Mikäs introverteissä on vialla?
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/13409b57-1fe8-4529-a15c-045457afe9ad
En pääse lukemaan, mutta sanon että lukematta paskaa, tai klikkiotsikko. Miksi pitäisi olla päässä vikaa vain siksi, että viihtyy yksin.
Voisiko joku kertoa, mikä tuon asiantuntijan mielestä introverteissä mättää.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Kyllä se on pahantahtoista. Tuollaisella käytöksellä halutaan näyttää valtaa. Miksi yleensä on vain se yksi äänekäs ja suorapuheinen, joka käyttäytyy näin? Miksi muut eivät tee samaa? Kertonee siitä, ettei se todellakaan ole mitään ystävällistä käytöstä.
Aivan. Monesti olen kuullut "Miksi sä oot aina hiljainen?" "Miksi sä et sano mitään? Eikö sulla ole ajatuksia tai mielipiteitä?" Ja näin sanotaan isoissa porukoissa, eikä kukaan näytä pitävän tuota töykeänä. Mutta mitäs jos olis toisin päin, kesken kaiken sanoisin "Miksi sun pitää puhua kokoajan, rakastatko omaa ääntäsi niin paljon?" Varmana pidettäis erittäin töykeänä. Mutta en ole sanonut, enkä ole koskaan kuullut kenenkään muunkaan sanoneen noin, miksiköhän... Kun me introvertit osataan pitää suumme kiinni, varsinkin jos sen jonkun ajatuksen ääneen sanominen saattaisi loukata toista ja muutenkin annetaan muiden olla sellaisia kuin ne on. Siitä vaan, puhua pulputtakoot, mutta anna myös minun olla oma itseni.
Törkeää tietysti kaikki, mutta kyllä itsekin olen saanut kuulla monesti miten minun pitää puhua hiljempaa, olla vähemmän äänekäs, olla vähemmän kaikkea, olla vähemmän esillä ja antaa enemmän tilaa. Otan näistä kaikista vaarin ja ovat mielestäni palautteina asiallisia, mikä on sinänsä ristiriitaista, koska ei ole kuitenkaan asiallista pyytää päinvastaisia asioita.
Onhan noissa mitä sinä sanoit ja mitä minä sanoin eroja. Nuo mitä sinä sanoit kuulostaa tilannekohtaiselta palautteelta, ja päinvastaisinakaan asioina en pitäisi niitä niin töykeinä juttuna. Minusta ei ole töykeää sanoa että "älä jooko puhu noin kovalla äänellä", jos ollaan vaikka treffeillä ja tämä deitti kailottaa kaikki asiat (myös seksijutut) niin että varmana kaikki kahvilassa olevat kuulevat. Ja toisin päin se oli täysin ok sanoa minulle että korottaisin ääntäni kun pelattiin trivia peliä ja kaikki huusi vastauksiaan, vastasin oikein mutta kukaan ei kuullut, näin tapahtui useampaankin kertaan. Kyllä, siinä tapauksessa minun olisi pitänyt mukautua tilanteeseen ja puhua kovempaa.
Mutta jos en sano mitään, niin anna minun olla hiljaa, äläkä ala tivaamaan vastauksia ja sanomaan että minun pitäisi muuttua (en kohdista tätä juuri sinulle jolle vastasin, vaan puheliaammille ihmisille yleensä). Jos haluat että puhun, niin ole välillä hiljaa ja anna sitä tilaa.
Voi jösses miten raskasta. Toinen puhui aivan yleisellä tasolla ja tässä kommentissa vedetään omasta päästä aivan sekopäinen ja ihmeellinen esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekeskeisyys. Pää omassa perseessä.
En lukenut artikkelia, mutta tämä ainakin on selvä asia.
Itsekeskeisyys? Perustele vähän.
Älä ruoki trollia.
Perustelin jo.
Eikä sun tarvitse kun vähän aikaa viettää aikaasi intorverteiksi itseään (yleensä muuten suurella ylpeydellä) tituleeraavien kanssa, niin huomaat miten itsekeskeinen se ajatusmaailma on. Kaikki perustuu sille, miten itse kokee ja näkee ja tulkitsee asiat. Toisten näkökulmia vähätellään ja mitätellän, eihän ne ymmärrä mitään...
Tosin kaikki eivät aina välttämättä ole introverttejä oikeasti, sekin on hyvä muistaa.
Okei. En ole huomannut.
Harvemmin introvertti nolaa muita vaikka työpaikan taukohuoneessa "sano sinäkin nyt jotain" tai valittaa, kun kaikki ei halua juuri tämän arvon rouvan (harvemmin herroja) seurassa nauttia kahvitauosta. Ei siedetä niitä, jotka eivät halua sinne aikuisten leikkipiiriin huutamaan ja möykkäämään.
Olen hiljainen tyyppi, mutta en nolostu siitä, jos joku sanoo minulle "sano sinäkin nyt jotain". Se on vielä ihan asiallista kieltä.
Niin, halutaan kuulla hiljaisempien mielipide/käsitys/kokemus.
Jos on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin ei niitä mielipiteitä saada tuolla tavalla kaivettua. Se vaan nolaa ja saa enemmän kääntymään kuoreensa.
No miten sitten? Kerro, että opimme.
Esimerkiksi sähköpostitse tai esimies kysyy kahdenkesken. Se ei ole kollegan tehtävä kaivella vastausta kaikkien kuullen ja vielä naururemakan säestyksellä "san sääkin nyt jotain" heh heh hah hah.
Eli oletat toiset pahantahtoisiksi etkä luota, että vilpittömästi halutaan kuulla sinuakin.
Kyllä se on pahantahtoista. Tuollaisella käytöksellä halutaan näyttää valtaa. Miksi yleensä on vain se yksi äänekäs ja suorapuheinen, joka käyttäytyy näin? Miksi muut eivät tee samaa? Kertonee siitä, ettei se todellakaan ole mitään ystävällistä käytöstä.
Aivan. Monesti olen kuullut "Miksi sä oot aina hiljainen?" "Miksi sä et sano mitään? Eikö sulla ole ajatuksia tai mielipiteitä?" Ja näin sanotaan isoissa porukoissa, eikä kukaan näytä pitävän tuota töykeänä. Mutta mitäs jos olis toisin päin, kesken kaiken sanoisin "Miksi sun pitää puhua kokoajan, rakastatko omaa ääntäsi niin paljon?" Varmana pidettäis erittäin töykeänä. Mutta en ole sanonut, enkä ole koskaan kuullut kenenkään muunkaan sanoneen noin, miksiköhän... Kun me introvertit osataan pitää suumme kiinni, varsinkin jos sen jonkun ajatuksen ääneen sanominen saattaisi loukata toista ja muutenkin annetaan muiden olla sellaisia kuin ne on. Siitä vaan, puhua pulputtakoot, mutta anna myös minun olla oma itseni.
Törkeää tietysti kaikki, mutta kyllä itsekin olen saanut kuulla monesti miten minun pitää puhua hiljempaa, olla vähemmän äänekäs, olla vähemmän kaikkea, olla vähemmän esillä ja antaa enemmän tilaa. Otan näistä kaikista vaarin ja ovat mielestäni palautteina asiallisia, mikä on sinänsä ristiriitaista, koska ei ole kuitenkaan asiallista pyytää päinvastaisia asioita.
Onhan noissa mitä sinä sanoit ja mitä minä sanoin eroja. Nuo mitä sinä sanoit kuulostaa tilannekohtaiselta palautteelta, ja päinvastaisinakaan asioina en pitäisi niitä niin töykeinä juttuna. Minusta ei ole töykeää sanoa että "älä jooko puhu noin kovalla äänellä", jos ollaan vaikka treffeillä ja tämä deitti kailottaa kaikki asiat (myös seksijutut) niin että varmana kaikki kahvilassa olevat kuulevat. Ja toisin päin se oli täysin ok sanoa minulle että korottaisin ääntäni kun pelattiin trivia peliä ja kaikki huusi vastauksiaan, vastasin oikein mutta kukaan ei kuullut, näin tapahtui useampaankin kertaan. Kyllä, siinä tapauksessa minun olisi pitänyt mukautua tilanteeseen ja puhua kovempaa.
Mutta jos en sano mitään, niin anna minun olla hiljaa, äläkä ala tivaamaan vastauksia ja sanomaan että minun pitäisi muuttua (en kohdista tätä juuri sinulle jolle vastasin, vaan puheliaammille ihmisille yleensä). Jos haluat että puhun, niin ole välillä hiljaa ja anna sitä tilaa.
Voi jösses miten raskasta. Toinen puhui aivan yleisellä tasolla ja tässä kommentissa vedetään omasta päästä aivan sekopäinen ja ihmeellinen esimerkki.
Kyllä hänkin sanoi että hänelle oli noita lauseita sanottu palautteena, eikä vain yleisellä tasolla. Ja sekopäinen esimerkki? Jos tuossa esimerkissä on jotain sekopäistä, niin se oli se deitti jonka kanssa ihan oikeasti kävin treffeillä pari vuotta sitten. Tuo ei ole omasta päästä keksittyä.
Introverteissa on se vialla ettei ne kestä tyhmiä ihmisiä joten siksi ne on yksin. Introvertit on niitä älykkäimpiä ihmisiä maailmassa.
Psykologi ja tutkija Liisa Keltikangas-Järvinen on antanut monia haastatteluja aiheesta. Hän on korostanut juuri introverttien hyviä puolia.
He ovat luotettavia, vastuullisia ja harkitsevia. Hän korostaa, että käsite sosiaalisuus ymmärretään usein väärin. Sen oikea merkitys on kyky ottaa muita huomioon.
Nykyisin sosiaalisuus ymmärretään väärin siten, että sosiaaliseksi mielletään jatkuvasti äänessä oleva, ympärilleen rinkejä keräävä säheltäjä, joka ei kykene ottamaan muita huomioon, vaan pyörii itsensä ympärillä. Oikeampi nimitys tälle olisi sähläri.
Kuka puolustaisi introverttejä? Nyt joku liike pystyyn.