Oletteko huomanneet eroja lapsettomien ja ihmisten, joilla on lapsi(a) käytöksessä ja ajattelumaailmassa?
Tietysti kaikki ovat yksilöitä, mutta noin niin kuin keskimäärin?
Kommentit (172)
Noh, olen yh ja olen tehnyt havainnon, että ns kaveripiirini koostuu lähes pelkästään lapsettomista plus pari muuta yksinhuoltajaa. Varmaan siksi, että vain heillä on elämässä tilaa.
Sellaisia yhtäläisyyksiä olen huomannut, että lapsettomilla on kaikenlaisia vaatimuksia (esim pitää nähdä ennen kuutta, kun pitää ehtiä salille) tai vaatimuksia ja kyselyitä, jos ei ehdi tai jaksa pitää yhteyttä. Toisten yksinhuoltajien kanssa on helpompaa, kun molemmat ymmärtää, millainen homma tapaamiset lasten kanssa on.
Vierailija kirjoitti:
Yksi ominaisuus ainakin tuntuu pysyvän samana olipa lapsia tai ei: ihmisen itsekkyys. Olipa lapsekas tai lapseton, itsekäs ihminen on aina itsekäs, niin se vaan on.
Itsekkyys on jossain määrin selviytymiskeino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ominaisuus ainakin tuntuu pysyvän samana olipa lapsia tai ei: ihmisen itsekkyys. Olipa lapsekas tai lapseton, itsekäs ihminen on aina itsekäs, niin se vaan on.
Itsekkyys on jossain määrin selviytymiskeino.
Kyllä, totta. Mutta tarkoitinkin lähinnä sairaalloista narsistista itsekkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ominaisuus ainakin tuntuu pysyvän samana olipa lapsia tai ei: ihmisen itsekkyys. Olipa lapsekas tai lapseton, itsekäs ihminen on aina itsekäs, niin se vaan on.
Itsekkyys on jossain määrin selviytymiskeino.
Kyllä, totta. Mutta tarkoitinkin lähinnä sairaalloista narsistista itsekkyyttä.
Tuohan muuttaa asetelmia, pitää esittää asiansa selkeästi.
Lapsettomat ovat vähän kuin jääneet ikuisiksi lapsiksi. Katselevat Netflixiä viinipäissään, puuhastelevat pridejä, blmiä, miettivät pronominejaan ja muuta haukottavaa.
Makoisat naurut kyllä saadaan kahvihuoneessa mammojen kanssa, kun toiset ovat niin tohkeissaan tuollaisista jutuista.
Vierailija kirjoitti:
Lapselliset tuntuvat usein luulevan maailman pyörivän heidän perheensä ympärillä, kuten joku sanoikin niin ketään ei kiinnosta toisten lapsien touhut.
No mua esimerkiksi kiinnostaa kuulla enemmän työkaverin lapsista kuin hänen poliittisista mielipiteistään. Lapset on sentään söpöjä, mutta mitä ihmettä mä teen tiedolla, että mun työkaverin mielestä spd on ihan perseestä? Ei se ole mikään politiikan asiantuntija tai edes tee mitään asioiden parantamiseksi.
Tai miksi toisen harrastukset, mielipiteet tai muut puuhailut kiinnostaisi ketään yhtään sen enempää kuin toisen lapsetkaan?
Vierailija kirjoitti:
Noh, olen yh ja olen tehnyt havainnon, että ns kaveripiirini koostuu lähes pelkästään lapsettomista plus pari muuta yksinhuoltajaa. Varmaan siksi, että vain heillä on elämässä tilaa.
Sellaisia yhtäläisyyksiä olen huomannut, että lapsettomilla on kaikenlaisia vaatimuksia (esim pitää nähdä ennen kuutta, kun pitää ehtiä salille) tai vaatimuksia ja kyselyitä, jos ei ehdi tai jaksa pitää yhteyttä. Toisten yksinhuoltajien kanssa on helpompaa, kun molemmat ymmärtää, millainen homma tapaamiset lasten kanssa on.
Yksi tuttu yksinhuoltaja sanoi, että lasten kanssa ne aikataulut ovat aina vähän sinnepäin. Voidaan toki sopia, että tavataan kuudelta, mutta tuntuu, että aina lähdön hetkellä tulee joku viime hetken viivytys. Vaippaan tulee kakka tai talvikaudella lapsi päättää, että haalaria ei todellakaan suosiolla päälle laiteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, olen yh ja olen tehnyt havainnon, että ns kaveripiirini koostuu lähes pelkästään lapsettomista plus pari muuta yksinhuoltajaa. Varmaan siksi, että vain heillä on elämässä tilaa.
Sellaisia yhtäläisyyksiä olen huomannut, että lapsettomilla on kaikenlaisia vaatimuksia (esim pitää nähdä ennen kuutta, kun pitää ehtiä salille) tai vaatimuksia ja kyselyitä, jos ei ehdi tai jaksa pitää yhteyttä. Toisten yksinhuoltajien kanssa on helpompaa, kun molemmat ymmärtää, millainen homma tapaamiset lasten kanssa on.
Yksi tuttu yksinhuoltaja sanoi, että lasten kanssa ne aikataulut ovat aina vähän sinnepäin. Voidaan toki sopia, että tavataan kuudelta, mutta tuntuu, että aina lähdön hetkellä tulee joku viime hetken viivytys. Vaippaan tulee kakka tai talvikaudella lapsi päättää, että haalaria ei todellakaan suosiolla päälle laiteta.
No todellakin. Lisäksi pitää miettiä ruoka-ajat ja päiväunet ja yöunet ja siirtymät ja jos nähdään vaikka julkisella paikalla, niin miten saa lapsen viihtymään. Toisen saliaikataulu lähinnä suututtaa.
En. Eihän se lasten saaminen ihmisen perimmäistä luonnetta muuta. Ystävällinen ja empaattinen ihminen on sellainen kuin on, samoin töykeä ja itsekeskeinen, oli sitten lapsellinen tai lapseton.
Toisaalta sen salihomman voi aivan hyvin ottaa samassa hässäkässä huomioon, mutta sitten sellainen ei ole ok, että alkaa tulemaan syyllistäviä viestejä kun ei olla nähty.
Kaikki tietämäni lapsettomat ovat ihmisinä melko erakkoluonteisia, viihtyvät paljon itsekseen ja kokevat sosiaaliset tilanteet raskaiksi.
Lapsettomat pyörii oman navan ympärillä , tietenkin. Naurattaa näin jälkikäteen kun joskus valitti kiirettä tai väsymystä ennen lapsia. Kerta kaikkiaan yksi ulottuvuus elämässä jää näkemättä , sitä ei voi ymmärtää ellei ole niitä lapsia. Kaikilla on kuitenkin kokemus siitä kun lapsia ei vielä ole. Nuoret muutenkin pyörii oman navan ympärillä ja niin kuuluukin, mutta tässä just luen FB kaverin lähes päivittäisiä päivityksiä omista jumpistaan ja juoksemisestaan. Kirjoittaa nämä siis jostain syystä fbheb hyvinkin tarkasti. Tässä aukeaa hyvin se miten 40v nainen täyttää illat työpäivän jälkeen- oman prseen pumppaamista salilla ja silloin tällöin selfieitä fbhen. Kamalan itsekeskeistä. 20v tämä ehkä kuuluu asiaan, 40v on vaan noloa. Ei ole muuta sisältöä kun minä ja mun urheilu ja ulkonäkö. Ei kiinnosta!
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat pyörii oman navan ympärillä , tietenkin. Naurattaa näin jälkikäteen kun joskus valitti kiirettä tai väsymystä ennen lapsia. Kerta kaikkiaan yksi ulottuvuus elämässä jää näkemättä , sitä ei voi ymmärtää ellei ole niitä lapsia. Kaikilla on kuitenkin kokemus siitä kun lapsia ei vielä ole. Nuoret muutenkin pyörii oman navan ympärillä ja niin kuuluukin, mutta tässä just luen FB kaverin lähes päivittäisiä päivityksiä omista jumpistaan ja juoksemisestaan. Kirjoittaa nämä siis jostain syystä fbheb hyvinkin tarkasti. Tässä aukeaa hyvin se miten 40v nainen täyttää illat työpäivän jälkeen- oman prseen pumppaamista salilla ja silloin tällöin selfieitä fbhen. Kamalan itsekeskeistä. 20v tämä ehkä kuuluu asiaan, 40v on vaan noloa. Ei ole muuta sisältöä kun minä ja mun urheilu ja ulkonäkö. Ei kiinnosta!
Aikamoista yleistystä yhden tapauksen perusteella. Voihan lapsetonkin olla esim. parisuhteessa ja/tai hänellä voi olla ystäviä ja sukulaisia, joiden kanssa hän on säännöllisesti tekemisissä. Tai hänellä voi olla enemmän aikaa ja voimia auttaa muita esim. vapaaehtoistyön avulla kuin lapsellisella.
Vierailija kirjoitti:
Noh, olen yh ja olen tehnyt havainnon, että ns kaveripiirini koostuu lähes pelkästään lapsettomista plus pari muuta yksinhuoltajaa. Varmaan siksi, että vain heillä on elämässä tilaa.
Sellaisia yhtäläisyyksiä olen huomannut, että lapsettomilla on kaikenlaisia vaatimuksia (esim pitää nähdä ennen kuutta, kun pitää ehtiä salille) tai vaatimuksia ja kyselyitä, jos ei ehdi tai jaksa pitää yhteyttä. Toisten yksinhuoltajien kanssa on helpompaa, kun molemmat ymmärtää, millainen homma tapaamiset lasten kanssa on.
Vaihda kavereita, ihme vaatimuksia.
Niin ja älä yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat ovat vähän kuin jääneet ikuisiksi lapsiksi. Katselevat Netflixiä viinipäissään, puuhastelevat pridejä, blmiä, miettivät pronominejaan ja muuta haukottavaa.
Makoisat naurut kyllä saadaan kahvihuoneessa mammojen kanssa, kun toiset ovat niin tohkeissaan tuollaisista jutuista.
Vai niin, kaikki minun tuntemani lapsettomat ovat kyllä varsin fiksuja ja sivistyneitä ihmisiä. Eivät vain ole kokeneet lapsiperhe-elämää omaksi jutukseen.
En. En muutenkaan tykkää luokitella ihmisiä sen perusteella, onko hän esim. lapsellinen vai lapseton, introvertti vai ekstrovertti, amis vai akateeminen, yrittäjä vai palkansaaja jne. Minulle on oleellisinta ja merkityksellisintä ihmisen luonne ja teot ja se, miten hän kohtelee muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat pyörii oman navan ympärillä , tietenkin. Naurattaa näin jälkikäteen kun joskus valitti kiirettä tai väsymystä ennen lapsia. Kerta kaikkiaan yksi ulottuvuus elämässä jää näkemättä , sitä ei voi ymmärtää ellei ole niitä lapsia. Kaikilla on kuitenkin kokemus siitä kun lapsia ei vielä ole. Nuoret muutenkin pyörii oman navan ympärillä ja niin kuuluukin, mutta tässä just luen FB kaverin lähes päivittäisiä päivityksiä omista jumpistaan ja juoksemisestaan. Kirjoittaa nämä siis jostain syystä fbheb hyvinkin tarkasti. Tässä aukeaa hyvin se miten 40v nainen täyttää illat työpäivän jälkeen- oman prseen pumppaamista salilla ja silloin tällöin selfieitä fbhen. Kamalan itsekeskeistä. 20v tämä ehkä kuuluu asiaan, 40v on vaan noloa. Ei ole muuta sisältöä kun minä ja mun urheilu ja ulkonäkö. Ei kiinnosta!
Aikamoista yleistystä yhden tapauksen perusteella. Voihan lapsetonkin olla esim. parisuhteessa ja/tai hänellä voi olla ystäviä ja sukulaisia, joiden kanssa hän on säännöllisesti tekemisissä. Tai hänellä voi olla enemmän aikaa ja voimia auttaa muita esim. vapaaehtoistyön avulla kuin lapsellisella.
Aivan olen kanssasi samaa mieltä.
Ja se taas että päivittää joka pierasunsa johonkin fb:n on täysin typerää missä iässä tahansa.
Urheilu ja kunnostaan huolehtiminen taas on hyvä asia. Suurempi osa ihmisiä saisi liikkua enemmän.
En. Mutta en ymmärrä joidenkin ihmisten mielipidettä, että ihmisen tulisi automaattisesti hankkia lapsia. Minusta se on ihan jokaisen oma asia, mitä haluaa elämältään ja miten haluaa sen elää. Missään lakikirjassa ei lue, että ihmisen on pakko lisääntyä.
olen huomannut, että jotkut lapsen hankkineet nostavat itsensä jotenkin jalustalle ja selittävät jotain, että lapsettomat ei ymmärrä sitä tai sitä. Siis, ei kukaan ole pyytänyt sinuakaan lasta tekemään. Mikä on se negatiivisuus, syyttely, mikä joistain huokuu? Lapseton saa olla täysin niin lapseton kuin haluaa, ei kenenkään ole pakko lasta hankkia. Varsinkin jos se saa ihmisessä aikaan sellaisen negatiivisuuden, tyyliin: sinunkin olisi hyvä hankkia lapsi.
Ihmisiä on niin erilaisia.
Osa on aina niin mielikuvituksettomia, että vain ja ainoastaan se oma kokemus ja oma tilanne on olemassa, ja kaikki muu on kummaa horinaa. Äitinä tällainen tyyppi osaa kuvitella vain millaista itsellä on siihen mennessä ollut, tai lapsettomana käyttäytyy kuin kaikki alle 18v olisi marsilaisia, mitään ei voi heistä tietää!
Osa taas ymmärtää että muitakin tilanteita kuin se oma tilanne on, ja äitinä osaa puhua muustakin kuin omien lasten kurahousutarpeista, ja lapsettomana osaa suhtautua hyvinkin luontevasti toisten erilaiseen elämäntilanteeseen.