Löytöeläin talolta ei haluta antaa kissaa? Omaa ja tuttujen kokemaa

Vierailija kirjoitti:

Sama kokemus täälläkin. Et pääse katsomaan kissoja ja jos haluat sieltä kissan ja hyvällä tuurilla saat, niin saatsen, joka annetaan. Ei mitään saumaa saada osallistua valintaan tai anneta edes vaihtoehtoja, ota tai jätä.

Jotkut tosiaan ajattelevat löytölöiden toimivan kuin eläinkauppa. Että sinne sovitaan aika jolloin mennään kiertämään kotia etsivät eläimet ja niistä varataan mieluinen. Ja henkilökunta on onnessaan kun joku haluaa antaa kodittomalle kodin. No viimeinen kohta pitääkin paikkansa, on aina iloinen asia, kun joku saa oman kodin.

" Ainakin yksi näkyvästi somessa toimintaansa mainostava yksityinen taho kerää niillä pelastamillaan populaatiokissoilla rahaa koko ajan. Jatkuvasti on kuvia sairaista eläimistä ja tilinumero tekstissä. Silti näitä kissoja vaan kuolee koko ajan, *edes leikkaus ei onnistunut Misua auttamaan, apu tuli liian myöhään tälle huonoimmat mahdolliset kortit saaneelle suloiselle kissaneidille. Nyt kipu ja pelko ovat poissa, lepää rauhassa.

Olkaa ihmiset erittäin tarkkoja, kun lahjoitatte rahaa."

Pelastetettuja kissoja täytyy olla paikalla että niille pikkuraasuille voi kerätä rahaa.

Kuka niitä koteihin luovuttaa... niitähän voi joku paha ihminen kohdella huonosti.

Mut tosiaan, tilinumero on tossa, pitäisi taas leikata yhden suolisto ja munuaisetkaan ei tolla toisella toimi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille olisi annettu kissa, mutta vain sillä ehdolla että tulevat tarkastamaan kodin ennen luovutusta sekä 1 kk sen jälkeen arvioivat kodin tilanteen omin silmin. Tämän lisäksi olisi pitänyt lähettää seikkaperäinen kertomus säännöllisesti, miten menee. Ainakin vuoden ajan. Kuvien kera. Ja Facebookiin olisi pitänyt postata julkisia kissakuvia.

Itse en todellakaan suostu tuollaiseen kyttäämiseen. Ja sanoin että etukäteen voitte käydä meillä ja voin ehkä kerran lähettää kuvia mutta sen kummempaan en lähde, yrittäkää löytää henkilö joka tollaiseen kyttäykseen suostuu mut mua ei kiinnnosta olla sairaalloisen kyttäyksen kohteena, hankin kissan muualta.

Niinpä ostettiin aivan ihana maatiaiskissan pentu. Myyjä ei ole perään kysellyt.

Ei tuollaisiin ehtoihin tarvitse edes suostua vaikka olisi nimen paperiin laittanutkin. Täysin kohtuuttomia tavarakaupassa. 

Mä halusiin ny myydä mun pikku-Fiiatin satasella, mut mä oon niin kiintyny siihen ku se oli mun eka kaara, niin ostajaa velvoitetaan lähettämään facebook-kuvia ja mielellään kopio huoltokirjasta et miten sitä mun pientä huolletaan ja velvoitetaan ainaski mulle pari vierailua paikanpäälle et mä saan tsekkaa että ainaski sen öljyt on vaihdettu.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus sijaiskotina olosta: kotien etsintä oli jopa pelottavaa siitä syystä, että yhdistykselle monikaan koti ei tuntunut kelpaavan. Minä haastattelin uusia koteja ja olisin huolinut 90% kodeista, yhdistys ei. Ei opiskelijoita, ei työttömiä, ei pienten lasten perheitä, ei kerrostalossa asujia jne jne. Näitä sääntöjä ei lukenut missään, mutta sanallisesti painotettiin kyllä millaiset kodit kelpaavat. Olo haastattelijana oli kuin rikoksia selvittävällä konstaapelilla. En kovin kauaa viihtynyt vapaaehtoisena.

Minulla taas särkyi sydän aina kun olin itsekin sitä mieltä, etten luovuttaisi eläintä kyseiselle katsojalle. Toinen kuitenkin vilpittömästi oli eläinkaveria etsimässä, mutta resurssit olivat ilmiselvästi tavalla tai toisella puutteelliset.

(Toki osalta tuli sitten haistattelut, jotka saivat päätöksen tuntumaan paremmalta.)

Onhan se nyt väärin ja ristiriitaista että eläinsuojelutyötä tekevät ovat itse pahin este sen eläimen hyvinvoinnille. Löytökissalle kotia tarjoava huomaa joutuneensa ristikuulusteluun ja interventiota muistuttavaan tilanteeseen. Lopputulemana vilpitön ja hyvää kotia tarjoava ihminen päättää ettei koskaan enää halua olla tekemisissä löytöeläintalon kanssa ja kotia tarvitseva kissa/koira jää sitä vaille. Mitä järkeä?!

"Tiedätkö, mihin meidän löytäeläintalon kissan saanti tyssäsi?

Meillä kellään ei ole facebook-tiliä.

"Te ootte tosi ihanteellinen koti kissoille (oltaisiin siis otettu kissapari), kun teillä on tuota sijoituskotitoimintaakin ollut aikaisemmin (ollaan siis otettu näitä suoraan poliisilta tulleita kissoja sijoitukseen, kunnes ovat kuntoutuneet esimerkiksi kissalaan sijoitettavaksi tai löytäneet kodin). Mut me ei voida antaa teille kissoja, kun teillä ei oo tota facebookkia eikä muuta somea, ettei me voida seurata teidän elämää." Olin siis kertonut, että voimme lähettää kuvia ja kuulumisia, meille voi sovittuina aikoina tulla käymään jne, mutta ei sekään riittänyt. Olisi vielä pitänyt päästä seuraamaan perhe-elämää livenä facebookista/instastakin."

Mitä ihmettä minä juuri luin?

Sanokaa ettei tällainen toiminta ole mahdollista.

yritin saada kissan, en saanut koska ei ollut kesyjä kodinvaihtajia vaan pelkästään puolivillejä, arkoja populaatiokissoja. TARKKAA KYSYTTIIN KAIKKI ASIAT, kuten kuuluukin, kissa jäi ottamatta ja päädyimme rotukissaan. Olisimme ottaneet kesykissan eläinsuojelusta, muttei ollut.

Ihan kaikkea ei kannata  uskoa mitä tällä palstalla kirjoitetaan. Jo kielenkäyttö on joillakin sellaista, että saattaa muitakin elämänhallinnan ongelmia olla.

En antaisi kissaa kovin nuorelle tai opiskelijalle, joka saattaa muuttaa seuraavaan asuntoon, jossa ei ehkä kissaa saa pitää.

En antaisi pikkulapsiperheeseen, koska taaperoissa on hoitamista ihan tarpeeksi ilman kissaakin. Enkä hyvin köyhälle, koska pitää olla varaa ostaa kissalle tarvikkeita ja viedä lääkäriin tarvittaessa.

Ja tottakai pitää saada tulla tarkastamaan kissan olot kotiin. Mitä pahaa siinä on, jos ei ole jotain kummallista salattavaa.

Vierailija kirjoitti:

" Ainakin yksi näkyvästi somessa toimintaansa mainostava yksityinen taho kerää niillä pelastamillaan populaatiokissoilla rahaa koko ajan. Jatkuvasti on kuvia sairaista eläimistä ja tilinumero tekstissä. Silti näitä kissoja vaan kuolee koko ajan, *edes leikkaus ei onnistunut Misua auttamaan, apu tuli liian myöhään tälle huonoimmat mahdolliset kortit saaneelle suloiselle kissaneidille. Nyt kipu ja pelko ovat poissa, lepää rauhassa.

Olkaa ihmiset erittäin tarkkoja, kun lahjoitatte rahaa."

Tuo ei ole millään tavalla epäilyttävää. Tosiasia on, että kaikkia kissoja ei voida pelastaa. Kyllä ne rahat menee ihan siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu. Elsyillä on poliisin myöntämä rahankeruulupa, ja tuo on täysin laillista toimintaa kaikin puolin. Eläinlääkärikulut ovat tänä päivänä todella suuret, ja tarkastuskäyntikin voi maksaa 400 euroa, saati jos tarvitsee tehdä jotain toimenpiteitä tai leikkauksia. Eläimen lopettaminen maksaa myös 100-200 euroa. Kaikki kerätyt rahat menevät samaan pottiin, joten jos kissaa ei saadakaan leikattua, niin kyllä se raha menee toisten kissojen hoitoon. 

Kissa voidaan lopettaa monista syistä. Yleensä se tehdään, jos kissalla on paljon erilaisia vaivoja, tai sellaisia ongelmia joita ei pystytä hoitamaan. Esim. hampaat ovat vain mustat tikut suussa, mutta keuhkoissa havaitaan ongelma, eikä voida sen takia nukuttaa kissaa toimenpiteen ajaksi. Kissa siis kuolee toimenpiteeseen, tai jää elämään huonosti hengittävänä ja kipeät hampaat suussa lopun ikää. Armeliaampi päätös siinä kohtaa on lopettaminen. Toinen esimerkki on kissa, jolla on selvästi neurologista vaivaa. Magneettikuvaus maksaa 1000 euroa ja niitä tehdään vain Helsingissä. On epätodennäköistä, että kissaa pystyttäisiin auttamaan, jos vika on aivoissa. Tonnilla saa jo monen terveemmän kissan sterilaation. Kolmas esimerkki: kissa on niin aggressiivinen ja ahdistunut, ettei sitä saada rauhoittumaan toimitilalla eikä ensikodissa. Hyökkäilee jatkuvasti ihmisten ja toisten kissojen kimppuun. Mitään syytä ei löydetä. Tällaista kissaa ei kukaan adoptoi, ja jatkuvasti ahdistuneena oleminen on kissallekin kamalaa.

Jossain vaiheessa on hyväksyttävä, että tämän kissan auttaminen ei nyt toimi, ja on lopetettava.  Olisi julmaa pitää kärsiviä kissoja hengissä. 

Vierailija kirjoitti:

yritin saada kissan, en saanut koska ei ollut kesyjä kodinvaihtajia vaan pelkästään puolivillejä, arkoja populaatiokissoja. TARKKAA KYSYTTIIN KAIKKI ASIAT, kuten kuuluukin, kissa jäi ottamatta ja päädyimme rotukissaan. Olisimme ottaneet kesykissan eläinsuojelusta, muttei ollut.

Eläinsuojelussa on väkisinkin lähinnä arkoja populaatiokissoja. Siellä saattaa olla jokunen kesy kodinvaihtaja seassa - esim. vanha omistaja on kuollut ja kesy kissa ei ole sukulaisille kelvannut - mutta lähtökohtaisesti elsuissa on erittäin vähän kesyjä tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Ainakin yksi näkyvästi somessa toimintaansa mainostava yksityinen taho kerää niillä pelastamillaan populaatiokissoilla rahaa koko ajan. Jatkuvasti on kuvia sairaista eläimistä ja tilinumero tekstissä. Silti näitä kissoja vaan kuolee koko ajan, *edes leikkaus ei onnistunut Misua auttamaan, apu tuli liian myöhään tälle huonoimmat mahdolliset kortit saaneelle suloiselle kissaneidille. Nyt kipu ja pelko ovat poissa, lepää rauhassa.

Olkaa ihmiset erittäin tarkkoja, kun lahjoitatte rahaa."

Tuo ei ole millään tavalla epäilyttävää. Tosiasia on, että kaikkia kissoja ei voida pelastaa. Kyllä ne rahat menee ihan siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu. Elsyillä on poliisin myöntämä rahankeruulupa, ja tuo on täysin laillista toimintaa kaikin puolin. Eläinlääkärikulut ovat tänä päivänä todella suuret, ja tarkastuskäyntikin voi maksaa 400 euroa, saati jos tarvitsee tehdä jotain toimenpiteitä tai leikkauksia. Eläimen lopettaminen maksaa myös 100-200 euroa. Kaikki kerätyt rahat menevät samaan pottiin, joten jos kissaa ei saadakaan leikattua, niin kyllä se raha menee toisten kissojen hoitoon. 

 

Kissa voidaan lopettaa monista syistä. Yleensä se tehdään, jos kissalla on paljon erilaisia vaivoja, tai sellaisia ongelmia joita ei pystytä hoitamaan. Esim. hampaat ovat vain mustat tikut suussa, mutta keuhkoissa havaitaan ongelma, eikä voida sen takia nukuttaa kissaa toimenpiteen ajaksi. Kissa siis kuolee toimenpiteeseen, tai jää elämään huonosti hengittävänä ja kipeät hampaat suussa lopun ikää. Armeliaampi päätös siinä kohtaa on lopettaminen. Toinen esimerkki on kissa, jolla on selvästi neurologista vaivaa. Magneettikuvaus maksaa 1000 euroa ja niitä tehdään vain Helsingissä. On epätodennäköistä, että kissaa pystyttäisiin auttamaan, jos vika on aivoissa. Tonnilla saa jo monen terveemmän kissan sterilaation. Kolmas esimerkki: kissa on niin aggressiivinen ja ahdistunut, ettei sitä saada rauhoittumaan toimitilalla eikä ensikodissa. Hyökkäilee jatkuvasti ihmisten ja toisten kissojen kimppuun. Mitään syytä ei löydetä. Tällaista kissaa ei kukaan adoptoi, ja jatkuvasti ahdistuneena oleminen on kissallekin kamalaa.

Jossain vaiheessa on hyväksyttävä, että tämän kissan auttaminen ei nyt toimi, ja on lopetettava.  Olisi julmaa pitää kärsiviä kissoja hengissä. 

Seliseli.

Nuo sun mainitsemat asiat pätee luotettavaan ja pitkäjänteisesti toimineeseen tahoon.

Sen sijaan Suomi on täynnä näitä epävirallisia löytöeläintaloja.

Itsekin tiedän yhden etunimellään toimivan löytöeläin-tyypin, joka yksin niitä kissoja hoitaa, ja aina tapahtuu outoja. Menenkö Faceen oikein laskemaan, montako kissaa hän on saanut pidettyä hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tämä! Meillä vähän saman kaltanen tilanne. Ei kissa sopeutunu sisälle vaikka yrittettiin. Nää kissak ulkoilun vihaajat on hirviöitä! Niin mustavalkosia. Jos meille tulis pentukissa pitäsin kyllä sisäkissana mutta jos jo ulkoilevia yritetään saada sisälle se on kuin ihmiset laitettas vankilaan. Puhdasta pahuutta. Jotkut ehkä sopeutuu mut iso osa kuolee kärsien

Miten toimitte lopulta? Minulla ja kissalla olisi muutto isosta kodista ja ulkoilumahdollisuudesta yksiöön. Myös toinen "vanhempi" jää pois kuvuoista, eikä seuraa ole enää niin paljoa. Olen 99% varma, että kissa ei tule viihtymään, enkä tiedä mitä tehdä. Kissa on 11 vuotias, syntynyt villinä ja koko elämänsä ulkoillut ilman valjaita.

Meillä on 8-vuotias "meille vaan muuttanut" kissa, eli se päätti muuttaa meille. Pääosin siis ulkokissana viihtynyt kissa, ollut kuulemma 3 viikkoakin reissuillaan (yritettiin siis useamman kerran palauttaa omaan kotiinsa, karkasi aina takaisin meille). No, se jäi meille, ja on ollut nyt talvet sisäkissana, kun sillä oli joskus paleltuneet korvat pahasti ja ne alkoi heti pykiä kun tuli syksyllä pakkaset. Kyllähän se ruikutti ja rutisi ulko-ovilla ja päivysti, josko joku olisi sen ulos päästänyt. Tunnin-parin jälkeen aina luovutti ja paineli omaan kerrokseensa ruokatarjooilujen ja pehmoisten petien ankeaan todellisuuteen. Missä lapset leikitti ja paijaili. Kesäisin se ulkoilee yhdessä meidän muiden kissojen kanssa, mutta nytkin on ollut koko viikonlopun sisällä, kun on kylmä. Jos olisi tarvetta, niin sen voisi pitää sisällä koko ajan.

Kissa tottuu sisäkissana olemiseen, vaikka olisi ollut millainen villikissa aiemmin. Sillä pitää olla vaan riittävän hyvät olosuhteet sisällä, ja tuollainen kissa yleensä kaipaa hyvin paljon omaa rauhaa. Pienessä asunnossa sitä omaa rauhaa on joskus todella vaikea järjestää, meillä se onnistuu hyvin.

(olen toiminut sijaiskotina kissoille, joten minulla on jonkin verran kokemusta villiintyneiden kissojen rauhoittelusta ja kesyttämisestä)

Paikallinen eläintalo antaa kissoja vain sisäkissoiksi jotka ulkoilevat joko valjaissa tai aidatulla alueella. Lapsiperheille ei välttämättä anneta kissoja ihan sen takia kun kaikki lapset eivät osaa käsitellä kissoja ja jos vanhemmat antavat lasten retuuttaa kissoja miten sattuu tai eivät kiellä jos lapsi yrittää ottaa kissan syliin vaikka kissa ei halua niin näille perheille ei anneta kissaa. Jos yhdistykseltä ei saa kissaa siihen on kyllä joku syy.

En antaisi omalle siskolle kissaa ihan sen takia kun hänen lapset ei osaa olla nätisti ja sisko ei kieltäisi vaikka lapset kiusaisivat kissaa, eläintalo olisi luultavasti samaa mieltä että tuo ei ole hyvä koti kissalle. Mutta sisko itse ei näkisi lapsissaan mitään vikaa ja ei suostuisi uskomaan että heille ei anneta kissaa vaikka perhe on niin eläinrakas.

Vierailija kirjoitti:

" Ainakin yksi näkyvästi somessa toimintaansa mainostava yksityinen taho kerää niillä pelastamillaan populaatiokissoilla rahaa koko ajan. Jatkuvasti on kuvia sairaista eläimistä ja tilinumero tekstissä. Silti näitä kissoja vaan kuolee koko ajan, *edes leikkaus ei onnistunut Misua auttamaan, apu tuli liian myöhään tälle huonoimmat mahdolliset kortit saaneelle suloiselle kissaneidille. Nyt kipu ja pelko ovat poissa, lepää rauhassa.

Olkaa ihmiset erittäin tarkkoja, kun lahjoitatte rahaa."

Pelastetettuja kissoja täytyy olla paikalla että niille pikkuraasuille voi kerätä rahaa.

Kuka niitä koteihin luovuttaa... niitähän voi joku paha ihminen kohdella huonosti.

Mut tosiaan, tilinumero on tossa, pitäisi taas leikata yhden suolisto ja munuaisetkaan ei tolla toisella toimi...

Mistä te luulette, että yhdistykset saavat rahaa? Luuletteko, että on joku rikas mesenaatti joka luovuttaa tonnin seteleitä aina kun kissa joudutaan viemään lääkäriin? Isolla osalla populaatiokissoista on jotain sairauksia. Kukaan ei pakota sinua lahjoittamaan mitään. Suurin osa yhdistysten kissoista hoidetaan ilman erillisiä kampanjoita. Silloin kun joudutaan pyytämään rahaa, niin on rahat jo tosi tiukilla. 

Suolistoleikkauksia ei kuitenkaan tehdä, vaan ne kissat lopetetaan. Ai niin, mutta sekin on väärin ja epäilyttävää. 

Vierailija kirjoitti:

Löytöeläintalojen pääasiallisin tehtävä on etsiä lemmikille koti, ettei se joudu lopetettavaksi koska löytöeläintalojen tilatkin ovat varmaankin rajalliset niitä säilöä.

Eläinsuojeluyhdistyksen pääasiallisin tehtävä puolestaan on nimensä mukaisesti suojella eläimiä ja tarkistaa niiden elinolosuhteita, joista tehdään esimerkiksi ilmoituksia kaltoinkohtelusta. He neuvovat eläinten suojeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. 

Jos löytöeläintalon henkilökunta alkaa päämäärätietoisesti mutu-tuntumalla toimia riskejä ennakoivana instanssina hylkäämällä joka toisen lemmikille kotia tarjoavan "pahojen kokemusten vuoksi tuollaisista",

niin aivan sama vaikka eläimet vain yksinkertaisesti nukutettaisiin,

sen sijaan, että niitä säilötään "löytöeläintaloissa" ,joiden ylläpitoihin kaikenhuipuksi kerätään varoja erilaisin hyväntekeväöisyystempauksin ja jopa henkilökohtaisin testamentein eläinrakkailta ihmisiltä.

Olet siinä mielessä jäljillä, että löytölä voi olla eri taho kuin esy. Ainakin Turussa ne ovat ihan eri toimijoita, vaikka sijaitsevatkin osittain samassa pihapiirissä hieman erikoisen historiansa vuoksi. Monilla paikkakunnilla ne kuitenkin toimivat vähän limittäin ja lomittain, ja löytölänpitäjä voi hyvinkin toimia samalla esim. esyn vapaaehtoisena.

Tuo boldattu kohta ei kuitenkaan pidä paikaansa siinä mielessä, että kenelläkään muulla kuin eläinsuojeluviranomaisella (käytännössä poliisi, valtuutettu eläinlääkäri) ei ole valtuuksia kotirauhan piirissä tarkastaa yhtään minkään elinolosuhteita, ellei omistaja anna siihen lupaa. Ei vaikka sopimuksissakin lukisi mitä. Apuna voivat toimia, mutta vain viranomaisen pyynnöstä.

On kyllä tosi yleinen harhaluulo, että joku esykin vain hakee eläimiä pois ja ottaa haltuun, mutta näin ei tietenkään ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Ainakin yksi näkyvästi somessa toimintaansa mainostava yksityinen taho kerää niillä pelastamillaan populaatiokissoilla rahaa koko ajan. Jatkuvasti on kuvia sairaista eläimistä ja tilinumero tekstissä. Silti näitä kissoja vaan kuolee koko ajan, *edes leikkaus ei onnistunut Misua auttamaan, apu tuli liian myöhään tälle huonoimmat mahdolliset kortit saaneelle suloiselle kissaneidille. Nyt kipu ja pelko ovat poissa, lepää rauhassa.

Olkaa ihmiset erittäin tarkkoja, kun lahjoitatte rahaa."

Tuo ei ole millään tavalla epäilyttävää. Tosiasia on, että kaikkia kissoja ei voida pelastaa. Kyllä ne rahat menee ihan siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu. Elsyillä on poliisin myöntämä rahankeruulupa, ja tuo on täysin laillista toimintaa kaikin puolin. Eläinlääkärikulut ovat tänä päivänä todella suuret, ja tarkastuskäyntikin voi maksaa 400 euroa, saati jos tarvitsee tehdä jotain toimenpiteitä tai leikkauksia. Eläimen lopettaminen maksaa myös 100-200 euroa. Kaikki kerätyt rahat menevät samaan pottiin, joten jos kissaa ei saadakaan leikattua, niin kyllä se raha menee toisten kissojen hoitoon. 

Kissa voidaan lopettaa monista syistä. Yleensä se tehdään, jos kissalla on paljon erilaisia vaivoja, tai sellaisia ongelmia joita ei pystytä hoitamaan. Esim. hampaat ovat vain mustat tikut suussa, mutta keuhkoissa havaitaan ongelma, eikä voida sen takia nukuttaa kissaa toimenpiteen ajaksi. Kissa siis kuolee toimenpiteeseen, tai jää elämään huonosti hengittävänä ja kipeät hampaat suussa lopun ikää. Armeliaampi päätös siinä kohtaa on lopettaminen. Toinen esimerkki on kissa, jolla on selvästi neurologista vaivaa. Magneettikuvaus maksaa 1000 euroa ja niitä tehdään vain Helsingissä. On epätodennäköistä, että kissaa pystyttäisiin auttamaan, jos vika on aivoissa. Tonnilla saa jo monen terveemmän kissan sterilaation. Kolmas esimerkki: kissa on niin aggressiivinen ja ahdistunut, ettei sitä saada rauhoittumaan toimitilalla eikä ensikodissa. Hyökkäilee jatkuvasti ihmisten ja toisten kissojen kimppuun. Mitään syytä ei löydetä. Tällaista kissaa ei kukaan adoptoi, ja jatkuvasti ahdistuneena oleminen on kissallekin kamalaa.

Jossain vaiheessa on hyväksyttävä, että tämän kissan auttaminen ei nyt toimi, ja on lopetettava.  Olisi julmaa pitää kärsiviä kissoja hengissä. 

Seliseli.

Nuo sun mainitsemat asiat pätee luotettavaan ja pitkäjänteisesti toimineeseen tahoon.

Sen sijaan Suomi on täynnä näitä epävirallisia löytöeläintaloja.

Itsekin tiedän yhden etunimellään toimivan löytöeläin-tyypin, joka yksin niitä kissoja hoitaa, ja aina tapahtuu outoja. Menenkö Faceen oikein laskemaan, montako kissaa hän on saanut pidettyä hengissä.

"Seliseli". Annoin kolme todellista esimerkkiä kissan lopettamisen syistä. Ja kyllä, kyseessä on luotettava taho. 

No se on tietysti ihan eri asia, jos joku tekee tällaista toimintaa omin päin. Et kuitenkaan maininnut kommentissasi mitään tästä, vaan annoit ymmärtää että rahaa pyytävät löytöeläintalot ovat itsessään jotenkin epäilyttäviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Ainakin yksi näkyvästi somessa toimintaansa mainostava yksityinen taho kerää niillä pelastamillaan populaatiokissoilla rahaa koko ajan. Jatkuvasti on kuvia sairaista eläimistä ja tilinumero tekstissä. Silti näitä kissoja vaan kuolee koko ajan, *edes leikkaus ei onnistunut Misua auttamaan, apu tuli liian myöhään tälle huonoimmat mahdolliset kortit saaneelle suloiselle kissaneidille. Nyt kipu ja pelko ovat poissa, lepää rauhassa.

Olkaa ihmiset erittäin tarkkoja, kun lahjoitatte rahaa."

Tuo ei ole millään tavalla epäilyttävää. Tosiasia on, että kaikkia kissoja ei voida pelastaa. Kyllä ne rahat menee ihan siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu. Elsyillä on poliisin myöntämä rahankeruulupa, ja tuo on täysin laillista toimintaa kaikin puolin. Eläinlääkärikulut ovat tänä päivänä todella suuret, ja tarkastuskäyntikin voi maksaa 400 euroa, saati jos tarvitsee tehdä jotain toimenpiteitä tai leikkauksia. Eläimen lopettaminen maksaa myös 100-200 euroa. Kaikki kerätyt rahat menevät samaan pottiin, joten jos kissaa ei saadakaan leikattua, niin kyllä se raha menee toisten kissojen hoitoon. 

Kissa voidaan lopettaa monista syistä. Yleensä se tehdään, jos kissalla on paljon erilaisia vaivoja, tai sellaisia ongelmia joita ei pystytä hoitamaan. Esim. hampaat ovat vain mustat tikut suussa, mutta keuhkoissa havaitaan ongelma, eikä voida sen takia nukuttaa kissaa toimenpiteen ajaksi. Kissa siis kuolee toimenpiteeseen, tai jää elämään huonosti hengittävänä ja kipeät hampaat suussa lopun ikää. Armeliaampi päätös siinä kohtaa on lopettaminen. Toinen esimerkki on kissa, jolla on selvästi neurologista vaivaa. Magneettikuvaus maksaa 1000 euroa ja niitä tehdään vain Helsingissä. On epätodennäköistä, että kissaa pystyttäisiin auttamaan, jos vika on aivoissa. Tonnilla saa jo monen terveemmän kissan sterilaation. Kolmas esimerkki: kissa on niin aggressiivinen ja ahdistunut, ettei sitä saada rauhoittumaan toimitilalla eikä ensikodissa. Hyökkäilee jatkuvasti ihmisten ja toisten kissojen kimppuun. Mitään syytä ei löydetä. Tällaista kissaa ei kukaan adoptoi, ja jatkuvasti ahdistuneena oleminen on kissallekin kamalaa.

Jossain vaiheessa on hyväksyttävä, että tämän kissan auttaminen ei nyt toimi, ja on lopetettava.  Olisi julmaa pitää kärsiviä kissoja hengissä. 

Seliseli.

Nuo sun mainitsemat asiat pätee luotettavaan ja pitkäjänteisesti toimineeseen tahoon.

Sen sijaan Suomi on täynnä näitä epävirallisia löytöeläintaloja.

Itsekin tiedän yhden etunimellään toimivan löytöeläin-tyypin, joka yksin niitä kissoja hoitaa, ja aina tapahtuu outoja. Menenkö Faceen oikein laskemaan, montako kissaa hän on saanut pidettyä hengissä.

"Seliseli". Annoin kolme todellista esimerkkiä kissan lopettamisen syistä. Ja kyllä, kyseessä on luotettava taho. 

No se on tietysti ihan eri asia, jos joku tekee tällaista toimintaa omin päin. Et kuitenkaan maininnut kommentissasi mitään tästä, vaan annoit ymmärtää että rahaa pyytävät löytöeläintalot ovat itsessään jotenkin epäilyttäviä. 

No kyllähän ne ovat. Ei ole olemassa kovin montaa virallista toimijaa - mitä tässä tapuksessa edes virallisella tarkoitetaan? Onko valtion tai kunnan ylläpitämiä löytötaloja?

Suurin osa on yksityisten ihmisten perustamien yhdistysten ylläpitämiä. HESYN toimintaa havainnoimalla tulee selväksi, millaista on Suomen suurimman ja pitkään toimineen elsu-yhdistyksen meininki.

Sitten on jos jonkinlaista kissankulmaa mimmin mirriä kattilaa kissalaa rekkua ja rescuetaloa. Ihan villi länsi. Kukaan ei valvo, mihin ne rahat menevät. Rahaa kuitenkin pyydetään koko ajan söpöjen tai sairaiden eläinten kuvilla. Haiskahtaa ja pahasti.

Ja sit kun kukaan ei edes saa niitä lemmikkejä. Jatkuvasti on kuva jostain Mikko-kissasta joka on etsinyt jo kolme vuotta omaa kotia. Haloo! Täälläkin vaikka kuinka moni on kertonut, ettei kissaa.m vain saa. Erikoinen juttu.

Ja jos kissa on monisairas ja/tai moniongelmainen, sen paikka ei ole kenenkään lemmikkinä yhtä vähän kuin se on löytölän kodin odottajana. Oikea paikka on autuaammat metsästysmaat.

T. Eri

Vierailija kirjoitti:

"Tiedätkö, mihin meidän löytäeläintalon kissan saanti tyssäsi?

Meillä kellään ei ole facebook-tiliä.

"Te ootte tosi ihanteellinen koti kissoille (oltaisiin siis otettu kissapari), kun teillä on tuota sijoituskotitoimintaakin ollut aikaisemmin (ollaan siis otettu näitä suoraan poliisilta tulleita kissoja sijoitukseen, kunnes ovat kuntoutuneet esimerkiksi kissalaan sijoitettavaksi tai löytäneet kodin). Mut me ei voida antaa teille kissoja, kun teillä ei oo tota facebookkia eikä muuta somea, ettei me voida seurata teidän elämää." Olin siis kertonut, että voimme lähettää kuvia ja kuulumisia, meille voi sovittuina aikoina tulla käymään jne, mutta ei sekään riittänyt. Olisi vielä pitänyt päästä seuraamaan perhe-elämää livenä facebookista/instastakin."

Mitä ihmettä minä juuri luin?

Sanokaa ettei tällainen toiminta ole mahdollista.

Aivan naurettavaa. Onkohan yhdistyksellä sitten jotku valtuutetut somenkäyttäjät, jotka hoitaa eteenpäin luovutettujen kissojen facestalkkaamisen :D

En tiedä mistä omakin käsitys eläinyhdistysten kissojen uuden kodin tarpeesta on tullu, mutta tällainen osoittaa sen kyllä tuulesta temmatuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Ainakin yksi näkyvästi somessa toimintaansa mainostava yksityinen taho kerää niillä pelastamillaan populaatiokissoilla rahaa koko ajan. Jatkuvasti on kuvia sairaista eläimistä ja tilinumero tekstissä. Silti näitä kissoja vaan kuolee koko ajan, *edes leikkaus ei onnistunut Misua auttamaan, apu tuli liian myöhään tälle huonoimmat mahdolliset kortit saaneelle suloiselle kissaneidille. Nyt kipu ja pelko ovat poissa, lepää rauhassa.

Olkaa ihmiset erittäin tarkkoja, kun lahjoitatte rahaa."

Tuo ei ole millään tavalla epäilyttävää. Tosiasia on, että kaikkia kissoja ei voida pelastaa. Kyllä ne rahat menee ihan siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu. Elsyillä on poliisin myöntämä rahankeruulupa, ja tuo on täysin laillista toimintaa kaikin puolin. Eläinlääkärikulut ovat tänä päivänä todella suuret, ja tarkastuskäyntikin voi maksaa 400 euroa, saati jos tarvitsee tehdä jotain toimenpiteitä tai leikkauksia. Eläimen lopettaminen maksaa myös 100-200 euroa. Kaikki kerätyt rahat menevät samaan pottiin, joten jos kissaa ei saadakaan leikattua, niin kyllä se raha menee toisten kissojen hoitoon. 

Kissa voidaan lopettaa monista syistä. Yleensä se tehdään, jos kissalla on paljon erilaisia vaivoja, tai sellaisia ongelmia joita ei pystytä hoitamaan. Esim. hampaat ovat vain mustat tikut suussa, mutta keuhkoissa havaitaan ongelma, eikä voida sen takia nukuttaa kissaa toimenpiteen ajaksi. Kissa siis kuolee toimenpiteeseen, tai jää elämään huonosti hengittävänä ja kipeät hampaat suussa lopun ikää. Armeliaampi päätös siinä kohtaa on lopettaminen. Toinen esimerkki on kissa, jolla on selvästi neurologista vaivaa. Magneettikuvaus maksaa 1000 euroa ja niitä tehdään vain Helsingissä. On epätodennäköistä, että kissaa pystyttäisiin auttamaan, jos vika on aivoissa. Tonnilla saa jo monen terveemmän kissan sterilaation. Kolmas esimerkki: kissa on niin aggressiivinen ja ahdistunut, ettei sitä saada rauhoittumaan toimitilalla eikä ensikodissa. Hyökkäilee jatkuvasti ihmisten ja toisten kissojen kimppuun. Mitään syytä ei löydetä. Tällaista kissaa ei kukaan adoptoi, ja jatkuvasti ahdistuneena oleminen on kissallekin kamalaa.

Jossain vaiheessa on hyväksyttävä, että tämän kissan auttaminen ei nyt toimi, ja on lopetettava.  Olisi julmaa pitää kärsiviä kissoja hengissä. 

Seliseli.

Nuo sun mainitsemat asiat pätee luotettavaan ja pitkäjänteisesti toimineeseen tahoon.

Sen sijaan Suomi on täynnä näitä epävirallisia löytöeläintaloja.

Itsekin tiedän yhden etunimellään toimivan löytöeläin-tyypin, joka yksin niitä kissoja hoitaa, ja aina tapahtuu outoja. Menenkö Faceen oikein laskemaan, montako kissaa hän on saanut pidettyä hengissä.

"Seliseli". Annoin kolme todellista esimerkkiä kissan lopettamisen syistä. Ja kyllä, kyseessä on luotettava taho. 

No se on tietysti ihan eri asia, jos joku tekee tällaista toimintaa omin päin. Et kuitenkaan maininnut kommentissasi mitään tästä, vaan annoit ymmärtää että rahaa pyytävät löytöeläintalot ovat itsessään jotenkin epäilyttäviä. 

No kyllähän ne ovat. Ei ole olemassa kovin montaa virallista toimijaa - mitä tässä tapuksessa edes virallisella tarkoitetaan? Onko valtion tai kunnan ylläpitämiä löytötaloja?

Suurin osa on yksityisten ihmisten perustamien yhdistysten ylläpitämiä. HESYN toimintaa havainnoimalla tulee selväksi, millaista on Suomen suurimman ja pitkään toimineen elsu-yhdistyksen meininki.

Sitten on jos jonkinlaista kissankulmaa mimmin mirriä kattilaa kissalaa rekkua ja rescuetaloa. Ihan villi länsi. Kukaan ei valvo, mihin ne rahat menevät. Rahaa kuitenkin pyydetään koko ajan söpöjen tai sairaiden eläinten kuvilla. Haiskahtaa ja pahasti.

Ja sit kun kukaan ei edes saa niitä lemmikkejä. Jatkuvasti on kuva jostain Mikko-kissasta joka on etsinyt jo kolme vuotta omaa kotia. Haloo! Täälläkin vaikka kuinka moni on kertonut, ettei kissaa.m vain saa. Erikoinen juttu.

Ja jos kissa on monisairas ja/tai moniongelmainen, sen paikka ei ole kenenkään lemmikkinä yhtä vähän kuin se on löytölän kodin odottajana. Oikea paikka on autuaammat metsästysmaat.

T. Eri

Eläinsuojelulaki velvoittaa kaupungit ja kunnat järjestämään tilapäisen hoidon irrallaan tavatuille koirille, kissoille, ja muille pienikokoisille harrastuseläimille. 

Laki velvoittaa hoitamaan löytöeläintä 15 vuorokautta. Tänä aikana omistajalla on mahdollisuus lunastaa lemmikkinsä hoito-, kuljetus-, yms. kuluja vastaan. Jos 15 vuorokauden aikana omistajaa ei saada selville, eläimelle voidaan etsiä uusi koti tai se voidaan lopettaa (käytäntö vaihtelee kunnittain).

Suurimmassa osassa kuntia tai kaupunkeja tämä palvelu on ulkoistettu kilpailutuksen myötä. Ja nämä tahot ovat silloin VIRALLISIA löytöeläintoimijoita niissä ostopalvelukunnissaan. Näitä VIRALLISIA löytäeläinsuojia/taloja/koteja on mm. erilaiset yhdistykset, yritykset ja jopa yksityiset ihmiset (no toiminimellä, koska ilman y-tunnusta ei voi osallistua kilpailutuksiin). Nämä ovat myös usein monien kuntien yhteisiä, eli useampi kunta ostaa palvelut samalta toimijalta - meillä esimerkiksi ostopalvelu on ollut oman maakunnan ulkopuolella yli 70km päässä (pisimmillään matka on ollut yli 150km) eläinsuojeluyhdistyksellä, jolla oli sopimut liki 20 eri kunnan kanssa, ja yksityisellä yrityksellä, joka toimi tässä omassa kunnassamme, ja sopimus oli vain yhden kunnan kanssa. Kumpikin oli VIRALLINEN löytäeläintalo, jonne kunnan alueen löytöeläimet tuli toimittaa ja jonka toimintaa ainakin teoriassa ostavan kunnan olisi pitänyt valvoa (eläinsuojelunvalvonnan lisäksi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tämä! Meillä vähän saman kaltanen tilanne. Ei kissa sopeutunu sisälle vaikka yrittettiin. Nää kissak ulkoilun vihaajat on hirviöitä! Niin mustavalkosia. Jos meille tulis pentukissa pitäsin kyllä sisäkissana mutta jos jo ulkoilevia yritetään saada sisälle se on kuin ihmiset laitettas vankilaan. Puhdasta pahuutta. Jotkut ehkä sopeutuu mut iso osa kuolee kärsien

Miten toimitte lopulta? Minulla ja kissalla olisi muutto isosta kodista ja ulkoilumahdollisuudesta yksiöön. Myös toinen "vanhempi" jää pois kuvuoista, eikä seuraa ole enää niin paljoa. Olen 99% varma, että kissa ei tule viihtymään, enkä tiedä mitä tehdä. Kissa on 11 vuotias, syntynyt villinä ja koko elämänsä ulkoillut ilman valjaita.

Meillä on 8-vuotias "meille vaan muuttanut" kissa, eli se päätti muuttaa meille. Pääosin siis ulkokissana viihtynyt kissa, ollut kuulemma 3 viikkoakin reissuillaan (yritettiin siis useamman kerran palauttaa omaan kotiinsa, karkasi aina takaisin meille). No, se jäi meille, ja on ollut nyt talvet sisäkissana, kun sillä oli joskus paleltuneet korvat pahasti ja ne alkoi heti pykiä kun tuli syksyllä pakkaset. Kyllähän se ruikutti ja rutisi ulko-ovilla ja päivysti, josko joku olisi sen ulos päästänyt. Tunnin-parin jälkeen aina luovutti ja paineli omaan kerrokseensa ruokatarjooilujen ja pehmoisten petien ankeaan todellisuuteen. Missä lapset leikitti ja paijaili. Kesäisin se ulkoilee yhdessä meidän muiden kissojen kanssa, mutta nytkin on ollut koko viikonlopun sisällä, kun on kylmä. Jos olisi tarvetta, niin sen voisi pitää sisällä koko ajan.

Kissa tottuu sisäkissana olemiseen, vaikka olisi ollut millainen villikissa aiemmin. Sillä pitää olla vaan riittävän hyvät olosuhteet sisällä, ja tuollainen kissa yleensä kaipaa hyvin paljon omaa rauhaa. Pienessä asunnossa sitä omaa rauhaa on joskus todella vaikea järjestää, meillä se onnistuu hyvin.

(olen toiminut sijaiskotina kissoille, joten minulla on jonkin verran kokemusta villiintyneiden kissojen rauhoittelusta ja kesyttämisestä)

Kiitos rohkaisevista sanoista. Kissa saa kyllä rauhaa, kun olen päivät töissä ja pieni makuuhuone on erikseen. Aion myös laittaa sille "parven" kiinteiden vaatekaappien päälle. Ei tosin ole niin paljon omaa rauhaa ja nukkumapaikkoja, kuin tässä asunnossa, kun tilaa ei vaan ole.

Nyt makoilee ja nukkuu paljon saunassa ja yläkerrassa, jossa saa olla pääosin itsekseen. Ja käy ulkona. Kesäisin on ovi koko ajan auki, niin käy vähän väliä antamassa poskipusut ja sitten taas menee puskaan lymyämään. Yöt on sisällä.

Silloin kun kissa tuli, kestin kuukauden sitä ulos itkua, kun se ei vaan lopettanut. Istui vaan ikkunalaudalla, raapi lasia ja maukui sydäntäsärkevästi. Itselle tuli niin paha mieli sen puolesta ja samalla alkoi hermoillekin kyllä käydä. Kävi niin, että vain luovutin ja päästin sen ulos.

Ei suostu oikein leikkimäänkään ja mitkään kiipeilypuut, pahvilaatikot tms. ei kiinnosta yhtään, että saisi edes vähän energiaa siltä kulutettua. Noo, ei kai auta kuin yrittää.