Lue keskustelun säännöt.
Mikäs introverteissä on vialla?
22.05.2023 |
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/13409b57-1fe8-4529-a15c-045457afe9ad
En pääse lukemaan, mutta sanon että lukematta paskaa, tai klikkiotsikko. Miksi pitäisi olla päässä vikaa vain siksi, että viihtyy yksin.
Voisiko joku kertoa, mikä tuon asiantuntijan mielestä introverteissä mättää.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Et huomaakaan, koska se kaikki tehdään passiivis-aggressiivisesti. Se ei ole näkyvää. Sillähän niitä täällä keskustelupalstat pursuaa antamassa vinkkejä toisilleen, miten paskamaisesti omia läheisiä kannattaa kohdella, jos ei itse jaksa eikä viitsis eikä just nyt kiinnostelis.
Niin. Ehkä on sen verran käytöstapoja, ettei töksäytä todellista syytä päin naamaa miksi ei satu kiinnostamaan Lennu-tädin puutarhajuhlat kesälauantaina. Eikä tarvitse olla edes introvertti, että keksii ns. valkoisia valheita.
Onpa säälittävää, että aikuinen ihminen ei osaa sivistyneesti ja suoraan ilmaista itseään valehtelematta.
"Olen niin väsynyt viikon työrupeamasta, etten pääse puutarhajuhliisi". Näin voin sanoa, mutta sellaista vastausta ei jostain syystä haluta kuulla, niin parempi sanoa, että olo tuntuu vähän flunssaiselta.
Kerran olen vastannut rehellisesti, etten jaksa. Se ei riitä, kun "eihän juhlat mitään vaadi". Keksin sitten vaikka mitä vastauksia, mutta nekään eivät riitä. Flunssaa ym. olen kokeillut, ja sitten koko suku tietää ja soittelee perään... Ja ehdottaa seuraavaa tapaamista. :)
Joopa joo, säälittävän marttyyrin vastaus.
Aikuinen ihminen hoitaa homman näin: kiitos kutsusta, tällä kertaa (joko:) en pääse/on muita suunnitelmia/aion levätä kotona
Ja jos kyselyt jatkuu, niin ehkä max yksi viesti. Kiitos, mutta ei kiitos. Ja sitten loppu vastaaminen.
Voin rehellisesti sanoa, että homma jatkuu näin: "Mitä suunnitelmia?/Mikä on tärkeämpää?/Tuun teille." Sitten jos vastaan mitä tahansa ja yritän päästä ihmisestä eroon, niin sitten tulee lisää viestejä ja muu suku käydään läpi, kun minä olen niin vaikea ihminen. Jos olen jättänyt lopulta vastaamatta, niin sitten toinen ihmettelee, missä olen, enkä tullutkaan paikalle (vaikka alun perin sanoinkin, etten tule). Kertoisitko vielä, kuinka toimia tuollaisen jonkinlaisen häiriön omaavan kanssa? Hän oikeasti olettaa, että olen tulossa.
Ja luuletko et noitten sun surkeiden valheiden jälkeen kukaan uskoo sua missään?
Älä jaksa. Ei ihme että luottamus mennyt.
P.s. jos olet sanonut suoraan ettet tule ja toinen olettaa silti, että tulet, miten se on sun ongelmas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Kyllä se on pahantahtoista. Tuollaisella käytöksellä halutaan näyttää valtaa. Miksi yleensä on vain se yksi äänekäs ja suorapuheinen, joka käyttäytyy näin? Miksi muut eivät tee samaa? Kertonee siitä, ettei se todellakaan ole mitään ystävällistä käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Äänensävy kertonee paljon. Lisäksi se, että normaali fiksu ihminen osaa lukea toisia ihmisiä ja tietää miten heidän kanssa ei kannata käyttäytyä. Jos toinen on kovin arka, ujo, punasteleva, niin älykäs ihminen tietää, ettei sellaiselta ihmiseltä voi kysyä suuren porukan keskellä muka vitsikkäästi "sano sinäkin nyt jotain" ja kaikki tuijottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös tästä ole alan tutkijoiden mukaan ihan selkeä käsitys, että introverttiys on synnynnäinen piirre, eikä se ole mitään itse aiheutettua paheksuttavaa tai jotain, josta pitää päästä eroon (vrt. vasenkätisten oikeakätistäminen) ?
Temperamenttipiirteiden vaihtelu populaatiotasolla on kaksostutkimusten mukaan 30-50% selitettävissä geneettisellä perimällä, mutta toisaalta yhtäkään merkittävää geneettistä assosiaatiota ei ole löytynyt molekyylibiologisissa tutkimuksissa. Geneettinen muuntelu selittää olemattoman vähän persoonallisuuspiirteistä kuten introversiosta, eikä oikeasti tiedetä mistä kunkin yksilön käyttäytymispiirteet ja taipumukset johtuvat. Todennäköistä on, että samankaltaiseen käyttäytymiseen ja reagointiin voi päätyä hyvin eri kautta ja toisella yksilöllä voi olla enemmän synnynnäistä taipumusta kuin toisella, vaikka käyttäytymisen tasolla persoona ilmenee saman tyyppisenä. Lopulta tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että yhteisön normeilla on paljon voimakkaampi vaikutus ihmisten käyttäytymiseen etenkin lyhyemmällä aikavälillä kuin kenenkään piirteillä. Esimerkiksi puhelias ja vilkas ihminen pystyy halutessaan sulkemaan suunsa ja istumaan hiljaa paikallaan, jos häntä tähän sosiaalisesti painostetaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mutta jo näkyvän kirjoituksen mukaan introvertillä on vaikea löytää aitoja ystäviä, onnistuneita ihmissuhteita ja kokee yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja hylätyksitulemisen pelkoa.
Ei minulla ainakaan tällaista ole.
Tuossa artikkelissa sotketaankin varmaan estyneisyys ja introverttius.
Vietän varmaan 90% ajasta yksin, mutta ei minulla ole vaikeuksia löytää kavereita tai ystäviä, itse asiassa ystävystyn aika nopeasti, kun tapaan samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa luonteet sopii hyvin yhteen.
Toisaalta monella ekstrovertilla on paljon ihmisiä ympärillään, muttei yhtään ns. aito ystävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Onkohan kovin tehokasta, jos kaikilta kyseltäisiin sähköpostilla ja muut eivät kuulisi toisia. Kyllä menisi työskentely hankalaksi, jos ei yhdessä keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Äänensävy kertonee paljon. Lisäksi se, että normaali fiksu ihminen osaa lukea toisia ihmisiä ja tietää miten heidän kanssa ei kannata käyttäytyä. Jos toinen on kovin arka, ujo, punasteleva, niin älykäs ihminen tietää, ettei sellaiselta ihmiseltä voi kysyä suuren porukan keskellä muka vitsikkäästi "sano sinäkin nyt jotain" ja kaikki tuijottaa.
Ei tuossa viitattu vitsikkyyteen, mutta ok, alan nyt ymmärtää näitä oman pään sisällä tehtyjä tulkintoja. Itse en ole työelämässä törmännyt tuommoiseen ja työskentelen sentään henkilöstöhallinnossa. Tietääpä rekrytöidessä haarukoita tätäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa on myös näiden välimuoto, ambivertti.
Viihtyy sekä seurassa, että yksin.
Itse asiassa suurin osa on tuollaisia. Sekä ääripään ekstrovertit että ääripään introvertit koetaan helposti "outolinnuiksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Äänensävy kertonee paljon. Lisäksi se, että normaali fiksu ihminen osaa lukea toisia ihmisiä ja tietää miten heidän kanssa ei kannata käyttäytyä. Jos toinen on kovin arka, ujo, punasteleva, niin älykäs ihminen tietää, ettei sellaiselta ihmiseltä voi kysyä suuren porukan keskellä muka vitsikkäästi "sano sinäkin nyt jotain" ja kaikki tuijottaa.
Ei tuossa viitattu vitsikkyyteen, mutta ok, alan nyt ymmärtää näitä oman pään sisällä tehtyjä tulkintoja. Itse en ole työelämässä törmännyt tuommoiseen ja työskentelen sentään henkilöstöhallinnossa. Tietääpä rekrytöidessä haarukoita tätäkin.
Taidat itse olla sellainen röhöttävä ja äänekäs vitsailija, jolta puuttuu hienotunteisuus sosiaalisissa tilanteissa? Öyhöttäminen ei ole yhtä kuin sosiaalisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Äänensävy kertonee paljon. Lisäksi se, että normaali fiksu ihminen osaa lukea toisia ihmisiä ja tietää miten heidän kanssa ei kannata käyttäytyä. Jos toinen on kovin arka, ujo, punasteleva, niin älykäs ihminen tietää, ettei sellaiselta ihmiseltä voi kysyä suuren porukan keskellä muka vitsikkäästi "sano sinäkin nyt jotain" ja kaikki tuijottaa.
Ei tuossa viitattu vitsikkyyteen, mutta ok, alan nyt ymmärtää näitä oman pään sisällä tehtyjä tulkintoja. Itse en ole työelämässä törmännyt tuommoiseen ja työskentelen sentään henkilöstöhallinnossa. Tietääpä rekrytöidessä haarukoita tätäkin.
Taidat itse olla sellainen röhöttävä ja äänekäs vitsailija, jolta puuttuu hienotunteisuus sosiaalisissa tilanteissa? Öyhöttäminen ei ole yhtä kuin sosiaalisuus.
Ohis, mutta miten ihmeessä teit tuollaisen päätelmän?
Onko elämä aina pelkkää mustaa tai valkoista?
Minulle ei ole mitään merkitystä sillä, onko toinen ihminen introvertti, ekstrovertti vai ambivertti. Kuten ei esim. ammatilla tai koulutuksellakaan. Minulle ratkaisee se, miten hän kohtelee muita ihmisiä. Ystävällisyys, luotettavuus ja hyvä sydän ovat oleellisinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt taas käsitteet selviksi. Introvertti ainoastaan lataa akkujaan yksin, ekstrovertti seurassa. Introverttiys ei tarkoita, että ei halua olla ihmisten kanssa tai on epäsosiaalinen paska.
Kyllähän sosiaalinen kanssakäyminen kuormittaa myös extroverttejä ja he tarvitset yksinoloa latautuakseen. Extrovertti tarkoittaa ulospäinsuuntautunutta ja introvertti sisäänpäinsuuntautunutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Äänensävy kertonee paljon. Lisäksi se, että normaali fiksu ihminen osaa lukea toisia ihmisiä ja tietää miten heidän kanssa ei kannata käyttäytyä. Jos toinen on kovin arka, ujo, punasteleva, niin älykäs ihminen tietää, ettei sellaiselta ihmiseltä voi kysyä suuren porukan keskellä muka vitsikkäästi "sano sinäkin nyt jotain" ja kaikki tuijottaa.
Ei tuossa viitattu vitsikkyyteen, mutta ok, alan nyt ymmärtää näitä oman pään sisällä tehtyjä tulkintoja. Itse en ole työelämässä törmännyt tuommoiseen ja työskentelen sentään henkilöstöhallinnossa. Tietääpä rekrytöidessä haarukoita tätäkin.
Taidat itse olla sellainen röhöttävä ja äänekäs vitsailija, jolta puuttuu hienotunteisuus sosiaalisissa tilanteissa? Öyhöttäminen ei ole yhtä kuin sosiaalisuus.
Siinä taas negatiivinen tulkinta. Työelämän testeissä tutkittu ja syynätty. Olen tällainen:
Luovuus, tiimityö, toisten tukeminen ja ihmisten erilaisuuden arvostaminen – näihin ominaisuuksiin kiteytyy ENFP-persoonallisuustyypin luonne.
· E = Ekstrovertti (asenne ympäristöön)
· N = Intuitiivinen (tapa hankkia informaatiota)
· F = Tunteva (päätöksenteon peruste)
· P = Spontaani (elämäntyyli)
Niinpä, eli jos et tekisi höpsöjä negatiivisia tulkintoja introverttien käyttäytymisestä, niin en minäkään tee samoin ekstroverttien suhteen.
ENFP-tyyppien kanssa tulen yleensä hyvin toimeen, mutta ei niiden kanssa jaksa koko ajan olla, koska ne on aika intensiivisiä vuorovaikuttamisessa. Toki jotkut ENFP:t on vähän hillitympiä, ne ambivertit ENFP:t jotka kokee usein olevansa myös introvertteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt taas käsitteet selviksi. Introvertti ainoastaan lataa akkujaan yksin, ekstrovertti seurassa. Introverttiys ei tarkoita, että ei halua olla ihmisten kanssa tai on epäsosiaalinen paska.
Kyllähän sosiaalinen kanssakäyminen kuormittaa myös extroverttejä ja he tarvitset yksinoloa latautuakseen. Extrovertti tarkoittaa ulospäinsuuntautunutta ja introvertti sisäänpäinsuuntautunutta.
Miksi tätä alapeukutetaan? Tulee sellainen olo, että joku introvertti on sitä mieltä, että minä, extrovertti en tarvitsisi yksinoloa ja omaa aikaa latautuakseni vaan riittää, että sulaudun loputtoman pitkäksi aikaa ihmismassaan niin olen energiaa täysi? Mistä tälläinen käsitys on saattanut edes syntyä? En tunne yhtäkään ulospäinsuuntautunutta ihmistä kuka ei kärsisi välillä (käytännössä joka päivä) jossain muodossa sosiaalisesta ähkystä ja kaipaisi omaa aikaa. Kyllä sosiaaliset tilanteet kuormittavat myös extroverttejä, mutta introverteillä tulee varmasti raja nopeammin vastaan ja palautuminen on hitaampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Äänensävy kertonee paljon. Lisäksi se, että normaali fiksu ihminen osaa lukea toisia ihmisiä ja tietää miten heidän kanssa ei kannata käyttäytyä. Jos toinen on kovin arka, ujo, punasteleva, niin älykäs ihminen tietää, ettei sellaiselta ihmiseltä voi kysyä suuren porukan keskellä muka vitsikkäästi "sano sinäkin nyt jotain" ja kaikki tuijottaa.
Ei tuossa viitattu vitsikkyyteen, mutta ok, alan nyt ymmärtää näitä oman pään sisällä tehtyjä tulkintoja. Itse en ole työelämässä törmännyt tuommoiseen ja työskentelen sentään henkilöstöhallinnossa. Tietääpä rekrytöidessä haarukoita tätäkin.
Okei. Minä olen kyllä nähnyt tätä paljonkin, että ne äänekkäimmät persoonat kiusaavat niitä hiljaisempia esimerkiksi juuri noin nolaamalla. Sitä voisi nimenomaan haarukoida, että miten sinne ihmisten kanssa työskentelemään pääsee niitä narsistisia piirteitä omaavia "räväkkä-Ritvoja"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Kyllä se on pahantahtoista. Tuollaisella käytöksellä halutaan näyttää valtaa. Miksi yleensä on vain se yksi äänekäs ja suorapuheinen, joka käyttäytyy näin? Miksi muut eivät tee samaa? Kertonee siitä, ettei se todellakaan ole mitään ystävällistä käytöstä.
Aivan. Monesti olen kuullut "Miksi sä oot aina hiljainen?" "Miksi sä et sano mitään? Eikö sulla ole ajatuksia tai mielipiteitä?" Ja näin sanotaan isoissa porukoissa, eikä kukaan näytä pitävän tuota töykeänä. Mutta mitäs jos olis toisin päin, kesken kaiken sanoisin "Miksi sun pitää puhua kokoajan, rakastatko omaa ääntäsi niin paljon?" Varmana pidettäis erittäin töykeänä. Mutta en ole sanonut, enkä ole koskaan kuullut kenenkään muunkaan sanoneen noin, miksiköhän... Kun me introvertit osataan pitää suumme kiinni, varsinkin jos sen jonkun ajatuksen ääneen sanominen saattaisi loukata toista ja muutenkin annetaan muiden olla sellaisia kuin ne on. Siitä vaan, puhua pulputtakoot, mutta anna myös minun olla oma itseni.
Niissä on kaikki vikana. Umpimielisiä ihmisiä.
No miten sitten? Kerro, että opimme.