Sain tietää että kaverilla oli sittenkin ollut synttärijuhlat vaikka mulle sanoi että on peruttu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen. Onko teillä muuten elämässä ongelmia neuroottisuuden tai ahdistuksen kanssa, jotka eivät saa mielenrauhaa ennen kuin epäselvät asiat on selvitetty ja käyty läpi?

Kerran eräs diagnosoimaton erikoistapaus meni aivan paniikkiin kun hänelle ei heti selitetty mitä oli tehnyt suututtaakseen murjottavan kaverinsa. Siis se oli sydäntäsärkevän näköistä sivusta seurattuna.

Nää, mä tykkään vaan suorasta puheesta, se on reilua ja kaikki ansaitsee selittää. Mä oikeastaan ihmettelen enenmän, kenen arvokkuudentunto on sidottu siihen, että ratkaisee asioita rehdisti kasvotusten (vrt tämä ei ole arvokasta puhua vaikeita tunteita läpi). Mun arvokkuudentunto tulee ihan muusta kuin tällaisesta muiden mielipiteiden murehtimisesta.

Voin yrittää selittää sulle asiaa niin, että musta tuntuu samalta ku menisin sotkeentumaan ihan tosissaan ja tunteella eläytyen joidenkin lasten välisiin riitoihin hiekkalaatikolla. Tulee itsellekin hölmö olo että siellä aikuisena mukana huutamassa kun Keke sanoi Päiviä tyhmäksi ja Irkun kanssa itkettäisi ku Pauli pissasi hiekkalinnan päälle. Aivan tosissaan niiskuttaisin kysyessäni Paulilta että mitä mä tein väärin hänen mielestään.

Tuolta musta tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en vetäisi herneitä nenään, ennen kuin saisin varmuuden siitä, mitä oikein tapahtui, koska en voi uskoa, että kukaan 30+ olisi noin mean girls teini. Jos näin on, niin sellaisesta tyypistä sietääkin päästä eroon.

Lähtökohtaisesti aika epäkypsää että käskee varaamaan viikonloppuillan ja sitten peruu juuri ennen. Lahjaa ei sentään ollut ehtinyt ostaa. Joku toinen vieras mahdollisesti?

Mielestäni herneet voi vetää nenään jo ilman, että mitään salajuhlia olisi ollutkaan. Ap

Se on tietenkin sinun valintasi jos haluat näin toimia, mutta sekin on melko lapsellista, jos et vielä tiedä mistä tässä oli kyse.

Järkevin tapa toimia on keskustella ihan suoraan asiasta ja kertoa, että olet hieman loukkaantunut, että sanoi sinulle peruneensa juhlat vaikka kuitenkin piti ne. Jos hänellä on tälle jokin järkevä selitys ja kyseessä on epäonninen väärinymmärrys, hän varmasti sen tässä kohtaa kertoo. Jos ei, niin sittenpähän tiedät varmaksi millainen tyyppi hän on.

Jos hän luulee että se miten on toimittu on ok tai ei ainakaan sen arvoista että ottaisi yhteyttä ja puhuisi asiasta, kyseessä on sen tyyppinen ihmissuhde jota en halua. En halua olla se jota ensin loukataan näin räikeästi ja sen jälkeen vielä soittelisin oma-aloitteisesti sovinnon perään pyydellen selityksiä. Pallo on hänellä. En menetä paljoakaan jos hänestä ei kuuluisi enää. Ap

Kyllä minä soittaisin ja kysyisin, niin eipähän tarvitse miettiä sitten että mitenkö tämä nyt menikään. Sinä vaan maalaat piruja seinillä vaikka ei ole mitään varmuutta asiasta kuitenkaan. 

No se on sit mun häpeäni. Jos hänestä ei enää kuulu niin se oli siinä se. Muussa tapaisessa katsotaan tilannekohtaisesti. En soittele hänen peräänsä koska en ole niin epätoivonen. Ap

Tässä nyt olemme taas teinimaailmassa. Ei ystävyyssuhteet ole mitään valtapeliä, missä ruvetaan miettimään, kuka vaikuttaa mitenkin epätoivoiselta soittaessaan ensin. Asia selvästi vaivaa sinua kun siitä ihan aloituksenkin tänne teit, aikuisten maailmassa tällaisessa tilanteessa keskustellaan asiasta asianomaisten kesken eikä mietitä kuka näyttää mitenkin epätoivoiselta soittaessaan ensin.

En tee henkistä metatyötä kenellekään sen jälkeen kun minua on kohdeltu huonosti. Minä en halua sellaisia kavereita joille pitää kantaa tarjottimella esitys, että mikä nyt menikään pieleen ja mitä hänen kuuluisi nyt tehdä. Muuten mitään ei tapahdu. Tässä tapauksessa hän joko tajuaa olevansa se jonka tulee tehdä ele tai sitten ei. Yksinkertaista. Ap

Selvä. Minusta tuo on todella lapsellinen näkökulma asiaan, enkä todellakaan nää ihmissuhteita tuollaisena valtapelinä saati keskusteluja minään "esityksinä". Sinä olet toki siihen oikeutettu ja kuulostaa siltä, että näätte ystävyyssuhteet samalla tavalla joten keskustelu lieneekin turhaa, mutta jos mielipiteesi on noin jyrkkä, mitä ihmettä sitten hait tällä aloitukselta?

Sä taidat ihan itse nähdä valtapelejä siellä missä niitä ei ole ja olet päättänyt tulkita mun viestit ikävimmällä mahdollisella tavalla.

Tein aloituksen siksi koska harmittaa ja halusin käsitellä asiaa. Ilman että vedän ko henkilöä mukaan draamaan. Ap

Kuitenkin hän on ainoa, joka voi kertoa, miten asia oikeasti meni.

Minut kasvatettiin lukemaan ajatuksia ja välttämään avointa keskustelua, joten vielä joskus 15 vuotta sitten olisin menetellyt samoin. Olen vaiheittain opetellut puhumaan suoraan, ja huomannut että nimenomaan se vähentää draamaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla sankarin vastaus, jos ihan vain kysyisit suoraan, eikö synttäreiden pitänyt olla peruttu. En katso, että se mitenkään tekisi sinusta altavastaajaa, ainoastaan asiallisen kysymyksen esittäjän.

Mielestäni tässä ei ole kyse päältä- tai altavastaajista. Olen alkoholistin lapsi ja entisessä elämässäni ollut se joka juoksee toisten perässä antaen heidän kohdella minua huonosti ilman että olen osoittanut rajani. Asioista on puhutti mutta käytös ei ole muuttunut, koska olen joka kerta sallinut sen ja roikkunut maisemissa kaukesta huolimatta. Nyt en roiku enää maisemissa ja se on mun oikeus itseäni kunnioittavana aikuisena ihmisenä.

Varmasti tarkoitat ihan hyvää, mutta vaikuttaa aika selvältä että projisoit tosi voimakkaasti. Ap

Kas, meillä on yhteistä. Minäkin olen alkoholistin lapsi, joka on antanut (lähinnä miesten) kohdella itseäni huonosti. Minäkään en enää roiku maisemissa, jos minua ei kunnioiteta. En myöskään enää automaattisesti oleta ihmisistä pahinta, vaan vedän rajoja vasta sitten, kun tiedän varmasti, että siihen on aihetta. Eli siinä kohden, kun puhutut asiat eivät pidä ja sama meno jatkuu.

On kokonaan eri asia puhua asioista ja tehdä tarvittavat johtopäätökset, kuin jäädä maahan potkittavaksi toisen jatkaessa sikailuaan.

On varsin paljon mahdollista, että kaverisi on käyttäytynyt sinua kohtaan juuri niin ikävästi kuin miltä vaikuttaa. Itse olen kokenut myös jossain määrin tyydyttäväksi kertoa omat rajani ja mielipiteeni tuonkaltaisesta käytöksestä. Joskus se on johtanut vilpittömään anteeksipyyntöön ja välien palaamiseen. Joskus siihen, että koko asia on paljastunut väärinkäsitykseksi (koska minulla on edelleen taipumus olettaa pahinta, tätä sattuu edelleen). Joskus olemme todenneet, että emme näe asiaa samalla tavoin ja välit ovat katkenneet. Ikinä minua ei ole harmittanut, että olen nostanut kissan pöydälle.

Omien rajojen osoittamiseen on parempiakin tapoja kuin passiivisaggressiivisuus ja mielipahassa piehtarointi, johon kuuluu mm. tarve avautua muille kokemistaan vääryyksistä.

Juuri näin. Rajojen vetäminen on sitä, että huonosta käytöksestä sanoo suoraan, eikä oma arvokkuutensa riipu siitä. Tuollainen takavasemmalle vetäytyminen on antautumista sekä myös piirun halpamaista, jos kyseessä on väärinkäsitys. Kyllä ansaitsee selittää ja jos selitys ei miellytä, todetaan että meillä on eri käsitys ystävyydestä, elä sinä omasi kanssa.

Kyllä tällä synttärisankarilla on täysi valta selittää, ei kun siitä vaan laittamaan viestiä tai soittamaan, ei sitä millään tavalla ansaita tarvi.

Jos kaikki onkin ok eikä mitään selittämistä olekaan, niin kyllähän tämä synttärisankari varmasti pian ottaa yhteyttä APn ihan muuten vaan kun tämä kerran on kaveri. Ei APn tässä mitään tarvi tehdä.

Jos synttärisankarista ei enää kuulukaan mitään koskaan, on asia harvinaisen selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekunnioitusta tai rajojen vetämistä ei ole vain paeta tapettiin, kun joku kohtelee väärin. Ongelma nykymaailmassa on, että tunteemme ovat niin keskiössä, ettei suoraselkäisyyttä vaivauduta enää harrastamaan. Kun alat toteamaan, että minua ei kohdella noin, sinua ei enää kohdella niin. Vaikka toinen tekikin väärin. Muuten sama toistuu.

Sun mielestä kovinkin arvokasta ja suoraselkäistä madella rikospaikalle kerjäämään toiselta mielenrauhaa?

Miten et pysty jatkamaan elämää ilman perusteellista selitystä? Ihmiset eivät nykyään siedä keskeneräisyyttä lainkaan. Kaikki pitää vääntää rautalangasta ja pureksii valmiiksi

Ei, sinne mennään suoraselkäisenä ja kysytään että mitäs tämä on, ja jos väärinymmärrystä ei ole, todetaan että tällaista kohtelua en katsele, sinä se joudut itsesi kanssa elämään, näkemisiin. Asia selvitetty, oma pesä puhtaana, ja toinen saa itselleen parhaassa tapauksessa vähän ajateltavaa.

Tällainen asenne tarttuu muuhunkin elämään. Nämä apn kaverin kaltaiset ihmiset, jos väärinkäsitystä ei ole, luottavat ettei heitä laiteta vastaamaan teoistaan.

Sulla aika suppea ymmärrys maailmasta, kun kuvittelet että sun kanta ja tapa on ainoa oikea. Sitä sitten survot toisten kurkkuihin etkä lepää ennen kuin kaikki ovat sitä mieltä, että juu sinun tapasi on oikea eikä mikään muu. Mustavalkoisuutta puhtaimmillaan.

Kukaan ei uhkaa sun minuutta täällä. Kysele niitä selityksiä mutta kunnioita jos niitä ei haluta antaa. Mene puhumaan terapeutille jos et kestä sitä, että jotain asiaa ei saatu nätisti pakettiin. Tee hengitysharjoituksia.

Wtf? Mitä täällä sekoillaan, tämäkin ihan älytön, sekava ja solvaava kommentti täysin asialliseen vastaukseen, jossa ei missään kohtaa vastaavalla tavalla solvattu toisin toimijoita tai julistettu, että "tämä on ainoa oikea tapa!".

Nyt on todella peiliin katsomisen paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekunnioitusta tai rajojen vetämistä ei ole vain paeta tapettiin, kun joku kohtelee väärin. Ongelma nykymaailmassa on, että tunteemme ovat niin keskiössä, ettei suoraselkäisyyttä vaivauduta enää harrastamaan. Kun alat toteamaan, että minua ei kohdella noin, sinua ei enää kohdella niin. Vaikka toinen tekikin väärin. Muuten sama toistuu.

Sun mielestä kovinkin arvokasta ja suoraselkäistä madella rikospaikalle kerjäämään toiselta mielenrauhaa?

Miten et pysty jatkamaan elämää ilman perusteellista selitystä? Ihmiset eivät nykyään siedä keskeneräisyyttä lainkaan. Kaikki pitää vääntää rautalangasta ja pureksii valmiiksi

Ei, sinne mennään suoraselkäisenä ja kysytään että mitäs tämä on, ja jos väärinymmärrystä ei ole, todetaan että tällaista kohtelua en katsele, sinä se joudut itsesi kanssa elämään, näkemisiin. Asia selvitetty, oma pesä puhtaana, ja toinen saa itselleen parhaassa tapauksessa vähän ajateltavaa.

Tällainen asenne tarttuu muuhunkin elämään. Nämä apn kaverin kaltaiset ihmiset, jos väärinkäsitystä ei ole, luottavat ettei heitä laiteta vastaamaan teoistaan.

Sulla aika suppea ymmärrys maailmasta, kun kuvittelet että sun kanta ja tapa on ainoa oikea. Sitä sitten survot toisten kurkkuihin etkä lepää ennen kuin kaikki ovat sitä mieltä, että juu sinun tapasi on oikea eikä mikään muu. Mustavalkoisuutta puhtaimmillaan.

Kukaan ei uhkaa sun minuutta täällä. Kysele niitä selityksiä mutta kunnioita jos niitä ei haluta antaa. Mene puhumaan terapeutille jos et kestä sitä, että jotain asiaa ei saatu nätisti pakettiin. Tee hengitysharjoituksia.

Wtf? Mitä täällä sekoillaan, tämäkin ihan älytön, sekava ja solvaava kommentti täysin asialliseen vastaukseen, jossa ei missään kohtaa vastaavalla tavalla solvattu toisin toimijoita tai julistettu, että "tämä on ainoa oikea tapa!".

Nyt on todella peiliin katsomisen paikka.

Kato heräsithän sä viimein. Meillä ei oo muuta puhuttavaa kuin että sä tykkäät pähkinöistä ja mä rusinoista. Asia selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekunnioitusta tai rajojen vetämistä ei ole vain paeta tapettiin, kun joku kohtelee väärin. Ongelma nykymaailmassa on, että tunteemme ovat niin keskiössä, ettei suoraselkäisyyttä vaivauduta enää harrastamaan. Kun alat toteamaan, että minua ei kohdella noin, sinua ei enää kohdella niin. Vaikka toinen tekikin väärin. Muuten sama toistuu.

Sun mielestä kovinkin arvokasta ja suoraselkäistä madella rikospaikalle kerjäämään toiselta mielenrauhaa?

Miten et pysty jatkamaan elämää ilman perusteellista selitystä? Ihmiset eivät nykyään siedä keskeneräisyyttä lainkaan. Kaikki pitää vääntää rautalangasta ja pureksii valmiiksi

Ei, sinne mennään suoraselkäisenä ja kysytään että mitäs tämä on, ja jos väärinymmärrystä ei ole, todetaan että tällaista kohtelua en katsele, sinä se joudut itsesi kanssa elämään, näkemisiin. Asia selvitetty, oma pesä puhtaana, ja toinen saa itselleen parhaassa tapauksessa vähän ajateltavaa.

Tällainen asenne tarttuu muuhunkin elämään. Nämä apn kaverin kaltaiset ihmiset, jos väärinkäsitystä ei ole, luottavat ettei heitä laiteta vastaamaan teoistaan.

Sulla aika suppea ymmärrys maailmasta, kun kuvittelet että sun kanta ja tapa on ainoa oikea. Sitä sitten survot toisten kurkkuihin etkä lepää ennen kuin kaikki ovat sitä mieltä, että juu sinun tapasi on oikea eikä mikään muu. Mustavalkoisuutta puhtaimmillaan.

Kukaan ei uhkaa sun minuutta täällä. Kysele niitä selityksiä mutta kunnioita jos niitä ei haluta antaa. Mene puhumaan terapeutille jos et kestä sitä, että jotain asiaa ei saatu nätisti pakettiin. Tee hengitysharjoituksia.

Wtf? Mitä täällä sekoillaan, tämäkin ihan älytön, sekava ja solvaava kommentti täysin asialliseen vastaukseen, jossa ei missään kohtaa vastaavalla tavalla solvattu toisin toimijoita tai julistettu, että "tämä on ainoa oikea tapa!".

Nyt on todella peiliin katsomisen paikka.

Kato heräsithän sä viimein. Meillä ei oo muuta puhuttavaa kuin että sä tykkäät pähkinöistä ja mä rusinoista. Asia selvä.

Minulla puolestani ei ole mitään hajua kuka sinä olet, en käy täällä niin usein. Mutta mielestäni on melko ironista, että ne jotka täällä koviten huutaa kusipään dumppaamista siihen paikkaan, samaan hengenvetoon menevät henkilökohtaisuuksiin ja alkavat ilkeiksi, kun joku esittää oman näkemyksensä ihan asiallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekunnioitusta tai rajojen vetämistä ei ole vain paeta tapettiin, kun joku kohtelee väärin. Ongelma nykymaailmassa on, että tunteemme ovat niin keskiössä, ettei suoraselkäisyyttä vaivauduta enää harrastamaan. Kun alat toteamaan, että minua ei kohdella noin, sinua ei enää kohdella niin. Vaikka toinen tekikin väärin. Muuten sama toistuu.

Sun mielestä kovinkin arvokasta ja suoraselkäistä madella rikospaikalle kerjäämään toiselta mielenrauhaa?

Miten et pysty jatkamaan elämää ilman perusteellista selitystä? Ihmiset eivät nykyään siedä keskeneräisyyttä lainkaan. Kaikki pitää vääntää rautalangasta ja pureksii valmiiksi

Ei, sinne mennään suoraselkäisenä ja kysytään että mitäs tämä on, ja jos väärinymmärrystä ei ole, todetaan että tällaista kohtelua en katsele, sinä se joudut itsesi kanssa elämään, näkemisiin. Asia selvitetty, oma pesä puhtaana, ja toinen saa itselleen parhaassa tapauksessa vähän ajateltavaa.

Tällainen asenne tarttuu muuhunkin elämään. Nämä apn kaverin kaltaiset ihmiset, jos väärinkäsitystä ei ole, luottavat ettei heitä laiteta vastaamaan teoistaan.

Sulla aika suppea ymmärrys maailmasta, kun kuvittelet että sun kanta ja tapa on ainoa oikea. Sitä sitten survot toisten kurkkuihin etkä lepää ennen kuin kaikki ovat sitä mieltä, että juu sinun tapasi on oikea eikä mikään muu. Mustavalkoisuutta puhtaimmillaan.

Kukaan ei uhkaa sun minuutta täällä. Kysele niitä selityksiä mutta kunnioita jos niitä ei haluta antaa. Mene puhumaan terapeutille jos et kestä sitä, että jotain asiaa ei saatu nätisti pakettiin. Tee hengitysharjoituksia.

Wtf? Mitä täällä sekoillaan, tämäkin ihan älytön, sekava ja solvaava kommentti täysin asialliseen vastaukseen, jossa ei missään kohtaa vastaavalla tavalla solvattu toisin toimijoita tai julistettu, että "tämä on ainoa oikea tapa!".

Nyt on todella peiliin katsomisen paikka.

Kato heräsithän sä viimein. Meillä ei oo muuta puhuttavaa kuin että sä tykkäät pähkinöistä ja mä rusinoista. Asia selvä.

Minulla puolestani ei ole mitään hajua kuka sinä olet, en käy täällä niin usein. Mutta mielestäni on melko ironista, että ne jotka täällä koviten huutaa kusipään dumppaamista siihen paikkaan, samaan hengenvetoon menevät henkilökohtaisuuksiin ja alkavat ilkeiksi, kun joku esittää oman näkemyksensä ihan asiallisesti.

Toistuvasti ja monotonisesti kuin vesikidutus. Niin ei se yks pisara vielä mitään tee. Miksi turhautua tuhannesta? Mietipä sitä.

Kohta 17 vuotta sitten tapahtui yhtä mieltä ylentävä homma. Olin aikonut viettää synttärit ja kutsuin sinne porukan. Sitten tein valmistelut ja ostin paljon tarjottavaa. No, kuinkas kävikään? Kutsutuista yksikään ei tullut paikalle, ja kun kyselin perään, alkoi ontuvat selitykset kierrellen ja kaarrellen. Yhteisesti sovittu homma, että ei lähetä sen synttäreille. Sen koommin en sen porukan kanssa ole ollut missään tekemisissä. Jos ei kerran meikäläisen seura heitä kiinnostanut, niin ei minuakaan tarvinut kiinnostaa heidän seura.

Tyhjän saa pyytämättäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä järjestettäisiin mitään yllätysjuhlia, jos kerran kaikilla oli tiedossa henkilön itse järkkäämänsä synttärijuhlat jotka perui yhdeltä? Kyllä siellä ihan perinteinen yhden ulos sulkeminen vain on tapahtunut.

No voihan siellä olla montakin pois jätettyä. Et sinä tiedä kuinka laaja kaveripiiri tällä synttärisankarilla on. Ehkä vaan lähimmät ystävät on otettu lopulta mukaan ja kaverit jätetty pois. Ystävä ja kaveri ovat kaksi ihan eri asiaa. 

Edelleen miksi kukaan järjestäisi mitään yllätysjuhlia, jos sankarin itsensä aikomat juhlat olisi peruttu? Kuka muka niin tekee? Ensin tulee tieto ettei juhlia tulekaan syystä x, niin nämä samat tyypit alkavat omin päin järkätä jotain ylläreitä, vaikka juuri saivat kuulla ettei juhlia haluta. Todellakin kaukaa haettua ja epäuskottavaa.

Minulla itseasiassa on tällainen kokemus. En muista, miksi kyseinen henkilö perui juhlat, olisiko ollut puhtaasti rahapula, mutta kuitenkin tulin kutsutuksi jonkun muun hänelle järjestämiin yllätysjuhliin. Muistan myös, että juhlien loppupuoliskolla juhlakalu kysyi, eikö X pääsyt. Tässä kohtaa tajuttiin, ettei juhlien järjestävä taho tuntenut X:ää, eikä ollut siten hoksannut häntä kutsua.

Tämä tosin oli kauan ennen somea, ehkä se on helpompaa nykyään? Luulen myös, että synttärisankari keskusteli tämän X:n kanssa asiasta tämän jälkeen. Siihen en ota kantaa, onko tässä tapauksessa ollut tästä kyse, mutta ei tuo nyt mitenkään mahdoton skenaario ole.

Käytännössä mahdoton.

Anteeksi, mutta millä tavalla, tuossahan minä juuri kerroin, miten se tapahtui?

Tämä oli opiskeluaikoina, siellä oli tämän syntymäpäiväsankarin opiskelu-, harrastus- ja lapsuudenystäviä. En minäkään tuntenut sieltä oikeastaan kuin yhden henkilön, me olimme olleet aikanaan naapureita. Minäkään en tuntenut tätä järjetäjää, joten tulin varmaan itsekin kutsutuksi vain siksi, että hänen äitinsä oli toiminut yhteyshenkilönä. Ei varmaan hänkään tuntenut/muistanut tätä joka jäi kutsutta.

Sinun ei tietenkään tarvitse tätä uskoa jos et halua, eikä se oikeastaan minua kiinnostakaan, kunhan kerroin.

No siten, että luultavasti teillä ihan eri tilanne. Tuossahan on niin paljon nyt muuttujia miksi juuri sinun tapauksessasi näin oli tapahtunut. Eli siis kaukaa haettu tässä tapauksessa. End of story.

Tottahan toki kaikki tilanteet ovat erilaisia, ja juuri niiden muuttujien takia jotain hassua saattaa matkan varrella tapahtua. Minulle jäi epäselväksi, mikä tässä nimenomaisessa tapauksessa oli juuri se seikka, miksi esimerkiksi tämän tyyppinen skenaario ei olisi voinut olla mahdollinen, joten valaisetko sen suhteen vielä?

Eri

Kirjoitin sen jo ensimmäiseen viestiini. Harvoin ihmiset järkkää pakkoylläreitä, kun viralliset on peruttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekunnioitusta tai rajojen vetämistä ei ole vain paeta tapettiin, kun joku kohtelee väärin. Ongelma nykymaailmassa on, että tunteemme ovat niin keskiössä, ettei suoraselkäisyyttä vaivauduta enää harrastamaan. Kun alat toteamaan, että minua ei kohdella noin, sinua ei enää kohdella niin. Vaikka toinen tekikin väärin. Muuten sama toistuu.

Sun mielestä kovinkin arvokasta ja suoraselkäistä madella rikospaikalle kerjäämään toiselta mielenrauhaa?

Miten et pysty jatkamaan elämää ilman perusteellista selitystä? Ihmiset eivät nykyään siedä keskeneräisyyttä lainkaan. Kaikki pitää vääntää rautalangasta ja pureksii valmiiksi

Ei, sinne mennään suoraselkäisenä ja kysytään että mitäs tämä on, ja jos väärinymmärrystä ei ole, todetaan että tällaista kohtelua en katsele, sinä se joudut itsesi kanssa elämään, näkemisiin. Asia selvitetty, oma pesä puhtaana, ja toinen saa itselleen parhaassa tapauksessa vähän ajateltavaa.

Tällainen asenne tarttuu muuhunkin elämään. Nämä apn kaverin kaltaiset ihmiset, jos väärinkäsitystä ei ole, luottavat ettei heitä laiteta vastaamaan teoistaan.

Sulla aika suppea ymmärrys maailmasta, kun kuvittelet että sun kanta ja tapa on ainoa oikea. Sitä sitten survot toisten kurkkuihin etkä lepää ennen kuin kaikki ovat sitä mieltä, että juu sinun tapasi on oikea eikä mikään muu. Mustavalkoisuutta puhtaimmillaan.

Kukaan ei uhkaa sun minuutta täällä. Kysele niitä selityksiä mutta kunnioita jos niitä ei haluta antaa. Mene puhumaan terapeutille jos et kestä sitä, että jotain asiaa ei saatu nätisti pakettiin. Tee hengitysharjoituksia.

Wtf? Mitä täällä sekoillaan, tämäkin ihan älytön, sekava ja solvaava kommentti täysin asialliseen vastaukseen, jossa ei missään kohtaa vastaavalla tavalla solvattu toisin toimijoita tai julistettu, että "tämä on ainoa oikea tapa!".

Nyt on todella peiliin katsomisen paikka.

Kato heräsithän sä viimein. Meillä ei oo muuta puhuttavaa kuin että sä tykkäät pähkinöistä ja mä rusinoista. Asia selvä.

Minulla puolestani ei ole mitään hajua kuka sinä olet, en käy täällä niin usein. Mutta mielestäni on melko ironista, että ne jotka täällä koviten huutaa kusipään dumppaamista siihen paikkaan, samaan hengenvetoon menevät henkilökohtaisuuksiin ja alkavat ilkeiksi, kun joku esittää oman näkemyksensä ihan asiallisesti.

Toistuvasti ja monotonisesti kuin vesikidutus. Niin ei se yks pisara vielä mitään tee. Miksi turhautua tuhannesta? Mietipä sitä.

No nyt oli sekavaa settiä. Eikö tuo ollut neljän viestin ketju, joista puolet oli oletettavasti sinun? Pahoittelut jos sinulla on joku erityistaito nähdä, mikäli sama henkilö on kirjoittanut useampia, minulla ei tällaista ole. Enkä varsinaisesti ollut samaa mieltä kummankaan kanssa, mutta jos sinulla on yleensäkin tapana alkaa sättiä eriävän mielipiteen omaavia ja vähättelevästi käskeä heitä terapiaan, sillä voi olla myös yhteys sille kutsujen perumiselle ja muulle huonolle kohtelulle, jos sinullekin tapaa sattua moisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekunnioitusta tai rajojen vetämistä ei ole vain paeta tapettiin, kun joku kohtelee väärin. Ongelma nykymaailmassa on, että tunteemme ovat niin keskiössä, ettei suoraselkäisyyttä vaivauduta enää harrastamaan. Kun alat toteamaan, että minua ei kohdella noin, sinua ei enää kohdella niin. Vaikka toinen tekikin väärin. Muuten sama toistuu.

Sun mielestä kovinkin arvokasta ja suoraselkäistä madella rikospaikalle kerjäämään toiselta mielenrauhaa?

Miten et pysty jatkamaan elämää ilman perusteellista selitystä? Ihmiset eivät nykyään siedä keskeneräisyyttä lainkaan. Kaikki pitää vääntää rautalangasta ja pureksii valmiiksi

Ei, sinne mennään suoraselkäisenä ja kysytään että mitäs tämä on, ja jos väärinymmärrystä ei ole, todetaan että tällaista kohtelua en katsele, sinä se joudut itsesi kanssa elämään, näkemisiin. Asia selvitetty, oma pesä puhtaana, ja toinen saa itselleen parhaassa tapauksessa vähän ajateltavaa.

Tällainen asenne tarttuu muuhunkin elämään. Nämä apn kaverin kaltaiset ihmiset, jos väärinkäsitystä ei ole, luottavat ettei heitä laiteta vastaamaan teoistaan.

Sulla aika suppea ymmärrys maailmasta, kun kuvittelet että sun kanta ja tapa on ainoa oikea. Sitä sitten survot toisten kurkkuihin etkä lepää ennen kuin kaikki ovat sitä mieltä, että juu sinun tapasi on oikea eikä mikään muu. Mustavalkoisuutta puhtaimmillaan.

Kukaan ei uhkaa sun minuutta täällä. Kysele niitä selityksiä mutta kunnioita jos niitä ei haluta antaa. Mene puhumaan terapeutille jos et kestä sitä, että jotain asiaa ei saatu nätisti pakettiin. Tee hengitysharjoituksia.

Wtf? Mitä täällä sekoillaan, tämäkin ihan älytön, sekava ja solvaava kommentti täysin asialliseen vastaukseen, jossa ei missään kohtaa vastaavalla tavalla solvattu toisin toimijoita tai julistettu, että "tämä on ainoa oikea tapa!".

Nyt on todella peiliin katsomisen paikka.

Kato heräsithän sä viimein. Meillä ei oo muuta puhuttavaa kuin että sä tykkäät pähkinöistä ja mä rusinoista. Asia selvä.

Minulla puolestani ei ole mitään hajua kuka sinä olet, en käy täällä niin usein. Mutta mielestäni on melko ironista, että ne jotka täällä koviten huutaa kusipään dumppaamista siihen paikkaan, samaan hengenvetoon menevät henkilökohtaisuuksiin ja alkavat ilkeiksi, kun joku esittää oman näkemyksensä ihan asiallisesti.

Toistuvasti ja monotonisesti kuin vesikidutus. Niin ei se yks pisara vielä mitään tee. Miksi turhautua tuhannesta? Mietipä sitä.

No nyt oli sekavaa settiä. Eikö tuo ollut neljän viestin ketju, joista puolet oli oletettavasti sinun? Pahoittelut jos sinulla on joku erityistaito nähdä, mikäli sama henkilö on kirjoittanut useampia, minulla ei tällaista ole. Enkä varsinaisesti ollut samaa mieltä kummankaan kanssa, mutta jos sinulla on yleensäkin tapana alkaa sättiä eriävän mielipiteen omaavia ja vähättelevästi käskeä heitä terapiaan, sillä voi olla myös yhteys sille kutsujen perumiselle ja muulle huonolle kohtelulle, jos sinullekin tapaa sattua moisia.

Noniin ilta pilalla. Annetaanpa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä järjestettäisiin mitään yllätysjuhlia, jos kerran kaikilla oli tiedossa henkilön itse järkkäämänsä synttärijuhlat jotka perui yhdeltä? Kyllä siellä ihan perinteinen yhden ulos sulkeminen vain on tapahtunut.

No voihan siellä olla montakin pois jätettyä. Et sinä tiedä kuinka laaja kaveripiiri tällä synttärisankarilla on. Ehkä vaan lähimmät ystävät on otettu lopulta mukaan ja kaverit jätetty pois. Ystävä ja kaveri ovat kaksi ihan eri asiaa. 

Edelleen miksi kukaan järjestäisi mitään yllätysjuhlia, jos sankarin itsensä aikomat juhlat olisi peruttu? Kuka muka niin tekee? Ensin tulee tieto ettei juhlia tulekaan syystä x, niin nämä samat tyypit alkavat omin päin järkätä jotain ylläreitä, vaikka juuri saivat kuulla ettei juhlia haluta. Todellakin kaukaa haettua ja epäuskottavaa.

Minulla itseasiassa on tällainen kokemus. En muista, miksi kyseinen henkilö perui juhlat, olisiko ollut puhtaasti rahapula, mutta kuitenkin tulin kutsutuksi jonkun muun hänelle järjestämiin yllätysjuhliin. Muistan myös, että juhlien loppupuoliskolla juhlakalu kysyi, eikö X pääsyt. Tässä kohtaa tajuttiin, ettei juhlien järjestävä taho tuntenut X:ää, eikä ollut siten hoksannut häntä kutsua.

Tämä tosin oli kauan ennen somea, ehkä se on helpompaa nykyään? Luulen myös, että synttärisankari keskusteli tämän X:n kanssa asiasta tämän jälkeen. Siihen en ota kantaa, onko tässä tapauksessa ollut tästä kyse, mutta ei tuo nyt mitenkään mahdoton skenaario ole.

Käytännössä mahdoton.

Anteeksi, mutta millä tavalla, tuossahan minä juuri kerroin, miten se tapahtui?

Tämä oli opiskeluaikoina, siellä oli tämän syntymäpäiväsankarin opiskelu-, harrastus- ja lapsuudenystäviä. En minäkään tuntenut sieltä oikeastaan kuin yhden henkilön, me olimme olleet aikanaan naapureita. Minäkään en tuntenut tätä järjetäjää, joten tulin varmaan itsekin kutsutuksi vain siksi, että hänen äitinsä oli toiminut yhteyshenkilönä. Ei varmaan hänkään tuntenut/muistanut tätä joka jäi kutsutta.

Sinun ei tietenkään tarvitse tätä uskoa jos et halua, eikä se oikeastaan minua kiinnostakaan, kunhan kerroin.

No siten, että luultavasti teillä ihan eri tilanne. Tuossahan on niin paljon nyt muuttujia miksi juuri sinun tapauksessasi näin oli tapahtunut. Eli siis kaukaa haettu tässä tapauksessa. End of story.

Tottahan toki kaikki tilanteet ovat erilaisia, ja juuri niiden muuttujien takia jotain hassua saattaa matkan varrella tapahtua. Minulle jäi epäselväksi, mikä tässä nimenomaisessa tapauksessa oli juuri se seikka, miksi esimerkiksi tämän tyyppinen skenaario ei olisi voinut olla mahdollinen, joten valaisetko sen suhteen vielä?

Eri

Kirjoitin sen jo ensimmäiseen viestiini. Harvoin ihmiset järkkää pakkoylläreitä, kun viralliset on peruttu.

Harvoin varmasti, mutta tuo ei varsinaisesti vastannut kysymykseeni, kun nimenomaan tuossa esimerkissä oli vastaava tilanne?

En tosin itsekään annetun perusteella usko, että siitä olisi kyse, mutta en nyt pidä sitä mitenkään mahdottomanakaan ottaen huomioon, että mitään varsinaista syytä tapahtumalle ei ole annettu. Ja haluaisin lähtökohtaisesti ajatella, että ihmiset ei ole vain yksinkertaisesti ilkeitä. Vaikka valitettavasti monet taitavat olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä järjestettäisiin mitään yllätysjuhlia, jos kerran kaikilla oli tiedossa henkilön itse järkkäämänsä synttärijuhlat jotka perui yhdeltä? Kyllä siellä ihan perinteinen yhden ulos sulkeminen vain on tapahtunut.

No voihan siellä olla montakin pois jätettyä. Et sinä tiedä kuinka laaja kaveripiiri tällä synttärisankarilla on. Ehkä vaan lähimmät ystävät on otettu lopulta mukaan ja kaverit jätetty pois. Ystävä ja kaveri ovat kaksi ihan eri asiaa. 

Edelleen miksi kukaan järjestäisi mitään yllätysjuhlia, jos sankarin itsensä aikomat juhlat olisi peruttu? Kuka muka niin tekee? Ensin tulee tieto ettei juhlia tulekaan syystä x, niin nämä samat tyypit alkavat omin päin järkätä jotain ylläreitä, vaikka juuri saivat kuulla ettei juhlia haluta. Todellakin kaukaa haettua ja epäuskottavaa.

Minulla itseasiassa on tällainen kokemus. En muista, miksi kyseinen henkilö perui juhlat, olisiko ollut puhtaasti rahapula, mutta kuitenkin tulin kutsutuksi jonkun muun hänelle järjestämiin yllätysjuhliin. Muistan myös, että juhlien loppupuoliskolla juhlakalu kysyi, eikö X pääsyt. Tässä kohtaa tajuttiin, ettei juhlien järjestävä taho tuntenut X:ää, eikä ollut siten hoksannut häntä kutsua.

Tämä tosin oli kauan ennen somea, ehkä se on helpompaa nykyään? Luulen myös, että synttärisankari keskusteli tämän X:n kanssa asiasta tämän jälkeen. Siihen en ota kantaa, onko tässä tapauksessa ollut tästä kyse, mutta ei tuo nyt mitenkään mahdoton skenaario ole.

Käytännössä mahdoton.

Anteeksi, mutta millä tavalla, tuossahan minä juuri kerroin, miten se tapahtui?

Tämä oli opiskeluaikoina, siellä oli tämän syntymäpäiväsankarin opiskelu-, harrastus- ja lapsuudenystäviä. En minäkään tuntenut sieltä oikeastaan kuin yhden henkilön, me olimme olleet aikanaan naapureita. Minäkään en tuntenut tätä järjetäjää, joten tulin varmaan itsekin kutsutuksi vain siksi, että hänen äitinsä oli toiminut yhteyshenkilönä. Ei varmaan hänkään tuntenut/muistanut tätä joka jäi kutsutta.

Sinun ei tietenkään tarvitse tätä uskoa jos et halua, eikä se oikeastaan minua kiinnostakaan, kunhan kerroin.

No siten, että luultavasti teillä ihan eri tilanne. Tuossahan on niin paljon nyt muuttujia miksi juuri sinun tapauksessasi näin oli tapahtunut. Eli siis kaukaa haettu tässä tapauksessa. End of story.

Tottahan toki kaikki tilanteet ovat erilaisia, ja juuri niiden muuttujien takia jotain hassua saattaa matkan varrella tapahtua. Minulle jäi epäselväksi, mikä tässä nimenomaisessa tapauksessa oli juuri se seikka, miksi esimerkiksi tämän tyyppinen skenaario ei olisi voinut olla mahdollinen, joten valaisetko sen suhteen vielä?

Eri

Kirjoitin sen jo ensimmäiseen viestiini. Harvoin ihmiset järkkää pakkoylläreitä, kun viralliset on peruttu.

Harvoin varmasti, mutta tuo ei varsinaisesti vastannut kysymykseeni, kun nimenomaan tuossa esimerkissä oli vastaava tilanne?

En tosin itsekään annetun perusteella usko, että siitä olisi kyse, mutta en nyt pidä sitä mitenkään mahdottomanakaan ottaen huomioon, että mitään varsinaista syytä tapahtumalle ei ole annettu. Ja haluaisin lähtökohtaisesti ajatella, että ihmiset ei ole vain yksinkertaisesti ilkeitä. Vaikka valitettavasti monet taitavat olla.

En arvioi nyt annettua esimerkkiä, vaan aloitusta. Tilanne ei ollut samanlainen. Oleellisinta esimerkissä oli sankarin rahattomuudesta johtuva peruutus ja opiskelijaelämä. Aloituksen juhlien peruuntumiselle ap:lle kerrottiin syyksi vain ettei nyt jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekunnioitusta tai rajojen vetämistä ei ole vain paeta tapettiin, kun joku kohtelee väärin. Ongelma nykymaailmassa on, että tunteemme ovat niin keskiössä, ettei suoraselkäisyyttä vaivauduta enää harrastamaan. Kun alat toteamaan, että minua ei kohdella noin, sinua ei enää kohdella niin. Vaikka toinen tekikin väärin. Muuten sama toistuu.

Sun mielestä kovinkin arvokasta ja suoraselkäistä madella rikospaikalle kerjäämään toiselta mielenrauhaa?

Miten et pysty jatkamaan elämää ilman perusteellista selitystä? Ihmiset eivät nykyään siedä keskeneräisyyttä lainkaan. Kaikki pitää vääntää rautalangasta ja pureksii valmiiksi

Ei, sinne mennään suoraselkäisenä ja kysytään että mitäs tämä on, ja jos väärinymmärrystä ei ole, todetaan että tällaista kohtelua en katsele, sinä se joudut itsesi kanssa elämään, näkemisiin. Asia selvitetty, oma pesä puhtaana, ja toinen saa itselleen parhaassa tapauksessa vähän ajateltavaa.

Tällainen asenne tarttuu muuhunkin elämään. Nämä apn kaverin kaltaiset ihmiset, jos väärinkäsitystä ei ole, luottavat ettei heitä laiteta vastaamaan teoistaan.

Sulla aika suppea ymmärrys maailmasta, kun kuvittelet että sun kanta ja tapa on ainoa oikea. Sitä sitten survot toisten kurkkuihin etkä lepää ennen kuin kaikki ovat sitä mieltä, että juu sinun tapasi on oikea eikä mikään muu. Mustavalkoisuutta puhtaimmillaan.

Kukaan ei uhkaa sun minuutta täällä. Kysele niitä selityksiä mutta kunnioita jos niitä ei haluta antaa. Mene puhumaan terapeutille jos et kestä sitä, että jotain asiaa ei saatu nätisti pakettiin. Tee hengitysharjoituksia.

Wtf? Mitä täällä sekoillaan, tämäkin ihan älytön, sekava ja solvaava kommentti täysin asialliseen vastaukseen, jossa ei missään kohtaa vastaavalla tavalla solvattu toisin toimijoita tai julistettu, että "tämä on ainoa oikea tapa!".

Nyt on todella peiliin katsomisen paikka.

Kato heräsithän sä viimein. Meillä ei oo muuta puhuttavaa kuin että sä tykkäät pähkinöistä ja mä rusinoista. Asia selvä.

Minulla puolestani ei ole mitään hajua kuka sinä olet, en käy täällä niin usein. Mutta mielestäni on melko ironista, että ne jotka täällä koviten huutaa kusipään dumppaamista siihen paikkaan, samaan hengenvetoon menevät henkilökohtaisuuksiin ja alkavat ilkeiksi, kun joku esittää oman näkemyksensä ihan asiallisesti.

Toistuvasti ja monotonisesti kuin vesikidutus. Niin ei se yks pisara vielä mitään tee. Miksi turhautua tuhannesta? Mietipä sitä.

No nyt oli sekavaa settiä. Eikö tuo ollut neljän viestin ketju, joista puolet oli oletettavasti sinun? Pahoittelut jos sinulla on joku erityistaito nähdä, mikäli sama henkilö on kirjoittanut useampia, minulla ei tällaista ole. Enkä varsinaisesti ollut samaa mieltä kummankaan kanssa, mutta jos sinulla on yleensäkin tapana alkaa sättiä eriävän mielipiteen omaavia ja vähättelevästi käskeä heitä terapiaan, sillä voi olla myös yhteys sille kutsujen perumiselle ja muulle huonolle kohtelulle, jos sinullekin tapaa sattua moisia.

Noniin ilta pilalla. Annetaanpa olla.

Huomasitko, että tässä tuli samalla hauskasti demonstroitua yllä esitetyt pointit. Käyttäydyit huonosti, toinen (tosin ei se jota sätit vaan minä) otti asian esille ja sinä yrität välttää tilanteen kokonaisuudessaan.

Noin muutoin tämä ketju meni aika pointittomaksi jo kauan sitten joten jääköön tosiaan tähän, ensi kerralla sitten paremmin.

Kaveri vaihtoon vain ap äläkä jää odottamaan tai penäämään mitään selityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä järjestettäisiin mitään yllätysjuhlia, jos kerran kaikilla oli tiedossa henkilön itse järkkäämänsä synttärijuhlat jotka perui yhdeltä? Kyllä siellä ihan perinteinen yhden ulos sulkeminen vain on tapahtunut.

No voihan siellä olla montakin pois jätettyä. Et sinä tiedä kuinka laaja kaveripiiri tällä synttärisankarilla on. Ehkä vaan lähimmät ystävät on otettu lopulta mukaan ja kaverit jätetty pois. Ystävä ja kaveri ovat kaksi ihan eri asiaa. 

Edelleen miksi kukaan järjestäisi mitään yllätysjuhlia, jos sankarin itsensä aikomat juhlat olisi peruttu? Kuka muka niin tekee? Ensin tulee tieto ettei juhlia tulekaan syystä x, niin nämä samat tyypit alkavat omin päin järkätä jotain ylläreitä, vaikka juuri saivat kuulla ettei juhlia haluta. Todellakin kaukaa haettua ja epäuskottavaa.

Minulla itseasiassa on tällainen kokemus. En muista, miksi kyseinen henkilö perui juhlat, olisiko ollut puhtaasti rahapula, mutta kuitenkin tulin kutsutuksi jonkun muun hänelle järjestämiin yllätysjuhliin. Muistan myös, että juhlien loppupuoliskolla juhlakalu kysyi, eikö X pääsyt. Tässä kohtaa tajuttiin, ettei juhlien järjestävä taho tuntenut X:ää, eikä ollut siten hoksannut häntä kutsua.

Tämä tosin oli kauan ennen somea, ehkä se on helpompaa nykyään? Luulen myös, että synttärisankari keskusteli tämän X:n kanssa asiasta tämän jälkeen. Siihen en ota kantaa, onko tässä tapauksessa ollut tästä kyse, mutta ei tuo nyt mitenkään mahdoton skenaario ole.

Käytännössä mahdoton.

Anteeksi, mutta millä tavalla, tuossahan minä juuri kerroin, miten se tapahtui?

Tämä oli opiskeluaikoina, siellä oli tämän syntymäpäiväsankarin opiskelu-, harrastus- ja lapsuudenystäviä. En minäkään tuntenut sieltä oikeastaan kuin yhden henkilön, me olimme olleet aikanaan naapureita. Minäkään en tuntenut tätä järjetäjää, joten tulin varmaan itsekin kutsutuksi vain siksi, että hänen äitinsä oli toiminut yhteyshenkilönä. Ei varmaan hänkään tuntenut/muistanut tätä joka jäi kutsutta.

Sinun ei tietenkään tarvitse tätä uskoa jos et halua, eikä se oikeastaan minua kiinnostakaan, kunhan kerroin.

No siten, että luultavasti teillä ihan eri tilanne. Tuossahan on niin paljon nyt muuttujia miksi juuri sinun tapauksessasi näin oli tapahtunut. Eli siis kaukaa haettu tässä tapauksessa. End of story.

Tottahan toki kaikki tilanteet ovat erilaisia, ja juuri niiden muuttujien takia jotain hassua saattaa matkan varrella tapahtua. Minulle jäi epäselväksi, mikä tässä nimenomaisessa tapauksessa oli juuri se seikka, miksi esimerkiksi tämän tyyppinen skenaario ei olisi voinut olla mahdollinen, joten valaisetko sen suhteen vielä?

Eri

Kirjoitin sen jo ensimmäiseen viestiini. Harvoin ihmiset järkkää pakkoylläreitä, kun viralliset on peruttu.

Harvoin varmasti, mutta tuo ei varsinaisesti vastannut kysymykseeni, kun nimenomaan tuossa esimerkissä oli vastaava tilanne?

En tosin itsekään annetun perusteella usko, että siitä olisi kyse, mutta en nyt pidä sitä mitenkään mahdottomanakaan ottaen huomioon, että mitään varsinaista syytä tapahtumalle ei ole annettu. Ja haluaisin lähtökohtaisesti ajatella, että ihmiset ei ole vain yksinkertaisesti ilkeitä. Vaikka valitettavasti monet taitavat olla.

En arvioi nyt annettua esimerkkiä, vaan aloitusta. Tilanne ei ollut samanlainen. Oleellisinta esimerkissä oli sankarin rahattomuudesta johtuva peruutus ja opiskelijaelämä. Aloituksen juhlien peruuntumiselle ap:lle kerrottiin syyksi vain ettei nyt jaksa.

Ja jatkan vielä, että minäkään en lähtökohtaisesti halua ajatella ihmisistä aina pahinta mutta silloin kun kasvojen eteen isketään aivan selkeä huono käytös, on aivan turha alkaa kierrellen etsimään jotain todella kaukaa haettuja selityksiä ja oikeutuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekunnioitusta tai rajojen vetämistä ei ole vain paeta tapettiin, kun joku kohtelee väärin. Ongelma nykymaailmassa on, että tunteemme ovat niin keskiössä, ettei suoraselkäisyyttä vaivauduta enää harrastamaan. Kun alat toteamaan, että minua ei kohdella noin, sinua ei enää kohdella niin. Vaikka toinen tekikin väärin. Muuten sama toistuu.

Sun mielestä kovinkin arvokasta ja suoraselkäistä madella rikospaikalle kerjäämään toiselta mielenrauhaa?

Miten et pysty jatkamaan elämää ilman perusteellista selitystä? Ihmiset eivät nykyään siedä keskeneräisyyttä lainkaan. Kaikki pitää vääntää rautalangasta ja pureksii valmiiksi

Ei, sinne mennään suoraselkäisenä ja kysytään että mitäs tämä on, ja jos väärinymmärrystä ei ole, todetaan että tällaista kohtelua en katsele, sinä se joudut itsesi kanssa elämään, näkemisiin. Asia selvitetty, oma pesä puhtaana, ja toinen saa itselleen parhaassa tapauksessa vähän ajateltavaa.

Tällainen asenne tarttuu muuhunkin elämään. Nämä apn kaverin kaltaiset ihmiset, jos väärinkäsitystä ei ole, luottavat ettei heitä laiteta vastaamaan teoistaan.

Sulla aika suppea ymmärrys maailmasta, kun kuvittelet että sun kanta ja tapa on ainoa oikea. Sitä sitten survot toisten kurkkuihin etkä lepää ennen kuin kaikki ovat sitä mieltä, että juu sinun tapasi on oikea eikä mikään muu. Mustavalkoisuutta puhtaimmillaan.

Kukaan ei uhkaa sun minuutta täällä. Kysele niitä selityksiä mutta kunnioita jos niitä ei haluta antaa. Mene puhumaan terapeutille jos et kestä sitä, että jotain asiaa ei saatu nätisti pakettiin. Tee hengitysharjoituksia.

Wtf? Mitä täällä sekoillaan, tämäkin ihan älytön, sekava ja solvaava kommentti täysin asialliseen vastaukseen, jossa ei missään kohtaa vastaavalla tavalla solvattu toisin toimijoita tai julistettu, että "tämä on ainoa oikea tapa!".

Nyt on todella peiliin katsomisen paikka.

Kato heräsithän sä viimein. Meillä ei oo muuta puhuttavaa kuin että sä tykkäät pähkinöistä ja mä rusinoista. Asia selvä.

Minulla puolestani ei ole mitään hajua kuka sinä olet, en käy täällä niin usein. Mutta mielestäni on melko ironista, että ne jotka täällä koviten huutaa kusipään dumppaamista siihen paikkaan, samaan hengenvetoon menevät henkilökohtaisuuksiin ja alkavat ilkeiksi, kun joku esittää oman näkemyksensä ihan asiallisesti.

Toistuvasti ja monotonisesti kuin vesikidutus. Niin ei se yks pisara vielä mitään tee. Miksi turhautua tuhannesta? Mietipä sitä.

No nyt oli sekavaa settiä. Eikö tuo ollut neljän viestin ketju, joista puolet oli oletettavasti sinun? Pahoittelut jos sinulla on joku erityistaito nähdä, mikäli sama henkilö on kirjoittanut useampia, minulla ei tällaista ole. Enkä varsinaisesti ollut samaa mieltä kummankaan kanssa, mutta jos sinulla on yleensäkin tapana alkaa sättiä eriävän mielipiteen omaavia ja vähättelevästi käskeä heitä terapiaan, sillä voi olla myös yhteys sille kutsujen perumiselle ja muulle huonolle kohtelulle, jos sinullekin tapaa sattua moisia.

Noniin ilta pilalla. Annetaanpa olla.

Huomasitko, että tässä tuli samalla hauskasti demonstroitua yllä esitetyt pointit. Käyttäydyit huonosti, toinen (tosin ei se jota sätit vaan minä) otti asian esille ja sinä yrität välttää tilanteen kokonaisuudessaan.

Noin muutoin tämä ketju meni aika pointittomaksi jo kauan sitten joten jääköön tosiaan tähän, ensi kerralla sitten paremmin.

Tilannehan meni näin että kaltaisesi internetritari koki omakseen random sananvaihdon ja päätti heittää hattunsa rinkiin. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut sun täinen hattu ja kaikki kaikkosivat. Jäit huutelemaan perään että sinä voitit ja muut hävisivät. Ketään ei kiinnosta. Ajattele aivan mitä haluat.

Ja nyt on sun vuorosi sanoa se viimeinen sana jota niin kovasti kuitenkin haluat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekunnioitusta tai rajojen vetämistä ei ole vain paeta tapettiin, kun joku kohtelee väärin. Ongelma nykymaailmassa on, että tunteemme ovat niin keskiössä, ettei suoraselkäisyyttä vaivauduta enää harrastamaan. Kun alat toteamaan, että minua ei kohdella noin, sinua ei enää kohdella niin. Vaikka toinen tekikin väärin. Muuten sama toistuu.

Sun mielestä kovinkin arvokasta ja suoraselkäistä madella rikospaikalle kerjäämään toiselta mielenrauhaa?

Miten et pysty jatkamaan elämää ilman perusteellista selitystä? Ihmiset eivät nykyään siedä keskeneräisyyttä lainkaan. Kaikki pitää vääntää rautalangasta ja pureksii valmiiksi

Ei, sinne mennään suoraselkäisenä ja kysytään että mitäs tämä on, ja jos väärinymmärrystä ei ole, todetaan että tällaista kohtelua en katsele, sinä se joudut itsesi kanssa elämään, näkemisiin. Asia selvitetty, oma pesä puhtaana, ja toinen saa itselleen parhaassa tapauksessa vähän ajateltavaa.

Tällainen asenne tarttuu muuhunkin elämään. Nämä apn kaverin kaltaiset ihmiset, jos väärinkäsitystä ei ole, luottavat ettei heitä laiteta vastaamaan teoistaan.

Sulla aika suppea ymmärrys maailmasta, kun kuvittelet että sun kanta ja tapa on ainoa oikea. Sitä sitten survot toisten kurkkuihin etkä lepää ennen kuin kaikki ovat sitä mieltä, että juu sinun tapasi on oikea eikä mikään muu. Mustavalkoisuutta puhtaimmillaan.

Kukaan ei uhkaa sun minuutta täällä. Kysele niitä selityksiä mutta kunnioita jos niitä ei haluta antaa. Mene puhumaan terapeutille jos et kestä sitä, että jotain asiaa ei saatu nätisti pakettiin. Tee hengitysharjoituksia.

Wtf? Mitä täällä sekoillaan, tämäkin ihan älytön, sekava ja solvaava kommentti täysin asialliseen vastaukseen, jossa ei missään kohtaa vastaavalla tavalla solvattu toisin toimijoita tai julistettu, että "tämä on ainoa oikea tapa!".

Nyt on todella peiliin katsomisen paikka.

Kato heräsithän sä viimein. Meillä ei oo muuta puhuttavaa kuin että sä tykkäät pähkinöistä ja mä rusinoista. Asia selvä.

Minulla puolestani ei ole mitään hajua kuka sinä olet, en käy täällä niin usein. Mutta mielestäni on melko ironista, että ne jotka täällä koviten huutaa kusipään dumppaamista siihen paikkaan, samaan hengenvetoon menevät henkilökohtaisuuksiin ja alkavat ilkeiksi, kun joku esittää oman näkemyksensä ihan asiallisesti.

Toistuvasti ja monotonisesti kuin vesikidutus. Niin ei se yks pisara vielä mitään tee. Miksi turhautua tuhannesta? Mietipä sitä.

No nyt oli sekavaa settiä. Eikö tuo ollut neljän viestin ketju, joista puolet oli oletettavasti sinun? Pahoittelut jos sinulla on joku erityistaito nähdä, mikäli sama henkilö on kirjoittanut useampia, minulla ei tällaista ole. Enkä varsinaisesti ollut samaa mieltä kummankaan kanssa, mutta jos sinulla on yleensäkin tapana alkaa sättiä eriävän mielipiteen omaavia ja vähättelevästi käskeä heitä terapiaan, sillä voi olla myös yhteys sille kutsujen perumiselle ja muulle huonolle kohtelulle, jos sinullekin tapaa sattua moisia.

Noniin ilta pilalla. Annetaanpa olla.

Huomasitko, että tässä tuli samalla hauskasti demonstroitua yllä esitetyt pointit. Käyttäydyit huonosti, toinen (tosin ei se jota sätit vaan minä) otti asian esille ja sinä yrität välttää tilanteen kokonaisuudessaan.

Noin muutoin tämä ketju meni aika pointittomaksi jo kauan sitten joten jääköön tosiaan tähän, ensi kerralla sitten paremmin.

Tilannehan meni näin että kaltaisesi internetritari koki omakseen random sananvaihdon ja päätti heittää hattunsa rinkiin. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut sun täinen hattu ja kaikki kaikkosivat. Jäit huutelemaan perään että sinä voitit ja muut hävisivät. Ketään ei kiinnosta. Ajattele aivan mitä haluat.

Ja nyt on sun vuorosi sanoa se viimeinen sana jota niin kovasti kuitenkin haluat.

Tässä varmaan demonstroit vuorostaan sitä aiemmin mainittua kaasuvalotusta?

Olet kiusaaja, puhut alentavasti ja rumasti muille, kun he eivät ole kanssasi samaa mieltä eivätkä tanssi pillisi mukaan. Muuta sanottavaa minulla ei sinulle ole, mutta toivottavasti mietit käyttäytymistäsi, koska anonyymiytesi ei tätä faktaa muuta.

Munien mittailijat nukkumaan, kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä järjestettäisiin mitään yllätysjuhlia, jos kerran kaikilla oli tiedossa henkilön itse järkkäämänsä synttärijuhlat jotka perui yhdeltä? Kyllä siellä ihan perinteinen yhden ulos sulkeminen vain on tapahtunut.

No voihan siellä olla montakin pois jätettyä. Et sinä tiedä kuinka laaja kaveripiiri tällä synttärisankarilla on. Ehkä vaan lähimmät ystävät on otettu lopulta mukaan ja kaverit jätetty pois. Ystävä ja kaveri ovat kaksi ihan eri asiaa. 

Tämä ystävien ja kavereiden erottelu on keinotekoinen, suomalainen ilmiö. 

Ei se mitenkään keinotekoinen jako ole, vaan täysin luonnollinen. Vaikka oikeasti ystävyysasteikko on portaaton ja liukuva, karkeasti ihmiset voi jakaa neljään tai viiteen ryhmään: 1) vieraat ihmiset, 2) tuttavat, 3) kaverit, 4) ystävät ja 5) puoliso(t).

Tuttavia tavataan satunnaisesti, eikä heihin varsinaisesti pidetä yhteyttä. Kavereita tavataan jollain tavalla säännöllisesti ja heihin pidetään yhteyttä ainakin jollain tavoin (kutsutaan juhliin, lähetetään joulukortteja tms). Ystävät ovat niitä ihmisiä, joihin pidetään yhteyttä ihan heidän itsensä vuoksi, eikä siksi, että heidän kanssaan tehdään jotain.

 

Vierailija kirjoitti:

Kaveri vaihtoon vain ap äläkä jää odottamaan tai penäämään mitään selityksiä.

Mitä jos kaveri ottaa yhteyttä?