Jos masentuneella voi olla hyviä päiviä, niin millä kriteereillä keskivaikea masennus diagnosoidaan?
Kaikilla meillä on hyviä ja huonoja päiviä. Läheisellä on diagnoosina keskivaikea masennus, vaikka hänellä on 50-50 hyviä ja huonoja päiviä. Niinhän minullakin, eikä koskaan kukaan ole edes epöilkyt masennusta.
Kommentit (82)
No jos masennusdiagnoosia kaipaat niin mene lääkäriin kertomaan niistä huonoista päivistäsi sitten. Minulla ei ole masennusta enää ja todella selkeästi on enemmän hyviä päiviä kuin huonoja.
Mitä jos huolehtisit omista asioistasi. Itse en tuollaisia ihmisiä arvosta
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos huolehtisit omista asioistasi. Itse en tuollaisia ihmisiä arvosta
Et arvosta ihmistä, joka haluaa oppia masennuksesta tai mistä tahansa sairaudesta lisää?
Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Kysy läheiseltä.
Olen kysynyt. Hän sanoo, että hänelle on kerrottu, että masentuneella voi olla myös hyviä päiviä.
Saattaa olla, että ne masentuneen "hyvät päivät" ovat lähempänä ei-masentuneen huonoja päiviä kuin tämän hyviä päiviä.
Voi olla, että ne hänen hyvät päivät ovat vähän erilaisia kuin sinun...
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla, että ne masentuneen "hyvät päivät" ovat lähempänä ei-masentuneen huonoja päiviä kuin tämän hyviä päiviä.
No, hyvinä päivinä hän on oikein elinvoimainen ja uskoo voivansa tehdä mitä vain.
Masentuneen hyvä päivä voi olla esim. sellainen, että pääsee ylös sängystä, suihkuun, töihin/kouluun, masennuksen asteesta riippuen. Olin teininä keskivaikeasti masentunut (ihan diagnoosina tuo) ja välillä en siis kyennyt kouluun, vaan jäin vaan kotiin nukkumaan. Jos joskus isä, joka oli enemmän kotona, kyseli jotain, valehtelin aamu- tai iltapäivän tuntien perutun, eikä koskaan kukaan osannut aavistaa, että olin vain nukkunut koko päivän.
No nyt kun palstan diagnosoivat lääkärit on liikkeellä niin kysynpä tästä. Miten jos henkilö joka päivä ajattelee itsensä tappamista, mutta kykenee silti menemään kouluun ja suoriutumaan hyvin?
Miksi sinä kiusaat sairasta ihmistä kyselemällä asiattomia kysymyksiä hänen sairaudestaan?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä kiusaat sairasta ihmistä kyselemällä asiattomia kysymyksiä hänen sairaudestaan?
Mitä kiusaamista se on, kun henkilö haluaa itse keskustella?
Hän on siis itse sitä mieltä, että diagnoosi on väärä, mutta kukaan ei ole testannut häntä pyynnöistä huolimatta. Siksi aloin miettimään, miten diagnoosit tehdään, kun lääkärit ovat niin varmoja masennuksesta?
Diagnoosin voi heittää hatusta tai sitten se tehdään kyselylomakkeella, joita taitaa olla ainakin virallisia kaksi erilaista.
Itse olen myös saanut masennusdiagnooseja, joita en ihan osta, mutta toisaalta ehkä kuitenkin. Vaikea sanoa. Tai ainakin niin, että viisi vuotta sitten en vielä olisi ollut sitä mieltä, että olen masentunut, mutta oliko se tämän nykyisen tilanteen alkuvaihe ja tämä nyt sitten pahentunut, en tiedä.
Minulla vuosia sitten diagnosoitu keskivaikea (nykyään kun teen nettitestin, saan aina vähintään vaikean masennuksen diagnoosin) ja mulla ei ole hyviä päiviä. En edes muista koska olen viimeksi nauranut, nauran ehkä kaksi kertaa vuodessa. En innostu mistään eikä huvita vapaa-ajalla tehdä muuta kun maata sängyssä. En jaksa katsoa edes tv:tä.
Voi v*
Mulla on ollut keskivaikea masennus. Jonakin päivänä voi olla ok päivä mutta ei todellakaan ole hyviä päiviä.
No sullahan voi olla masennus. Käy lääkärissä jos siltä tuntuu ja kerro siellä oireistasi. Toisen sairauden kadehtiminen ei paranna omaa tilannettasi. Apua on silti saatavissa sinullekin.
Hyvät päivät on niitä kun jaksat käydä kaupassa tai lenkillä. Ei-masentuneelle ne taitaa olla normaaleja päiviä.
Kärsin vaikeasta korkean suoritustason masennuksesta. Sattui sitten niin että psykiatrin vastaanotto oli kauniina kevätpäivänä ja hetken tuntui ihan hyvältä, kesä tulossa jne. Satuin mainitsemaan tästä vastaanotolla ja dg vaihtui silmänräpäyksessä lievään masennukseen ja hoito loppui siihen
.