Lue keskustelun säännöt.
Työttömänä työpaikkakiusaamisen takia. Onko kiusaamisvapaita työpaikkoja? Mitä ne ovat?
22.05.2023 |
Olen erittäin motivoitunut tekemään töitä, mutta en ole millään tavalla motivoitunut olemaan työpaikkakiusattavana. Tämä on kuitenkin kohtaloni joka työpaikassa johon menen. Kun tämä työpaikkakiusaaminen sallitaan Suomessa, niin en tiedä jaksanko enää edes hakea töitä. Onko muita samassa tilanteessa? Jos meitä on paljon, niin tämä kiusaamisen salliminen on kansantaloudellinen tappio.
Ja tosiaan, onko kiusaamusvapaita työpaikkoja tai -aloja, ja jos on niin mitä ne ovat?..
Kommentit (171)
On olemassa myös työpaikkoja joissa ei ole työkavereita eli missä teet itsenäistä työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiina-Emilia Kaunisto on kirjoittanut aiheesta kirjan "Se ei johdu sinusta: vähättelyn historia työelämässä" , joka kannattaa kaikkien lukea.
Entä jos sittenkin johtuu?
Entä jos ei?
Lähde sinä luennoimaan kouluihin miten kiusaaminen on kiusatun oma vika.
Kiusaaminen on aina väärin, mutta kyllä joskus sen ns. kiusatunkin pitäisi katsoa peiliin. Mun työpaikalla oli joskus joku, joka tulkitsi KAIKEN häntä vastaan suunnattuna. Työkaverit jutteli ja nauroi keskenään, niin nauroivat hänelle. Joku huokaisi syvään kesken työtehtäviensä, niin sekin oli häneen kohdistettua aiheetonta arvostelua.
Kiusaaminen on kiusaamista, mutta aina ei tosiaan ole kyse kiusaamisesta vaikka joku haluaa asian niin tulkita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiina-Emilia Kaunisto on kirjoittanut aiheesta kirjan "Se ei johdu sinusta: vähättelyn historia työelämässä" , joka kannattaa kaikkien lukea.
Entä jos sittenkin johtuu?
Entä jos ei?
Lähde sinä luennoimaan kouluihin miten kiusaaminen on kiusatun oma vika.
Kiusaaminen on aina väärin, mutta kyllä joskus sen ns. kiusatunkin pitäisi katsoa peiliin. Mun työpaikalla oli joskus joku, joka tulkitsi KAIKEN häntä vastaan suunnattuna. Työkaverit jutteli ja nauroi keskenään, niin nauroivat hänelle. Joku huokaisi syvään kesken työtehtäviensä, niin sekin oli häneen kohdistettua aiheetonta arvostelua.
Kiusaaminen on kiusaamista, mutta aina ei tosiaan ole kyse kiusaamisesta vaikka joku haluaa asian niin tulkita.
No, kertokaa mitä nauratte ja mitä huokaatte, ei tartte sitte miettiä, että ketä te nauratte ja huokailette. Voi myös mennä sanomaan, että sitä me vaan. Ja jos huomaa, että joku ei ymmärrä tai ottaa nokkiinsa, niin mene ja sano, mistä oli kysymys.
Näin!
Yhdet pelleilee niin maan perusteellisesti, mopo karkaa käsistä totaalisesti, mutta ei, ei vaan löydy selkärankaa lähteä oikomaan karkaamista... Että omiahan me vaan, me kaikki tässä ihan omia vaan... Sellaista pelleilyä!
Olen ollut pitkään töissä eräässä käännöstoimistossa. Koen, että meillä ei ole työpaikkakiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiina-Emilia Kaunisto on kirjoittanut aiheesta kirjan "Se ei johdu sinusta: vähättelyn historia työelämässä" , joka kannattaa kaikkien lukea.
Entä jos sittenkin johtuu?
Entä jos ei?
Lähde sinä luennoimaan kouluihin miten kiusaaminen on kiusatun oma vika.
Kiusaaminen on aina väärin, mutta kyllä joskus sen ns. kiusatunkin pitäisi katsoa peiliin. Mun työpaikalla oli joskus joku, joka tulkitsi KAIKEN häntä vastaan suunnattuna. Työkaverit jutteli ja nauroi keskenään, niin nauroivat hänelle. Joku huokaisi syvään kesken työtehtäviensä, niin sekin oli häneen kohdistettua aiheetonta arvostelua.
Kiusaaminen on kiusaamista, mutta aina ei tosiaan ole kyse kiusaamisesta vaikka joku haluaa asian niin tulkita.
No, kertokaa mitä nauratte ja mitä huokaatte, ei tartte sitte miettiä, että ketä te nauratte ja huokailette. Voi myös mennä sanomaan, että sitä me vaan. Ja jos huomaa, että joku ei ymmärrä tai ottaa nokkiinsa, niin mene ja sano, mistä oli kysymys.
Näin!
Yhdet pelleilee niin maan perusteellisesti, mopo karkaa käsistä totaalisesti, mutta ei, ei vaan löydy selkärankaa lähteä oikomaan karkaamista... Että omiahan me vaan, me kaikki tässä ihan omia vaan... Sellaista pelleilyä!
Eli sun mielestä aina jos mä huokaan jonkun excel-taulukon kimpussa mun pitää avokonttorissa kailottaa että anteeksi kun huokailen, tää excel vaan rasittaa? Ja kaikkien pitää näin toimia? Vai pitääkö meidän olle sille yhdelle hankalalle ihmiselle tilivelvollisia jokaisesta äännähdyksestä minkä hän saattaa kuulla, ja siten eriyttää hänet kaikista muista työntekijöistä tällaiseksi erityistapaukseksi jolle pitää tilittää jokainen huokaisu ja naurahdus ja niiden syyt? Kai hänenkin pitää sitten tilittää meille kaikki huokauksensa, että ei tää nyt koskenut teitä? Miten hitossa siinä edes saa töitä tehtyä kun kaikki kailottaa omia äännähdyksiään siellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut työelämässä pian 30 v, monissa eri yrityksissä ja en ole missään paikassa törmännyt kiusaamiseen.
Huomattavasti enemmän olen törmännyt siihen, että työntekijät tekevät kaikkensa peittääkseen väsymisensä narsistisesti käyttäytyvään työkaveriin. Koittavat kuunnella kahvitunnilla kohteliaasti kun narsisti kehuu työasioillaan, kotiasioillaan, miesystävällään, terveydellään, suvullaan jne jne......
Normaali työssä neuvominen ei ole kiusaamista, minullekin nuorena ruokakaupassa sanottiin aika tiukasti, että tauot ovat lakisääteisiä kun nuorena ja tyhmänä sanoin, etten juo kahvia joten en tarvitse taukoa. Tuonkin tiukasti sanomisen olisi joku tulkinnut kiusaamiseksi. Työtehtävien jakaminen ei ole kiusaamista (ellei yksi henkilö joudu aina pesemään sen vessan).
Ja tuon nauramisen tulkitseminen kiusaamiseksi, se on muuten todella yleistä! Kuinka itsekeskeisen pitää ihmisen olla, että olettaa aina muiden puhuvan hänestä? Meillä on perhetuttu joka todellakin nauraa omassa mielessään hauskoille jutuille, eikä paljon mieti missä tilanteessa. Hänen nauramisestaan sitten pahoittaa mielensä naapurin rouva joka joka tulee viereiselle postilaatikolle... Että taas hänelle nauretaan.... Ja luulisi jo oppineen tuntevan omiaan naureskelevan naapurinsa.
Perheyrityksessä aikanaan, ei enää ikinä. Pomo perustaa linkkejä LinkedIn yt neuvotteluiden aikana. Pomolla Oma hovi, joka vahti muutamia ja pyrki tekemään olon mahdottomaksi, kävi tuijottamassa ja helatorstai perjantaina katsomassa että oli yksin toimistolla. Kun lähti, kiusaaminen jatkui siviilielämässä ja Soitto uudelle työpaikalle, vihjailua rikostaustasta, jota ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne ketään, ketä ei olisi kiusattu työelämässä. Osa sinnittelee ja syö masennuslääkkeitä, osa on työttöminä. Minuakin on kiusattu ja siksi en halua hakea töitä nykyiseltä alalta. Kertokaa vinkkejä, millä alalla olisi vähiten työpaikkakiusaamista? Onko kiusaamista enemmän duunaritasolla, esiintyykö kiusaamista myös korkeakoulutettujen keskuudessa?
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, ketä ei olisi kiusattu työelämässä. Osa sinnittelee ja syö masennuslääkkeitä, osa on työttöminä. Minuakin on kiusattu ja siksi en halua hakea töitä nykyiseltä alalta. Kertokaa vinkkejä, millä alalla olisi vähiten työpaikkakiusaamista? Onko kiusaamista enemmän duunaritasolla, esiintyykö kiusaamista myös korkeakoulutettujen keskuudessa?
Nyt on pakko kysyä, millä aloilla tuntemasi ihmiset ovat töissä. Jos oikeasti KAIKKIA on kiusattu? Tuntuu niin käsittämättömältä kun itse en ole asiantuntija-alalla törmännyt kiusaamiseen ollenkaan, ihmiset tekevät itsenäisesti omia työtehtäviään, toki on esimiehen kanssa sovitut tavoitteet. En edes ymmärrä mistä asiasta joku rupeaisi minua kiusaamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, ketä ei olisi kiusattu työelämässä. Osa sinnittelee ja syö masennuslääkkeitä, osa on työttöminä. Minuakin on kiusattu ja siksi en halua hakea töitä nykyiseltä alalta. Kertokaa vinkkejä, millä alalla olisi vähiten työpaikkakiusaamista? Onko kiusaamista enemmän duunaritasolla, esiintyykö kiusaamista myös korkeakoulutettujen keskuudessa?
Nyt on pakko kysyä, millä aloilla tuntemasi ihmiset ovat töissä. Jos oikeasti KAIKKIA on kiusattu? Tuntuu niin käsittämättömältä kun itse en ole asiantuntija-alalla törmännyt kiusaamiseen ollenkaan, ihmiset tekevät itsenäisesti omia työtehtäviään, toki on esimiehen kanssa sovitut tavoitteet. En edes ymmärrä mistä asiasta joku rupeaisi minua kiusaamaan?
Voi olla, että tuo jolta kysyit on kuin tuttuni, kertoi jostain minkä koki kiusaamisena, minä kerroin omista samantyylisistä kokemuksista siltä kantilta , että ovat ihan normaalia ihmisen erilaista tapaa kommunikoida. Seuraavaksi kertoi hän jo muille miten minuakin on vuosia kiusattu.
Itse olen ollut kouluaikana koulukiusattu ja terapiassa kyllä huomannut, että siellä yläasteen jälkeisessä ekassa opiskelupaikassa ei minua kiusattu, siellä oli vaan hyvin erilaisia ihmisiä kuin minä. Silloin peruskoulusta traumatisoituneena pidin sitäkin kiusaamisena. Sanoisin, että jos sinua aina kiusataan, mene terapiaan. Harvoissa paikoissa oikeasti on kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerron tarinan: eräs entinen koulukaveri ihan peruskoulu ajalta kertoi eräästä ihmisestä että hänkin kiusasi, joo oli porukka jotka olivat ylimielisiä muita kohtaan. Mutta kun juteltiin ja kerroin että tämä henkilö oli aito ja oikeasti ystävällinen kaikille, toki nauroi herkästi, niin koulukaveri alkoi miettimään että onko hän nyt sitten käsittänyt jotain väärin. Ja minä en todellakaan usko että ketään joka työpaikalla kiusataan, taitaa olla asennevamma että kaiken esimerkiksi perehdytyksen ottaa kiusaamisena.
Eli työpaikkakiusaamista ei mielestäsi ole olemassa?..
On olemassa, mutta kun aloittaja ottaa kiusaamisena senkin että joutuu tekemään jotain mitä ei halua ja toinen saa tehdä sen mitä hän halusi. Joo töissä ei aina tehdä sitä mikä olisi itselle mieluisinta vaan sitä mitä pitää. Itse olen töissä kahvilassa ja en haluaisi siivota asiakas vessoja, mutta olen sen tehnyt niin kuin kaikki muutkin samalla työpaikalla
Mistäs helvetistä sinä tuon kiskaisit? 😃 Nimenomaan sanoin jo, että en vastusta sitä että kaikki tekevät kaikkea ja teen kyllä samaa kuin muutkin! Debiili! Opettele lukemaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista on aapee kokema kiusaaminen?
Ihmettelen, jos tätä tapahtuu joka työpaikassa.
Itse olen kerran törmännyt tälläiseen ihmiseen, joka kertoili kuinka kaikissa työpaikoissa on häntä kiusattu, milloin mitäkin juttua. Meillä ollessaan teki kyllä työnsä sinänsä ookoo, mutta olisi itse halunnut valita työtehtävät. Kun tämä ei käynyt, alkoi napina. Arvosteli muiden tekemisiä ja haukkui työkavereitaan ja asiakkaita. Mutta häntä kuulemma kohdeltiin väärin ja kiusattiin, kun joutui tekemään kaikkia töitä (kuten kaikki muutkin tekivät).
Oli kyllä lopulta maailman ahdistavin ihminen, kaikki väsähtivät totaalisesti kyseiseen tyyppiin, kun saivat olla jatkuvasti varpaillaan, mistä nyt seuraavaksi loukkaannutaan. Onneksi työsoppari päättyi eikä enää jatkettu.Noin ei voi vastata otsikon kysymykseen muu kuin kiusaaja! 😆 Just että vika on tietty kiusatussa, se on ihan hullu narsisti...
Lukekaa ja oppikaa. Koulukiusaaminen on totta. Työpaikkakiusaaminen on totta. Aiheesta löytyy paljon tekstiä netistä useilla eri kielillä! Eivät KAIKKI kiusaa, mutta ne kiusaajanmieliset. Ja loppujengi pelkää ja pokkuroi näitä kiusaajia ja toivovat etteivät itse joudu heidän kynsiinsä.
Eikä näin voi vastata muu kuin kaikesta loukkaantuja joka vääntää kiusaamiseksi normi puheenkin.
Väität ihan tosissasi että ei ole olemassa hankalia ihmisiä jotka väittää tulleensa kiusatuksi vaikka oikeasti kukaan ei kiusaa? Että ei ole negatiivisia ihmisiä jotka tulkitsee kiusaamiseksi ihan mitä vain?
Ja joo, kiusaamista todellakin on olemassa. Mutta on myös ihmisiä joita EI kiusata vaikka näin väittävät.
Kyllä kiusaamista on, mutta se ei ole kiusaamista ettei saa tehdä mitä haluaa, se ei ole kiusaamista että joku sanoo jos jättää kahvikuppinsa pesemättä jos on siis tapana kaikilla pestä itse, se ei ole kiusaamista jos tekee mokan ja siitä joku huomauttaa, se ei ole kiusaamista että joku neuvoo yleensä vanhempi työntekijä miten joku homma tehdään, se ei ole kiusaamista että toisilla menee huumorintaju yhteen ja sinä et ymmärrä vitsiä vaikka muut nauraa sille vitsillä jne. Kiusaamista on se että sinua syytetään toisten virheistä joka kerta vaikket ole ollut paikalla kun se on tapahtunut, kiusaamista on myös se ettei sinulle kerrota esimerkiksi jostain mitä pitää tietääjne.
Kiusaamista on monenlaista, sinä et sitä määrittele. Kyllä sen tietää jos kiusataan. En yksilöinyt mitään eikä se ollut aiheena, vaan kiusaamisvapaat työpaikat. Vain kiusaajat takertuvat kiusatun henkilöön ja väittävät että häntä ei kiusata, vaikka eivät tiedä aiheesta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, ketä ei olisi kiusattu työelämässä. Osa sinnittelee ja syö masennuslääkkeitä, osa on työttöminä. Minuakin on kiusattu ja siksi en halua hakea töitä nykyiseltä alalta. Kertokaa vinkkejä, millä alalla olisi vähiten työpaikkakiusaamista? Onko kiusaamista enemmän duunaritasolla, esiintyykö kiusaamista myös korkeakoulutettujen keskuudessa?
Nyt on pakko kysyä, millä aloilla tuntemasi ihmiset ovat töissä. Jos oikeasti KAIKKIA on kiusattu? Tuntuu niin käsittämättömältä kun itse en ole asiantuntija-alalla törmännyt kiusaamiseen ollenkaan, ihmiset tekevät itsenäisesti omia työtehtäviään, toki on esimiehen kanssa sovitut tavoitteet. En edes ymmärrä mistä asiasta joku rupeaisi minua kiusaamaan?
Voi olla, että tuo jolta kysyit on kuin tuttuni, kertoi jostain minkä koki kiusaamisena, minä kerroin omista samantyylisistä kokemuksista siltä kantilta , että ovat ihan normaalia ihmisen erilaista tapaa kommunikoida. Seuraavaksi kertoi hän jo muille miten minuakin on vuosia kiusattu.
Itse olen ollut kouluaikana koulukiusattu ja terapiassa kyllä huomannut, että siellä yläasteen jälkeisessä ekassa opiskelupaikassa ei minua kiusattu, siellä oli vaan hyvin erilaisia ihmisiä kuin minä. Silloin peruskoulusta traumatisoituneena pidin sitäkin kiusaamisena. Sanoisin, että jos sinua aina kiusataan, mene terapiaan. Harvoissa paikoissa oikeasti on kiusaamista.
Ja sitten sinustakin tuli kiusaaja 😆 Tämähän se on valitettavasti myös monen kiusatun "pelastuskeino", että aletaan nuoleskella kiusaajien perseitä ja aletaan kiusata itsekin.
Sinä et tiedä paremmin kuin tutkimus, joka sanoo että sote-aloilla Suomessa kiusaaminen on yleistä! EI harvinaista! On erittäin yleistä että jonkinlainen nokkimisjärjestys etsitään lähes joka työyhteisössä! Itse puolustan aina niitä joita on syrjitty, he kyllä arvostavat minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkiöt jotka kokevat kaikkialla kiusaamista ovat joko:
1. Itsekeskeisiä, jotka eivät kestä sitä, että töissä asiat eivät aina mene kuten he näkevät parhaaksi. Ottavat sen sitten kiusaamisena, kun heitä ei aina totella.
2. Ylitulkitsijoita, jotka näkevät jokaisessa eleessä ja ilmeessä jotain heihin viittaavaa negatiivista ja ilkeää. Näin ollen joka paikassa on kiusaajia.
Yksi tuttuni on toisinpäin ylitulkitsija, hän on aina vakuuttunut, että kaikki ovat häneen rakastuneita, kaikki haluavat olla hänen ystäviään, kutsua häntä juhliin jne. Vaikka jos joku kertoo viikonloppusuunnitelmistaan, niin tuttuni on vakuuttunut,että yritti häntä kutsua mukaan. Hän on paljon hauskempaa seuraa, kuin nuo negatiiviset vastakappaleensa, vaikka on ihan yhtä ulalla.
Aloittaja tuntuu olevan ensimmäistä tyyppiä.
Jos taas joskus jossain kohtaa kiusaamista, niin, ettei aina ole myöskään se uhri, vaan näkee sitä myös muiden kohdalla, niin silloin kannattaa vaan vaihtaa työpaikkaa tai alaa.
Myös joillain aloilla on vaan enemmän kiusaamista kuin toisilla. Näkisin, että aloilla missä työ on alipalkattua tai rankkaa henkisesti on kiusaamistakin enemmän.
Terapia kannattaa joka tapauksessa, jos kiusaamista on oikeasti, terapia auttaa pääsemään yli ja löytämään voimaa vaihtaa työtä. Jos taas kiusaaminen onkin ainoastaan sinun päässä, niin terapia auttaa siihenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut ainakaan itselle vastaan kiusaamisvapaata työpaikkaa. Ei niin pientä organisaatiota, etteikö siellä olisi joku narsisti kiusaaja.
Näin sitä on erilaisia työpaikkoja. Itselläni ei ole 60 ikävuoteen mennessä tullut vastaan vielä yhtäkään työpaikkaa jossa olisi ketään kiusattu.
No tästähän tässä juuri yritetään keskustella :) Millä alalla olet töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä alkaisin miettiä onko vika itsessä jos tapahtuu joka työpaikassa. Oletko esimerkiksi poikkeuksellisen herkkä? Tai ehkä sulla on tapana vaikka järjestää kaikki tavarat uudelleen heti ekana työpäivänä ja arvostella kaikki hyväksi havaitut rutiinit siellä uudessa työpaikassa? Meille palkattiin tuollainen henkilö joka aidosti koki työpaikkakiusaamisen sen kun hänelle sanottiin että älä nyt kaikkea myllää kun muut ei löydä enää mitään tavaroita.
Ehkä sinulle ap sopisikin yksinyrittäjyys, tai jokin etätöinä pääosin tehtävä homma?
Mitä tarkoitat poikkeuksellisella herkkyydellä? Miten se oikeuttaa kiusaamisen?
En todellakaan myllää työpaikan tavaroita, olen uudessa paikassa pitkään ujohko pikemminkin.
Ei oikeuta kiusaamiseen mutta olen nähnyt tämän useamman henkilön kohdalla tapahtuvan työyhteisöissä että kokevat kaiken asiallisenkin kritiikin ja palautteen sekä muiden ihmisten sanomiset ja tekemiset korostuneesti jotenkin pahantahtoisiksi tai nimenomaan tähän henkilöön kohdistettuna.
Samalla tavalla keskustellaan asioista, annetaan palautetta ja toimitaan kaikkien kanssa mutta sitten on yksi kymmenistä joka ottaa joka asiasta itseensä ja alkaa kokea kaiken kiusaamisena.
Usein vielä tämän kiusausta kokeva on myös kovin joustamaton kaikessa. Hänen pitää saada vapaansa juuri silloin kun haluaa ja jos koitetaan neuvotella koko tiimin vapaat jouhevasti juokseviksi niin tämä yksi ei jousta yhtään. Muiden pitää joustaa tai asiasta puhuminenkin on kiusaamista.
Tämä on todella rasittavaa niin työtovereille kuin myös esimiehelle. Ihan jokaiselle tekee hyvää pysähtyä työssä tuohtumisen hetkellä ja jos toisen sanomiset tuntuu osuvan itseen. Kannattaa miettiä onko tosiaan se tuohtumus omassa mielessä oikeasti asiallista. Kohdistuiko sanominen juuri sinuun ja vain sinuun? Olitko itse joustamaton tai vaaditko itsellesi erilaista kohtelua? Oletko avoin uusille ideoille ja ehdotuksille?
Todellisia oikeita kiusaajia on tullut 25 vuoden työuralla asiantuntijana IT-alalla vastaan yksi joka tosiasiallisesti kiusasi yhtä henkilöä ja kohteli muita muuten vaan paskasti. Kiusaamista kokevia, jotka objektiivisesti tarkastellen eivät ole olleet kiusattuja, on tullut sen sijaan 4-5 henkilöä.
Syyt kiusaamisen kokemiseen olleet useimmiten, ei aina toki, henkinen kuormitus yksityiselämässä (avioeroja yms.), työuupumus liian suuren työmäärän vuoksi, besserwisser-luonne joka aina tietää kaiken muita paremmin vailla kuitenkaan todellista osaamista ja sitten tuo yleinen joustamattomuus, ihan kaikessa.
Tuo mainitsemani kiusattu teki työnsä hyvin, asiakkaat kehui ja antoivat palautekyselyissä järjestään erinomaista palautetta. Henkilö oli joustava, hauska ja yhteistyökykyinen. Jostain syystä vaan kiusaajan (esimies) silmätikuksi joutui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, ketä ei olisi kiusattu työelämässä. Osa sinnittelee ja syö masennuslääkkeitä, osa on työttöminä. Minuakin on kiusattu ja siksi en halua hakea töitä nykyiseltä alalta. Kertokaa vinkkejä, millä alalla olisi vähiten työpaikkakiusaamista? Onko kiusaamista enemmän duunaritasolla, esiintyykö kiusaamista myös korkeakoulutettujen keskuudessa?
Nyt on pakko kysyä, millä aloilla tuntemasi ihmiset ovat töissä. Jos oikeasti KAIKKIA on kiusattu? Tuntuu niin käsittämättömältä kun itse en ole asiantuntija-alalla törmännyt kiusaamiseen ollenkaan, ihmiset tekevät itsenäisesti omia työtehtäviään, toki on esimiehen kanssa sovitut tavoitteet. En edes ymmärrä mistä asiasta joku rupeaisi minua kiusaamaan?
Voi olla, että tuo jolta kysyit on kuin tuttuni, kertoi jostain minkä koki kiusaamisena, minä kerroin omista samantyylisistä kokemuksista siltä kantilta , että ovat ihan normaalia ihmisen erilaista tapaa kommunikoida. Seuraavaksi kertoi hän jo muille miten minuakin on vuosia kiusattu.
Itse olen ollut kouluaikana koulukiusattu ja terapiassa kyllä huomannut, että siellä yläasteen jälkeisessä ekassa opiskelupaikassa ei minua kiusattu, siellä oli vaan hyvin erilaisia ihmisiä kuin minä. Silloin peruskoulusta traumatisoituneena pidin sitäkin kiusaamisena. Sanoisin, että jos sinua aina kiusataan, mene terapiaan. Harvoissa paikoissa oikeasti on kiusaamista.
Ja sitten sinustakin tuli kiusaaja 😆 Tämähän se on valitettavasti myös monen kiusatun "pelastuskeino", että aletaan nuoleskella kiusaajien perseitä ja aletaan kiusata itsekin.
Sinä et tiedä paremmin kuin tutkimus, joka sanoo että sote-aloilla Suomessa kiusaaminen on yleistä! EI harvinaista! On erittäin yleistä että jonkinlainen nokkimisjärjestys etsitään lähes joka työyhteisössä! Itse puolustan aina niitä joita on syrjitty, he kyllä arvostavat minua.
Eipä tässä missään ole sanottu, että on kyse sote-alasta. Sote-ala on vaan yksi monista aloista, jos se on siellä yleistä, ei se tarkoita, että se on kaikilla aloilla yleistä, ei siis ole jokaisella työpaikalla yleistä vaan harvinaista.
En ole kyllä nähnyt, taikka etsinyt, tutkimuksia joissa kerrotaan kiusaamisen olevan sote-aloilla yleistä. Linkkaatko tähän sellaisen?
Minusta tuo, että leimaat minut kiusaajaksi sen perusteella, että olen käsitellyt kiusaamiseni terapiassa ja pystyn näkemään aiemman tilanteeni neutraalimmin, enkä traumalasien läpi, on todella ikävää. Voisit hieman miettiä omaa käytöstäsi.
Vierailija kirjoitti:
Henkiöt jEli tietyllä otka kokevat kaikkialla kiusaamista ovat joko:
1. Itsekeskeisiä, jotka eivät kestä sitä, että töissä asiat eivät aina mene kuten he näkevät parhaaksi. Ottavat sen sitten kiusaamisena, kun heitä ei aina totella.
2. Ylitulkitsijoita, jotka näkevät jokaisessa eleessä ja ilmeessä jotain heihin viittaavaa negatiivista ja ilkeää. Näin ollen joka paikassa on kiusaajia.Yksi tuttuni on toisinpäin ylitulkitsija, hän on aina vakuuttunut, että kaikki ovat häneen rakastuneita, kaikki haluavat olla hänen ystäviään, kutsua häntä juhliin jne. Vaikka jos joku kertoo viikonloppusuunnitelmistaan, niin tuttuni on vakuuttunut,että yritti häntä kutsua mukaan. Hän on paljon hauskempaa seuraa, kuin nuo negatiiviset vastakappaleensa, vaikka on ihan yhtä ulalla.
Aloittaja tuntuu olevan ensimmäistä tyyppiä.
Jos taas joskus jossain kohtaa kiusaamista, niin, ettei aina ole myöskään se uhri, vaan näkee sitä myös muiden kohdalla, niin silloin kannattaa vaan vaihtaa työpaikkaa tai alaa.
Myös joillain aloilla on vaan enemmän kiusaamista kuin toisilla. Näkisin, että aloilla missä työ on alipalkattua tai rankkaa henkisesti on kiusaamistakin enemmän.Terapia kannattaa joka tapauksessa, jos kiusaamista on oikeasti, terapia auttaa pääsemään yli ja löytämään voimaa vaihtaa työtä. Jos taas kiusaaminen onkin ainoastaan sinun päässä, niin terapia auttaa siihenkin.
Bullshit! Kiusaaja sinä olet! 😅 Myönnät, että tietyillä aloilla on enemmän kiusaamista, mutta samalla ilman mitään tietoja olet vakuuttunut että se ei voi koskea minua.
Mene vain kuule terapiaan ihan itse. Mulle riittää kiusaamisvapaa työpaikka. En halua terapiaa turhaan kun terapeutteja ei riitä edes niille, jotka ovat itsemurhavaarassa. Mulle riittää että voin rukoilla Jumalan apua.
Pomo savusti minut aikanaan ulos kuntouttavasta työtoiminnasta nimen takia.
En ole nenääni tunkenut työkkärin leikkeihin sen jälkeen.
Nyt sun pitää karaista itsesi. Karaista ja oppia jättämään loukkaavaksi kokemasi kommentit huomiotta. Ihmiset on mitä on. Ja sulla on oikeus saada toimeentulosi palkasta ihan siinä kuin niillä muillakin. Jos sut otetaan töihin, työnantaja on sitoutunut silloin erinäisiin asioihin, mm. siihen, että sulla on asialliset työolot. Jos ongelmaa jatkuu pidempään ja sietämättömänä, mene ja keskustele asioista esimiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluhenkilön kanssa.
Mutta ihan ensimmäisellä viikolla koetusta ei vielä, vaan sitten jos todellakin epäasillisuudet jatkuvat. Ja ota epäkohdat puheeksi, sen sijaan että otat ja jätät työpaikan. Sulla on oikeus, sut on otettu töihin, ja työnantaja on sitoutunut työsopimusvelvoitteisiin joita ovat muutkin kuin palkanmaksu.
Tosin, jos menet kertomaan jostain epäasiallisuudesta, niin ällistyttävintä mitä esimies voi sanoa: "Sinä olet itse meille hakenut töihin!"
Jep, niin olet, mutta työnantaja on sinut palkannut koska on katsonut että sinusta on heille jotain tuottavaa hyötyä. Sinä olet hakenut ja he ovat palkanneet... Työnantajan velvoitteisiin kuuluu muutakin kuin palkanmaksu.
Niin, ja tietty kannattaa yrittää asettua jonkin työyhteisössä jonkin kylkeen, jonkin sellaisen, jolla on yhteisössä sosiaalinen asema sellainen että häntä arvostetaan. On siellä muitakin kuin se irvileuka tai loukkaaja tai epäasiallinen.