaa kaikille. Tuollaista ei todellakaan ole eikä missään muuallakaan. Ei myöskään fantasioimiasi facebook kyttäyksiä.

Taidat olla Teemu Mäki, joka täällä raivoat, kun et saanut enempää kirveellä tapettavia.

Nyt en ihan ymmärrä. En ole sanonut Facebookista mitään enkä omista kirvestä

Oletan, että facebook-kommentti oli kohdistettu minuun, joka kerroin, että kissan saanti paikallisesta esystä tyssäsi siihen, ettei meillä ole kenelläkään facebook-tiliä (teinien mielestä sellainen tili on nolo, itse taas työsyistä pysyttelen tiukasti erossa kaikista tunnistusta vaativista sosiaalisen median kanavista, vaikka en sentään ole parkkipatella töissä). Myös instagram-tili olisi kelvannut, mutta edelleenkään sellaistakaan meillä ei ole.

Teineillä ei instagramia? Se kuulostaa jo uskomattomammalta kuin somekyttäyspyyntö.

Monilla on yksityinen IG. Miksi ihmeessä sitä pitäisi jakaa tuntemattomien kanssa. Kissan kuvia voi sovitusti lähettää ko. eläinsuojelujärjestön sähköpostiin, jos niitä halutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ikävä niitä aikoja kun ilmaiseksi annettavia kissanpentuja oli joka joka puolella.

Nykyään pentutehtalijat myyvät Torissa sairaita pentuja viidelläsadalla.

Hinnat ovat naurettavia, moni hyvä ihminen ei kykene ostamaan kissaa. Joku 200 olisi ok.

Jos ei kykene maksamaan 500€ kissasta, miten pystyy maksamaan tuhansia euroja lääkärikuluja? Ihan järkevää kova hinnoittelu, karsii ne ihmiset jotka eivät kissojaan hoidata kun ei ole varaa.

jupssu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt tiedä onko tää provo vai ei mut en ihmettelesi vaikka ois aitoa. Muutenkin kissa keskustelu menny ihan oydoks ja ihmisten mieltymyksiä vastaavaks ei kissojen hyväää. Meidän kissa tuli meille 8vuotiaana silleen perinteisesti et päätti vaan et hänen koti on meillä. Löydettiin alkuperänen koti mut tuli aina takas. Päätettiin et saa olla meillä. Alko oksentaa kun yritettiin pitää sisällä. Hänelle paras on ulkoilla vaikka jäis auton alle siis. Ainakin kuolis onnellisena. On nyt 17vuotias. Ne jotka tuomitsee ulkoilun on säälittäviä hirviöitä!! Itekki pitäsin kissan sisäl jos tulis pentu mut nykysen pitäminen sisäl ois kidutusta. Eli ne jotka puhuu et koskaan ei sais ulkoilla yksin on puhtaasti eläinten vihaajia ja putkiaivoja

Ei millään pahalla mutta ne suositukset siitä, että kissaa ei päästetä pihalle on ihan aiheellisia. Kannattaa tutustua niihin tietoihin, että miten paljon kissa aiheuttaa elinympäristössään tuhoa. Lisäksi myös kissa on itse vaarassa idiootti ihmisten vuoksi luonnossa jos on irrallaan.

Ihan kun kaikkk ei tietäs noita asioita!! Silti asiat ei koskaan ole niin mustavalkosia!! Haluisiklo sä oikeesti ei kissa kuolis oksentaen stressaantuneena sisäl jos tottunu ulkoileen? Jos haluisit olet hirviö!!

No tämä! Meillä vähän saman kaltanen tilanne. Ei kissa sopeutunu sisälle vaikka yrittettiin. Nää kissak ulkoilun vihaajat on hirviöitä! Niin mustavalkosia. Jos meille tulis pentukissa pitäsin kyllä sisäkissana mutta jos jo ulkoilevia yritetään saada sisälle se on kuin ihmiset laitettas vankilaan. Puhdasta pahuutta. Jotkut ehkä sopeutuu mut iso osa kuolee kärsien

Kuolee kärsien ? Aika dramaattista. Kissa voi kuolla kärsien ulkoillessa vapaana. Jää auton töytäisemäksi, joku kiduttaa hengiltä, paleltuu talvella.  Meillä on entinen ulkokissa, ihan aikuisena tullut. Jonkun hylkäämä tai kenties ulos syntynyt, ei ole tietoa. Se on erittäin hyvin tottunut sisäkissan elämään. Tosin sillä onkin meillä virikkeitä ja puuhasteltavaa , ulkotarhakin löytyy . Vapaana kulkemaan en kissaani päästä . Ihan senkin takin kuinka paljon kissat tappavat lintuja . Ja sen takia etten aseta kissaani vaaroille ja taudeille alttiiksi. 

Vanha ja kulunut lause : kissa ei kuulu Suomen luontoon. Ja tämähän on ihan fakta. 

Luin jostain, että yleisin syy että kissa kuolee ulos on, että joku toinen eläin hyökkää. Toinen on, että jos kissa on sairastunut ja lähestyy kuolemaa, niin ulkokissa voi piiloutua ulos mieluummin kuin sisälle. Molemmat tilanteet olisi ihan vältettävissä, koska kissan saisi eläinlääkäriin ja joskus sairaus saattaisi olla vielä parannettavissa. Pahinta on kuvitella, että sairas kissa piiloutuisi johonkin kivenkoloon ja joku eläin tulee raatelemaan sen, kun se ei jaksa enää pelastautua puuhun!

Mua pelottaisi ehkä eniten se, kun ihmiset pitävät koiriaan ilman hihnaa. Monet ihmiset myös vihaa kissoja ja myrkyttää tai ampuu niitä, jos näkevät omalla pihalla tai muuallakin. Vaikka se on laitonta niin mikä ampujaa estäisi, voi vaan poistua paikalta tai laittaa ruumiin omalle kompostille.