Sain tietää että kaverilla oli sittenkin ollut synttärijuhlat vaikka mulle sanoi että on peruttu

On kyllä aika kurjaa käytöstä... Jossain tyyliin teini-iässä tyypillistä, mutta vielä kolmekymppisetkin leikkii noin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen ei ymmärrä ettei seura ole enää kaivattu? Ja jos ymmärtää niin ei häivy kuin vasta hätistelemällä :D

Sellainen, jolle ei ole sanottu suoraan, että seuraa ei kaivata, vaan yritetty vain vihjailla asiasta niin epäselvästi, että vihjailu on jäänyt ymmärtämättä. Ihmisillä kun on taipumus suojella itseään epämiellyttävältä tiedolta. Jos se, joka ei kaipaa seuraa, tyytyy vain vihjailemaan, voi käydä niin, että ei-toivottu henkilö tulkitsee asiat omalta kannaltaan parhain päin ja löytää syyn, miksi vihje tarkoittikin jotain ihan muuta.

Täälläkin usein keskustelua siitä että kaverit ei pidä yhteyttä. Tuota, mulla on teille huonoja uutisia.

Joo osa selittää ettei jaksa, mutta ihminen ei jaksa sitä mitä ei halua. Ja toisaalta menee läpi vaikka harmaan kiven kun tarpeeksi haluaa. 1:1

Ei se aina mene niin. Meillä on erityislapsen kanssa arki ollut monta vuotta niin ettei todellakaan ole jaksanut, tai voinut, kutsua ystäviä kylään. (Haastava autismi.) Kyllä mä niitä ystäviä silti kaipaan.

Enää eivät ota yhteyttä, enkä voi sille mitään, eivät tule jos pyydän eikä minua pyydetä. Harmittaa kyllä. Saan näitä meriselityksiä vastaukseksi, jos saan vastauksia. Olen siis se joka ei ymmärrä vihjettä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen ei ymmärrä ettei seura ole enää kaivattu? Ja jos ymmärtää niin ei häivy kuin vasta hätistelemällä :D

Sellainen, jolle ei ole sanottu suoraan, että seuraa ei kaivata, vaan yritetty vain vihjailla asiasta niin epäselvästi, että vihjailu on jäänyt ymmärtämättä. Ihmisillä kun on taipumus suojella itseään epämiellyttävältä tiedolta. Jos se, joka ei kaipaa seuraa, tyytyy vain vihjailemaan, voi käydä niin, että ei-toivottu henkilö tulkitsee asiat omalta kannaltaan parhain päin ja löytää syyn, miksi vihje tarkoittikin jotain ihan muuta.

Tämä. Ja monesti valehdellaan ihan päin naamaa ja ollaan edessä päin niin mielinkielin, ettei tosiaan siitä voi ymmärtää, ettei tuo ihminen pidä minusta tai halua olla seurassani. Huikkaa vielä lopuksi "nähdään".

Todella karua tehdä tällaisia hylkäämistemppuja yhtäkkiä... Ensiksi puhuu muuta ja käskee pistämään kalenteriin ja sitten peruu ja sopii toisten kanssa... Todella järkyttävää käytöstä! Miten jollain on edes pokkaa tuollaiseen?

Otan osaa. Mun synttäreille ei tullut kuin yksi ihminen. On ollut jotenkin yksinäinen olo sen jälkeen. Kavereistakaan ei ole kuulunut sen jälkeen, tai kukaan ei ole pyytänyt minnekään tai ottanut yhteyttä ellei tarvitse valittaa jostain tai jotain apua.

Vierailija kirjoitti:

Otan osaa. Mun synttäreille ei tullut kuin yksi ihminen. On ollut jotenkin yksinäinen olo sen jälkeen. Kavereistakaan ei ole kuulunut sen jälkeen, tai kukaan ei ole pyytänyt minnekään tai ottanut yhteyttä ellei tarvitse valittaa jostain tai jotain apua.

Kamalaa :( näitä kyllä kuulee valitettavan usein ja perumiset tapahtuu tyyliin samana päivänä. Sama juttu oli sitten aikuisten tai lasten juhlat... En tajua mikä ihmisiä vaivaa.

Tulee mieleen ihan oma "kaveri" joka myös teki sitä että aina unohti mun synttärit, mutta mun olisi heti aamusta pitänyt olla onnittelemassa häntä ja viedä lahja. Mutta koskaan en saanut hänen synttäreilleen kutsuja ym. Tai mihinkään. Tää saatto myös instassa ym lopettaa mun seuraamisen koska seurasi vain "cooleja" kavereitaan. Lopulta mulla palo käämi koska tuntui että olin vain se "varakaveri" jos jollain ei ollutkaan rahaa ym lainata, niin tuli mun luo. Yhden pahan episodin jälkeen kun lopetin hänenkin seuraamisensa sosiaalisessa mediassa kuten hän teki mulle, niin sain haukut niskaani kun kehtasin lopettaa hänen seuraamisensa (kun totesin että itse lopetit mun seuraamisen, niin hän kertoi että seuraa vain parhaimpia kavereitaan, vaikka seurasi ihan muitakin, randomejakin tyyppejä) tuon jälkeen tuo tyyppi meni estolistoille enkä ole asiaa katunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen ei ymmärrä ettei seura ole enää kaivattu? Ja jos ymmärtää niin ei häivy kuin vasta hätistelemällä :D

Sellainen, jolle ei ole sanottu suoraan, että seuraa ei kaivata, vaan yritetty vain vihjailla asiasta niin epäselvästi, että vihjailu on jäänyt ymmärtämättä. Ihmisillä kun on taipumus suojella itseään epämiellyttävältä tiedolta. Jos se, joka ei kaipaa seuraa, tyytyy vain vihjailemaan, voi käydä niin, että ei-toivottu henkilö tulkitsee asiat omalta kannaltaan parhain päin ja löytää syyn, miksi vihje tarkoittikin jotain ihan muuta.

Tässä ketjussakin on tällaisia ihmisiä, jotka ajattelee että kyseessä oli varmasti yllätyssynttärit tai väärinkäsitys. Yrittävät selittää asiaa itselleen parhain päin

Voi sen nähdä noinkin. Toisaalta sen voi nähdä niinkin, etteivät nämä ihmiset halua olettaa toisesta automaattisesti pahinta, ainakaan ennen kun tällä on ollut tilaisuus kertoa oma puolensa tarinasta. Mielestäni se on ihan hieno piirre ihmisessä, että yrittää nähdä muissakin hyvää eikä tee jyrkkiä johtopäätöksiä vain omasta näkökulmastaan.

Asiat harvoin ovat niin mustavalkoisia, että toinen vaan yksinkertaisesti on tarinan pahis. Toki näitäkin on, ihmiset voivat myös olla yksinkertaisesti niitä "pahiksia" ja silloin parasta on juurikin ottaa etäisyyttä. Sekin on ihan hyvä ominaiuus osata tämä jossain kohtaa havaita sen sijaan, että antaa toistuvasti itseään satuttaa ja yrittää toista ihmistä jotenkin "parantaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vastaa enää yhteenkään viestiin jossa jankutetaan että pitäisi soitella kaverin perään ja selvitellä asiaa. Ap

Eli haluat ainoastaan vahvistusta päätöksellesi katkaista välit kuulematta vastapuolta?

Sanot, että haluat käsitellä asiaa. Ja kyselet aloituksessa, miten voisit säilyttää itsekunnioituksesi, jos jatkaisit moista ihmissuhdetta.

Se, että provosoidut noin kovasti eroavista näkökulmista kertoo, että sisäinen ristiriita on edelleen olemassa. Jos päätöksesi perustuisi sisäiseen varmuuteen, et olisi palstalla "käsittelemässä" asiaa.

Itsekin kirjoitin tähän ketjuun turhan kärkkääseen sävyyn, ja pahoittelen sitä. Nämä asiat ovat vaikeita. Omien rajojen luominen tyhjästä on raskasta.

Kun on kasvanut kaasuvaloissa, joutuu aikuisena kyseenalaistamaan kaikki totuutensa ja itsensä, jos haluaa vapautua näkymättömästä vankilasta. Usein se vaatii rakkaidenkin ihmisten hylkäämistä, myös vanhan itsensä.

Prosessiin liittyy paljon surua, vihaa. Yrityksiä, erehdyksiä, askelia eteen ja taakse. Ja aika usein sitä päätyy olemaan vihainen itselleen siitä, että on (joko oikeasti tai kuvitellusti) antanut TAAS kohdella itseään huonosti. Aina kyse ei ole kaltoinkohtelusta. Joskus on. Omien sisäisten totuuksien löytäminen vaatii aikaa ja rohkeutta sallia epäonnistuminen. Myös kykyä ajoin kyseenalaistaa kivuliaiden tunteiden tuottama tulkinta tilanteista. Koska traumat toisinaan väistämättä muistuttelevat olemassaolostaan myös tilanteissa, joissa kyse ei ole samasta asiasta.

Tärkeintä on olla ystävällinen itselleen ja uskoa siihen, että on hyvä ja arvokas ihminen, jota muut mielellään kohtelevat hyvin. Ihan ensimmäiseksi: ole itsellesi sellainen. Kun omat rajasi ovat selvät, niistä voi keskustella muiden kanssa ilman hirvittäviä tunnekuohuja tai äkkijyrkkiä ratkaisuja.

Omasta kokemuksesta voin kertoa, että ehkä valmista ei tule ihan tässä elämässä :D Mutta suunta koko ajan parempaan. Ihmissuhteet voivat hyvin, draama on vähissä, ja vanhat ulkopuolisuuden ja kaltoinkohdelluksi tulemisen tunteet enimmäkseen loistavat poissaolollaan.

Ehdottomasti kannatan keskittymistä hyviin, palkitseviin ihmissuhteisiin. Mutta koska olemme kaikki ihmisiä, useimmissa läheisissä ihmissuhteissa tulee joskus erimielisyyksiä. Tärkeintä on se, miten ne ratkaistaan.

Jos päädyt päättämään ko. ystävyyssuhteen keskustelematta, toivon että kyse on yksittäistapauksesta eikä pysyvästä ratkaisumallista ihmissuhdeongelmiin.

Itse olen jo kasvanut tällaisten analysointien yli. En jaksa enää pohtia muiden vaikuttimia kun ei ne omaa elämääni muuta miksikään. Joku tykkää pyöritellä ja ymmärtää kaikkea analysoiden koko elämänsä, itse koen että se oli tietty vaihe kasvamisessa aikuiseksi, ja nyt olen suuttunut jos minulle tehdään suututtavia asioita, ja iloinen jos minua ilahduttaa, en tarvitse tunteilleni ja toisten tekemisille sen kummempaa pohdintaa. Ihmissuhdeongelmia minulla ei ole ollut vuosikymmeneen, kun kaikki ilkeät on jätetty taakse. On mukavaa kun on rehellsitä ja välittävää porukkaa ympärillä eikä mitään lapsellisia draamankehittäjiä tai ylianalysoijia.

Tosi hyvin sanottu. Mietin että onkohan mussa vikaa kun en tosiaan pohdi tuolla tavalla mitä jonkun toisen päässä mahtaa liikkua.

Teot merkitsevät enemmän kuin sanat. Jos kaveri soittaisi ja selittaisikin edes puoleksi hyväksyttävää, olis tehty silti tehty. Olihan tuossa muutakin kuin vain yksi asia. Joskus vaan menee maku ja kiinnostus lakkaa.

Te joiden mielestä kaverille pitäisi antaa mahdollisuus selittää, neuvoiditteko ihmistä pysymään kaverisuhteessa jossa:

- eristetään/ei esitellä

- jätetään kutsumatta

- kilpaillaan (esim jos Ap sanoo että koti on sotkuinen, kaveri ottaa oman siistin kotinsa toistuvasti esiin)

- pyydetään varaamaan aikaa kalenteriin ja perutaan viime tingassa, ei pahoittelua eikä mitään

Niin onko nuo piilosynttärit loppujen lopuksi sittenkään se perimmäinen tekijä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen ei ymmärrä ettei seura ole enää kaivattu? Ja jos ymmärtää niin ei häivy kuin vasta hätistelemällä :D

Sellainen, jolle ei ole sanottu suoraan, että seuraa ei kaivata, vaan yritetty vain vihjailla asiasta niin epäselvästi, että vihjailu on jäänyt ymmärtämättä. Ihmisillä kun on taipumus suojella itseään epämiellyttävältä tiedolta. Jos se, joka ei kaipaa seuraa, tyytyy vain vihjailemaan, voi käydä niin, että ei-toivottu henkilö tulkitsee asiat omalta kannaltaan parhain päin ja löytää syyn, miksi vihje tarkoittikin jotain ihan muuta.

Tässä ketjussakin on tällaisia ihmisiä, jotka ajattelee että kyseessä oli varmasti yllätyssynttärit tai väärinkäsitys. Yrittävät selittää asiaa itselleen parhain päin

Voi sen nähdä noinkin. Toisaalta sen voi nähdä niinkin, etteivät nämä ihmiset halua olettaa toisesta automaattisesti pahinta, ainakaan ennen kun tällä on ollut tilaisuus kertoa oma puolensa tarinasta. Mielestäni se on ihan hieno piirre ihmisessä, että yrittää nähdä muissakin hyvää eikä tee jyrkkiä johtopäätöksiä vain omasta näkökulmastaan.

Asiat harvoin ovat niin mustavalkoisia, että toinen vaan yksinkertaisesti on tarinan pahis. Toki näitäkin on, ihmiset voivat myös olla yksinkertaisesti niitä "pahiksia" ja silloin parasta on juurikin ottaa etäisyyttä. Sekin on ihan hyvä ominaiuus osata tämä jossain kohtaa havaita sen sijaan, että antaa toistuvasti itseään satuttaa ja yrittää toista ihmistä jotenkin "parantaa".

Miksi sillä toisella olisi isompi oikeus päästä selittelemään itseään kuin sillä toisella lähteä toksisesta tilanteesta? Jos se kaverikaan ei ota yhteyttä tai asiaa puheeksi niin sillähän se selviää? Jos Ap soittelee nyt perään niin kaveri voi selitellä ummet ja lammet mitä huvittaa. Ja historiasta päätellen toistaa sama uudelleen mitään oppimattomana.

Ei saa koskaan tietää että eipä sitä kaveriakaan olisi kiinnostanut pitää yhteyttä tai selvittää asiaa.

Minä sanoisin ainakin jotain ennen yhteydenpidon lopettamista. Miten se kaveri voisi koskaan oppia, jos kukaan ei koskaan kerro hänelle, että toimii ikävästi.

Vierailija kirjoitti:

Minä sanoisin ainakin jotain ennen yhteydenpidon lopettamista. Miten se kaveri voisi koskaan oppia, jos kukaan ei koskaan kerro hänelle, että toimii ikävästi.

Mä en sanois. En myös huomauta jos jollain inhottavalla tyypillä on vessapaperia kengässä tai huulipunaa hampaissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen ei ymmärrä ettei seura ole enää kaivattu? Ja jos ymmärtää niin ei häivy kuin vasta hätistelemällä :D

Sellainen, jolle ei ole sanottu suoraan, että seuraa ei kaivata, vaan yritetty vain vihjailla asiasta niin epäselvästi, että vihjailu on jäänyt ymmärtämättä. Ihmisillä kun on taipumus suojella itseään epämiellyttävältä tiedolta. Jos se, joka ei kaipaa seuraa, tyytyy vain vihjailemaan, voi käydä niin, että ei-toivottu henkilö tulkitsee asiat omalta kannaltaan parhain päin ja löytää syyn, miksi vihje tarkoittikin jotain ihan muuta.

Tässä ketjussakin on tällaisia ihmisiä, jotka ajattelee että kyseessä oli varmasti yllätyssynttärit tai väärinkäsitys. Yrittävät selittää asiaa itselleen parhain päin

Voi sen nähdä noinkin. Toisaalta sen voi nähdä niinkin, etteivät nämä ihmiset halua olettaa toisesta automaattisesti pahinta, ainakaan ennen kun tällä on ollut tilaisuus kertoa oma puolensa tarinasta. Mielestäni se on ihan hieno piirre ihmisessä, että yrittää nähdä muissakin hyvää eikä tee jyrkkiä johtopäätöksiä vain omasta näkökulmastaan.

Asiat harvoin ovat niin mustavalkoisia, että toinen vaan yksinkertaisesti on tarinan pahis. Toki näitäkin on, ihmiset voivat myös olla yksinkertaisesti niitä "pahiksia" ja silloin parasta on juurikin ottaa etäisyyttä. Sekin on ihan hyvä ominaiuus osata tämä jossain kohtaa havaita sen sijaan, että antaa toistuvasti itseään satuttaa ja yrittää toista ihmistä jotenkin "parantaa".

Miksi sillä toisella olisi isompi oikeus päästä selittelemään itseään kuin sillä toisella lähteä toksisesta tilanteesta? Jos se kaverikaan ei ota yhteyttä tai asiaa puheeksi niin sillähän se selviää? Jos Ap soittelee nyt perään niin kaveri voi selitellä ummet ja lammet mitä huvittaa. Ja historiasta päätellen toistaa sama uudelleen mitään oppimattomana.

Ei saa koskaan tietää että eipä sitä kaveriakaan olisi kiinnostanut pitää yhteyttä tai selvittää asiaa.

Miten tämä vastauksesi liittyy lainaamaasi kommenttiin?

Ei kaveruutta tarvitse jatkaa, vaikka "kaverille" laittaisi viestin tai soittaisi ja kertoisi, että hän on huono kaveri. Selityksen voi kuunnella, mutta ei sitäkään tarvitse uskoa.

Pelkkä hiljaisuus voi johtaa siihen, että "kaveri" ei koskaan opi virheistään ja saattaa jopa ajatella olevansa se syytön osapuoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen ei ymmärrä ettei seura ole enää kaivattu? Ja jos ymmärtää niin ei häivy kuin vasta hätistelemällä :D

Sellainen, jolle ei ole sanottu suoraan, että seuraa ei kaivata, vaan yritetty vain vihjailla asiasta niin epäselvästi, että vihjailu on jäänyt ymmärtämättä. Ihmisillä kun on taipumus suojella itseään epämiellyttävältä tiedolta. Jos se, joka ei kaipaa seuraa, tyytyy vain vihjailemaan, voi käydä niin, että ei-toivottu henkilö tulkitsee asiat omalta kannaltaan parhain päin ja löytää syyn, miksi vihje tarkoittikin jotain ihan muuta.

Tässä ketjussakin on tällaisia ihmisiä, jotka ajattelee että kyseessä oli varmasti yllätyssynttärit tai väärinkäsitys. Yrittävät selittää asiaa itselleen parhain päin

Voi sen nähdä noinkin. Toisaalta sen voi nähdä niinkin, etteivät nämä ihmiset halua olettaa toisesta automaattisesti pahinta, ainakaan ennen kun tällä on ollut tilaisuus kertoa oma puolensa tarinasta. Mielestäni se on ihan hieno piirre ihmisessä, että yrittää nähdä muissakin hyvää eikä tee jyrkkiä johtopäätöksiä vain omasta näkökulmastaan.

Asiat harvoin ovat niin mustavalkoisia, että toinen vaan yksinkertaisesti on tarinan pahis. Toki näitäkin on, ihmiset voivat myös olla yksinkertaisesti niitä "pahiksia" ja silloin parasta on juurikin ottaa etäisyyttä. Sekin on ihan hyvä ominaiuus osata tämä jossain kohtaa havaita sen sijaan, että antaa toistuvasti itseään satuttaa ja yrittää toista ihmistä jotenkin "parantaa".

Miksi sillä toisella olisi isompi oikeus päästä selittelemään itseään kuin sillä toisella lähteä toksisesta tilanteesta? Jos se kaverikaan ei ota yhteyttä tai asiaa puheeksi niin sillähän se selviää? Jos Ap soittelee nyt perään niin kaveri voi selitellä ummet ja lammet mitä huvittaa. Ja historiasta päätellen toistaa sama uudelleen mitään oppimattomana.

Ei saa koskaan tietää että eipä sitä kaveriakaan olisi kiinnostanut pitää yhteyttä tai selvittää asiaa.

Miten tämä vastauksesi liittyy lainaamaasi kommenttiin?

Aioin ottaa esille sen kohdan mihin liittyy mutta se liittyy koko viestiin.

Toisen mielestä pitäisi ottaa yhteyttä ja mun mielestäni ei + perustelut. En ymmärrä mikä tuossa on epäselvää

Vierailija kirjoitti:

Te joiden mielestä kaverille pitäisi antaa mahdollisuus selittää, neuvoiditteko ihmistä pysymään kaverisuhteessa jossa:

- eristetään/ei esitellä

- jätetään kutsumatta

- kilpaillaan (esim jos Ap sanoo että koti on sotkuinen, kaveri ottaa oman siistin kotinsa toistuvasti esiin)

- pyydetään varaamaan aikaa kalenteriin ja perutaan viime tingassa, ei pahoittelua eikä mitään

Niin onko nuo piilosynttärit loppujen lopuksi sittenkään se perimmäinen tekijä?

En minä ainakaan. Yllä mainituissa tilanteissa kehoittaisin, kertomaan "kaverille", että tuollainen käytös tuntuu inhottavalta. Jos kaveri pahoittelee ja parantaa tapansa, kaikki hyvin. Jos ei, niin sitten se on varmasti entinen kaveri.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaveruutta tarvitse jatkaa, vaikka "kaverille" laittaisi viestin tai soittaisi ja kertoisi, että hän on huono kaveri. Selityksen voi kuunnella, mutta ei sitäkään tarvitse uskoa.

Pelkkä hiljaisuus voi johtaa siihen, että "kaveri" ei koskaan opi virheistään ja saattaa jopa ajatella olevansa se syytön osapuoli.

Mitä sillä on väliä enää mitä se kaveri ajattelee? Jossain vaiheessa aikuisen elämää tulee eteen vaihe jossa on hyödyttävä, että et voi itse olla korjaamassa, opettamassa, selvittämässä ja oikomassa kaikkia maailman asioita ja ihmisiä. Täytyy oppia hyväksymään että joku asia voi jäädä pimentoon, joku ei ole sun kanssa samaa mieltä, maailmassa on jossain virhe.

Hyödyttävä siis tyydyttävä. Kännykkä korjaa väärin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen ei ymmärrä ettei seura ole enää kaivattu? Ja jos ymmärtää niin ei häivy kuin vasta hätistelemällä :D

Sellainen, jolle ei ole sanottu suoraan, että seuraa ei kaivata, vaan yritetty vain vihjailla asiasta niin epäselvästi, että vihjailu on jäänyt ymmärtämättä. Ihmisillä kun on taipumus suojella itseään epämiellyttävältä tiedolta. Jos se, joka ei kaipaa seuraa, tyytyy vain vihjailemaan, voi käydä niin, että ei-toivottu henkilö tulkitsee asiat omalta kannaltaan parhain päin ja löytää syyn, miksi vihje tarkoittikin jotain ihan muuta.

Tässä ketjussakin on tällaisia ihmisiä, jotka ajattelee että kyseessä oli varmasti yllätyssynttärit tai väärinkäsitys. Yrittävät selittää asiaa itselleen parhain päin

Voi sen nähdä noinkin. Toisaalta sen voi nähdä niinkin, etteivät nämä ihmiset halua olettaa toisesta automaattisesti pahinta, ainakaan ennen kun tällä on ollut tilaisuus kertoa oma puolensa tarinasta. Mielestäni se on ihan hieno piirre ihmisessä, että yrittää nähdä muissakin hyvää eikä tee jyrkkiä johtopäätöksiä vain omasta näkökulmastaan.

Asiat harvoin ovat niin mustavalkoisia, että toinen vaan yksinkertaisesti on tarinan pahis. Toki näitäkin on, ihmiset voivat myös olla yksinkertaisesti niitä "pahiksia" ja silloin parasta on juurikin ottaa etäisyyttä. Sekin on ihan hyvä ominaiuus osata tämä jossain kohtaa havaita sen sijaan, että antaa toistuvasti itseään satuttaa ja yrittää toista ihmistä jotenkin "parantaa".

Miksi sillä toisella olisi isompi oikeus päästä selittelemään itseään kuin sillä toisella lähteä toksisesta tilanteesta? Jos se kaverikaan ei ota yhteyttä tai asiaa puheeksi niin sillähän se selviää? Jos Ap soittelee nyt perään niin kaveri voi selitellä ummet ja lammet mitä huvittaa. Ja historiasta päätellen toistaa sama uudelleen mitään oppimattomana.

Ei saa koskaan tietää että eipä sitä kaveriakaan olisi kiinnostanut pitää yhteyttä tai selvittää asiaa.

Miten tämä vastauksesi liittyy lainaamaasi kommenttiin?

Aioin ottaa esille sen kohdan mihin liittyy mutta se liittyy koko viestiin.

Toisen mielestä pitäisi ottaa yhteyttä ja mun mielestäni ei + perustelut. En ymmärrä mikä tuossa on epäselvää

Eihän tuossa ollut mistään ota yhteyttä - älä ota yhteyttä vastakkainasettelusta kyse, vaan siitä "minkälainen ihminen ei ymmärrä kun seura ei ole kaivattu"....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen ei ymmärrä ettei seura ole enää kaivattu? Ja jos ymmärtää niin ei häivy kuin vasta hätistelemällä :D

Sellainen, jolle ei ole sanottu suoraan, että seuraa ei kaivata, vaan yritetty vain vihjailla asiasta niin epäselvästi, että vihjailu on jäänyt ymmärtämättä. Ihmisillä kun on taipumus suojella itseään epämiellyttävältä tiedolta. Jos se, joka ei kaipaa seuraa, tyytyy vain vihjailemaan, voi käydä niin, että ei-toivottu henkilö tulkitsee asiat omalta kannaltaan parhain päin ja löytää syyn, miksi vihje tarkoittikin jotain ihan muuta.

Tässä ketjussakin on tällaisia ihmisiä, jotka ajattelee että kyseessä oli varmasti yllätyssynttärit tai väärinkäsitys. Yrittävät selittää asiaa itselleen parhain päin

Voi sen nähdä noinkin. Toisaalta sen voi nähdä niinkin, etteivät nämä ihmiset halua olettaa toisesta automaattisesti pahinta, ainakaan ennen kun tällä on ollut tilaisuus kertoa oma puolensa tarinasta. Mielestäni se on ihan hieno piirre ihmisessä, että yrittää nähdä muissakin hyvää eikä tee jyrkkiä johtopäätöksiä vain omasta näkökulmastaan.

Asiat harvoin ovat niin mustavalkoisia, että toinen vaan yksinkertaisesti on tarinan pahis. Toki näitäkin on, ihmiset voivat myös olla yksinkertaisesti niitä "pahiksia" ja silloin parasta on juurikin ottaa etäisyyttä. Sekin on ihan hyvä ominaiuus osata tämä jossain kohtaa havaita sen sijaan, että antaa toistuvasti itseään satuttaa ja yrittää toista ihmistä jotenkin "parantaa".

Miksi sillä toisella olisi isompi oikeus päästä selittelemään itseään kuin sillä toisella lähteä toksisesta tilanteesta? Jos se kaverikaan ei ota yhteyttä tai asiaa puheeksi niin sillähän se selviää? Jos Ap soittelee nyt perään niin kaveri voi selitellä ummet ja lammet mitä huvittaa. Ja historiasta päätellen toistaa sama uudelleen mitään oppimattomana.

Ei saa koskaan tietää että eipä sitä kaveriakaan olisi kiinnostanut pitää yhteyttä tai selvittää asiaa.

Miten tämä vastauksesi liittyy lainaamaasi kommenttiin?

Aioin ottaa esille sen kohdan mihin liittyy mutta se liittyy koko viestiin.

Toisen mielestä pitäisi ottaa yhteyttä ja mun mielestäni ei + perustelut. En ymmärrä mikä tuossa on epäselvää

Eihän tuossa ollut mistään ota yhteyttä - älä ota yhteyttä vastakkainasettelusta kyse, vaan siitä "minkälainen ihminen ei ymmärrä kun seura ei ole kaivattu"....

Vastaan edeltävään viestiin kuten normaalistikin keskustelussa. Onko sulla joku infarkti päällä