Työttömänä työpaikkakiusaamisen takia. Onko kiusaamisvapaita työpaikkoja? Mitä ne ovat?
Olen erittäin motivoitunut tekemään töitä, mutta en ole millään tavalla motivoitunut olemaan työpaikkakiusattavana. Tämä on kuitenkin kohtaloni joka työpaikassa johon menen. Kun tämä työpaikkakiusaaminen sallitaan Suomessa, niin en tiedä jaksanko enää edes hakea töitä. Onko muita samassa tilanteessa? Jos meitä on paljon, niin tämä kiusaamisen salliminen on kansantaloudellinen tappio.
Ja tosiaan, onko kiusaamusvapaita työpaikkoja tai -aloja, ja jos on niin mitä ne ovat?..
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä alkaisin miettiä onko vika itsessä jos tapahtuu joka työpaikassa. Oletko esimerkiksi poikkeuksellisen herkkä? Tai ehkä sulla on tapana vaikka järjestää kaikki tavarat uudelleen heti ekana työpäivänä ja arvostella kaikki hyväksi havaitut rutiinit siellä uudessa työpaikassa? Meille palkattiin tuollainen henkilö joka aidosti koki työpaikkakiusaamisen sen kun hänelle sanottiin että älä nyt kaikkea myllää kun muut ei löydä enää mitään tavaroita.
Ehkä sinulle ap sopisikin yksinyrittäjyys, tai jokin etätöinä pääosin tehtävä homma?
Huh huh mikä kommentti. Eli jos ap on jotenkin erilainen tai herkkä niin saa kiusata ja ainoa vaihtoehto työskennellä yksin. Koskaan ei ole oikeutta kiusata, oli ihminen sitten millainen tahansa, eikä ongelmanratkaisu voi olla se että erilaiset ihmiset vaan työskentelemään yksin ja thats it.
Mutta on myös ihmisiä, jotka pitävät kaikkea kiusaamisena. Tähän varmasti vaikuttaa esim. lapsuuden kiusaamiset, jolloin on herkistynyt luulemaan kaikkea kiusaamiseksi.
Minulla oli työkaveri, joka oli vakuuttunut, että kaikki kahvihuoneessa aina nauraa hänelle ja todisteena oli se, kun hän meni sinne nauru loppui. Ei nähnyt syytä siinä, että hän meni sinne vihaisen näköisenä, eikä vastannut tervehdyksiin. Jossain vaiheessa hän lakkasi puhumasta minullekin, ilmeisesti minäkin olin häntä jotenkin kiusannut. Yritin kysyä, mutta en saanut vastausta.
Muuten tosi kiva kaveri ja teki työnsä hyvin, mutta näki kiusaamista kaikkialla ja aiheutti sellaista vaivaantuneisuutta ja "mitä voi sanoa" -henkeä, kun oli paikalla.jep, esimiehenä on kiva kuunnella näitä "koko tiimi on mua vastaan", itse kuljetaan ns. nenä pystyssä, kommentoidaan kummeksuen ja töksäyttäen muiden juttuja etc ja sitten uli uli että musta ei tykätä...ei ihan parhaat eväät yrittää päästä ryhmään mukaan. Työelämä on valitettavasti kuin päiväkotimeininkiä aika usein. Ja joutuu toitottamaan, että kaikista ei tarvitse pitää, mutta pitää tulla toimeen. Osa hakee myös työyhteisöltä "kohtuuttomasti" hyväksyntää ja sit loukkannutaan kun kaikki eivät fanitakaa häntä. Nämä tarpeet voisi hoitaa työyhteisön ulkopuolella joko kavereiden kanssa/terapiassa tms. Eli jos haluaa hakea jokaisesta huokaisusta, silmien pyörittelystä tms kiusaamista, sen kyllä löytää, jotenkin kuulostaa uskomattomalta jos kaikissa työpaikoissa( enemmän kuin kahdessa) joutuu kiusatuksi. Olen itsekin sitä päässyt kokemaan kiusaamista, varmaan useampi yli 5v työssä ollut on. Silloin pitää keksiä keinot sen asian "hoitamiseen".
Jaa eli hait itse työyhteisöltä kohtuutonta hyväksyntää ja loukkaannuit kun kaikki eivät fanittaneetkaan sinua?.. 🙄
Oon kuullut huhun, että sellainen olisi olemassa. Taitaa olla urbaani legenda.
AP vaikuttaa hyvin hankalalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Millaista on aapee kokema kiusaaminen?
Ihmettelen, jos tätä tapahtuu joka työpaikassa.
Itse olen kerran törmännyt tälläiseen ihmiseen, joka kertoili kuinka kaikissa työpaikoissa on häntä kiusattu, milloin mitäkin juttua. Meillä ollessaan teki kyllä työnsä sinänsä ookoo, mutta olisi itse halunnut valita työtehtävät. Kun tämä ei käynyt, alkoi napina. Arvosteli muiden tekemisiä ja haukkui työkavereitaan ja asiakkaita. Mutta häntä kuulemma kohdeltiin väärin ja kiusattiin, kun joutui tekemään kaikkia töitä (kuten kaikki muutkin tekivät).
Oli kyllä lopulta maailman ahdistavin ihminen, kaikki väsähtivät totaalisesti kyseiseen tyyppiin, kun saivat olla jatkuvasti varpaillaan, mistä nyt seuraavaksi loukkaannutaan. Onneksi työsoppari päättyi eikä enää jatkettu.
Noin ei voi vastata otsikon kysymykseen muu kuin kiusaaja! 😆 Just että vika on tietty kiusatussa, se on ihan hullu narsisti...
Lukekaa ja oppikaa. Koulukiusaaminen on totta. Työpaikkakiusaaminen on totta. Aiheesta löytyy paljon tekstiä netistä useilla eri kielillä! Eivät KAIKKI kiusaa, mutta ne kiusaajanmieliset. Ja loppujengi pelkää ja pokkuroi näitä kiusaajia ja toivovat etteivät itse joudu heidän kynsiinsä.
Vierailija kirjoitti:
AP vaikuttaa hyvin hankalalta ihmiseltä.
Kuinka niin?
Täällä yritellään sitten aloittaa nettikiusaamista seuraavaksi 😂
Tiina-Emilia Kaunisto on kirjoittanut aiheesta kirjan "Se ei johdu sinusta: vähättelyn historia työelämässä" , joka kannattaa kaikkien lukea.
Kerron tarinan: eräs entinen koulukaveri ihan peruskoulu ajalta kertoi eräästä ihmisestä että hänkin kiusasi, joo oli porukka jotka olivat ylimielisiä muita kohtaan. Mutta kun juteltiin ja kerroin että tämä henkilö oli aito ja oikeasti ystävällinen kaikille, toki nauroi herkästi, niin koulukaveri alkoi miettimään että onko hän nyt sitten käsittänyt jotain väärin. Ja minä en todellakaan usko että ketään joka työpaikalla kiusataan, taitaa olla asennevamma että kaiken esimerkiksi perehdytyksen ottaa kiusaamisena.
Työpaikkakiusaaminen kertoo huonosta työilmapiiristä. Yksi tapa, jolla voisi ehkä välttää ns työpaikkakiusaamisen työpaikat, on haastattelussa kysyä työntekijöiden vaihtuvuudesta. Jos työpaikalla vaihtuu jatkuvasti työntekijät, niin mielestäni se kertoo aina jostakin. Hyvin usein just työilmapiiristä ja toki myös resurssien puutteesta jne.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamisvapaalla työpaikalla tarkoitin ehkä sellaista jossa jokaisella on esim. oma työhuone tai työtila ja selkeä oma tehtävä, että ei tarvi porukassa jonkun naurettavan sosiaalisen aseman perusteella arpoa kuka tekee tänään mitäkin.
Eli siis sinä koet kiusaamisena sen että et saa tehdä mitä haluat vaan joku muu saattaa tehdä? Oikeasti työpaikoilla tehtävät vaihtelee ja ainakin meidän työpaikalla kaikki tekee kaikkea, toki yks kävi yhden päivän eikä tullut takaisin, kun työ ei ollutkaan niin kivaa miltä telkkarista näyttää ja olisi pitänyt viikonloppunakin tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamisvapaalla työpaikalla tarkoitin ehkä sellaista jossa jokaisella on esim. oma työhuone tai työtila ja selkeä oma tehtävä, että ei tarvi porukassa jonkun naurettavan sosiaalisen aseman perusteella arpoa kuka tekee tänään mitäkin.
Eli siis sinä koet kiusaamisena sen että et saa tehdä mitä haluat vaan joku muu saattaa tehdä? Oikeasti työpaikoilla tehtävät vaihtelee ja ainakin meidän työpaikalla kaikki tekee kaikkea, toki yks kävi yhden päivän eikä tullut takaisin, kun työ ei ollutkaan niin kivaa miltä telkkarista näyttää ja olisi pitänyt viikonloppunakin tulla.
😂 Juu aina voi kokeilla jos toinen olisi idiootti ,😂
Ei. En todellakaan vastusta sitä että kaikki tekevät kaikkea.
Mutta olisihan se joka tapauksessa helppoa ratkaisu, että kaikilla olisi selkeästi ne omat tehtävät, joista ei tarvi vääntää kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kerron tarinan: eräs entinen koulukaveri ihan peruskoulu ajalta kertoi eräästä ihmisestä että hänkin kiusasi, joo oli porukka jotka olivat ylimielisiä muita kohtaan. Mutta kun juteltiin ja kerroin että tämä henkilö oli aito ja oikeasti ystävällinen kaikille, toki nauroi herkästi, niin koulukaveri alkoi miettimään että onko hän nyt sitten käsittänyt jotain väärin. Ja minä en todellakaan usko että ketään joka työpaikalla kiusataan, taitaa olla asennevamma että kaiken esimerkiksi perehdytyksen ottaa kiusaamisena.
Eli työpaikkakiusaamista ei mielestäsi ole olemassa?..
Minä kierrän opettamassa ryhmiä. Ei työkavereita, ei ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Tiina-Emilia Kaunisto on kirjoittanut aiheesta kirjan "Se ei johdu sinusta: vähättelyn historia työelämässä" , joka kannattaa kaikkien lukea.
Entä jos sittenkin johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä alkaisin miettiä onko vika itsessä jos tapahtuu joka työpaikassa. Oletko esimerkiksi poikkeuksellisen herkkä? Tai ehkä sulla on tapana vaikka järjestää kaikki tavarat uudelleen heti ekana työpäivänä ja arvostella kaikki hyväksi havaitut rutiinit siellä uudessa työpaikassa? Meille palkattiin tuollainen henkilö joka aidosti koki työpaikkakiusaamisen sen kun hänelle sanottiin että älä nyt kaikkea myllää kun muut ei löydä enää mitään tavaroita.
Ehkä sinulle ap sopisikin yksinyrittäjyys, tai jokin etätöinä pääosin tehtävä homma?
Huh huh mikä kommentti. Eli jos ap on jotenkin erilainen tai herkkä niin saa kiusata ja ainoa vaihtoehto työskennellä yksin. Koskaan ei ole oikeutta kiusata, oli ihminen sitten millainen tahansa, eikä ongelmanratkaisu voi olla se että erilaiset ihmiset vaan työskentelemään yksin ja thats it.
Mutta on myös ihmisiä, jotka pitävät kaikkea kiusaamisena. Tähän varmasti vaikuttaa esim. lapsuuden kiusaamiset, jolloin on herkistynyt luulemaan kaikkea kiusaamiseksi.
Minulla oli työkaveri, joka oli vakuuttunut, että kaikki kahvihuoneessa aina nauraa hänelle ja todisteena oli se, kun hän meni sinne nauru loppui. Ei nähnyt syytä siinä, että hän meni sinne vihaisen näköisenä, eikä vastannut tervehdyksiin. Jossain vaiheessa hän lakkasi puhumasta minullekin, ilmeisesti minäkin olin häntä jotenkin kiusannut. Yritin kysyä, mutta en saanut vastausta.
Muuten tosi kiva kaveri ja teki työnsä hyvin, mutta näki kiusaamista kaikkialla ja aiheutti sellaista vaivaantuneisuutta ja "mitä voi sanoa" -henkeä, kun oli paikalla.Ikävä kyllä olen samoilla linjoilla. Jo ala-asteella sain kiusaajan leiman niskaani, kun luokkakaveri päätti että hän saa sanoa minulle mitä vain, mutta kun sanoin takaisin, se oli kiusaamista. Asiaa meinattiin siis käsitellä ihan kuraattorin ja rehtorin voimin, kunnes opettajamme torppasi järjestelyn ja kertoi luokkakaverin vanhemmille miten asia on.
Mieheni äiti on ollut työpaikkakiusattu ainakin kolmessa paikassa, ja niin julmalta kuin se kuulostaakin, luulen että kyse on aika pitkälti ylitulkinnasta ja vääristä käsityksistä. Esimerkiksi aiemmin keväällä olimme käymässä hänen luonaan kahvilla, ja kaikilla oli mielestäni mukavaa. Rupateltiin niitä ja näitä. Jälkeenpäin sain miehen äidiltä viestin että anteeksi jos hän loukkasi ja hänellä on paha mieli. En ymmärtnäyt yhtään mistä on kyse, eikä hänkään osannut asiaa enempää eritellä.
Joillain ihmisillä vain on tapana tulkita kaikki sosiaalinen kanssakäyminen negatiivisen kautta.
Eli kiusaamista ei sinun mielestäsi ole olemassa? Ei varsinkaan sote-aloilla, joissa tutkimusten mukaan on erityisen yleistä? Kappas vaan kun olet tietävämpi kuin suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset.
Mitä olen lukenut näitä työpaikkakiusaamiskeskusteluita, ennen juoruilu oli normaalia, nykyään sekin on "työpaikkakiusaamista".
Itse olen palvelualalla töissä, tavallinen tilanne on se, että uudelle työntekijälle huomautellaan työn jäljestä. Jos hän ei korjaa asioita, hänestä aletaan sitten juoruilla selän takana ja tämä on sitten sitä "kiusaamista". Kyllä nyt semmonen ihminen leimaantuu, joka ei voi yhtään korjata työtapaansa.
Muutenkin kun on työyhteisö, on ihan normaalia juoruilla. Sirkka ei tykkää, kun Pirjo jättää kahvikupin pöydälle jne. Eli välillä toisten tavat ja huonot puolet ärsyttävät ja mielestäni niistä on normaalia juoruilla ilman että se on kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiina-Emilia Kaunisto on kirjoittanut aiheesta kirjan "Se ei johdu sinusta: vähättelyn historia työelämässä" , joka kannattaa kaikkien lukea.
Entä jos sittenkin johtuu?
Entä jos ei?
Lähde sinä luennoimaan kouluihin miten kiusaaminen on kiusatun oma vika.
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen lukenut näitä työpaikkakiusaamiskeskusteluita, ennen juoruilu oli normaalia, nykyään sekin on "työpaikkakiusaamista".
Itse olen palvelualalla töissä, tavallinen tilanne on se, että uudelle työntekijälle huomautellaan työn jäljestä. Jos hän ei korjaa asioita, hänestä aletaan sitten juoruilla selän takana ja tämä on sitten sitä "kiusaamista". Kyllä nyt semmonen ihminen leimaantuu, joka ei voi yhtään korjata työtapaansa.
Muutenkin kun on työyhteisö, on ihan normaalia juoruilla. Sirkka ei tykkää, kun Pirjo jättää kahvikupin pöydälle jne. Eli välillä toisten tavat ja huonot puolet ärsyttävät ja mielestäni niistä on normaalia juoruilla ilman että se on kiusaamista.
Eli työpaikkakiusaamista ei ole olemassa Suomessa eikä koko maailmassa?
Ei ole tullut ainakaan itselle vastaan kiusaamisvapaata työpaikkaa. Ei niin pientä organisaatiota, etteikö siellä olisi joku narsisti kiusaaja.