Siis Kelan laskurin mukaan jos työssä käyvä mies muuttaisi meille, asumistuki melkein loppuisi

Vierailija kirjoitti:

Etenkin opiskelijalle, mutta myös meille pienituloisimmille eläkeläisille mahdoton ja ihmisoikeussopimusten vastainen tilanne, että parisuhteeseen ei ole varaa.

Opiskelija joutuu elättämään itsensä opintolainalla, mikä on myös kohtuutonta, kun ei takuita työllistymisestä ole. Kun kouluttautumaan lähtee, ei ole varmaa, onko sitä ammattialaa enää olemassakaan valmistuessa.

Köyhimmät eläkeläiset taas ovat lähinnä työkyvyttömyyseläkeläisiä eli sairastuneet tai vammautuneet tai syntyneet invalideina. Vastoin eräiden väitteitä tämä ei ole oma valinta vaan sattumaa.

Toki köyhimpien eläkeläisten miljoonapäisessä joukossa on myös hupeneva joukko iäkkäitä naisia, jotka kasvattivat lapsikatraansa ja huolehtivat todennäköisesti omaishoitajana miehistään kuolemaan saakka ja oma työeläke jäi kokonaan karttumatta.

kun olin opiskelija ja kumppanini työsskäyvä, me muutimme opiskelija-asuntoon. Sinne pääsimme, koska minä olin opiskelija. SIellä oli ilmainen sähkö, vesi ja netti. Sanoisin, että opiskelijallakin on varaa parisuhteeseen.  ei tietenkään voi missään keskustan kalleimmalla alueella asua, mutta pitää elää tilanteen mukaan. Talossamme oli myös lapsiperheitä, joissa toinen vanhempi oli töissä. vuokrat olivat myös alhaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän asumisturn muutoksen ajoi Persukeko-hallitus läpi. Saa nähdä mitä persut ja kokoomus nyt keksivät.

Eli opiskelijan/työttömän ja työssäkäyvän ei ole taloudellisesti järkevää perustaa perhettä Suomessa, se maksaa heti satoja euroja kuussa jos toinen saa asumistukea. Syntyvyys tipahti tuon persukeko hallituksen aikana ja alas mennään edelleen.

Tämä asumistukikikkailu on ollut käytäntöä jo vuosikymmenet, ainakin ysärin lamasta asti. Perskeko teki vain sen, että työnsi opiskelijatkin yleisen asumistuen piiriin. Tätä ennen heidän asumistukensa maksettiin asumislisänä opintorahan yhteydessä.

Asumislisä oli täysin vanhentunut tukimuoto. Ensinnäkin se oli määrältään täysin riittämätön, ja toiseksi kun se ei kattanut kesäkuukausia, ei se vastannut oikeasti opiskelijoiden tuentarpeeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän vanhuksia jotka  muka erosivat mutta muuttivatkin vierekkäisiin asuntoihin jolloin tuet maksiimissaan.

Ei koske vain vanhuksia. Näin kannattaa tehdä aina jos toinen puoliso hoitaa lapsia kotona ja toisen tulot ovat keskitasoa tai sen alle. Moni toimii juuri noin.

Tämä on kannattavaa ainoastaan siinä tapauksessa että siitä toisen henkilön "asunnosta" ei tule kustannuksia, eli kirjat ovat vaikkapa omien tai puolison vanhempien luona tai ihan vaan jonkun ystävän asunnossa. Oikeasti vierekkäisissä asunnossa asuminen ei ole taloudellisesti kannattavampaa koska myös sen toisen asunnon vuokra tai vastike on maksettava.

Toimeentulotuen saajilla vuokra maksetaan kokonaan, jos on rajojen sisällä, jolloin jää täysi perusosa käteen. Joka muuten on erillään asuvilla suurempi kuin yhdessä asuvilla. Jos on kaksi asuntoa, joiden vuokrat on rajojen sisällä, jolloin ei mene vuokraan rahaa perusosasta, isommat perusosat molemmilla voivat helpottaa taloutta. Ennen korotuksia ero oli 75 euroa kuussa eli 150 euroa yhteensä. Se on jo aika paljon.

.... ja pienituloisille eläkeläisillekin on nykyisin olemassa ikärajoitettuja asuntoja tyyliin vain yli 55-vuotiaille. Niissä on markkinahintoja alemmat vuokrat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etenkin opiskelijalle, mutta myös meille pienituloisimmille eläkeläisille mahdoton ja ihmisoikeussopimusten vastainen tilanne, että parisuhteeseen ei ole varaa.

Opiskelija joutuu elättämään itsensä opintolainalla, mikä on myös kohtuutonta, kun ei takuita työllistymisestä ole. Kun kouluttautumaan lähtee, ei ole varmaa, onko sitä ammattialaa enää olemassakaan valmistuessa.

Köyhimmät eläkeläiset taas ovat lähinnä työkyvyttömyyseläkeläisiä eli sairastuneet tai vammautuneet tai syntyneet invalideina. Vastoin eräiden väitteitä tämä ei ole oma valinta vaan sattumaa.

Toki köyhimpien eläkeläisten miljoonapäisessä joukossa on myös hupeneva joukko iäkkäitä naisia, jotka kasvattivat lapsikatraansa ja huolehtivat todennäköisesti omaishoitajana miehistään kuolemaan saakka ja oma työeläke jäi kokonaan karttumatta.

kun olin opiskelija ja kumppanini työsskäyvä, me muutimme opiskelija-asuntoon. Sinne pääsimme, koska minä olin opiskelija. SIellä oli ilmainen sähkö, vesi ja netti. Sanoisin, että opiskelijallakin on varaa parisuhteeseen.  ei tietenkään voi missään keskustan kalleimmalla alueella asua, mutta pitää elää tilanteen mukaan. Talossamme oli myös lapsiperheitä, joissa toinen vanhempi oli töissä. vuokrat olivat myös alhaiset.

Ongelma onkin se, että kaikilla opiskelupaikkakunnilla ei ole riittävästi opsikelija-asuntoja. 

Sekin, että jos uusi puoliso muuttaa yh äidin luo asumaan niin lapsilisän yksinhuoltaja korotus loppuu. En ymmärrä millä ihmeen perusteella, eihän siitä uudesta puolisosta tule lapsen huoltajaa, eikä ole millään lailla velvollinen lapsen elatuksesta..

Tietysti tulot muuttuvat kun jakajia on kaksi. Lasketaan yhteen normaalisti ja mahdollinen tuki tulee jos kriteerit täyttyvät.

Vierailija kirjoitti:

Sekin, että jos uusi puoliso muuttaa yh äidin luo asumaan niin lapsilisän yksinhuoltaja korotus loppuu. En ymmärrä millä ihmeen perusteella, eihän siitä uudesta puolisosta tule lapsen huoltajaa, eikä ole millään lailla velvollinen lapsen elatuksesta..

Tottakai poistuu, äitykkä saa uudelta kumppaniltaan rahaa. Yh-korotus ei ole lapsen elatukseen vaan kulujen paikkaamiseen ja ne kulut puolittuu kun joku ne maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kela olettaa, että mies maksaa puolet asumiskustannuksista ja sen takia asumistuki laskee. Se ei liity mitenkään ap:n tai hänen lapsensa elättämiseen. Yleensä aikuiset jakavat asumiskulut, mutta nähtävästi ap haluaisi jatkossakin maksaa kaikki asumiskulut, sillä kokee sen elättämiseksi.

Minkä takia Kela olettaa, että mies maksaa nimenomaan puolet asumiskustannuksista? Mehän jaamme asunnon tilat kolmistaan. Ap

Kela ei voi tapauskohtaisesti alkaa tulkita asioita eri tavoin, jolloin se katsoo asioita kaavamaisesti niin, että täysi-ikäiset asukkaat vastaavat yhdessä asumiskuluista. Kelan näkemys on se, että perheessä molemmat aikuiset vastaavat kuluista.

Sinänsä ei ole järkevää muuttaa yhteen, jos ajatus on se, että pienituloisempi osapuoli maksaa asumiskuluista 2/3 - toki looginen ajattelu siinä mielessä, jos vain sillä pienituloisella on lapsi. Mutta ei voida lähteä siitäkään ajattelusta, että jos pienituloinen on niin köyhä, että omat rahat riitä yksin valtaosaan kuluista, täytyisi yhteiskunnan sitten maksaa ne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän vanhuksia jotka  muka erosivat mutta muuttivatkin vierekkäisiin asuntoihin jolloin tuet maksiimissaan.

Ei koske vain vanhuksia. Näin kannattaa tehdä aina jos toinen puoliso hoitaa lapsia kotona ja toisen tulot ovat keskitasoa tai sen alle. Moni toimii juuri noin.

Tämä on kannattavaa ainoastaan siinä tapauksessa että siitä toisen henkilön "asunnosta" ei tule kustannuksia, eli kirjat ovat vaikkapa omien tai puolison vanhempien luona tai ihan vaan jonkun ystävän asunnossa. Oikeasti vierekkäisissä asunnossa asuminen ei ole taloudellisesti kannattavampaa koska myös sen toisen asunnon vuokra tai vastike on maksettava.

Toimeentulotuen saajilla vuokra maksetaan kokonaan, jos on rajojen sisällä, jolloin jää täysi perusosa käteen. Joka muuten on erillään asuvilla suurempi kuin yhdessä asuvilla. Jos on kaksi asuntoa, joiden vuokrat on rajojen sisällä, jolloin ei mene vuokraan rahaa perusosasta, isommat perusosat molemmilla voivat helpottaa taloutta. Ennen korotuksia ero oli 75 euroa kuussa eli 150 euroa yhteensä. Se on jo aika paljon.

Tällä hetkellä näyttää yksin asuva saavan perusosana 555,11 ja yhdessä asuva 471,84 eli ero yhdessä asuvien ja yksin asuvien perusosassa näyttää olevan yhä voimissaan. Itse en ole vakuuttunut, että ne menot, joihin perusosa on tarkoitettu, laskevat noin paljoa yhteen muuttaessa.

Mekin asutaan virallisesti erillään, ei mitään järkeä laittaa kirjoja saman katon alle. Etenkin, kun toinen on toimeentulotuella ja toinen työttömänä vaikka pitäisi olla eläkkeellä. Kuutisen vuotta jo sama systeemi, mieheni "asuu" seinän takana naapurikämpässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kela olettaa, että mies maksaa puolet asumiskustannuksista ja sen takia asumistuki laskee. Se ei liity mitenkään ap:n tai hänen lapsensa elättämiseen. Yleensä aikuiset jakavat asumiskulut, mutta nähtävästi ap haluaisi jatkossakin maksaa kaikki asumiskulut, sillä kokee sen elättämiseksi.

Minkä takia Kela olettaa, että mies maksaa nimenomaan puolet asumiskustannuksista? Mehän jaamme asunnon tilat kolmistaan. Ap

Kela ei voi tapauskohtaisesti alkaa tulkita asioita eri tavoin, jolloin se katsoo asioita kaavamaisesti niin, että täysi-ikäiset asukkaat vastaavat yhdessä asumiskuluista. Kelan näkemys on se, että perheessä molemmat aikuiset vastaavat kuluista.

Sinänsä ei ole järkevää muuttaa yhteen, jos ajatus on se, että pienituloisempi osapuoli maksaa asumiskuluista 2/3 - toki looginen ajattelu siinä mielessä, jos vain sillä pienituloisella on lapsi. Mutta ei voida lähteä siitäkään ajattelusta, että jos pienituloinen on niin köyhä, että omat rahat riitä yksin valtaosaan kuluista, täytyisi yhteiskunnan sitten maksaa ne. 

Tämä. Ja kun ap:n vanhin lapsi täyttää 18-vuotta niin hän vastaa myös puoliksi äitinsä kanssa yksinhuoltajaperheen kuluista toisena aikuisena. Aikaisemmin jopa yläkoululaisten kesätyötulot laskettiin mukaan perheen elatukseen. Tämän takia monen tukea saavan perheen nuori lentää omilleen viimeistään kun täyttää 18-vuotta. Ei ole varaa asua lapsuuden kodissa koulunkäynnin loppuun asti.

Olen aina ihmetellyt, millaisissa tilanteissa tuo kahden asunnon vuokraaminen lumeeksi muka kannattaisi. Ilmeisesti niissä tapauksissa on monta lasta kuvioissa?

Laskeskelin nimittäin kerran, että jos minä parempituloinen laittaisin itseni kirjoille kaupungin halvimpaan vuokrakämppään, ja toinen työtön osapuoli asuisi muka yksin, jäätäisiin silti monta sataa miinukselle.

Asia olisi tietysti eri, jos tuolla kikkailulla sille työttömälle kustannettaisiin joku luksuskämppä, mutta kun ei kustanneta. Tässä kaupungissa Kela kustantaa yksinasuvalle työttömälle korkeintaan noin 360 euroa asumistukea. Ihan sama, asutko tonnin kämpässä, et saa enempää kuin 360 euroa. Toimeentulotuessa otetaan huomioon korkeintaan 448 euroa asumismenoja, eli Kela voisi maksaa sen puuttuvan 88 euroa jos toimeentulotukea myönnetään. Mutta tuo sisältää sitten kaikki asumismenot eli sähköt, jne.

Siis lapseton pariskunta asuisi korkeintaan 448 euron "hulppeassa" vuokrakämpässä, ja maksaisi siitä ilosta vielä sen hyvätuloisemman osapuolen lumevuokran 350 e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et siis saisi asumistukea. Et sinä itseäsi tai lastasi nytkään asumistuella elätä. Vaan maksat sillä pelkästään asumisenne pääosin. Lapsesi elättäminen kuuluu sinulle ja lapsen isälle (tai yhteiskunnalle) eikä ulkopuoliselle miehelle. Hän maksaa lapsen kuluja jos niin haluaa mutta et voi sitä olettaa tapahtuvan automaattisesti. 

Missä mies asuu nyt? Eikö hän voi jäädä entiseen asuntoon ja te muutatte sinne kun kuitenkin ajatusmallissanne hän maksaa. Silloin miehen asumismenot eivät kasvaisi nykyisestä. Ilmeisesti ei asu pienessä yksiössä koska mainitset erikseen miten hän sellaiseen muuttaisi. 

"Lapsesi elättäminen kuuluu sinulle ja lapsen isälle (tai yhteiskunnalle) eikä ulkopuoliselle miehelle. Hän maksaa lapsen kuluja jos niin haluaa mutta et voi sitä olettaa tapahtuvan automaattisesti." Täähän oli juuri mun pointti. Yhteiskunnan systeemi kuitenkin olettaa, että mies on uusi elättäjä jos haluaa asua kanssamme. Ap

Kyllä kai hän teidän yhteisiin kuluihin osallistuu vai minkälaisen lokin olet sinne ottanut?

Väännetään nyt rautalangasta.

Jos muutamme yhteen, niin minä joudun elättämään itseä ja lasta opintotuella ja opintolainalla, myös vuokran osalta (ellei miehen palkka opintotukeakin pienennä). Sen sijaan, että olen riippuvainen kelan asumistuesta, olen nyt riippuvainen miehen palkasta joka saattaa heitellä kuukausittain.

Miehen näkökulmasta, hän voisi maksaa yksiöstä ja olla suhteessa kanssani, jolloin saisimme käyttöön meidän nykyisen asunnon lisäksi myös sen yksiön, samalla hinnalla. Jos hän muuttaa meille, laskennallisesti yhdellä henkilöllä on noin 20m2 käytössään, mutta jaamme kaikki tilat.

Lapsen kannalta asuintila laskennallisesti pienenee 30m2-->20m2 jos mies muuttaa meille, taloudellisesti emme kuitenkaan pärjää yhtään aiempaa paremmin vaikka asumme ahtaammin. Ap

Miksi yhteenmuutto vaikuttaa myös yksinhuoltajan saamaan lapsilisään ja työttömän saaman lapsikorotuksen suuruuteen? Asumistuen ymmärrän mutta muut tuet on tarkoitettu lapsen elättämiseen isän maksaman elatustuen lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kela olettaa, että mies maksaa puolet asumiskustannuksista ja sen takia asumistuki laskee. Se ei liity mitenkään ap:n tai hänen lapsensa elättämiseen. Yleensä aikuiset jakavat asumiskulut, mutta nähtävästi ap haluaisi jatkossakin maksaa kaikki asumiskulut, sillä kokee sen elättämiseksi.

Minkä takia Kela olettaa, että mies maksaa nimenomaan puolet asumiskustannuksista? Mehän jaamme asunnon tilat kolmistaan. Ap

Kela ei voi tapauskohtaisesti alkaa tulkita asioita eri tavoin, jolloin se katsoo asioita kaavamaisesti niin, että täysi-ikäiset asukkaat vastaavat yhdessä asumiskuluista. Kelan näkemys on se, että perheessä molemmat aikuiset vastaavat kuluista.

Sinänsä ei ole järkevää muuttaa yhteen, jos ajatus on se, että pienituloisempi osapuoli maksaa asumiskuluista 2/3 - toki looginen ajattelu siinä mielessä, jos vain sillä pienituloisella on lapsi. Mutta ei voida lähteä siitäkään ajattelusta, että jos pienituloinen on niin köyhä, että omat rahat riitä yksin valtaosaan kuluista, täytyisi yhteiskunnan sitten maksaa ne. 

Tämä. Ja kun ap:n vanhin lapsi täyttää 18-vuotta niin hän vastaa myös puoliksi äitinsä kanssa yksinhuoltajaperheen kuluista toisena aikuisena. Aikaisemmin jopa yläkoululaisten kesätyötulot laskettiin mukaan perheen elatukseen. Tämän takia monen tukea saavan perheen nuori lentää omilleen viimeistään kun täyttää 18-vuotta. Ei ole varaa asua lapsuuden kodissa koulunkäynnin loppuun asti.

Tuo on sinänsä erikoista, koska ihan yhtä hyvinhän se lapsi voisi olla kirjoilla muualla ja asua kuitenkin kotona, ja sitten onhan hän oikeutettu toimeentulotukeen yhtä lailla mikäli on lapsuudenkodissa kirjoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 19v poika meni töihin ja kelan mielestä hänen olisi pitänyt elättää koko perhe. Onneksi tilanne muuttui nopeasti emmekä enää tarvinneet asumistukea mutta outo tilanne.

Miten niin outo tilanne? Täysi-ikäinen perheenjäsen joka saa palkkaa voi täysin hyvin maksaa vuokraa.

Ei 19v ole mikään elättäjä. Silloinhan hänen kannattaa muuttaa omaan kämppään, että saa maksaa vaan itsestään ja loppu perhe saa edelleen tuet. Kannattaisi mieluummin kannustaa perhettä pysymään yhdessä koska 19v saattaisi vielä muuten haluta asua kotona.

No vielä vähemmän me nettoveronmaksajat olemme tuon perheen elättäjiä... Tästä tukihimmelistä on tullut täysin kestämätön kun tukiloiset eivät edes yritä enää elättää itseään ja lähipiiriään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et siis saisi asumistukea. Et sinä itseäsi tai lastasi nytkään asumistuella elätä. Vaan maksat sillä pelkästään asumisenne pääosin. Lapsesi elättäminen kuuluu sinulle ja lapsen isälle (tai yhteiskunnalle) eikä ulkopuoliselle miehelle. Hän maksaa lapsen kuluja jos niin haluaa mutta et voi sitä olettaa tapahtuvan automaattisesti. 

Missä mies asuu nyt? Eikö hän voi jäädä entiseen asuntoon ja te muutatte sinne kun kuitenkin ajatusmallissanne hän maksaa. Silloin miehen asumismenot eivät kasvaisi nykyisestä. Ilmeisesti ei asu pienessä yksiössä koska mainitset erikseen miten hän sellaiseen muuttaisi. 

"Lapsesi elättäminen kuuluu sinulle ja lapsen isälle (tai yhteiskunnalle) eikä ulkopuoliselle miehelle. Hän maksaa lapsen kuluja jos niin haluaa mutta et voi sitä olettaa tapahtuvan automaattisesti." Täähän oli juuri mun pointti. Yhteiskunnan systeemi kuitenkin olettaa, että mies on uusi elättäjä jos haluaa asua kanssamme. Ap

Kyllä kai hän teidän yhteisiin kuluihin osallistuu vai minkälaisen lokin olet sinne ottanut?

Väännetään nyt rautalangasta.

Jos muutamme yhteen, niin minä joudun elättämään itseä ja lasta opintotuella ja opintolainalla, myös vuokran osalta (ellei miehen palkka opintotukeakin pienennä). Sen sijaan, että olen riippuvainen kelan asumistuesta, olen nyt riippuvainen miehen palkasta joka saattaa heitellä kuukausittain.

Miehen näkökulmasta, hän voisi maksaa yksiöstä ja olla suhteessa kanssani, jolloin saisimme käyttöön meidän nykyisen asunnon lisäksi myös sen yksiön, samalla hinnalla. Jos hän muuttaa meille, laskennallisesti yhdellä henkilöllä on noin 20m2 käytössään, mutta jaamme kaikki tilat.

Lapsen kannalta asuintila laskennallisesti pienenee 30m2-->20m2 jos mies muuttaa meille, taloudellisesti emme kuitenkaan pärjää yhtään aiempaa paremmin vaikka asumme ahtaammin. Ap

No eikö tuossa vaakakuppi aika vahvasti kallistu erillään asumisen puoleen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et siis saisi asumistukea. Et sinä itseäsi tai lastasi nytkään asumistuella elätä. Vaan maksat sillä pelkästään asumisenne pääosin. Lapsesi elättäminen kuuluu sinulle ja lapsen isälle (tai yhteiskunnalle) eikä ulkopuoliselle miehelle. Hän maksaa lapsen kuluja jos niin haluaa mutta et voi sitä olettaa tapahtuvan automaattisesti. 

Missä mies asuu nyt? Eikö hän voi jäädä entiseen asuntoon ja te muutatte sinne kun kuitenkin ajatusmallissanne hän maksaa. Silloin miehen asumismenot eivät kasvaisi nykyisestä. Ilmeisesti ei asu pienessä yksiössä koska mainitset erikseen miten hän sellaiseen muuttaisi. 

"Lapsesi elättäminen kuuluu sinulle ja lapsen isälle (tai yhteiskunnalle) eikä ulkopuoliselle miehelle. Hän maksaa lapsen kuluja jos niin haluaa mutta et voi sitä olettaa tapahtuvan automaattisesti." Täähän oli juuri mun pointti. Yhteiskunnan systeemi kuitenkin olettaa, että mies on uusi elättäjä jos haluaa asua kanssamme. Ap

Kyllä kai hän teidän yhteisiin kuluihin osallistuu vai minkälaisen lokin olet sinne ottanut?

Väännetään nyt rautalangasta.

Jos muutamme yhteen, niin minä joudun elättämään itseä ja lasta opintotuella ja opintolainalla, myös vuokran osalta (ellei miehen palkka opintotukeakin pienennä). Sen sijaan, että olen riippuvainen kelan asumistuesta, olen nyt riippuvainen miehen palkasta joka saattaa heitellä kuukausittain.

Miehen näkökulmasta, hän voisi maksaa yksiöstä ja olla suhteessa kanssani, jolloin saisimme käyttöön meidän nykyisen asunnon lisäksi myös sen yksiön, samalla hinnalla. Jos hän muuttaa meille, laskennallisesti yhdellä henkilöllä on noin 20m2 käytössään, mutta jaamme kaikki tilat.

Lapsen kannalta asuintila laskennallisesti pienenee 30m2-->20m2 jos mies muuttaa meille, taloudellisesti emme kuitenkaan pärjää yhtään aiempaa paremmin vaikka asumme ahtaammin. Ap

😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 19v poika meni töihin ja kelan mielestä hänen olisi pitänyt elättää koko perhe. Onneksi tilanne muuttui nopeasti emmekä enää tarvinneet asumistukea mutta outo tilanne.

Miten niin outo tilanne? Täysi-ikäinen perheenjäsen joka saa palkkaa voi täysin hyvin maksaa vuokraa.

Ei 19v ole mikään elättäjä. Silloinhan hänen kannattaa muuttaa omaan kämppään, että saa maksaa vaan itsestään ja loppu perhe saa edelleen tuet. Kannattaisi mieluummin kannustaa perhettä pysymään yhdessä koska 19v saattaisi vielä muuten haluta asua kotona.

Tämä, työssäkäyvien nuoret saa yleensä asua kotonaan lukio- ja ammattikouluajan. Tukia tarvitsevissa perheissä lapset joudutaan heittämään ulos viimeistään, kun täyttävät 18v. Moni ei ole valmis ja se vaikuttaa koulunkäyntiin, pahimmillaan keskeyttää sen.

Sosiaalitukijärjestelmämme on rikki, se kannustaa järjettömään ja haitalliseen toimintaan.

Ei järjestelmä ole rikki, vaan sinun ajattelusi. Järjestelmän on tarkoitus kannustaa rotat töihin, mutta tällainen vaihtoehto ei tainnut edes pilkahtaa mielessäsi.