Lue keskustelun säännöt.
Suomalainen broilerinliha - miksi se on yleensä kuivaa/sitkeää?
23.05.2023 |
Kyse ei ole kypsennystavasta, siitä olen varma.
Ostan vain suurikokoista, mahdollisimman rasvaista broileria (yleensä paistileikettä), koska se on lihan laadun (maku, mureus) kannalta lupaavinta. Mutta tämäkään ei aina takaa haluamaani laatua.
Tietääkö joku, miksi broileri Suomessa on joskus erittäin mureaa, mutta yleensä kuivaa tai jopa sitkeää?
Suomalainen naudanliha on sitkeää, koska se tulee yleensä lypsylehmistä, jotka eivät varsinaisesti sovi lihantuotantoon. Broilerin sitkeyttä en kuitenkaan ymmärrä.
Kommentit (119)
Jos ko. lihasten proteiini on normaalia, voin syödä, vaikka olisi hieman sitkeä rakenne. (Mulla on kääkaapissa 2,5 kg kypsentämätöntä broileria ja mietin, heitänkö pois.)
Normaalilla hyväksyn, että lihakset on mahdollisesti kärsiny hypoksiasta ja tulehduksellisuudesta - mutta en sitä, että niiden konformaatio olisi erilainen siihen verrattuna, mitä vastaava, ei-sitkeä liha olisi. (Ts. ei niin haittaa, jos kyse on vain kudostyyppien suhteista. Joskin se tekeekin syömisestä niin epämiellyttävää, etten osta enää broileria, ellei asia muutu).
En söisi luonnostakaan pyydettyä, kehitysvammaista eläintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Periaatteessa tiettyjen hybridien salliminen elintarviketuotannossa on jo lähtökohtaisesti kyseenalaista... Ei vain eläinten, vasn myös kuluttajien kannalta.
Olisi syytä kertoa kuluttajille, mistä on kyse.
Kyse on kypsennystavasta, olen siitä varma. En lukenut pidemmälle, koska ei ole tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on kypsennystavasta, olen siitä varma. En lukenut pidemmälle, koska ei ole tarvetta.
"En lue mistä keskustelette mutta olette väärässä kaikki. Se on varma"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on kypsennystavasta, olen siitä varma. En lukenut pidemmälle, koska ei ole tarvetta.
"En lue mistä keskustelette mutta olette väärässä kaikki. Se on varma"
😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko asialla olla jotain tekemistä sen kanssa, että yleensähän lihas kasvaa rasituksessa. Broilerit kasvavat nopeasti, niiden rintalihakset vieläkin nopeammin. Kuukauden ikäinen broileri ei jaksa enää liikkua kunnolla. Tai sen jalat eivät kestä liikuntaa, koska lihasmassa jaloissa on pieni verrattuna rintalihaksen massaan. Niinpä linnut vain makailevat. Ja syövät. Voiko pelkällä syömisellä aikaansaada kunnollista lihasta, vaikka geneettisen perimän (jalostuksen) vuoksi lihaksen koko kasvaakin? Mietiskelee yksi tutkija täältä.
Ilmeisesti ei voi: kun lukemattomien "sukupolvien", (tuotantoerien) myötä käy ilmi, että perimä ei vastaa todellisuutta (broilerin tarpeita), "evoluutio" puuttuu peliin... Eikä näin pitäisi tapahtua. Vaan tapahtuupi, mitä ilmeisemmin. Kokemus muokkaa perimää!
Tanskassa "sairasta" Ross-hybridia korvattiin hybridillä Ranger Gold. Se on paljon hidaskasvuisempi kuin Ross (teuraskokoon pääseminen kestää peräti 2 viikkoa enemmän, siis 40% pidempi elämä, kun elämä lasketaan kuoriutumisesta alkaen) mutta kaikin puolin terveempi. Ja terveet lihaksethan - kuluttajan kannalta hyvälaatuinen liha - tulee vain kehosta, jossa kaikki pelaa hienosti yhteen.
Ross teurastetaan ennen, kuin ONGELMAT tulevat kriittisesti ilmi. Tai no, kyllä ne ilmenee liikaakin, myös kuluttajan pöydällä.
Miten menee Ranger Goldin kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ko. lihasten proteiini on normaalia, voin syödä, vaikka olisi hieman sitkeä rakenne. (Mulla on kääkaapissa 2,5 kg kypsentämätöntä broileria ja mietin, heitänkö pois.)
Kelpasi kalalokeille. Ei siis mennyt roskiin.
Mitä tekisin? Kieltäisin sellaisten broilerihybridien kasvatuksen Suomessa, jotka ovat kehitysvammaisia (ainakin Ross308). Lisäksi poistaisin broilerintuottajilta verotuksen, niin että pidempi kasvatusaika ei haittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en ole todellakaan huomannut. En ole koskaan syönyt sitkeää broileria, enkä edes kanaa. Eikä se lehmänlihakaan ole sitkeää, se ei vaan ole mitään pikaruokaa. Euroopassa arvostetaan lehmänlihaa, siitä jopa maksetaan tuottajalle enemmän kuin nuoresta naudasta, ja kyllä se paljon maukkaampaa on.
Vierailija kirjoitti:
No en ole todellakaan huomannut. En ole koskaan syönyt sitkeää broileria, enkä edes kanaa.
Ilmiö on silti yleinen - tuntuu että jopa normi, jonkinasteisena.
Moni ei ole ehkä koskaan syönyt kanaa. Kanankaan ei kuulu olla sitkeää. Ei sitä kuulu syödä vanhuksena. Munintaan käytetty kana on kulutettu loppuun, sen liha ei sovellu sellaisenaan ihmisravinnoksi.
Hyvinvoineen kanan liha on ehkä verrattavissa fasaanin lihaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikä se lehmänlihakaan ole sitkeää, se ei vaan ole mitään pikaruokaa. Euroopassa arvostetaan lehmänlihaa, siitä jopa maksetaan tuottajalle enemmän kuin nuoresta naudasta, ja kyllä se paljon maukkaampaa on.
Ei, naudanlihankaan ei kuuluisi olla sitkeää. Jokin on ollut huonosti, jos on, tai sitten yksilöllä on perinnöllisyytensä vuoksi huonolaatuinen lihaksisto. Sellaisia ei käytetä kuin korkeintaan sijaiskohtuina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei, naudanlihankaan ei kuuluisi olla sitkeää. Jokin on ollut huonosti, jos on, tai sitten yksilöllä on perinnöllisyytensä vuoksi huonolaatuinen lihaksisto. Sellaisia ei käytetä kuin korkeintaan sijaiskohtuina.
Siis huonolaatuisten liharotujen jälkeläisiä ei käytetä rodun ylläpitämiseen.
Jos lihasmassaa on paljon, se on sinänsä hyvä ominaisuus. Jos ilmenee että liha on heikkolaatuista, se kai tarkoittaa sitä, ettei myyjällä ole erityistä syytä pyytää lihasta korkeampaa hintaa. Laatu onkin poikkeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, naudanlihankaan ei kuuluisi olla sitkeää. Jokin on ollut huonosti, jos on, tai sitten yksilöllä on perinnöllisyytensä vuoksi huonolaatuinen lihaksisto. Sellaisia ei käytetä kuin korkeintaan sijaiskohtuina.
Siis huonolaatuisten liharotujen jälkeläisiä ei käytetä rodun ylläpitämiseen.
Ja tässäkin meni väärin, tarkoitin huonolaatuisia jälkeläisiä (ei huonolaatuisia liharotuja, kuten virheestä johtuen voi ymmärtää).
Vierailija kirjoitti:
Jos lihasmassaa on paljon, se on sinänsä hyvä ominaisuus. Jos ilmenee että liha on heikkolaatuista, se kai tarkoittaa sitä, ettei myyjällä ole erityistä syytä pyytää lihasta korkeampaa hintaa. Laatu onkin poikkeus.
Tuottajien pitäisi saada parempi hinta paremmasta tuotteesta, oli kyse mistä tahsnsa tuotteesta. Vähän niin kuin Japanissa ravintoloitsijoille huutokaupataan tonnikalat.
Suomen suuri heikkous on monopolisoituminen. Monopolien hallitsijat voivat riistää tuottajia ja kuluttajia.
Ilman monopoleja, kehitysvammaisten eläinten kasvatus olisi tuskin sallittua. Olisi kilpailua, eettisyyttä, ja hyvää laatua.
Sitkeys ja kuivuus ovat kaksi eri asiaa.
Et voi tehdä sitkeää, ellet tee itse lihaa - siis jalosta ja/tai kasvata eläintä lihaa varten. Sitkeys on lihasten epänormaali perusominaisuus.
Keskustelussa todettiinkin, että aloituksessa mainittu kuivuus on turha. Se on haitallinenkin, siinä mielessä, että nyt kun keskustelu tapahtuu rinnakkain kahdesta eri aiheesta, aiheet saattavat välillä sekoittua.